Aloittelijan tyhmiä viisaita kysymyksiä

[Akvaloittelija]

Alkutietoja: Ostin 60l akvaarion joulukuun alussa ( tetran aquart, suodattimena easycrystal) ja laitoin sen käyntiin ja kypsyttelin ohjeiden mukaan. Ensimmäiset kalat laitoin kaks viikkoa myöhemmin kun kaikki vesiarvot ok (jbl viiden arvon testiliuskalla mitattuna). Kaloina 4 kuparimonnia, 1 raitanuolimonni ja 10 neontetraa.
Aluks kaikki hyvin, sitten viikon päästä huomasin yhdellä kuparimonnilla pilkkutautia. No, siihen lääkkeet, kaupan ohjeen mukaan lämpötilan nosto asteella ja aktiivihiilisuodatin pois. Pilkkutauti hävisi, mutta levät ja nitraattiarvot räjähti. Viis neontetraa heitti lusikan nurkkaan, ehkä nitraattikohtauksen tai lääkkeen takia. Vaihdoin vettä joka päivä vähän ja laskin lämpötilan normiin eli 24 asteeseen ja sain levät hävitettyä mutta nitraattiarvot ei meinaa laskea millään.
Mikä siis neuvoksi? Onko tässä joku ihan perus uuden akvaarion ongelma joka ajan myötä ja vähän enemmällä vaivalla häviää?

[joeliina]

Minäkin olen aloittelija ja joudun opettelemaan tosissaan tuota mikä on sopiva määrä ruokaa kaloille. Niin helposti tulee annettua liikaa ruokaa.

[pove]

Nitratin nousemiseen voi vaikuttaa liikaruokinta, liikaa kaloja tai liian vähäinen vedenvaihto/pohjanpuhdistus. Ruokinta minimiin, vedenvaihtoja joka toinen päivä muutaman viikon ajan. Toki myös kannattaa ostaa kunnon tippatestit mitkä näyttävät tarkat arvot. Liuskatestit heittelevät aika paljon. Suosittelisin myös ostamaan lisää kuparimonnisia, koska 4kpl ei ole parvi, parven minimikoko on 6 kalaa. Sama koskee raitanuolimonnia. Sekä Neontetra tarvitsee kovaa vettä, Kuparimonni pehmeää ja Raitanuolimonni keskikovaa.

[Fisutar10]

http://www.faunatar.fi/sites/default/fi ... tra-12.pdf
Eikös neontetra mene pehmeässä vedessä?

[Micke]

No joo...kun lueskelin niin hieman hymyilin...silleen vaikeana siis.

Olen joskus todennut että kun tieto loppuu alkaa luulo.....
Kun tiedostaa/huomaa olevansa luulon puolella ei kannata kirjoittaa asioita ennenkuin on itse ne varmentanut useammasta kuin yhdestä paikasta.

ALTAAN ARVOT VOISI OLLA JOTAIN TÄLLÄISTÄ:
gH arvo voisi olla luokaa 6 niin kaikki kalat viihtyy sen puolesta.
pH saisi olla luokkaa 6,5-7.0
Lämpötila 22-24

60-litraiseen altaaseen ei oikeastaan voi kovinkaan paljoa lisätä kaloja.
Mun mielestä sopivat määrät:
- Neontetroja 10-18 kpl
- Kuparimonnisia 4-6 kpl
- Ottoja 2-4 kpl
- joku pintakerroksen pieni "parvi" vois vielä mahtuu


60 litrainen allas on pieni ja herkkä siihen että vesiarvot muuttuu nopeasti.

Todennäköinen syy mullistuksiin on se että akvaarion biologia ei ollut kerinnyt kehittyä kuin hieman alkuun kun se tapettiin lääkityksellä.
Jos yhdessä kalassa on pilkkutauti niin olisi ehkä ollut parasta ottaa se erilleen päiväksi pariksi ja katsoa mikä sitä vaivaa . . . kokemukseni mukaan ei akvaariossa ole pilkkutautia vain yhdellä kalalla. En toki väitä ettei näin voisi olla.


Akvaarion kypsymiseen saattaa mennä kauankin aikaa varsinkin kun sitä on alussa lääkitty.

Mitä lukemia olet saanut?
Tarkista nitraattitestisi luotettavuus.
1. Mittaa testilläsi kraanavetesi arvot sellaisenaan
2. Mittaa vesi niin että teet sekoituksen akvaariosta ja kraanavedestä (50/50)
3. Ja sitten vielä mittaat akvaarioveden arvot.
Kaikki vedet pitää olla saman lämpöisiä.

Älä ruoki kalojasi juuri lainkaan muutamaan päivän!!
Noille kaloille teelusikallinen riittää reiluksi viikoksi!
Katso onko sillä vaikutusta.

Kun lääkitään niin ei ruokita kuin nimeksi....

Pilkkutautilääkitykseen ei ole juurikaan merkitystä vain yhden asteen nostolla.
Nosto lähelle 27-29 astetta noilla kaloilla siis , muutaman tunnin (8h) aikana ja pitämällä se siinä noin 2-3vrk auttaa paremmin.
Myös vedenvaihtoja ko. aikana voi tehdä... veden lämpötila ei saa vaihdella vedenvaihdon aikana!!

[hippikala]

Voi sentään, onpas harmillinen aloitus altaalla! Nuo liuskatestit ovat usein erittäin epäluotettavia ja näyttävät ihan mitä sattuu. Tippatestillä saa paremmin lukemat nitraatista (ja nitriitistä kypsennysvaiheessa). Eli jos mahdollista niin vesiarvot olisi hyvä tsekata paremmilla välineillä. Allas tarvinnee myös lisää bakuja ja niitä taas saa parhaiten Prodibio biodigest ampulleista. Taitaa olla luotettavin bakteerivalmiste. Voi olla, ettei allas alunperinkään lähtenyt kypsymään ja kun vesiarvot olivat sekaisin niin kaloille puhkesi tauti. Ja sitten lääkekuuri ja hiili kiskoivat itseensä loputkin bakteerit.

Eli varmaan tuossa nyt kannattaisi hakea nitriitille ja nitraatille tippatesti (tai pyytää akvaariokaupassa mittaus tippatesteillä) ja lisätä bakuja ihan reilusti. Pikkualtaat ovat hankalia, systeemi menee sekaisin todella vähästä! Mitä kasveja sinulla muuten on? Suosittelen karvalehteä altaaseen, se puhdistaa vettä erittäin tehokkaasti.

[pove]

Voi anteeks. Olin ihan pihalla tossa kun rupesin kirjottamaan tänne. Jotenkin vain muistin kiven varmasti että Neonit vaatii kovaa vettä...

[hippikala]

Pove: Varjo antaa neontetralle gh suosituksen alle 15 eli ehkä muistelit tuota? Että neontetra pärjää kovemmassakin vedessä?

[pove]

Pove: Varjo antaa neontetralle gh suosituksen alle 15 eli ehkä muistelit tuota? Että neontetra pärjää kovemmassakin vedessä?

Jotenkin näin ehkä.

[Akvaloittelija]

Jees kiitos vinkeistä. yritän nyt vastata samalla vähän kaikkeen Tällasta tää on kun aloittelee harrastusta ja tiedot perustuu pääasiassa luettuun. Eli siis kirjaston kirjat ja muutamat nettisivustot. Tosin nettisivustojen ja (anteeksi jos loukkaan) keskustelupalstojen tiedot vaihtelee niin paljon, etten ihan tiedä mitä uskoisin.
Nyt jälkikäteen harmittelen että ostin kalat liikkeestä jossa en yleensä asioi, siellä oli valikoima parempi, mutta asiantuntevuus selvästi heikompi.

KAsveina on jaavansaniainen, intianvesitähdikkejä ja melalehti. Korostan että tarkoitus on tässä vaiheessa pitää SEURA-akvaariota, mahdollisimman vähällä hifistelyllä. Kunhan rahkeet riittää ja kokemus karttuu niin ajatuksena on ehkä isompaa allasta joskus. Noin pienen altaan halusin siksi, että opin virheistäni, kun kuulemma isommissa altaissa virheet jää helpommin huomaamatta.

PIlkkutautiasiassa uskoin oman eläinkauppani myyjää, joka kyllä osaa asiansa, ja meillä kalojen "eristysallas" on vessanpönttö (tiedän ettei kuulosta hyvältä, mut näin on näreet).

Kahdella ensimmäisellä ruokintakerralla ruokin liikaa, mut imuroin pohjan sen jälkeen ja nyt laitan ihan vaan pari "ripausta", tuliskohan kerralla ruokaa joku maustemitallinen.

Liuskatesti näyttää tällä hetkellä: NO3 10mg/l, NO2 0,5mg/l, GH >7d, KH6d (joskus vähemmän, kuinka paljon merkitystä?!?), pH 7,2

Kalat näyttää voivan hyvin, ovat aktiivisia ja neonit pulleavatsaisia. Nyt vaan pitäis uskaltaa hankkia lisää asukasta että parvi olis parvi

[nanone]

Kertokaapa muuten paljonko ruokaa kaloille voi antaa? Pystyykö sitä jollain mittaamaan että mikä on oikea määrä? Esim paljonko ruokaa sadan litran altaaseen silloin kun siinä on maksimimäärä asukkeja?

[hippikala]

Ilmeisesti ne liuskatkin jotain sitten kertovat jos tuloksiin syntyy eroja Ja joo, sepä siinä kun tietoa on niin valtavasti eikä sitten aina tiedä mitä uskoa. Itse pitäydyn 2000-luvun kirjoihin ja yritän pitää jonkinlaista järkevää nettiselaustaktiikkaa niin että jos viidessä eri lähteessä mainitaan suurin piirtein sama asia, niin ehkä se on sitten jotenkin oikean suuntainen.

Ruuasta olen itse kuullut nyrkkisäännön, että kaloille annetaan sen verran ruokaa kun jaksavat parissa minuutissa syödä. Eli periaatteessa pohjalle ei saisi jäädä mitään pyörimään. Tuommoiseen altaaseen nakkaisin varmaan yhden pohjatabun (tai jopa vain puolikkaan, jos eivät ole vielä täysikokoisia) aamuin illoin monnisille yhteiseksi ja hyppysellisen muuta ruokaa tetroille. Nuolimonnin ruokailua tosin kannattaa pitää silmällä, bongasin juuri varoituksia siitä, että eivät välttämättä saa aina tarpeeksi ruokaa kun ovat tottuneet raastamaan eväänsä irti erilaisilta pinnoilta. Mutta siis kalathan todella syövät ihan uskomattoman vähän. Kardinaalitetrat syövät varmaan jotakuinkin saman verran kuin miljoonakalat, eikä meillä uppoa yhteen kalaan kuin muutamia parin millin levyisiä hiutaleen murenia yhdellä ruokintakerralla. Itse lähinnä pidän silmällä sitä että kaikki kalat saisivat haukattua pari kolme suupalaa per ruokintakerta. Jossain oli joskus joku määritelmä, että kalalle kuuluu antaa sen silmän kokoisia ruokapaloja. Tiedä sitten mihin tuo perustuu, mutta todella pienillä määrillähän nuo tulevat toimeen. Etenkin kun muistaa, että liikalihavuus on yksi tehokkaimpia tapoja päästä kaloistaan eroon.

Millä lailla tautiin kuolleet kuparimonnit on lopetettu? Täältä foorumilta löytyy ohjeet asialliseen lopettamiseen. Vessanpönttöön ei kuulu laittaa edes kuollutta kalaa, niistä voi levitä tauteja mihin vedenpuhdistuslaitoksen myrkytkään eivät tehoa. Tai siis kannattaa miettiä, haluaako syödä sitä pilkkutautilääkettä itse. Jos ei halua, sillä käsiteltyjä kaloja ei kannata myöskään laittaa vesistöön eteenpäin. Mieluummin käärii raadon paperiin ja nakkaa poltettavan energiajätteen joukkoon.

[Akvaloittelija]

Joo kyllä ne liuskan arvot vaihtelee aina vähän, en mä niihin luottais pätkääkään jos olis aina sama värisuora Tautiin kuolleet neontetrat laitoin roskiin, mulla on niin karmeita muistoja siitä kun täti joskus viskoi kuolleet kalat vessanpönttöön että nou thänks... (Vaik meillä menee jätevedet likakaivoon kun haja-asutusalueella oleillaan)

Toi ruokinnassa oikea määrä on niin veteen piirretty viiva kun voi olla. Ekoina kertoina laitoin omasta mielestäni ihan vähän mut suurin osa ruoasta menikin pohjalle. Siinä oppii yrityksen ja erehdyksen kautta oikeen määrän omille kaloille. Eikös oo niin että kaloille voi huoletta pitää paastopäiviä silloin tällöin?

[nanone]

Kiitos ruokintaohjeista.. oon varmaan joskus ruokkinut kalojani liikaa.
Mulla on esim yks vähän pullukka poikanen. Varmaan seurausta tosta liikaruokinnasta kun pelkään että pienet kuolee nälkään.
Mut ei oo onneks kaloja kuollut (koputan puuta). Ja hyvä kun otitte ton vessanpönttö asiankin esille, ei ollut käynytkään mielessä ettei niin saa tehdä.

[hippikala]

Ruokintaa tietysti hankaloittaa sekin, että eihän ne mokomat aina syö. Tai siis jos vaihtaa ruokaa niin pari ekaa ruokintakertaa voi olla vähän semmoista näpsimistä. Pienillä kaloilla vaikuttaa ihan ruuan kokokin, kovin isoja hiutaleita ne eivät edes yritä taiteilla suuhunsa. Mutta siis kyllähän ne tulevat toimeen viikonkin ilman ruokaa ilman että missään vielä tuntuu.

[kerttu]

Joo kyllä ne liuskan arvot vaihtelee aina vähän, en mä niihin luottais pätkääkään jos olis aina sama värisuora

Minä olen mielenkiinnosta testaillut sekä JBL:n että Seran liuskatesteillä vettä välillä niin, että otan JBL:n tipoilla samat arvot samaan aikaan. Näyttää siltä, että pH:n liuskat näyttää aina alakanttiin (sun altaassasi on siis melko korkea lukema noille kaloillesi, vaikka tuskin mikään katastrofaalinen kuitenkaan ja se voi vielä laskea kun allas tasapainottuu), kovuudet ja nitraatin suunnilleen oikein. Nitriittiä niillä on turha mitata, koska pienet pitoisuudet ei liuskalla näy.

Paastopäiviä on hyvä pitää, vaikka pari viikossa. Mulla on vastaavalle määrälle kaloja tullut annettua yksi raemainen vähän suurempien kalojen pelletti pohjalle per päivä tai hippusellinen jotain muuta ruokaa - eli tosi vähän sitä saa antaa. Toisaalta vedenvaihdoilla voi tilannetta tasata, jos tahtoo ruokkia runsaammin.

[Akvaloittelija]

Noniin nyt on vesiarvot olleet kohdillaan jo monen monituista päivää, innostuinpa siis kalaston lisäyksestä. Ostin viis neontetra lisää ja kolme mustamollia (1 uros ja 2 naarasta). On kyllä hurjia syömään nuo mollit, ei pysty pohjatablettia monnisille laittaaan kun nää ahmatit vetelee sen napaansa hetkessä! Seuraavat myös kuparimonneja kun ne tonkii pohjaa ja napsivat suuhunsa kaiken mitä sieltä leijailee.. Ne varmasti söis ittensä hengiltä jos pystysivät... Luinkin tossa jo muilta alueilta keskustelua näistä "pohjattomista" Onko mitään keinoa että sais monnisille tabletin ilman että nää mustat söis kaiken? Vaikka kyllä neuvokkaita on noi kuparit, isoin niistä on ensimmäisenä pinnalla kärkkymässä kun annan ruokaa (miten niin pohjakala? )