taistelukala apaattinen, kirsikkabarbit mustia..huooh

[heivaan]

Nää on näitä hetkiä kun tekis mieli lopettaa tää koko harrastus.. tai alottaa täysin alusta.

Tuntuu että koko akvaario on yks ongelma pesä..

Eli asiaan: taistelukala on ollut apaattinen nyt pari päivää.. Näyttää myös hieman pullistuneen.
Kirsikkabarbeista osa on melkeinpä täysin mustia/tummia. Kaksi jo kuollut.

Akvaario on 63 litranen pohja valkoista pyöreää kiveä. (Josta en pidä yhtään!), nitriitti < 0, 01, nitraatti 10-15 ja pH suurinpiirtein kasin paikkeilla. Ja lämpötila 27ºC
Muita asukkeja kirsikkojen ja taiston lisäksi piikkisilmät.

[KalaKissa]

Kerro muista hoitorutiineista mm. vedenvaihtorutiinit yms ja kuin tuore allas on? Kirsikkabarbit kestää max. 7,5 pH-arvon ja 26ºC , mieluisin pH-arvo piikkisilmälle on noin 5,5-6,5 eli liian korkee pH-arvo sulla piikkisilmälle ja koska piikkisilmät tykkää välillä kaivautua hiekkaan niin tulisi sun kyl vaihtaa toi nykynen hienoon hiekkaan.

[JukkaV]

PH on liian korkea, kuten lämpötila kirsikoille. Kuinka kauan kalat ovat olleet sinulla? Kuinka kauan akvaario on ollut käynnissä?

[Kalojen kaveri]

Oletko varma ettei siitä valkoisesta sorasta liukene vaikka kalkkia veteen? Se voi nostaa veden kovuutta kaloillesi liian korkeaksi.

[heivaan]

Kerro muista hoitorutiineista mm. vedenvaihtorutiinit yms ja kuin tuore allas on? Kirsikkabarbit kestää max. 7,5 pH-arvon ja 26ºC , mieluisin pH-arvo piikkisilmälle on noin 5,5-6,5 eli liian korkee pH-arvo sulla piikkisilmälle ja koska piikkisilmät tykkää välillä kaivautua hiekkaan niin tulisi sun kyl vaihtaa toi nykynen hienoon hiekkaan.

Veden vaihdan kerran viikossa. Tollasella pohjaimurilla kaiken roskan imen. Akvaario on ollu nyt käynnissä pari kolme kuukautta. Jostain aikasemmin olen saanut tiedon, että nuo kalat sopisivat arvojensa mukaan yhteen..
Ja kyllä varmasti aijjon vaihtaa tuon pohjan hiekkaan!

PH on liian korkea, kuten lämpötila kirsikoille. Kuinka kauan kalat ovat olleet sinulla? Kuinka kauan akvaario on ollut käynnissä?

Kypsytin akvaariota kaksviikkoo, ja ensin hain kirsikat ja viikon päästä taiston ja siitä vielä viikko niin hain piikkisilmät piikkisilmät näyttävät hyvin voivilta, mutta yksi niistä on huomattavasti laihempi/pienempi kuin toiset. Onko syytä huolestua? Mitä olen seuraillut ainakun annan ruuan, niin kyllä se ainaki suuhusa pistää..

Oletko varma ettei siitä valkoisesta sorasta liukene vaikka kalkkia veteen? Se voi nostaa veden kovuutta kaloillesi liian korkeaksi.

Tuo on varma syy siihen että pH on noin korkealla! Vaikka yritin tuota soraa mahdollisimman hyvin pestä ennen akvaarioon laittamista, silti vesi meni ihan valkoiseksi ja lasit jäivät ihan valkoiseksi kalkista!


Mut, mulla ois mahollisuus saada 100 litranen akva ilmaiseksi.
Olisiko mitään ideaa, jos aloittaisin täysin alusta? Mutta entä kalat. Ovatko sairaita vai ei?

[KalaKissa]

Tiputat ainakin pH-arvoa ja sitten jos et omista niin käy ostamassa gH-testi ja kH-testi. Kirsikkabarbi kestää myös keskikovan veden mutta jos vesi on mennyt kovan puolelle niin silloin ei hyvä mutta piikkisilmät tarvii pehmeää vettä joten jos vesi on kovaa niin ei ne kauaa kestä sairastumatta/ kuolematta. Kyllähän noi kalat pystyy pitämään samassa akvassa kunhan laitat pH-arvon sinne 7 asteeseen ja teet akvan vedestä pehmeää ja tiputat lämpöjä vaikka jonnekkin 25 asteeseen.. Huomasin että piikkisilmiä pystyykin pitään jos pH-arvo on max. siin 7 tuntumassa..

[KalaKissa]

Eihän sen 100l akvan hankkiminen oo huono idea mutta onko se täysin kalaton ? Jos akvassa on kaloja jo valmiiks niin yleensä ne on melkosia kalasoppia , mutta jos tyhjä niin tosi hyvä juttu.

[heivaan]

Tiputat ainakin pH-arvoa ja sitten jos et omista niin käy ostamassa gH-testi ja kH-testi. Kirsikkabarbi kestää myös keskikovan veden mutta jos vesi on mennyt kovan puolelle niin silloin ei hyvä mutta piikkisilmät tarvii pehmeää vettä joten jos vesi on kovaa niin ei ne kauaa kestä sairastumatta/ kuolematta. Kyllähän noi kalat pystyy pitämään samassa akvassa kunhan laitat pH-arvon sinne 7 asteeseen ja teet akvan vedestä pehmeää ja tiputat lämpöjä vaikka jonnekkin 25 asteeseen.. Huomasin että piikkisilmiä pystyykin pitään jos pH-arvo on max. siin 7 tuntumassa..

Kiitos neuvoista! Pitää nyt käydä nuo testitkin, kun aattelin miljoonakaloja laittaa siihen satalitraiseen. Ja milliksethän tarvitsevat kovaa/puolikovaa vettä.

Eihän sen 100l akvan hankkiminen oo huono idea mutta onko se täysin kalaton ? Jos akvassa on kaloja jo valmiiks niin yleensä ne on melkosia kalasoppia , mutta jos tyhjä niin tosi hyvä juttu.

Kalaton se on. Mutta noita milliksiä ajattelin hankkia?
Mutta viittavatko nuo oireet johonkin sairauteen, vai johtuuko vain vesiarvoista?

[Sisso]

Oletko varma ettei siitä valkoisesta sorasta liukene vaikka kalkkia veteen? Se voi nostaa veden kovuutta kaloillesi liian korkeaksi.

Tuo on varma syy siihen että pH on noin korkealla! Vaikka yritin tuota soraa mahdollisimman hyvin pestä ennen akvaarioon laittamista, silti vesi meni ihan valkoiseksi ja lasit jäivät ihan valkoiseksi kalkista!

Missään ei mainita että vesi olisi kovaa. pH on veden happamuus, ei kovuus. pH ei välttämättä korreloi mitenkään veden kovuuden kanssa, esimerkiksi tislatun veden pH on seitsemän tai yli, silti se on hyvin, hyvin pehmeää (sähkönjohtavuus max 10uS). Mä en usko että aloittajan ongelmat on pHssa enkä oikeastaan että kovuudessakaan, mutta kovuus on kuitenkin hyvä tsekata. Jos ei lisää hiilidioksidia, KH arvolla ei tee mitään, sillä on vain kasveille pieni merkitys mutta pehmeän kaloille se on ihan yhtä tyhjän kanssa. GH, joka "laskee" mukaan KH-arvoon vaikuttavat suolat, riittää veden kovuuden arviointiin vaikka sekään ei kerro koko totuutta. Vesilaitokselta voisi kysellä veden sähkönjohtavuutta ellei omista mittaria. Meillä tulee hanasta pH 8 vettä ison osan vuotta (vaihtelee 7,2-8) ja hanavesi on hyvin kovaa (kovempaa kuin Tanganjikassa mitä tulee suolojen määrään) ja silti piikkisilmät (eri lajeja) on porskuttaneet iloisesti jo vuosia. Kirsikoita oli toista vuotta eikä mitään ongelmia, vaikka ko akvan GH oli hetken jopa yli 20. Viljellyt kalat kestää tänä päivänä melkein mitä vaan. Olisin kalleellaan siihen suuntaan ongelmien syystä, että koska akva on noinkin tuore, sen typenkierrossa tuli jokin poikkeama, esim ammoniakkia, joka on kaloille hyvin myrkyllistä (toisin kuin ammonium) tai nitriittiipiikki. Tämmöinen voi tulla jopa kuukausia akvan käynnistyksen jälkeen, etenkin jos akvaan tehdään mitään muutoksia ja tähän riittää vaikkapa vain pohjan ropaaminen. Lievät myrkytykset esim ammoniakista tai nitriitistä tulee esille usein viiveellä, jopa viikkojen kulutua.

Tiputat ainakin pH-arvoa....
laitat pH-arvon sinne 7 asteeseen ja teet akvan vedestä pehmeää

Ja mitenhän tämä sitten tapahtuu? Entäs jos vesi onkin kovaa? Entäs jos KH on niin korkea, ettei pH tipahda oikein millään? Mitä merkitystä on pHlla jos vesi on kovaa? Olisi kiva että antaisi konkreettiset neuvot samaan syssyyn kun ohjestaa tekemään jotain. pH-miinus tuoteet on usein haitallisia joko kaloille tai akvaarion bakteereille sisältämiensä aineiden takia. Mutta todettakoon nyt tässä samalla, että ainoat tehokkaat tavat pehmentää vettä on RO- tai sadevesi, kaikki muu on pilipalia jolla voi saada aikaiseksi vain pieniä muutoksia, jos sitäkään. Myöskään pHn laskeminen ei onnistu helposti, hiilidoksidi on ainoa toimiva tapa, mutta jos vesi on pehmeää, ei pHlla ole juurikaan väliä. Kaloja kiinnostaa enemmän veden kovuus kuin pH, joka ei muutenkaan ole mikään itseisarvo.

Hankkisin tässä kohtaa GH-testin, se kertoo riittävästi milaisen veden kanssa ollaan tekemisissä. Seuraavaksi olisi hyvä kuulla mitkä ovat hanaveden pH ja GH, ne saa vaikka vesilaitokselta. Akvaarion veden pitäisi olla näitä lähellä ellei akvassa tapahdu jotain mikä muokkaa näitä. En lähtisi muokkaamaan nyt yhtään mitään vaan keskittyisin pitämään veden puhtaana ja hyvään perushoitoon. Todennäköisesti valkoinen pohja on syy korkeaan pH-arvoon, etenkin jos hanaveden on alhaisempi.

Pullistunut taistis saattaa kärsiä vesipöhöstä. Siihen ei ikävä kyllä ole lääkettä ja taitavat useinmiten kuolla siihen. Kirsikkabarbeilla on jokin ongelma, mutta mikä syynä ja mitä tehdä kun oireet on noin epämääräiset, paha sanoa.

[heivaan]

Oletko varma ettei siitä valkoisesta sorasta liukene vaikka kalkkia veteen? Se voi nostaa veden kovuutta kaloillesi liian korkeaksi.

Tuo on varma syy siihen että pH on noin korkealla! Vaikka yritin tuota soraa mahdollisimman hyvin pestä ennen akvaarioon laittamista, silti vesi meni ihan valkoiseksi ja lasit jäivät ihan valkoiseksi kalkista!

Missään ei mainita että vesi olisi kovaa. pH on veden happamuus, ei kovuus. pH ei välttämättä korreloi mitenkään veden kovuuden kanssa, esimerkiksi tislatun veden pH on seitsemän tai yli, silti se on hyvin, hyvin pehmeää (sähkönjohtavuus max 10uS). Mä en usko että aloittajan ongelmat on pHssa enkä oikeastaan että kovuudessakaan, mutta kovuus on kuitenkin hyvä tsekata. Jos ei lisää hiilidioksidia, KH arvolla ei tee mitään, sillä on vain kasveille pieni merkitys mutta pehmeän kaloille se on ihan yhtä tyhjän kanssa. GH, joka "laskee" mukaan KH-arvoon vaikuttavat suolat, riittää veden kovuuden arviointiin vaikka sekään ei kerro koko totuutta. Vesilaitokselta voisi kysellä veden sähkönjohtavuutta ellei omista mittaria. Meillä tulee hanasta pH 8 vettä ison osan vuotta (vaihtelee 7,2-8) ja hanavesi on hyvin kovaa (kovempaa kuin Tanganjikassa mitä tulee suolojen määrään) ja silti piikkisilmät (eri lajeja) on porskuttaneet iloisesti jo vuosia. Kirsikoita oli toista vuotta eikä mitään ongelmia, vaikka ko akvan GH oli hetken jopa yli 20. Viljellyt kalat kestää tänä päivänä melkein mitä vaan. Olisin kalleellaan siihen suuntaan ongelmien syystä, että koska akva on noinkin tuore, sen typenkierrossa tuli jokin poikkeama, esim ammoniakkia, joka on kaloille hyvin myrkyllistä (toisin kuin ammonium) tai nitriittiipiikki. Tämmöinen voi tulla jopa kuukausia akvan käynnistyksen jälkeen, etenkin jos akvaan tehdään mitään muutoksia ja tähän riittää vaikkapa vain pohjan ropaaminen. Lievät myrkytykset esim ammoniakista tai nitriitistä tulee esille usein viiveellä, jopa viikkojen kulutua.

Tiputat ainakin pH-arvoa....
laitat pH-arvon sinne 7 asteeseen ja teet akvan vedestä pehmeää

Ja mitenhän tämä sitten tapahtuu? Entäs jos vesi onkin kovaa? Entäs jos KH on niin korkea, ettei pH tipahda oikein millään? Mitä merkitystä on pHlla jos vesi on kovaa? Olisi kiva että antaisi konkreettiset neuvot samaan syssyyn kun ohjestaa tekemään jotain. pH-miinus tuoteet on usein haitallisia joko kaloille tai akvaarion bakteereille sisältämiensä aineiden takia. Mutta todettakoon nyt tässä samalla, että ainoat tehokkaat tavat pehmentää vettä on RO- tai sadevesi, kaikki muu on pilipalia jolla voi saada aikaiseksi vain pieniä muutoksia, jos sitäkään. Myöskään pHn laskeminen ei onnistu helposti, hiilidoksidi on ainoa toimiva tapa, mutta jos vesi on pehmeää, ei pHlla ole juurikaan väliä. Kaloja kiinnostaa enemmän veden kovuus kuin pH, joka ei muutenkaan ole mikään itseisarvo.

Hankkisin tässä kohtaa GH-testin, se kertoo riittävästi milaisen veden kanssa ollaan tekemisissä. Seuraavaksi olisi hyvä kuulla mitkä ovat hanaveden pH ja GH, ne saa vaikka vesilaitokselta. Akvaarion veden pitäisi olla näitä lähellä ellei akvassa tapahdu jotain mikä muokkaa näitä. En lähtisi muokkaamaan nyt yhtään mitään vaan keskittyisin pitämään veden puhtaana ja hyvään perushoitoon. Todennäköisesti valkoinen pohja on syy korkeaan pH-arvoon, etenkin jos hanaveden on alhaisempi.

Pullistunut taistis saattaa kärsiä vesipöhöstä. Siihen ei ikävä kyllä ole lääkettä ja taitavat useinmiten kuolla siihen. Kirsikkabarbeilla on jokin ongelma, mutta mikä syynä ja mitä tehdä kun oireet on noin epämääräiset, paha sanoa.

Kiitos tietopläjäyksestä sisso! Pitää ostaa noita testejä..
Vähän hyppään aiheesta ja kysyn, että minkäverran miljoonakalojen veden kovuuden pitäisi olla? Ja mikä testi tähän sopisi?

[Sisso]

Kovuutta mitataan GH-testillä ja kuten todettua, se "laskee mukaan" samat suolat jotka KH-testikin, joten GH testi "kattaa" KH-testin. KH mittaa veden alkaliniteettia eli puskurointikykyä joka puolestaan estää pHn romahtamista, mikä on tärkeä seikka jos lisää hiilidioksidia kaasumaisena, muutoin KHlla ei tee yhtikäs mitään. KH-testi "lukee" karbonaatteja eikä niitä esiinnyt juuri lainkaan, tai ei lainkaan, pehmeissä luonnonvesissä (Tangajika- ja Njassa-järvissä kyllä). Toisaalta karbonaatit ovat mukana muodostamassa veden kovuutta, ne ovat yksi tekijä muiden suolojen ohella. Veden kovuus on siis sama asia kuin kaikki siihen liuneeet suolat, siis myös karbonaatit. Vettä voi kovettaa ilman että tietää KHstaan yhtään mitään ja kovettamiseen voi käyttää mitä hyvänsä suoloja, yleisimmin tavataan käyttää magnesiumia ja kalsiumia. Oikeasti GHkaan ei kerro totuutta kaikista suoloista, vain sähkönjohtavuus kertoo, mutta yleensä GH-testi kertoo riittävästi ja sillä pärjää.

En ota kantaa millisten vesivaatimuksiin. Se keskustelu mitä täällä on käyty niiden vaatimuksista, on ihan käsittämätöntä höpinää koska kukaan ei oikeasti tiedä missä kaikissa vesissä omat milliksensä ja niiden vanhemmat esivanhempineen on oikeasti lilluneet. "Kanta" (kovan tai pehmeän) tuntuu vaihtelevan ihan sen mukaan mistä omat kalat on haettu. Että repii siitä. Nuohan on viljeltyjä jo likipitäen tsiljoonien vuosien ajan ja äärettömän sopeutuvaisia. Pistäisin ongelmat enemmin kannan rappioitumisen piikkiin kuin veden, mutta meillä ei olekkaan kuin hohtoja kotona jotenmämitäänymmärrä.

[KalaKissa]

Sisso ei nyt äkänny koska en tarkottanu että kun pH:ta laskis niin samalla vesi pehmenee Tarkoitin vain että pH-arvoa olisi hyvä saada alemmas ja erikseen tarkoitin kokonaiskovuuden laskemista JOS on kovaavettä ... ..

[Bluefrog]

Sisso ei nyt äkänny koska en tarkottanu että kun pH:ta laskis niin samalla vesi pehmenee Tarkoitin vain että pH-arvoa olisi hyvä saada alemmas ja erikseen tarkoitin kokonaiskovuuden laskemista JOS on kovaavettä ... ..

PH tuossa näyttäisi olevan se suurin ongelma joten siitä kannattaa lähteä ja jos syyllinen on pohjamateriaali sen heivaisin ekaksi. Vedenvaihto ei paljoa auta jos pohjasta liukenee jatkuvasti lisää kamaa. Mikäli syyllinen pohjamateriaali se taisto ja ne barbit pärjäävät paremmin jonkin aikaa vaikka ilman koko pohjamateriaalia kuin sen kanssa.

[KalaKissa]

Ja kyllä minä tiedän että pH-arvo riippuu ihan siittä millanen kH-arvo akvassa.
Mun omassa akvassa kH-arvo on siinä 2-3 paikkeilla ja pH 6,8-6,9 (gH-arvo 6 )
Ja haluisin nostaa kH-arvoa tonne jonnekkin 4-5 mikä se oli noin viikko sitten mutta en uskalla koska pelkään että pH-arvo saattaa pompata liian ylös, tällä tarkoitan yli 7,5 pH-arvoa.
Mutta en jaksa tästä tämän enempää.

[Bluefrog]

Ja kyllä minä tiedän että pH-arvo riippuu ihan siittä millanen kH-arvo akvassa.
Mun omassa akvassa kH-arvo on siinä 2-3 paikkeilla ja pH 6,8-6,9 (gH-arvo 6 )
Ja haluisin nostaa kH-arvoa tonne jonnekkin 4-5 mikä se oli noin viikko sitten mutta en uskalla koska pelkään että pH-arvo saattaa pompata liian ylös, tällä tarkoitan yli 7,5 pH-arvoa.
Mutta en jaksa tästä tämän enempää.

Ovathan ne sidoksissa, mutta kumpiko kalalle merkkaa enemmän? Tumma väri johtunee ilman muuta liian happamasta vedestä, joten kalat heittänevät henkensä jollei tuota PH-ta saada painettua seiskan pintaan, onko KH-arvolla silloin merkitystä, jos se vaan pysyy sallitun rajoissa?

[heivaan]

Sisso ei nyt äkänny koska en tarkottanu että kun pH:ta laskis niin samalla vesi pehmenee Tarkoitin vain että pH-arvoa olisi hyvä saada alemmas ja erikseen tarkoitin kokonaiskovuuden laskemista JOS on kovaavettä ... ..

PH tuossa näyttäisi olevan se suurin ongelma joten siitä kannattaa lähteä ja jos syyllinen on pohjamateriaali sen heivaisin ekaksi. Vedenvaihto ei paljoa auta jos pohjasta liukenee jatkuvasti lisää kamaa. Mikäli syyllinen pohjamateriaali se taisto ja ne barbit pärjäävät paremmin jonkin aikaa vaikka ilman koko pohjamateriaalia kuin sen kanssa.

Selviävätkö piikkisilmät ilman pohjaa? :$

[Sisso]

Ja kyllä minä tiedän että pH-arvo riippuu ihan siittä millanen kH-arvo akvassa.

No kun ei riipu. Karbonaatit nostaa sähkönjohtavuutta siinä missä muutkin suolat. Siksi mainitsin esimerkkinä tislatun veden, esim akkuveden, jonka sähkönjohtavuus on todella alhainen, yleensä jotain 0-10uS luokaa. Tuolla arvolla EI voi vedesä olla oikeastaan mitään suoloja, ei myöskään karbonaatteja, jossa on natriumia (Na+) osana.

Käänetään hiukan asian tarkastelukulmaa: jos (JOS!?) pH on se relevantein tekijä, niin eikä sitten ole ihan OK pitää Amazonasin lajeja vaikkapa Tanganjikaa vastaavassa kovassa (mineraalirikkaassa) vedessä kunhan pH laskettu esim hiilidioksidilla sopivaksi?

Miksi me murehditaan että pH 7,5 on vielä OK, mutta 8 ei? Kun tutustuu vaikkapa tämän jo aiemin linkkaamani linkin (kts Table 2 http://www.scielo.br/scielo.php?script= ... 0000300015) Amazonasin eri sivujokien pH-arvoihin, jotka pyörii pitkälti 4-5 välillä, kuka vielä epäilee etteikö kalat sopeutusi enää 0,5 pykälän muutokseen? Että tasan siihen loppui sopeutuminen? Sen jälkeen kun ne ovat aikojen saatossa sopeutuneet kolmen pykälän muutokseen...? Enivei, heivaisin minäkin sen vaalean pohjan pois ja katsoisin mitä se vaikuttaa arvoihin. Sen jälkeen voidaan miettiä loppuhiontaa.

Perustelen reippaita vedenvaihtoja tässä kohtaa sillä, että missään ei ole nyt tietoa siitä etteikö akvassa oli ammoniakkia tai nitrittiä. Vedenvaihdoista ei ole haittaa, mutta jos akvassa sattuukin nyt olemaan noita kaloille haitallista ainetta, vedenvaihdot eliminoi niiden haittoja. Tiedän eräänkin pytyn, joihin on syystä X pamahtanyt piikit vielä monta kuukautta perustamisen jälkeen, siksi varmistaisin tämän ennen kuin alan harrastamaan todennäköisesti hankalaa ja tuloksetonta arvojen keinotekoista muokkaamista. Ja jos pohjasta liukenee jotain, eikö vedenvaihto laimenna sitä? No, kannatan kuitenkin pohjan heivaamista.

Ovathan ne sidoksissa, mutta kumpiko kalalle merkkaa enemmän?

Kalat ei tee KHlla yhtään mitään. Ja pH... pehmeän kaloille kovuus merkkaa eniten koska ne joutuvat korjaamaan suolatasapainoaan kokoa ajan. Mitä isompi paine-ero solun sisä- ja ulkopuolella, sen enemmän kalaa kuluttaa sen korjaamisen energiaa. pH on suhdeluku eikä itsessään kerro paljoakaan, peruskoulukamaa.

[KalaKissa]

Koska mun kalat ei kestäis yli 7,5 pH-arvoa (näin olen ainakin lukenut) ja en lähde sitä riskeeraamaan, siksi en haluais että pH nousee yli 7,5.
Sen verran ihmettelen miten muka voin ymmärtää asiat päin mäntyä no ehkä se johtuu mun lukemisenymmärryksestä ko omaan lukihäiriön mutta siksi yritän pelata kaloille annetuilla vesiarvosuosituksilla.
siksi mä suosittelen pudottaan kyseisen tyypin oman akvan pH:ta koska hänellä on muutama laji jotka tarvis matalampaa pH-arvoa. Mutta voihan noi kaikki ongelmat johtuu tosta akvan pohjamateriaalista, never know...

[Bluefrog]

Ja kyllä minä tiedän että pH-arvo riippuu ihan siittä millanen kH-arvo akvassa.

No kun ei riipu. Karbonaatit nostaa sähkönjohtavuutta siinä missä muutkin suolat. Siksi mainitsin esimerkkinä tislatun veden, esim akkuveden, jonka sähkönjohtavuus on todella alhainen, yleensä jotain 0-10uS luokaa. Tuolla arvolla EI voi vedesä olla oikeastaan mitään suoloja, ei myöskään karbonaatteja, jossa on natriumia (Na+) osana.

Käänetään hiukan asian tarkastelukulmaa: jos (JOS!?) pH on se relevantein tekijä, niin eikä sitten ole ihan OK pitää Amazonasin lajeja vaikkapa Tanganjikaa vastaavassa kovassa (mineraalirikkaassa) vedessä kunhan pH laskettu esim hiilidioksidilla sopivaksi?

Miksi me murehditaan että pH 7,5 on vielä OK, mutta 8 ei? Kun tutustuu vaikkapa tämän jo aiemin linkkaamani linkin (kts Table 2 http://www.scielo.br/scielo.php?script= ... 0000300015) Amazonasin eri sivujokien pH-arvoihin, jotka pyörii pitkälti 4-5 välillä, kuka vielä epäilee etteikö kalat sopeutusi enää 0,5 pykälän muutokseen? Että tasan siihen loppui sopeutuminen? Sen jälkeen kun ne ovat aikojen saatossa sopeutuneet kolmen pykälän muutokseen...? Enivei, heivaisin minäkin sen vaalean pohjan pois ja katsoisin mitä se vaikuttaa arvoihin. Sen jälkeen voidaan miettiä loppuhiontaa.

Perustelen reippaita vedenvaihtoja tässä kohtaa sillä, että missään ei ole nyt tietoa siitä etteikö akvassa oli ammoniakkia tai nitrittiä. Vedenvaihdoista ei ole haittaa, mutta jos akvassa sattuukin nyt olemaan noita kaloille haitallista ainetta, vedenvaihdot eliminoi niiden haittoja. Tiedän eräänkin pytyn, joihin on syystä X pamahtanyt piikit vielä monta kuukautta perustamisen jälkeen, siksi varmistaisin tämän ennen kuin alan harrastamaan todennäköisesti hankalaa ja tuloksetonta arvojen keinotekoista muokkaamista. Ja jos pohjasta liukenee jotain, eikö vedenvaihto laimenna sitä? No, kannatan kuitenkin pohjan heivaamista.

Ovathan ne sidoksissa, mutta kumpiko kalalle merkkaa enemmän?

Kalat ei tee KHlla yhtään mitään. Ja pH... pehmeän kaloille kovuus merkkaa eniten koska ne joutuvat korjaamaan suolatasapainoaan kokoa ajan. Mitä isompi paine-ero solun sisä- ja ulkopuolella, sen enemmän kalaa kuluttaa sen korjaamisen energiaa. pH on suhdeluku eikä itsessään kerro paljoakaan, peruskoulukamaa.

Niinpä niin. Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi. Mielestäni kuitenkin, jos kalan ihanne arvo on 5.0-7.0 on ihan selvä että kun mennään neutraalista väärään suuntaan sillä on merkitystä. Lisäpontta väitteelleeni antanee se, että ulkomaalaisilla taistelukalan kasvatusfoorumeilla mainitaan erikseen ettei luonnosta pyydettyjä yksilöitä saa laittaa veteen jonka Ph on ylittää seiskan.

[Sisso]

...Mielestäni kuitenkin, jos kalan ihanne arvo on 5.0-7.0 on ihan selvä että kun mennään neutraalista väärään suuntaan sillä on merkitystä. Lisäpontta väitteelleeni antanee se, että ulkomaalaisilla taistelukalan kasvatusfoorumeilla mainitaan erikseen ettei luonnosta pyydettyjä yksilöitä saa laittaa veteen jonka Ph on ylittää seiskan.

Mitä merkitystä? Miksi kala sietää pHn muutoksen jopa muutamassa päivässä esim 4->7 joka johtuu tulva/sadekauden alkamisesta, mutta yhtäkkiä 7,5 tai 8 onkin liikaa? En ole mistään löytänyt mitään sen väitteen tueksi millä tavalla pH 8, tai mikä hyvänsä muu pH jos se pysyy välillä 4-9 (näiden ulkopuolella on tuskin yhtäkään akvaariota), on vahingollista kaloille. Otan mielelläni vastaan jos jollakulla on asiasta todelliseen tutkimustietoon perustuvaa faktaa. Sen sijaan tiedetään, että pHn muuttuessa eräät vedesä olevat aineet, suolat, alkavat käyttäytymään tavoilla, joka voi olla kaloille vahingollista, mutta se ei ole pH-ongelma vaan syy on muualla eli suoloissa, joita ei (yleensä) esiinny luonnossa siinä mittakaavassa kuin akvoissa. Jos akvassa ei ole tällaisia harmillisesti häröilyyn taipuvaisia suoloja, pH sietää olla melkoisella alueella kuten voidaan todeta luonnonvesien pH-arvojen muutoksista. Sen sijaan kalan osmoottisesta systeemistä löytyy paljonkin tutkimustietoa sekä suolojen vaikutuksesta siihen, mutta tän käsittämiseen riittää kyllä se, että on ollut yhtään hereillä yläasteen bilsan ja kemian tunneilla silloin kun puhutiin osmoosista ja diffuusiosta. Silti me murehditaan miljoona kertaa enemmän pHta kuin suoloja, joita ei, kuten todettu esiinny luonnossa sellaisessa mittakaavassa kuin akvassa paitsi muutamassa poikkeuksessa.

Lisäponsi on mielestäni tässä kohtaa melkoisen heikko, koska luonnosta pyydettyjen kalojen tiedetään olevan aina herkempiä sietämään erillaisia ja muuttuvia arvoja. Esimerkiksi viljeltyjä kiekkoja pidetään ihan yleisesti pH 9 vedessä, mutta villejä ei! Vaan valtaosa harrastuksen piirisssä olevista, aloittajankin, kalat on viljeltyjä jo usean sukupolven ajan. Iso osa viljelystä tapahtuu suht kovassa vedessä ja sitten voi duudelis me täällä murehditaan miten saadaan vesi "kuin kotoAmazonasissa" konsanaan. Kipataan akvoihin vaikka mitä "pH-miinusta" eikä käsitetä että samalla heiluu suolat ylös alas vaikka pH saataisiinkin pysymään kiltisti halutussa. Ja kuitenkin kalalle on kaikkein stressaavinta ja energiaa kuluttavinta yrittää pitää suolatasapainonsa pystyssä. Murehdittaisiin edes oikeita asioita!

[quote="Bluefrog"
Niinpä niin. Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi. [/quote]

Saat sen kuulostamaan kovin yksinkertaiselta, mutta....Ongelmanhan käytännössä muodostavat H+-ionit ja koska pH-arvo on tosiaan suhdeluku, voi pH-arvo "käsittää" tai "sisältää" paljonkin H+-ioneja siitä huolimatta että kalojen (sekä kemiallisten reaktioiden) kannalta siinä on enemmän (vähemmän haitallisia) OH--ioneja. Määrä(t) ratkaisee mitä akvaariossa todellisuudessa tapahtuu ja mikä on näiden tapahtumien vaikutus kaloihin. Eli vedessä voi olla enemmän OH--ioneja mutta silti paljon haitallisia H+-ioneja, jotka voivat aiheuttaa ongelmia, ja nimenomaan kemiallisten reaktioiden kautta, herkemmin vesikemiassa ja todennäköisesti myös kaloissa (mutta millä tolenranssilla, sen perään mä kyselen) koska se nyt vaan on kupletin juoni...elektonivarkaissa kun ollaan. pH voi kyllä näyttää kivalta, mutta todellisuudessa se käsittää H+-ioneja määrän, joka aiheuttaa ongelmia. Onneksi yleensä ei, mutta yritän tässä selittää miksi pH-arvo ei itsessään kerro juuri mitään. Silloin kun puhutan pH-arvosta, ja etenkin silloin kun jyristään sen vaaroista, pitää tietää miksi se on mitä on. Mikä on syynä sille, että se on korkea tai matala, koska sillä syyllä on enemmän merkitystä kaloille kuin itse arvolla. pH reagoi hyvin moniin akvan tapahtumiin ja on eri asia jyllääkö akvassa heikkoja vai vahvoja happoja joiden seurauksena pH-arvo on mitä on. Akvaariossa syntyy jatkuvasti happoja, osa heikkoja (esim CO2), osa vahvoja (esim typpi- ja fosforihappo) sekä liuta muita pH-arvoon vaikuttavia tapahtumia ja pH on aina näiden tapahtumien summa. Nämä asiat ovat löydettävissä ihan joka ikisestä yläasteen fyken kirjasta. Suositukset sopivasta pHsta perustuu usein kalojen kotivesistä löydettyihin arvoihin, jotka vaihtelvat hyvinkin paljon (näistä löytyy mittaustuloksia netistäkin), eikä ne välttämättä enää päden viljeltyihin kaloihin ja toisekseen niitä on hyvä antaa siksi, että ne ovat sillä arkipäivässä turvallisella alueella, jolla ei saada aikaiseksi ongelmia. Ne ovat hyvä raami, kyllä, mutta tekee itsestään hölmön jos kuvittelee että pH-arvo kertoo kaiken tarvittavan tai että se pätee aina ja kaikkialla.

[hippikala]

Jos siitä pohjasorasta irtosi huuhdellessa valkoista mömmöä niin ihan nyt ensi alkuun poistaisin koko soran. Piikkisilmille lienee tärkeintä, että niillä on piilopaikkoja, joten jos niillä on luolia käytössä niin pärjäilevät ilman pohjamateriaaliakin vähän aikaa. Pohjan vaihdon kannalta olisi tietysti helpointa, jos voisit huhuilla ylimääräistä hiekkaa. Pidempään harrastaneille yleensä kertyy kaiken maailman roipetta nurkkiin ja nakkaavat ihan mielellään ämpärillisen uudelle tulokkaalle.

Laita vaikka tuonne ostopalstalle avunpyyntö, jos joku tarttuisi siihen ja auttaisi. Toki hiekkaa voi ostaakin, mutta kuten toisessa topiikissa puhuttiin niin siinä on aina omat mutkansa. Eli teetpä sitten mitä vaan sen satalitraisen kanssa, niin poista se valkoinen sora nyt joka tapauksessa heti. Varmista vaan, että piikkisilmät pääsevät halutessaan johonkin näkymättömiin. Pohjamatskun poiston jälkeen ehdit miettiä paremmin, mitä teet kaiken muun osalta.

[heivaan]

Onkohan tässä tullut pieni väärinkäsitys minulla vai sinulla mulla tällä hetkellä 63 litranen, mutta ajatus oli että vaihtaisin sen 100 litraiseen.
Mutta kuiteskin en aijjo ottaaa isompaa akvaariota.
Nyt sain äidin jotenkin suostuteltua (käytin sitä kylillä kännäämis vs. vastuullinen akvaarion hoito menetelmää!) siihen että saan vaihtaa tuohon hiekkapohjan! Jess!
Sit varmaan biltemaan ostamaan hiekkaa x)
Btw mistä saa hankittua ns. hyviä/hienoja kantoja akvaarioon?

[Bluefrog]

...Mielestäni kuitenkin, jos kalan ihanne arvo on 5.0-7.0 on ihan selvä että kun mennään neutraalista väärään suuntaan sillä on merkitystä. Lisäpontta väitteelleeni antanee se, että ulkomaalaisilla taistelukalan kasvatusfoorumeilla mainitaan erikseen ettei luonnosta pyydettyjä yksilöitä saa laittaa veteen jonka Ph on ylittää seiskan.

Mitä merkitystä? Miksi kala sietää pHn muutoksen jopa muutamassa päivässä esim 4->7 joka johtuu tulva/sadekauden alkamisesta, mutta yhtäkkiä 7,5 tai 8 onkin liikaa? En ole mistään löytänyt mitään sen väitteen tueksi millä tavalla pH 8, tai mikä hyvänsä muu pH jos se pysyy välillä 4-9 (näiden ulkopuolella on tuskin yhtäkään akvaariota), on vahingollista kaloille. Otan mielelläni vastaan jos jollakulla on asiasta todelliseen tutkimustietoon perustuvaa faktaa. Sen sijaan tiedetään, että pHn muuttuessa eräät vedesä olevat aineet, suolat, alkavat käyttäytymään tavoilla, joka voi olla kaloille vahingollista, mutta se ei ole pH-ongelma vaan syy on muualla eli suoloissa, joita ei (yleensä) esiinny luonnossa siinä mittakaavassa kuin akvoissa. Jos akvassa ei ole tällaisia harmillisesti häröilyyn taipuvaisia suoloja, pH sietää olla melkoisella alueella kuten voidaan todeta luonnonvesien pH-arvojen muutoksista. Sen sijaan kalan osmoottisesta systeemistä löytyy paljonkin tutkimustietoa sekä suolojen vaikutuksesta siihen, mutta tän käsittämiseen riittää kyllä se, että on ollut yhtään hereillä yläasteen bilsan ja kemian tunneilla silloin kun puhutiin osmoosista ja diffuusiosta. Silti me murehditaan miljoona kertaa enemmän pHta kuin suoloja, joita ei, kuten todettu esiinny luonnossa sellaisessa mittakaavassa kuin akvassa paitsi muutamassa poikkeuksessa.

Lisäponsi on mielestäni tässä kohtaa melkoisen heikko, koska luonnosta pyydettyjen kalojen tiedetään olevan aina herkempiä sietämään erillaisia ja muuttuvia arvoja. Esimerkiksi viljeltyjä kiekkoja pidetään ihan yleisesti pH 9 vedessä, mutta villejä ei! Vaan valtaosa harrastuksen piirisssä olevista, aloittajankin, kalat on viljeltyjä jo usean sukupolven ajan. Iso osa viljelystä tapahtuu suht kovassa vedessä ja sitten voi duudelis me täällä murehditaan miten saadaan vesi "kuin kotoAmazonasissa" konsanaan. Kipataan akvoihin vaikka mitä "pH-miinusta" eikä käsitetä että samalla heiluu suolat ylös alas vaikka pH saataisiinkin pysymään kiltisti halutussa. Ja kuitenkin kalalle on kaikkein stressaavinta ja energiaa kuluttavinta yrittää pitää suolatasapainonsa pystyssä. Murehdittaisiin edes oikeita asioita!

[quote="Bluefrog"
Niinpä niin. Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi.

Saat sen kuulostamaan kovin yksinkertaiselta, mutta....Ongelmanhan käytännössä muodostavat H+-ionit ja koska pH-arvo on tosiaan suhdeluku, voi pH-arvo "käsittää" tai "sisältää" paljonkin H+-ioneja siitä huolimatta että kalojen (sekä kemiallisten reaktioiden) kannalta siinä on enemmän (vähemmän haitallisia) OH--ioneja. Määrä(t) ratkaisee mitä akvaariossa todellisuudessa tapahtuu ja mikä on näiden tapahtumien vaikutus kaloihin. Eli vedessä voi olla enemmän OH--ioneja mutta silti paljon haitallisia H+-ioneja, jotka voivat aiheuttaa ongelmia, ja nimenomaan kemiallisten reaktioiden kautta, herkemmin vesikemiassa ja todennäköisesti myös kaloissa (mutta millä tolenranssilla, sen perään mä kyselen) koska se nyt vaan on kupletin juoni...elektonivarkaissa kun ollaan. pH voi kyllä näyttää kivalta, mutta todellisuudessa se käsittää H+-ioneja määrän, joka aiheuttaa ongelmia. Onneksi yleensä ei, mutta yritän tässä selittää miksi pH-arvo ei itsessään kerro juuri mitään. Silloin kun puhutan pH-arvosta, ja etenkin silloin kun jyristään sen vaaroista, pitää tietää miksi se on mitä on. Mikä on syynä sille, että se on korkea tai matala, koska sillä syyllä on enemmän merkitystä kaloille kuin itse arvolla. pH reagoi hyvin moniin akvan tapahtumiin ja on eri asia jyllääkö akvassa heikkoja vai vahvoja happoja joiden seurauksena pH-arvo on mitä on. Akvaariossa syntyy jatkuvasti happoja, osa heikkoja (esim CO2), osa vahvoja (esim typpi- ja fosforihappo) sekä liuta muita pH-arvoon vaikuttavia tapahtumia ja pH on aina näiden tapahtumien summa. Nämä asiat ovat löydettävissä ihan joka ikisestä yläasteen fyken kirjasta. Suositukset sopivasta pHsta perustuu usein kalojen kotivesistä löydettyihin arvoihin, jotka vaihtelvat hyvinkin paljon (näistä löytyy mittaustuloksia netistäkin), eikä ne välttämättä enää päden viljeltyihin kaloihin ja toisekseen niitä on hyvä antaa siksi, että ne ovat sillä arkipäivässä turvallisella alueella, jolla ei saada aikaiseksi ongelmia. Ne ovat hyvä raami, kyllä, mutta tekee itsestään hölmön jos kuvittelee että pH-arvo kertoo kaiken tarvittavan tai että se pätee aina ja kaikkialla.[/quote]

Lause: '' Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi.'' Tarkoitin tuolla sellaisia käsitteitä kuin hapan, neutraali, emäksinen. Nämä kolme ovat kuitenkin mielestäni jonkinlaisia perusasioita vai oletko sitä mieltä että on se ja sama onko vesi hapanta, neutraalia vai emäksistä?
( Totta kai sillä mitä aineita vedessä on, on merkitystä. Mikäli ei olisi, olisin kirjoittanut vain hapanta, emäksistä tai neutraalia aineita mainitsematta.)

[Sisso]

Lause: '' Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi.'' Tarkoitin tuolla sellaisia käsitteitä kuin hapan, neutraali, emäksinen.

Toihan avasikin asiaa! Nyt mä putosin käryiltä. Musta vaikuttaa siltä ettet ymmärtänyt kirjoittamaani (ja vika voi olla ihan mun ulosannissa) ja juutut nyt kivoihin termeihin. Termit hapan, neutraali ja emäksinen ovat termejä, jotka kuvaavat tietyä arvoa, siis sitä arvoaluetta jota tarkastellaan. Ne ovat näin sovittu, neutraali on pH 7 jne. Sama kuin on sovittu ihmisten kesken mitkä arvot kuvaa pehmeää, keskikovaa tai kovaa vettä, mutta oikeasti se on vain sana, tai luku miten vaan, joka ei kerro todellista tapahtumista välttämättä mitään. Esitän sen näin simppelisti: saat yhteenkaskuyhtälon loppusummaksi 24. Sulla on aika monta vaihtoehtoa päättää mitkä luvut yhteen laskettuna tekee summan 24, vai kuinka? pH 7,2 tai 8,5 on vähän samanlainen loppusumma. Toinen vertaus: tiedätkö mitä tarkoittaa sähkönjohtavuus ja sen merkityksen kaloille? Ihan yhtä pöhköä kuin väittää korkean johtavuuden olevan vaarallista kaloille, on väittää jonkun pHn olevan vaarallista kaloille ellei tiedetä miksi luku on mitä on. EC/TDS voi olla korkea koska vesi on pskan kuormittamaa, jolloin se on haitaksi kaloille tai se voi olla ultrapuhdasta orgaanisesta jätteestä ja sisältää ison määrän pullosta lisättyjä suoloja (joita tavatan kutsua myös ravinteiksi), jolloin se ei ole lainkaan haitallista kaloille. Jollekulle riittää, että EC/TDS tai vaikkapa pH näyttää kivalta, mutta jos haluaa oikeasti ymmärtää miksi arvo on mikä on, pitää tuntea tekijät joista se "muodostuu" ja vasta tällöin ymmärtää sen todellisen merkityksen kaloille ja kun nyt ährätään ionien kimpussa, koko akvan kemialle.

Tässä asiaa selitetään huomattavasti paremmin ja varmasti selkeämmin kuin mä osaan tehdä eli ihan atomin rakenteesta alkaen, kuvakin on jostain eskarikirjasta....mutta hyvin selitetäänkin http://www.ukaps.org/forum/threads/unli ... e-i.27825/ (post 14). Ja ko ketjussa ihmetellään myös pHn merkitystä. Tai ei-merkitystä.... Ton kun tekee itselleen ymmärettäväksi, ei pitäisi olla mitään epäselvää, mitä pH tarkoittaa. Itse yritin pysyä lyhyemmässä versiossa olettaen että peruskoulun jotenkin hereillä läpi pysyneet hallitsee jotain peruskauraa.

Nämä kolme ovat kuitenkin mielestäni jonkinlaisia perusasioita vai oletko sitä mieltä että on se ja sama onko vesi hapanta, neutraalia vai emäksistä?

Voisinpa sanoa kyllä, mutta rehellisesti: tiettyyn pisteeseen asti. Vaan se mun tietty piste on eri kuin pH 6,5, "hapan", "emäksinen" tai pH 8,2 ja vedän rajan siihen mitä muuta vedestä ilmenee, kas kun akvastaan ei kannata tuijottaa vain pH-arvoa (juuri siksi ettei se kerro vedestä paljoakaan). Kun nyt tiedetään de facto, että Amazonasissa pH 4-6 on ihan normia ja tiedetään että yllä jo mainittuja kiekkokaloja (käytän tätä esimerkkinä koska ne pruukataan mieltää niin pal kovasti herkiksi, vaikkeivät (viljellyt) oikeasti ole), pidetään todistetusti elossa ja terveinä pH 9-arvossa, niin voisinpa jopa sanoa kyllä. Vaan kudettaminen onkin sitten eri juttu! Sen sijaan esimerkiksi eräät tetrat ja Apistot on oikeasti herkkiä vesiarvoille, mutta näitäpä ei kannata meille edes tällä hetkellä tuoda koska niin vähäinen määrä harrastajia kykenisi pitämään ne elossa...meillä kun RO-ei ole lyönyt läpi itseään samalla tavalla kuin eräissä muissa maissa. Kysyn taas kerran: jos pH on niin relevantti, niin eikö silloin ole OK pitää pehmeän lajeja vedessä joka vastaa suoloiltaan Tanganjikaa, mutta jonka pH on ajettu alas vaikkapa rikkihapolla? Tai hiilarilla? Tosin tämäkin kysymys on huono, koska tätäkin tehdään ihan yleisesti maailmalla. Ja meillä. Musta tuntuu että olen nähnyt jo melkein kaiken ja sen perusteella on jo kalalajeja jotka käy ja kukkuu iloisesti millasessa vedessä vaan, mutta tästä huolimatta en ole ihan tämän linjan ihmisiä henk koht (ja mm. siksi käytän sade/RO-vettä...).

Edelleen: murehdittaisiin edes oikeita asioita! Tai edes miettiäisiin mitä neuvoja toisillemme annetaan (siitähän tääkin pH-keskustelu lähti), koska osa on jopa haitallisia, joskin joskus tosin hyöty voi ylittää haitat. Kun nyt tiedetään että pH 8 on lähes kaikille viljellyille kaloille OK, miksi kiusata niillä kippaamalla akvaan rikkihappoa tai fosfaattia tonneittain vain siksi että saadaan laskettua pH 7,4een siksi että joku kamu jollian saitilla sanoi että pHn pitää olla 7,2 eikä ymmärretä miksi tai mitä siitä seuraa tai voi seurata? Lyön vetoa, että isompi osa harrastajista haluaa murehtia, vaikka sitten turhaan, koska se saa tuntemaan itsensä vastuullisemmaksi , tietävämmäksi ja paremmaksi ja voi hitsin pitsi...pHsta puhuminenkin kuulostaa hianolta.

[Bluefrog]

Lause: '' Mikäli vedessä on enemmän happamasti reagoivia aineita kuin emäksisiä sitä sanotaan happamaksi.'' Tarkoitin tuolla sellaisia käsitteitä kuin hapan, neutraali, emäksinen.

Toihan avasikin asiaa! Nyt mä putosin käryiltä. Musta vaikuttaa siltä ettet ymmärtänyt kirjoittamaani (ja vika voi olla ihan mun ulosannissa) ja juutut nyt kivoihin termeihin. Termit hapan, neutraali ja emäksinen ovat termejä, jotka kuvaavat tietyä arvoa, siis sitä arvoaluetta jota tarkastellaan. Ne ovat näin sovittu, neutraali on pH 7 jne. Sama kuin on sovittu ihmisten kesken mitkä arvot kuvaa pehmeää, keskikovaa tai kovaa vettä, mutta oikeasti se on vain sana, tai luku miten vaan, joka ei kerro todellista tapahtumista välttämättä mitään. Esitän sen näin simppelisti: saat yhteenkaskuyhtälon loppusummaksi 24. Sulla on aika monta vaihtoehtoa päättää mitkä luvut yhteen laskettuna tekee summan 24, vai kuinka? pH 7,2 tai 8,5 on vähän samanlainen loppusumma. Toinen vertaus: tiedätkö mitä tarkoittaa sähkönjohtavuus ja sen merkityksen kaloille? Ihan yhtä pöhköä kuin väittää korkean johtavuuden olevan vaarallista kaloille, on väittää jonkun pHn olevan vaarallista kaloille ellei tiedetä miksi luku on mitä on. EC/TDS voi olla korkea koska vesi on pskan kuormittamaa, jolloin se on haitaksi kaloille tai se voi olla ultrapuhdasta orgaanisesta jätteestä ja sisältää ison määrän pullosta lisättyjä suoloja (joita tavatan kutsua myös ravinteiksi), jolloin se ei ole lainkaan haitallista kaloille. Jollekulle riittää, että EC/TDS tai vaikkapa pH näyttää kivalta, mutta jos haluaa oikeasti ymmärtää miksi arvo on mikä on, pitää tuntea tekijät joista se "muodostuu" ja vasta tällöin ymmärtää sen todellisen merkityksen kaloille ja kun nyt ährätään ionien kimpussa, koko akvan kemialle.

Tässä asiaa selitetään huomattavasti paremmin ja varmasti selkeämmin kuin mä osaan tehdä eli ihan atomin rakenteesta alkaen, kuvakin on jostain eskarikirjasta....mutta hyvin selitetäänkin http://www.ukaps.org/forum/threads/unli ... e-i.27825/ (post 14). Ja ko ketjussa ihmetellään myös pHn merkitystä. Tai ei-merkitystä.... Ton kun tekee itselleen ymmärettäväksi, ei pitäisi olla mitään epäselvää, mitä pH tarkoittaa. Itse yritin pysyä lyhyemmässä versiossa olettaen että peruskoulun jotenkin hereillä läpi pysyneet hallitsee jotain peruskauraa.

Nämä kolme ovat kuitenkin mielestäni jonkinlaisia perusasioita vai oletko sitä mieltä että on se ja sama onko vesi hapanta, neutraalia vai emäksistä?

Voisinpa sanoa kyllä, mutta rehellisesti: tiettyyn pisteeseen asti. Vaan se mun tietty piste on eri kuin pH 6,5, "hapan", "emäksinen" tai pH 8,2 ja vedän rajan siihen mitä muuta vedestä ilmenee, kas kun akvastaan ei kannata tuijottaa vain pH-arvoa (juuri siksi ettei se kerro vedestä paljoakaan). Kun nyt tiedetään de facto, että Amazonasissa pH 4-6 on ihan normia ja tiedetään että yllä jo mainittuja kiekkokaloja (käytän tätä esimerkkinä koska ne pruukataan mieltää niin pal kovasti herkiksi, vaikkeivät (viljellyt) oikeasti ole), pidetään todistetusti elossa ja terveinä pH 9-arvossa, niin voisinpa jopa sanoa kyllä. Vaan kudettaminen onkin sitten eri juttu! Sen sijaan esimerkiksi eräät tetrat ja Apistot on oikeasti herkkiä vesiarvoille, mutta näitäpä ei kannata meille edes tällä hetkellä tuoda koska niin vähäinen määrä harrastajia kykenisi pitämään ne elossa...meillä kun RO-ei ole lyönyt läpi itseään samalla tavalla kuin eräissä muissa maissa. Kysyn taas kerran: jos pH on niin relevantti, niin eikö silloin ole OK pitää pehmeän lajeja vedessä joka vastaa suoloiltaan Tanganjikaa, mutta jonka pH on ajettu alas vaikkapa rikkihapolla? Tai hiilarilla? Tosin tämäkin kysymys on huono, koska tätäkin tehdään ihan yleisesti maailmalla. Ja meillä. Musta tuntuu että olen nähnyt jo melkein kaiken ja sen perusteella on jo kalalajeja jotka käy ja kukkuu iloisesti millasessa vedessä vaan, mutta tästä huolimatta en ole ihan tämän linjan ihmisiä henk koht (ja mm. siksi käytän sade/RO-vettä...).

Edelleen: murehdittaisiin edes oikeita asioita! Tai edes miettiäisiin mitä neuvoja toisillemme annetaan (siitähän tääkin pH-keskustelu lähti), koska osa on jopa haitallisia, joskin joskus tosin hyöty voi ylittää haitat. Kun nyt tiedetään että pH 8 on lähes kaikille viljellyille kaloille OK, miksi kiusata niillä kippaamalla akvaan rikkihappoa tai fosfaattia tonneittain vain siksi että saadaan laskettua pH 7,4een siksi että joku kamu jollian saitilla sanoi että pHn pitää olla 7,2 eikä ymmärretä miksi tai mitä siitä seuraa tai voi seurata? Lyön vetoa, että isompi osa harrastajista haluaa murehtia, vaikka sitten turhaan, koska se saa tuntemaan itsensä vastuullisemmaksi , tietävämmäksi ja paremmaksi ja voi hitsin pitsi...pHsta puhuminenkin kuulostaa hianolta.

Tiedätkö mikä on tislatun veden PH arvo? tai sen miten tislattu vesi vaikuttaa jos sitä käytetään akvaarion veden laadun säätelyyn? Tahi, jos otetaan se koostumus.. oletetaan että tislattuun veteen lisätään pohjalla lehtiseosta joka on pääasiallisesti lehtipuiden lehdistä koostuvaa. Mikä on tällaisen veden ja kraanaveden jonka PH on jotakin muuta ero? (Liittyen osin noihin Apistoihin)