AquaSafen käytön lopettaminen

[Angara]

Onko kenelläkään omakohtaisia, huonoja kokemuksia AquaSafen käytön lopettamisesta? Tai vastaavasti, onko AquaSafen aloittaminen parantanut akvaarion tilaa, esimerkiksi saanut kalat kutemaan tms?

Kaipaisin selvää, ensikäden kokemusperäistä tietoa. Samalla tavalla olisi mielenkiintoista tietää, miten AquaSafe tekee vaarattomaksi kuparin, lyijyn ja sinkin. Millainen reaktio käynnistyy?

[Platva]

Eli lopettamisen myötä on Platvasta "normaalia" että kaloja voi kuolla. Lasketaanpa paljonko säästätte lopettamalla:

En viitannut kalatappioilla vedenparannusaineiden käyttämiseen tai käyttämättömyyteen vaan kalojen kotiuttamiseen yleensä ja siihen, että ihmiset ihmettelevät alkuvaiheen kalatappioita, vaikka ovat laiminlyöneet kotiuttamisen. Eivät ne kalapusseissa olevat ohjeet mitään "pitkän kaavan" mukaista kunnollista kotiuttamista ole.
3. Uusien kalojen kotiuttaminen pitää tehdä "pitkän kaavan" mukaan. Tappiot liittyvät usein veden sähkönjohtavuuteen - osmoosishokkiin - bakteeri-infektioon - sisäelinten toimintahäiriöihin (esim. munuaisten vajaatoiminta)- vesipöhöön.

En ole kirjoittanut sanaakaan säästämisestä. Jos tarvitsisin vedenparannusaineitta, käyttäisin sitä hinnasta riippumatta. Vedenparannusaineen halpuus ei ole peruste käyttää sitä, jos sitä ei tarvitse. En itsekään käyttäisi lääkkeitä tai uskomuslääkkeitä, vaikka ne saattavatkin olla halpoja. Valtava määrä suomalaisia käyttää mm. mielialalääkkeitä, koska kuvittelee niiden ratkaisevan heidän ongelmansa ja koska valtava määrä suomalaisia niitä käyttää ja koska lääkebisnes niitä heille suosittelee. Samoin valtava määrä suomalaisia syö epäterveellisesti, ei harrasta liikuntaa, nukkuu liian vähän, käyttää haitallisia nautintoaineita jne. ja kuvittelee sitten paikkaavansa tilanteen napsimalla lisäainepillereitä.

Jokainen saa tietenkin käyttää tai olla käyttämättä vedenparannusaineita, kukin käytössään olevan veden, kalojensa ja omien tarpeittensa, tietojensa ja uskomustensa mukaisesti. Jos vesilabran analyysi joskus osoittaa, että kaivovedessäni on (liikaa) kaloille vahingollisia aineita, ryhdyn tietenkin miettimään ratkaisua ongelmaan. Jos silloin jokin vedenparannusaine näyttäisi paras ratkaisu, ryhtyisin sitä tietenkin kokeilemaan. Jos se poistaisi vahingolliset aineet, ryhtyisin sitä käyttämään. Mihinkään mutu-tuntumaan en kuitenkaan luottaisi.

[joedoe]

Minä käytän Aqua Safea 900l kiekkolassa, mutta en 400l monnis/plekoaltaassa.
Ei ole monniset ja plekot osoittaneet tarvitsevansa lisä parannusaineita, mutta kiekkolassa sille on tarvetta.
Kardinaalitetrat reagoi heti jos on yli 30% vedenvaihto ilman Aqua Safea ja kiekkojeen pintalima myös kärsii, jos ei käytä.
Kaikkea mahdollisia "vedenparannusaineita" olen käyttänyt ja kokeillut ja todennut Aqua Safen parhaaksi MINUN altaaseeni.

Tilaan Saksasta 5l kannut ko. ainetta, alle 40é kannu.

Jokaisen allas ja kalasto on tietysti erilainen, toiset ei tarvitse ja toisille olisi hyvä ja suotavaa että käyttäisi.
Blackwateria saa ihan kalkittomasta turpeesta tehtyä pienellä vaivalla. Vink vink... jos sellaiseen on tarvetta...

[Angara]

Minä käytän Aqua Safea 900l kiekkolassa, mutta en 400l monnis/plekoaltaassa.
Ei ole monniset ja plekot osoittaneet tarvitsevansa lisä parannusaineita, mutta kiekkolassa sille on tarvetta.
Kardinaalitetrat reagoi heti jos on yli 30% vedenvaihto ilman Aqua Safea ja kiekkojeen pintalima myös kärsii, jos ei käytä.

Tällaiset, kokemusperäiset kommentit ovat tavattoman arvokkaita. Kiitokset vain joedoe!

[Platva]

tuo Sera Blackwater Aquatan on myös vedenparannusaine joita Platva parjaat, tumman värin saisi kyllä tehtyä muutenkin ja tuo jos mikä on ylihinnoiteltua kallista ainetta

Tarkoitukseni ei ole yleistäen "parjata" vedenparannusaineita. Olen halunnut tietää, mitä se sisältävät ja miten vaikuttavat, miten ne "parantavat" vettä ja tekevätkö ne sen mitä lupaavat. Turha on tervettä vettä parantaa, ainakaan lumelääkkeellä. Sera Blackwater Aquatan ei millään lailla "paranna" ainakaan minun kaivoveteni laatua. Ehkä se sitten parantaa jonkin muun veden laatua, kun sitä vedenparannusaineeksi kutsutaan. En käytä sitä tanniinienkaan takia, niitä varten minulla on tammenlehdet. Sitä en tiedä, mitä Blackwater Aquatan maksaa, ihan sama minulle.

[Heska]

Onko kenelläkään omakohtaisia, huonoja kokemuksia AquaSafen käytön lopettamisesta? Tai vastaavasti, onko AquaSafen aloittaminen parantanut akvaarion tilaa, esimerkiksi saanut kalat kutemaan tms?

Kaipaisin selvää, ensikäden kokemusperäistä tietoa. Samalla tavalla olisi mielenkiintoista tietää, miten AquaSafe tekee vaarattomaksi kuparin, lyijyn ja sinkin. Millainen reaktio käynnistyy?

En usko että vedenparannusaineet mitään mullistavia muutoksia tekee lyhyessä ajassa, varmaankin verrattavissa että poltatko tupakkaa päivittäin vai et...ei muutokset tapahdu päivissä eikä välttämättä kuukausissa mutta vuosien käyttö jo näkyy ihmisissäkin. En tiedä onko tehty tarkkoja vertailututkimuksia että toisissa altaissa käytettäisiin vedenparannusaineita ja toisissa ei ja olosuhteet olisivat muuten samanlaiset ja seurattaisiin onko sairastumisia, kuolemia tai muita muutoksia tapahtunut. Jos joku tietää tämmöisistä tutkimuksista niin voisi kertoa.

Ja miten raskasmetalleja ja muuta saadaan vedestä poistettua niin esim. kotimainen Kemirakin myy siihen kemikaaleja.
http://www.kemira.com/fi/toimialat-sove ... oisto.aspx

[Ruma mies]

Onko kenelläkään omakohtaisia, huonoja kokemuksia AquaSafen käytön lopettamisesta? Tai vastaavasti, onko AquaSafen aloittaminen parantanut akvaarion tilaa, esimerkiksi saanut kalat kutemaan tms?

Kaipaisin selvää, ensikäden kokemusperäistä tietoa. Samalla tavalla olisi mielenkiintoista tietää, miten AquaSafe tekee vaarattomaksi kuparin, lyijyn ja sinkin. Millainen reaktio käynnistyy?

Minulla on kaksi akvaariota, joissa on pehmeän ja tumman veden kaloja. Käytän melko säännöllisesti AquaSafea, turveuutetta ja kuivia tammenlehtiä. Olen kokeillut (epätieteellisellä tavalla) kaikkien kolmen pois jättämistä, joskus yksi tai kaksi kerrallaan, joskus kaikki kolme yhdessä.

Hanaveteni on erinomaista ja kaloilleni sopivaa. Omia vesimittauksia en yleensä jaksa tehdä, jos kaikki menee hyvin eikä ole erityistä syytä mitata jotain arvoa.

Mutu-tuntuma on tämä:

AquaSafen pois jättäminen ei vaikuta juuri mitään. EHKÄ herkemmät kalat (minun tapauksessani perhoskirjoahvenet), jos AquaSafen jättää pitkäksi aikaa pois, käyvät vähän värittömiksi. Pois jättämisen en ole havainnut aiheuttavan kalakuolemia (ottaen huomioon sen, että perhoskirjoahvenen lyhyestä elinkaaresta johtuen niitä kuolee muutenkin silloin tällöin).

Turveuutteen ja/tai tammenlehtien pois jättäminen tai väärän turveuutteen käyttö vaikuttaa sekä väreihin että lisääntymishalukkuuteen. Paras uute minun kokeilemistani on Torumin, jota käytän noin tuplamäärän ohjeessa neuvottuun verrattuna. Sen ja tammenlehtien käyttö näkyy värien voimistumisena, lisääntyneenä kutuhalukkuutena ja poikasten nopeana kasvuna.

Vaikka AquaSafen pois jättäminen ei ole aiheuttanut mitään selviä ongelmia, olen silti jatkanut sen käyttöä lähinnä varmuuden vuoksi.

Tämä nyt ei ollut Angaran pyytämä selvä tieto, mutta ensikäden kokemusperäinen tieto se oli.

[Koomikko]

Tarkoitukseni ei ole yleistäen "parjata" vedenparannusaineita. Olen halunnut tietää, mitä se sisältävät ja miten vaikuttavat, miten ne "parantavat" vettä ja tekevätkö ne sen mitä lupaavat.

Tieteellisiä vastauksia jos haluat kannattaa kääntyä valmistajan puoleen. Täällä kerrotaan omia kokemuksia vedenparannusaineesta. Tekevätkö sen minkä lupaavat. Sinähän et usko jos jotain sanotaan kun mielestäsi käyttäjien kokemuksiin ei voi luottaa kun käyttäjien kokemukset on mielestäsi huonomittari.

[Heska]

tuo Sera Blackwater Aquatan on myös vedenparannusaine joita Platva parjaat, tumman värin saisi kyllä tehtyä muutenkin ja tuo jos mikä on ylihinnoiteltua kallista ainetta

Tarkoitukseni ei ole yleistäen "parjata" vedenparannusaineita. Olen halunnut tietää, mitä se sisältävät ja miten vaikuttavat, miten ne "parantavat" vettä ja tekevätkö ne sen mitä lupaavat. Turha on tervettä vettä parantaa, ainakaan lumelääkkeellä. Sera Blackwater Aquatan ei millään lailla "paranna" ainakaan minun kaivoveteni laatua. Ehkä se sitten parantaa jonkin muun veden laatua, kun sitä vedenparannusaineeksi kutsutaan. En käytä sitä tanniinienkaan takia, niitä varten minulla on tammenlehdet. Sitä en tiedä, mitä Blackwater Aquatan maksaa, ihan sama minulle.

Ok, yritä Platva selvittää mitä ne sisältävät. Minulle riittää että jotkut meitä asiaan enemmän perehtyneet kemistit ovat vuosia kehittäneet ja tutkineet millä raskasmetallit ym. saadaan vedestä pois ei kaikkea maailmassa tarvitse kyseenalaistaa ja jos asia kiinnostaa niin voithan yrittää sitä itse labrata mutta tutkimukset kestävät monesti vuosiakin ja niiden suorittaminen tieteellisesti kotioloissa on lähes mahdotonta. Ja vesilaitoksetkin käyttävät näitä vastaavia kemikaaleja joita nimität lumelääkkeiksi vedenpuhdistukseen. Käyppä kertomassa niille että käytätte vuosittain valtavat summat turhiin lumelääkkeisiin niin nauravat sinut ulos sieltä Ja sinun kannattaa lopettaa noiden lumelääkkeiden käyttö jos et usko niihin.

[Angara]

Tieteellisiä vastauksia jos haluat kannattaa kääntyä valmistajan puoleen.

Nyt ovat europarlamenttivaalit tulossa. Taidan alkaa kysellä kandidaateilta kantaa siihen, pitäisikö eläinten ja kasvien hoitoon tarkoitetuilta tuotteilta, mukaan lukien akvaarioiden vedenparannusaineilta, vaatia asiallista tuoteselostetta. Tämä olisi iso askel kuluttajansuojan suuntaan ja helpottaisi tuotevertailuja. Kotimainen lainsäädäntö ei ole riittävä, mutta jos tästä säädettäisiin eurooppalaisella tasolla, isojen saksalaisvalmistajien pitäisi kertoa avoimesti, mitä ne meille myyvät.

[Anniquu_]

Olen ajatellut, että en tarvitse ko ainetta, koska vetemme tulee omasta kaivosta. En tajunnutkaan että vanhassa talossa voisi liueta putkista^ Ei kait sieltä mitään liukene

Tarkalleen ottaen talon iällä ei ole merkitystä, vaan putkiston sekä lämminvesivaraajan materiaaleilla ja kunnolla. Vesijärjestelmän komponenteissa voi olla kuparia, lyijyä, terästä, messinkiä ja tinaa. Akvaristia kiusaa yleensä kupari, jonka liukenemiseen vaikuttaa veden happamuus ja lämpö.

Hanki tippatesti ja katso onko vedessä kuparia. Ota testivedeksi putkessa seisonutta lämmintä vettä. Jos kuparia ei ole, niin voit lopettaa AquaSafen käytön kaivoveden kanssa.

Ei tosiaan tarvitso olla vanhoja putkia, tässä talossa on suurin osa putkista 2000-luvulta ja kuparia tulee reilusti. Meillä on hapan kaivovesi ja sen takia sitä kuparia tulee, emäksinen vesihän sitä ei niin luottaisikaan. Jos on kupariputket, niin kannatta tosiaan tehdä kuparitesti, ja sen perusteella päättää, että käyttääkö jotain vedenparannusainetta.

KatjaB, että jos sinulla on kaloja ja ne ovat hyvävointisia vedenvaihdon jälkeenkin, niin sitten ei ole tarvetta vedenparannusaineelle.

Perus biotopol ei ole mikään haka kuparin kanssa mutta siitä on olemassa ihan oma versionsa kupariongelmista kärsiville.

Tarkoitatko Biotopol C:tä? Saako sitä isommissa astioissa kuin siinä pikkupurkissa?

Ei kukaan halua laittaa akvaarioon vettä, joka sisältää (liikaa) kaloille haitallisia aineita. Vesilaitokset julkaisevat vesijohtoveden analyysit, ja oma kaivovesi pitää tietenkin tutkituttaa.

Se täytyy vesilaitosveden kanssa muistaa, että sieltä lähtevä vesi ei ole ihan samaa kuin se mikä tulee omasta hanasta. Kun siirtoputkista ja oman talon putkista voi mukaan tulla tavaraa, esim juuri tuo kupari on sellainen, että vaikka sitä ei vesilaitosvedessä olisi niin sitä voi tulla omasta hanasta jos vesi on hapanta ja talossa kupariputket. Yleensähän vesilaitosvesi tehdään emäksiseksi juuri siksi, että se ei syövyttäisi putkia, mutta minulla on muistikuva, että jossin päin Suomea tulisi hanasta happamanpuolella olevaa laitosvettä. Ja pH:han laskee matkalla vesilaitokselta kotiin. Vesilaitosvesi voi myös muokkautua matkalla siten, että hanasta tulee nitraattia ja nitriittiä vaikka sitä ei juuri vesilaitokselta lähtisi. Jonkin kloorausmetodin seurauksena putkistojen bakteerit veivaavat kloorausaineista nitriittiä. En sano aineiden nimiä, että en sanoisi nyt väärin. Google kyllä kertoo kiinnostuneile aineiden nimet.

Mutta toisaalta jos voi säästää parikin kymppiä kuussa jättämällä täysin turhan aineen pois, niin mielelläni sen toki teen. AquaSafen alasajo alkaa siis tässä taloudessa nyt.

Nyt täytyy kysyä, että kuinka kallista se sinulle on kun sinun piti saada sitä halvalla? (kun enhän nyt sekota henkiöä) Vai vaihdatko tosi paljon ja tosi usein vettä? Tämä siis oletuksella että akvaarioidesi tilavuus on tuo allekirjoituksessasi oleva. Kun suunnillee samalla vesimäärällä kerran viikossa puolet vedestä vaihtoon ja AquaSafea suunnilleen annosteluohjeen mukaan, tekee laskelmani mukaan vajaan kympin kuussa. Laskelmahintana käytetty suomalaisen nettikaupan hintaa. Käytän siis AquaSafea kuparin vuoksi.

Tarina jatkuu jossain vaiheessa, mutta tää nyt

[Fisutar10]

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=12969

Tuossa ehkä jotain valaisua, vaikka vanhempi juttu. Mukana Helsingin vesi, joka vaikuttaa pätevälle, joskin ehkä akvaristi hän ei ole hauskoista ilmaisuista päätellen.

Nyt vaihtamaan vettä Aqua-Safen kera.

[Maisu]

"The active ingredients in Aqua safe are Sodium hydroxymethane, sulfinate, polyvinvy. proxllidones, organic hydrocolloids, and organic chelating compounds." http://www.aquarium-pond-answers.com/20 ... oners.html

http://www.skepticalaquarist.com/water-conditioners

[Platva]

http://www.skepticalaquarist.com/water-conditioners

Kiitos linkistä, "Maisu". En sitten taidakaan olla ihan yksin kysymyksineni ja arveluineni.
En olisi uskonut, onpa yllätys...

Juttu ei kai englanninkielisyyden takia aukene kaikille niille, jotka pahimmin ahdistuvat "väärien kysymysten" esittämisestä ja yrittävät päästä ahdistuksestaan huutamalla eroon. Mutta sehän on heidän ongelmansa, ja tuskin sitä ratkaisisi jutun suomenkielisyyskään.

Onhan minulla linkkejä saksan- ja venäjänkielisille sivuille, joissa asiaa käsitellään. En vaan ole katsonut enkä vieläkään katso aiheelliseksi niitä julkaista, koska jo vähäinenkin saksankielinen lainaukseni tässä viestiketjussa aiheutti närää ("Oletat ilmeisesti, että kaikki palstaa lukevat ovat saksankielen taitoisia? Olishan tuo sama teksti varmaan löytynyt suomeksikin...vai..."). Minä jatkan asiasta keskustelua siellä, missä epäilyyn ja vähänkin monimutkaisempien kysymysten esittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Täällähän kuuluu kysyä sellaista kuin "voiko punaisessa Hai-saappaassa pitää haimonnia ilman ulkosuodatinta?".

Pidän siitä, että kohtaan maailmassa ennakkoluuloisuutta, tietämättömyyttä ja taikauskoa. Ajattelen niiden edustajaa henkisenä sparraajana, joka auttaa minua ajattelemaan asiaa mahdollisimman monelta kantilta.

No niin, siellä jo etusormet odottavat malttamattomina...

[joedoe]

Nyt on pakko sanoa, et huh huh...
Sä varmaan asioit kioskilla ja kaupassakin( ihan vaan esimerkkinä) saksaksi vaan sen takia, et osaa (luultavasti) sitä, täh?
Tää on kumminkin käsittääkseni suomenkielinen palsta, niin miksi pitää pistää linkkejä saksaksi, kun aika harva sitä osaa alkeita enempää.
Väitän et englanti avautuu monille paremmin.

Olisit menny suoraan sinne saksan tai venäjänkieliselle palstalle kyselemään niin ei olis tarvinnu imuroida sitä hernettä sinne nokkaa.
Nöyrin anteeksi pyyntöni, jos olen kommentillani loukannut.

[Anniquu_]

Mä olen tässä keskustelussa vähän jälkijunassa, mutta kun muu elämä haittaa niin kovasti tätä virtuaaliakvarismia...

En viitannut kalatappioilla vedenparannusaineiden käyttämiseen tai käyttämättömyyteen vaan kalojen kotiuttamiseen yleensä ja siihen, että ihmiset ihmettelevät alkuvaiheen kalatappioita, vaikka ovat laiminlyöneet kotiuttamisen. Eivät ne kalapusseissa olevat ohjeet mitään "pitkän kaavan" mukaista kunnollista kotiuttamista ole.
3. Uusien kalojen kotiuttaminen pitää tehdä "pitkän kaavan" mukaan. Tappiot liittyvät usein veden sähkönjohtavuuteen - osmoosishokkiin - bakteeri-infektioon - sisäelinten toimintahäiriöihin (esim. munuaisten vajaatoiminta)- vesipöhöön.

Nyt mielelläni kuulisin sinun näkemyksesi siitä, että miten kotiutus tehdään mielestäsi kunnolla, kun olet asian ottanut niin vahvasti esiin.

Onko kenelläkään omakohtaisia, huonoja kokemuksia AquaSafen käytön lopettamisesta? Tai vastaavasti, onko AquaSafen aloittaminen parantanut akvaarion tilaa, esimerkiksi saanut kalat kutemaan tms?

Mulla on erittäin hyvä kokemus AquaSafen käytön aloittamisesta ja käytön jatkamisesta, voin ottaa uuden veden akvaarioon suoraan hanasta sopivan lämpoisenä ja laskea sen akvaarioon letkulla ja kalat säilyvät hengissä. Nimittäin mulla on kalakatastrofi taustalla, ensimmäinen kalallinen vedenvaihto, jonka aloittelevana akvaristina tein päättyi siten, että altaan kaikki kalat kuolivat. Vedenparannusaine ei sitonut kuparia, vaikka sen piti sitoa raskasmetallit.. Easy-Lifen FFM oli kyseinen tökötti.

Sen jälkeen tein vedenvaihdot siten, että otin kylmää vettä isoon astiaan ( 200 roskapönttö), jossa sitten lämmitin veden akvaariolämmittimellä ja sitten vedenvaihdossa pumppasin sen uppopumpulla akvaarioon. Sitten täällä AW:ssa tuli sopivasti keskustelua kuparista ja vedenparannusaineista ja nimimerkki Malys testaili eri vedenparannusaineita ja hänen testisä perusteella aloin käyttämään AquaSafea ja kalat eivät ole sen jälkeen reagoineet vedenvaihtoon mitenkään erityisesti. Eli käytännössä ostan kalojen hyvinvoinnin pullossa.

Tosin, eihän tuossa välttämättä ole mitään syy-yhteyttä noilla asioilla, jokin muu muuttuja voi olla taustalla, vaikka kuun asento saattoi olla väärä vedenvaihtoon, ja kalat kuolivat sen vuoksi.

"The active ingredients in Aqua safe are Sodium hydroxymethane, sulfinate, polyvinvy. proxllidones, organic hydrocolloids, and organic chelating compounds." http://www.aquarium-pond-answers.com/20 ... oners.html

http://www.skepticalaquarist.com/water-conditioners

Kiitos linkeistä.
PItääkös tuo ainelista tulkita niin, että AS:ssä ei olisi metyleenisineä, jota "kalamiesten tietotoimisto" siinä tietää olevan. Vai onkohan tuohon kerrottu vain pääainekset.

Samalla tavalla olisi mielenkiintoista tietää, miten AquaSafe tekee vaarattomaksi kuparin, lyijyn ja sinkin. Millainen reaktio käynnistyy?

Maisun linkeissä on asiasta kanssa, mutta suomeksi löytyy myös tietoa, joka roikkuu netin reunalla eli Jukka JÄven aquahoito.infon "haamu" http://web.archive.org/web/200803291207 ... vedenp.php Tuossahan on myös ohje tee se itse vedenparannusaineelle.

[Kris]

Onko kenelläkään omakohtaisia, huonoja kokemuksia AquaSafen käytön lopettamisesta? Tai vastaavasti, onko AquaSafen aloittaminen parantanut akvaarion tilaa, esimerkiksi saanut kalat kutemaan tms?
Kaipaisin selvää, ensikäden kokemusperäistä tietoa. Samalla tavalla olisi mielenkiintoista tietää, miten AquaSafe tekee vaarattomaksi kuparin, lyijyn ja sinkin. Millainen reaktio käynnistyy?

Tämä ketju on ollut monessa kohtaa surullista luettavaa, sillä keskustelu menee välillä aivan metsään. Ihan ensimmäinen kysymys ketjussa oli sinänsä hyvä koska vedenparannusaineiden käytön järkevyys mietityttää varmaan monia. "Omakohtaisten kokemusten" arvo sen sijaan vastauksena on lähes olematon. Miksikö? Siksi että ei ole mitään "vakiovettä" tai yhtä "vakiovedenparannusainetta", josta voisi kertoa sillä tavalla että kokemus on yleistettävissä omaan tilanteeseen. Talousveden ominaisuudet vaihtelevat hyvin runsaasti Suomessa ja samoin vaihtelevat vedenparannusaineiden ominaisuudet (sekä varmaan myös laatu). Eri kalalajit ovat eri tavalla herkkiä vedessä oleville aineille. Jos siis jollakulla jonkun tietyn vedenparannusaineen käyttö tai sen lopettaminen teki sitä tai tätä, se ei kerro mitään siitä mitä käy omassa akvaariossasi. Voi käydä samalla tavalla tai sitten ei.

Mihin vastaus sitten pitäisi perustaa? Mieluummin faktoihin! Jos tietää mitä hanavedessä on, kannattaa vedenparannusaineita käyttää sen mukaisesti. Jos vedessä on klooria tai klooriamiineja, ne pitää poistaa. Sama koskee kuparia ja joitain muita metalleja. Jos ei tiedä mitä hanavedessä on, kannattaa ottaa selvää. Vesilaitokselta tieto pitäisi saada. Jos sitä ei jaksa tai viitsi tehdä, voi lähteä siitä että hyvin monessa kaupungissa Suomessa käytetään klooriamiineja talousveden hygienian parantamiseen. Pitoisuudet vaihtelevat kaupungeittain ja jopa kaupungin sisällä. Todella turvalliset arvot kaloille ovat yleensä selvästi pienemmät kuin hanaveden arvot. Olen asiasta kirjoittanut monta kertaa viitaten pohjois-amerikkalaisiin viranomaislähteisiin enkä jaksa tähän kaikkia lähteitä toistaa. Löytyy haulla.

Miksi sanoin että keskustelu menee välillä metsään? Katsotaanpa selvimmät esimerkit:

Ilman muuta kannattaa jättää aquasafe pois. Sen tilalle kannattaa valita joku laadukkaampi ja edukkaampi merkki kuten vaikka jbl:n biotopol.

Ei mitään näyttöä siitä että Biotopol olisi parempi aine kuin AquaSafe.

Jos vedessä on klooria, niin se on vähän makuasia, että käyttääkö kloorin poistoon ainetta, toiset käyttää, toiset ei. Kloorista ei ole omakohtaista kokemusta, kun sitä ei vedessä ole.

Kloorin poisto ei todellakaan ole makuasia. Vapaa kloori on nopeasti tappava aine, klooriamiini hitaammin tappava aine.

Miten on ton vedenparannusaineen annostelu? Jos ohje on keskieurooppaa on suomen vedessä klooria ja muita aineita aika paljo vähempi...

Suomessa käytetään klooriamiineja ihan reippaasti. Saksassa ei lainkaan, eikä välttämättä vapaata klooriakaan. Esimerkiksi Berliinin vedessä ei klooria ole. http://de.answers.yahoo.com/question/in ... 404AAHCnjB

Itse olen aina laittanut vedenparannusainetta suht runsaalla kädellä. Annostuksia seurannut vain sen verran, ettei nyt aivan hirveää yliannosta tule, mutta muuten en ole laskenut niin millilleen annostusta.

Ei mitään järkeä ylittää suositeltua annosta. Kyllä niillä firmoilla on kemistit laskeneet riittävän annoksen. Yliannoksesta voi olla haittaa kaloille turhien kemikaalipitoisuuksien muodossa.

... Vesi oli Helsingin seudun vettä....
Joissain toisissa olosuhteissa AquaSafe voi hyödyttää, mutta meidän tapauksessamme sen käytölle ei ole perusteita.

Helsingissä käytetään klooriamiineja. Ne pitää poistaa akvaariovedestä.

Turun vesi: https://www.turku.fi/public/default.asp ... ntid=56919 ja tuolta "Turun verkostoveden laatu"
Eli ollakko vaiko eikö olla? Äkkivilkaisulla ei mitään kovin hurjia kupari- tai klooripitoisuuksia?

Vai ei hurjia? Viime vuosina vapaa kloori välillä 0.2 mg/l joka lähentelee myrkytyspitoisuutta kaloille. Kokonaiskloori jopa 0.3-0.4 mikä tarkoittaa sitä että klooriamiineja on selvästi haitallinen määrä.

Muista:
1. "Hyvinvoinnin salaisuus on karmea: kaloille ja kasveille sopiva vesi, säännölliset ja oikein mitoitetut vedenvaihdot, riittävä suodatus ja virtaukset, runsas ja rehevä kasvillisuus (valo + CO2 + kasvien safkat) sekä kalojen, kasvien ja bakteerien kannalta hyvä sisustus."
2. Jos akvaariossasi tapahtuu vedenparannusaineen luopumisen takia jotakin, ei se välttämättä tai todennäköisesti johdu luopumisesta vaan jostakin muusta samanaikaisesta. Muuttujia akvaariossa on aika paljon ja ihmisen kokemus on aika huono mittari.
3. Uusien kalojen kotiuttaminen pitää tehdä "pitkän kaavan" mukaan. Tappiot liittyvät usein veden sähkönjohtavuuteen - osmoosishokkiin - bakteeri-infektioon - sisäelinten toimintahäiriöihin (esim. munuaisten vajaatoiminta)- vesipöhöön.

Periaatteessa oikein, mutta tällainen toisaalta-toisaalta ei auta akvaristia paljoakaan - eikä varsinkaan kärsiviä/kuolevia kaloja. Kuten joku tuossa jo huomautti, avainasia on "kaloille...sopiva vesi". Kloori tai klooriamiinit tai kupari eivät ainakaan kuulu akvaarioon. Ne ovat tavallisia Suomessa ja siksi vedenparannusaineen käyttö on usein perusteltua - mutta ei aina (jos tietää mitä hanasta tulee).

http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... ridit.html
http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html

[Ruma mies]

^Kiinnostavia linkkejä^, tosin yli 45 vuotta sitten opiskeltu lukion kemia ei enää auttanut kaavojen ymmärtämisessä, vaan me menivät yli hilseen. Artikkeleissa myös rivien välissä oleva asenne näytti olevan, että vettä kannattaa seisottaa, mikä ei nykyakvaarioiden yleinen iso koko ja asuntojen yleinen pieni koko huomioon ottaen ole kovin käytännöllistä.

Jutut olisivat voineet myös antaa vähän enemmän mitä-se-on-tyyppistä neuvontaa siihen, miten kemiaa syvällisesti ymmärtämättömän kannattaa soveltaa annettua tietoa akvaarion hoitoon.

Lainaus ensimmäisestä artikkelista: "Aktiivisen hiilioksidin avulla klooriamiini poistuu vedestä kaksinkertaisella teholla ja siitä puolestaan syntyy aktiivista hiiltä(edesauttaa klooriamiinin hajottamista entisestään), vettä, happoa, vaarattomia kloridi-ioneja ja typpeä kaasumuodossa. ...."

Onko aktiivinen hiilidioksidi sitä tavallista, mikä tulee painepullosta ja erkanee kuplina veteen, vai onko se hiilidioksidia, joka sisältää jotain tavallisesta poikkeavaa hiiltä? Jos se on tuota ensimmäistä, eli tavallista hiilaripullohiilaria, perusakvaristilla ei näyttäisi olevan mitään ongelmaa vapaan kloorin ja klooriaminien kanssa. Kaikkein myrkyllisin vapaa kloori poistetaan vedenvaihdon yhteydessä lurauttamalla vähän AquaSafea akvaarioon ja hiilidioksidin syöttö hoitaa loput. Oliko tulkinta oikea?

[Platva]

mielelläni kuulisin sinun näkemyksesi siitä, että miten kotiutus tehdään mielestäsi kunnolla,

Viittaan kunnolla-sanalla siihen, että veden sähkönjohtavuus voi olla (minun mittausteni mukaan on) akvaarioliikkeiden akvaarioissa liian paljon suurempi kuin omassa akvaariossani. Olen ajatellut, että näin on yleensäkin, mutta mitään tietoa asiasta minulla ei ole.
Minusta ne kalapusseissa olevat ohjeet (vesimäärät ja aikataulut) johtavat liian nopeaan ja suureen muutokseen sähkönjohtavuudessa. Olen pyytänyt kaupasta mukaan viiden litran kanisterillisen akvaariovettä. Kotona olen laittanut kanisteriveden sekä pussiveden ja kalan nanoakvaarioon (suodatin + ilmadiffuusori) ja lisännyt sinne sitten pikkuhiljaa vettä kalan tulevasta akvaariosta, kunnes nanoakvaarion veden sähkönjohtavuus on mahdollisimman lähellä kalan tulevan kotiakvaarion vettä. Sitten olen tietenkin haavinut kalan uuteen akvaarioonsa. Joskus aikaa on mennyt vain tunteja, joskus yli vuorokausi, riippuu tietenkin siitä miten nopeasti ja paljon uskaltaa nanoakvaarioon vettä lisätä. Pitää tietenkin aina välillä mitata sähkönjohtavuus. Tietenkin homman voi yhdistää karanteenaukseen, jos sellaisen kotona hoitaa.

[Kris]

^Kiinnostavia linkkejä^, tosin yli 45 vuotta sitten opiskeltu lukion kemia ei enää auttanut kaavojen ymmärtämisessä, vaan me menivät yli hilseen. Artikkeleissa myös rivien välissä oleva asenne näytti olevan, että vettä kannattaa seisottaa, mikä ei nykyakvaarioiden yleinen iso koko ja asuntojen yleinen pieni koko huomioon ottaen ole kovin käytännöllistä.
Jutut olisivat voineet myös antaa vähän enemmän mitä-se-on-tyyppistä neuvontaa siihen, miten kemiaa syvällisesti ymmärtämättömän kannattaa soveltaa annettua tietoa akvaarion hoitoon.

Olen samaa mieltä siitä että noissa voisi olla joku tiivistelmä akvaristille. Minunkin kemiantaitoni alkavat ruostua pahasti.
Sen sijaan en ymmärrä mistä luet veden seisottamisesta. Ensimmäisessähän nimenomaan veden seisottaminen listataan niissä keinoissa, jotka eivät auta klooriamiinien poistoon. Toisessa ei taideta edes puhua seisottamisesta.

Lainaus ensimmäisestä artikkelista: "Aktiivisen hiilioksidin avulla klooriamiini poistuu vedestä kaksinkertaisella teholla ja siitä puolestaan syntyy aktiivista hiiltä(edesauttaa klooriamiinin hajottamista entisestään), vettä, happoa, vaarattomia kloridi-ioneja ja typpeä kaasumuodossa. ...."

Onko aktiivinen hiilidioksidi sitä tavallista, mikä tulee painepullosta ja erkanee kuplina veteen, vai onko se hiilidioksidia, joka sisältää jotain tavallisesta poikkeavaa hiiltä? Jos se on tuota ensimmäistä, eli tavallista hiilaripullohiilaria, perusakvaristilla ei näyttäisi olevan mitään ongelmaa vapaan kloorin ja klooriaminien kanssa. Kaikkein myrkyllisin vapaa kloori poistetaan vedenvaihdon yhteydessä lurauttamalla vähän AquaSafea akvaarioon ja hiilidioksidin syöttö hoitaa loput. Oliko tulkinta oikea?

Tarkkana! Siinä ei puhuta hiilidioksidista vaan aktiivisesta hiiLIOKsidista. En tunne ainetta, mutta ymmärtääkseni tässä se on tuon aktiivihiilen aikaansaaman reaktion välituote. Siis ei missään nimessä "hiilaripullo"!
(Kokonaan toinen juttu on sitten se että hiilioksidihan kai on periaatteessa sama asia kuin häkä, eli CO, eli hiilimonoksidi, mutta ehkä tässä reaktiossa kuitenkin jotain muuta. Kemistit tarkentakoot jos tarpeen )

Sekä vapaa kloori että klooriamiinit poistetaan helpoimmin lurauttamalla ohjeen mukainen annos sellaista vedenparannusainetta, joka poistaa molemmat. Kaikkihan eivät sitä tee. Lista sopivista löytyy tuosta toisesta linkistä. Tässä ketjussa mainitut AquaSafe ja Biotopol poistavat myös klooriamiinit.

Aktiivihiilen avulla homman voi kai myös hoitaa, mutta vaatii erityisosaamista ja -laitteita. Mielestäni turhaa hifistelyä kun iso purkki vedenparannusainetta ei paljoa tule maksamaan. C-vitamiini on tuttu aine joka joidenkin akvaristikirjoitusten perusteella kelpaa tähän. Annoksesta vain haluaisin nähdä jonkun helpon ohjeen, joka perustuisi tieteelliseen tai edes ammatilliseen artikkeliin. Tämän vuonna 2004 julkaistun kirjan sivulla 25 mainitaan että c-vitamiinin käyttö vesiteollisuudessa on vielä aika uusi juttu ja sitä käytettäessä klooriamiinin jäämiä pitäisi mitata jotta voidaan olla varma että homma hoituu kunnolla. http://books.google.fi/books?id=nBCqLMCk6ooC