GTX kirjoitti:
Se on pitkälti akvaristin oma valinta, miten kauas luonnonmukaisuudesta päätyy tai joutuu. Jos tavoitteena on kasviallaskilpailujen mukaiset purkit, niin siinä saa lapioida ravinteita ja pahimmillaan hiilaripitoisuuden maksimia etsittäessä leikitään CO2-myrkytyksen partaalla olevien kalojen kanssa.
Helppoja kasvilajeja purkkiin, niin pysyy lähempänä luomua. Luonnossa on rehevää ja runsasta kasvustoa, myös uposkasveja, ilman CO2-lisiä ja ravinteiden lapiointia.
Aivan samaa mieltä. Ja siksi musta on tärkeää, että kun tekee valintoja, tekee sillä tavalla itselleen oikeita, ettei joudu sellaisen suohon, johon ei alunperinkään halunnut. Valintojen pitäisi perustua tietoon, ei mutuun tai tunteisiin. Valo, kun tässä nyt levistä puhutaan, on siitä petollinen, että sitä pitää olla, mutta tänä päivänä myynnissä on ihan yleisesti sellaisia lampetteja, joilla sitten haluamattaan joutuu kemikaalisuohon. Kauppiaiden on kiva näitä suositella, koska se tietää että seuraavaksi saakin myydä läjäpäin testejä, ravinteita ja hiilarisysteemeitä. Mutta sille, ken tahtoo alkaa kasvattelemaan vaativampia kasvilajeja ja kokee olevansa siihen ja niihin satsauksiin valmis, toivoisi senkin valinan olevan tietoinen. Se on pitkä ja joskus tosi kivinen tie. Olet ilonpilaaja ja tosikko jos haistat, ettei akvaristin tietotaidot nyt riitä vaativampiin hommiin ja menet ehdottamaan, että nyt kandeisi valomäärää joko laskea tai pitää ylipäätään vähäisenä, niin olisi kaikilla helpompaa. Taivahan tosi nyt kuitenkin on, että me ei enää mennä (vain) hehkulampuilla ja T8-putkilla, joten musta sen tiedon, mitä seuraa tai voi seurata, valomäärien kasavattamisesta, ei voi vähätellä. Ei pidä antaa valon viedä kuin pässiä narussa. Vaan se on vähän niin, että kun joku
tahtoo jotain, siinä ei selitykset auta. Olen valmis lyömään vetoa, että isoin osa siitä porukasta, joka alkuinnostuksissaan on ladannut akvan täyteen valoa monimetallin henkeen ja sitten tajunnut mikä homma siinä on ja paljonko saa ravinteita akvaan kipata, ei jaksa sitä rumbaa kovin pitkään vaan jossain kohtaa vaihtaa vähempään. Etenkään kun on huomannut ettei hommasta jää käteen mitään muuta kuin järjetön määrä karsittavaa ja vähemmälläkin pääsee jos ei ihan, niin ainakin melkein, samaan lopputulokseen.
Toisaalta jos joku nyt vasiten tahtoo alkaa paljolla valolla leikkimään, me ei sitä(kään) voida kieltää, jos ei ole kyllä tarvettakaan, ja silloin on vain oikein että saa asiallista tietoa (asiatontakin on tarjolla yllinkyllin), koska pahimmillaan siitä leikistä on lopputuloksena padallinen kuolleita kaloja.
Ja kun nyt aina mietitään mikä on minimäärä, millä voi mitään kasveja kasvatella, niin tässä oma esimerkki minimistä: meidän murheenkryyni levien suhteen hetki ennen karsintaa. Kyseessä siis 3-satanen, jossa käytössä vain T8 1x38w eli laskennallisesti vain 0,13w/l. Ärviä on silti alhaalta saaka tuuhea eli puheet siitä, että kasvit kaljuuntuvat alhaalta valon puuteessa, voi unohtaa, tuonne puskaan ei taatusti valo enää tunkeudu, ei ainakaan pohjalle asti! Nestehiilari ja kaikki mikrot ja makrot menee:
![P2230012.JPG](./download/file.php?id=18816&sid=7b98f657e1309a0e1adb87de5b4751f0)
- P2230012.JPG (116.09 KiB) Katsottu 4023 kertaa
(sävy ei luonnossa ole noin sininen, kamera vääristää eikä latvat ole valkoiset...)
Huomion arvoista on se, että akva oli välissä ilman nestehiiltä n 8kk. Jos en pitänyt ravinnetasoa riittävänä, alkoi puskemaan leviä mutta kun muistin lannoittaa, ei ollut ongelmia. Mutta kun aloitin taas nestehiililisän, puski tupsulevä välittömästi kun ravinnemäärät pysyi samoina. Levät saatii kuriin vasta triplaravinnemäärillä. Jostain syys tämä akva on levämagneetti ja vaatii jatkuvaa vahtimista kun samaan aikaan kaikissa muissa neljässä pytyssä pitäisi olla selvästi enemmän valoa ja silti ne porskuttaa paljon vähemmällä joka suhteessa! Osa hankaluuksista johtui selvästi hiililisästä (ilman riittävää) muuta lannoittamista, mutta oli se pirun tarkkaa ilmankin!
Tässä 45-litranen, johon ei mene kuin pikuisen ravinteita (ei siis hiililisää lainkaan), nekin lähinnä RO-vettä kovettamaan. Pinnan
Hydrocotyle varjostaa tosi reippaasti, levää ei missään ja kasvien (
Anubias sp ja
Microsorum sp) kasvu todella hidasta, mutta akva (ihan liian) kasvia piukassa. Kuva laatu on huono, mutta kukaan tuskin erottaa Anubiaissa tupsulevää? Poika kasvattaa täällä rapuja ja kääpiömonnisia, siksi se pyritään pitämään "luonnontilaisena" ja ronkitaan mahdollisimman harvoin. Valona ESL 15w eli laskennallisesti 0,4w/l.
![P2150032.JPG](./download/file.php?id=18817&sid=7b98f657e1309a0e1adb87de5b4751f0)
- P2150032.JPG (99.85 KiB) Katsottu 4023 kertaa
monniomistaja kirjoitti:Osaisitko Sisso sanoa jotain tähän altaaseni leväongelmaan jossa on pii-ja punalevä?
Kun en pysty lannoittamaan kasvit ollenkaan ilman että levät lisääntyy 1ml Dennerlee 3 kertaa viikossa pahentaa...
Kyllähän me voitaisiin kolmen sivun verran käydä tätäkin keissiä läpi, mutta kaikki tarvittava olennainen löytyy tästä ketjusta ja foorumin stickyistä. Levien kasvuun on aina yksi syy: huonosti voivat kasvit (kasvittomat/vähäkasviset on eri tarina). Punalevä on aina merkki CO2n puutteesta. Tämä puute voi syntyä useamalla tavalla
siitä huolimatta, että sitä syötetttäisiin/muodostuisi akvaan riittävästi. Ravineet, jos niitä ylipäätään on riittävästi, "ajavat" esiin kasvien CO2n puutteen kuten meidän 3-satanen osoittaa. Sen, tai minkä hyvänsä muun ravinteen, ollessa kasvua rajoittava tekijä kasvit eivät voi käyttää hyväkseen muitakaan ravinteita, levät sen sijaan voivat, koska niille riittää ihan kaikkea vähemmän kuin kasveille. Siksi sulla on leviä vaikka miten rajoitat ravinteita ja ruokintaa. Näillä toimilla kiusaat eniten vain kasveja. Sä olet nyt keskittynyt levien torjumiseen kasvien kasvattamisen sijasta. Valoa eri tavoin rajoittamalla kontrolloidaan kasvien ravinteiden tarvetta rajoittamalla kasvua. Jossain kohtaa
täytyy löytyä se "sweet spot" jossa ko olosuhteisiin (so hiilariolosuhteisiin, ei niinkään valo-) oikein valitut kasvit saavat riittävän määrän ravinteita, hiilidioksidi mukaan lukien, niin että ne voivavat niin hyvin, ettei leville enää jää mahdollisuuksia.