Meillä on parissa pytyssä kehitelty pienimuotoista kokeellista kasvisuodatusta. Toinen, 250-litranen, on porskuttanut tällä viime keväästä eli perustamisestaan, joskin alussa mukana oli pikkuinen pallopää tukena (oli kyllä täysin turha!). Kalastona 15 kpl täysikasvuisia musta-aaveita + 6 pientä nuoliaista ja leopardimonnisparvi sekä jokunen otto. Vettä kierrättää kiertovesipumppu. Sen lisäksi kuvassa näkyvä flamingonkukka (pieni lajike) kasvaa reikäruukussa lekasorassa, tässä kohtaa pohjassa pöhisee ilmastin. Akvassa on siis vettä vajaa puolet (joskin kannot vie paljon litroja!), loppu on maaosaa, joka on rakennettu kannoista. Kasvit on osin perinteisiä akvaariokasveja, osin huonekasveja, kaikki kasvavat siis hydrossa. Varsinaisia akvakasveja ovat vain anubiaat ja cryptot, jotka ovat viihtyneet hyvin melkoisen hämärässä vesiosassa. Yritin hommaa ilman kansilaseja (noonniinrumat!), mutta akvakasvit ei oikein tykänneet ilmankosteuden tippumisesta ja tarkka lukija havaitseekin että alemmassa kuvassa vas reunassa osin maalla kasvava iso anubias on hiukan kuivatellut lehtiään sen jälkeen kun jätin lasit vähän raolleen. On siellä jokunen pikkuinen luonnonlajinen orkideakin, tuolla jossain... Kannoilla on sammalia luonnosta, osa lähti kasvuun, osa ei, mutta kosteissa sammalissa elää melkoinen öttiäispopulaatio tällä hetkellä!
- PB160203.JPG (209.41 KiB) Katsottu 4698 kertaa
- PB160202.JPG (190.68 KiB) Katsottu 4698 kertaa
6-satanen siirtyi samoille linjoille annettani lähdöt mattosuodattimelle. Siinä mitään vikaa ollut, kunhan innostuin ton^ innoittamana siihen vielä hiukan yllytettynä ja opastetuna. Kasvatuslootat (akvan molempiin päihin) sahasin muovisesta mustasta kaksiosaisesta työkalupakista. Porasin ne kauttaaltaan reikiä täyteen. Ne sattuivat olemaan juuri sen levyisiä, että pysyvät akvan kehysten päällä ilman tukemisia tai muuta kiinnitystä, suunnitelma B oli lasisoirot. Kasvualusta on lekasoraa ja soran alla purputtaa mutkalle kierrettynä pitkät taipuisat ilmastinkivet (eli letkut, joista ilma puskee tihkuttaen läpi). Vettä itse akvassa ylös/alas kierrättää kaksi hienovanuilla syötettyä sisäsuodatinta (800+1000l/h). Muuten homma on toiminut moitteetta, mutta koska heivasin ison maton mäelle kertalaakista, nitriittiä sai alkuunsa vahtia joskaan sitä ei näkynyt. Himmasin ruokinnan vaihdossa aika tiukaksi ja pesin yhden pytyn suodattimen lekasoriin lisäbakusten hankkimiseksi. Akvassa on ennestään ollut jo pitkään melko runsas hydrokasvisto reunoilla. Akvan (vesi)kasvisto on vielä vähän olematon, koska pytty oli kanto-mikä-lie-tooppi, mutta nyttemmin pohja on istuettu täyteen köynnöstävää varmistelemaan balanssia. Kalastona parvi keskenkasvuisia tonkijoita, lehtikaloja, 20kpl mustaneontetroja, +30 monnista ja pari pienehköä (12-15cm) plekoa sekä muutama randomkala, joten kuormitus ei ole tällä hetkellä mahoton. Kuva ison pytyn systeemistä:
- PB160195.JPG (155 KiB) Katsottu 4698 kertaa
Kuvassa näkyvä pumppu ei ole enää käytössä, se oli tovin puhaltamassa boxiin ennen kuin sain hommattua lisää sopivaa ilmastinletkua lekasoraan upotettavaksi. Tarkoitus on kasvattaa molemmat lootat täyteen kasvia niin, että se vaimea pulputus mikä kuuluu kun ilma kulkee lekasoran seassa, häviää ja koko loota häviää näkyvistä. Lajisto tullee vielä hiukan muuttumaan kunhan pääsen kunnon kaupoille! Kasvit molemmissa pytyissä ryystää ravinteita akvavedestä niin valtavasti, että lisä pullosta on ihan ehdoton. Muutoin vesiarvot on pysyneet tasan samoina kuin matolla joten homma tuntuu toimivan ihan OK. Ototkin on vielä elossa. Tällaset kasvatusboxit on varsin halpa, helppo ja nopea toteututtaa eikä tarvitse edes pelätä vesivahinkoa jonkun letkun tahi reijän tukkeutumisen takia.
Vinkkinä ilmastinkiven valintaan voin kokemuksesta kertoa, että ne perinteiset suht huokoiset kivet pitää karseaa ääntä, tuollainen pehmeä letku on huomattavasti hiljaisempi plus että sillä saa tietysti jaettua ilmastuksen tasaisemmin laatikkoon ja juurille. Osa kasvatusmatkusta on hyvä olla vedenpinnan yläpuolella tuulettumisen takia, mutta lekahan huolehtii tästä ihan itsekin! Matskuna voi toki käyttää vaikka mitä missä vesi ja ilma vaan varmasti kiertää ja bakuilla on kasvupintaa, eli sintrattua lasia, allassubstraattia, makarooneja jnejne yms biologisia suodatinmassoja tai akvaariokasvisubstraattia. Lekasora on kyllä hyvä keveytensä takia, ei tule ongelmia lootien kanssa esim vedenvaihdon yhteydessä. Ja jos joku nyt on huolissaan hapettomuudesta kasvatuslaatikossa, myös mattosuodattimissa on hapettomia alueita. Typpikaasut ei ole ongelma akvassa missä on huolehdittu muutoin riittävä "tuuletus" eli hapetus esim pintakierrolla ja mieluusti vielä hyvinvoipalla kasvistolla.
Alkaa pikkuhiljaa aueta, kun moneen kertaan lukee ja yrittää ymmärtää. 
Onko se flamingonkukka siis ihan kokonaan vedenpinnan yläpuolella? Riittääkö sille ilmankosteus, vai ulottuuko juuret kuitenkin veteen?