Safiirimonnisista

[Sisso]

Sanotaan vaikka näin, että ei ole mitenkään harvinaista saada ostamansa parven seassa väärää lajia, etenkin jos lajit muistuttavat kovasti toisiaan (eikä aina edes muistuta....). Tuskin monniset tekevät tästä poikkeusta.

Sä sitten pokaat seasta väärän lajiset miten parhaiten taidat ja päätät mitä teet niiden kanssa.

[-Tetratar-]

Nyt kun olen kuvia tarkemmin tutkinut niin safiiri- ja täplämonninen kyllä muistuttavat paljolti toisiaan, ainakin kuvien perusteella.
No, jos sieltä todellakin tulisi täpläpyrstöjä, tai ainakin suurinosa olisi niitä, niin jotain tietoja kyseisestä lajista haluaisin udella.
Onko täpläpyrstö aktiivinen vai enempi paikoillaan pysyttelevä?
Ovatko arkoja, vai onko käytös niinkun nyt monnisilla yleensä?
Kuinka pitkäksi ne yleensä kasvaa?
Onko 25c. tälle lajille sopiva lämpötila?
Jos jotain muuta tulee mieleen jota lajista kannattaa tietää, niin kerrothan ihmeessä.

[Deicide]

Eiköhän nuo touhota ruoan haussa aivan kuten kaikki muutkin monniset. Jää hieman pienemmäksi(5-6cm), kuin C. similis(6-7cm). Näitä en ole pitänyt, joten arkuuteen en sano mitään. Varjon kirja antaa alalämmöksi 26, eli olisi enemmän lämpimässä viihtyvä, kuin C. similis (24c-28c)? Kehottaisin tutustamaan tuohon Varjon Akvaariokalat kirjaan. Sen voi vaikka aluksi lainata kirjastosta.

[Mari Kurki]

Varjon kirjan lisäksi suosittelen lämpimästi sivustoa: www.planetcatfish.com

[-Tetratar-]

Varjon kirjaa minulla ei, vielä, olekkaan omana, mutta paikallisesta kirjastosta se onneksi löytyy.
Planetcatfishin sivustoillakin kävin tutustumassa ja siellä lämpötila haarukaksi annettiin 22-26.
Ainakin sen sivuston mukaan altaamme lämpötila 25c., siis kävisi täpläpyrstöille.
Tässä nyt on "varauduttava" suuntaan ja toiseen kun ei ole satavarmaa mitä sieltä tulee.

[teemu7117]

Varjon kirjan lisäksi suosittelen lämpimästi sivustoa: http://www.planetcatfish.com

Itse en kyllä suosittelisi kyseistä sivustoa oikeastaan minään lähteenä. Lajiesittelyissä kuvat ovat huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä ihan minkä tahansa lajin kuvia kuin kyseisten kalojen kuvia. Tiedot esimerkiksi lämpötiloista ja kaloista muuten ovat hyvin vähäisiä tai ihan mitä sattuu. Forumin puolelta keskusteluista löytyy ihan järkevääkin tietoa ja tavaraa sen kaiken "awesomen peukkudiipadaapan" seasta, mutta helppoa sieltä minkään löytäminen ei ole. Mun mielestä se A-W:n vanha "käytä hakua" -perusviesti on hiton paljon informatiivisempi kuin tuo planetcatfishin linkittäminen joka paikkaan.

Varjon kirjaa minulla ei, vielä, olekkaan omana, mutta paikallisesta kirjastosta se onneksi löytyy.
Planetcatfishin sivustoillakin kävin tutustumassa ja siellä lämpötila haarukaksi annettiin 22-26.
Ainakin sen sivuston mukaan altaamme lämpötila 25c., siis kävisi täpläpyrstöille.
Tässä nyt on "varauduttava" suuntaan ja toiseen kun ei ole satavarmaa mitä sieltä tulee.

Tässäkin ketjussa on kerrottu fisuista sitä sun tätä ja viitattu esim Varjon kirjaan, joka nyt on ihan oikea lähde verrattuna johonkin planetcatfish sivustoon. Esimerkiksi planetcatishin lämpötilahaarukalle en antaisi yhtään mitään arvoa.

[Mari Kurki]

Onko planetcatfishin taso ja luotettavuus sitten tipahtanut niin paljon vuosien aikana? Olen sitä itse käyttänyt ja suositellut alunperin Rassin suosituksesta, mutta toki tästä suosituksesta on jo vuosia.

[Mika Sandell]

Varjon kirjan lisäksi suosittelen lämpimästi sivustoa: http://www.planetcatfish.com

Itse en kyllä suosittelisi kyseistä sivustoa oikeastaan minään lähteenä. Lajiesittelyissä kuvat ovat huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä ihan minkä tahansa lajin kuvia kuin kyseisten kalojen kuvia.

Jos nyt kommentoin ko. sivustoa pelkästään monnisten osalta. Itse näkisin kuvien kohdalla ongelmaksi määrän lisäämisen laadun kustanuksella. Vaikka suurin osa onkin oikein määritettyjä, on joukkoon eksynyt myös virheitä. Lisäksi osa kuvista on lajimäärityksen kannalta yhdentekeviä, ihan kivoja, mutta lajia ei voi varmaksi sanoa. Sellaiselle joka ei lajista tai monnisten lajien välisistä eroista paljoa tiedä, voi asialla olla harhaanjohtava vaikutus. Tässä suhteessa Rassin kirja on loistavasti erilainen, kertoo myös ne melkein samannäköiset lajit ja miten ne erottaa.

Esimerkiksi planetcatishin lämpötilahaarukalle en antaisi yhtään mitään arvoa.

Lämpötilasuositukset on tosiaan paikoitellen aika outoja.

[-Tetratar-]

Varjon kirja siis antaa alalämmöksi 26c.
Noo, mitäs mieltä ollaan sopiiko 25c. täpläpyrstölle, vai onko jo liian viileää?

[Deicide]

Dr. Werner Seuss antaa kirjassaan C. caudimaculatukselle 23c-28c. kuturaporteissa lämpötilaa laskettu 22c asteesta jopa 19c asteeseen. Ei varmasti ole hätäpäivää 25c asteen lämmössä.

[-Tetratar-]

Voi mikä helpotus.
Voin siis huoletta tilauttaa niitä, olivatpa sitten täpläpyrtöjä tai safiireita.
Hyvä tietää myös mihin suuntaan lämpötilaa kannattaa lähteä rukkaamaa kun viljely yritysten aika on käsillä .

[Deicide]

Eipä sitä taideta millekkään monnislajille nostaa kutu hommiin. Lasketaan, tai sitten joillekkin lajeille pidetään mahdollisimman muuttumattomana. Joku joka on C. caudimaculatuksia pitänyt olisi parempi vastaamaan. Itselläni ei ole kyseisestä lajista, kuin kirjatietoa. C. caudimaculatukselle olisi ollut ihan omakin ketju.

[-Tetratar-]

Joo, huomasin .

[teemu7117]

Heh.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Avasin tämän ketjun kohta 7 vuotta sitten ja tänään tuli hankittua 10 kappaleen parvi safiirimonnisia. Menevät nyt 100 litraiseen karanteeniin kasvamaan ja pääasiallinen sijoituspaikka tulee olemaan jompikumpi plekoaltaista.

Pieniä ja nättejä fisuja, jotka ovat tulleet luonnosta. Ilmoittelen sitten varmasti kun nämä tekevät meillä poikasia joskus.

Näin kauan siinä meni. Ovat toistaiseksi 100 litraisessa keskenkasvuisten helmipalloplekojen kanssa ja niin siellä näytti tänään vilistävän ainakin kymmenkunta poikasta.

[-Tetratar-]

Meillä on asunut safiirimonnisia reilun vuoden, hieman hämmästyttää näiden todellakin hidas kasvuvauhti.
Hitaasta kasvuvauhdista kyllä olen ollutkin tietoinen, mutta kun kasvuvauhti on n. sentti vuodessa niin, onko syytä olla huolissaan.
Tullessaan ne oli tosi pienokaisia, n 2 cm., on ne jonkin verran kasvaneet mutta siitä huolimatta pituus on n.3 cm.
Olen ruokkinut näitä kuten muitakin monnisia, mielestäni monipuolisesti, wafereilla, tabimineillä ja viikottain pakastetuilla surviaisilla ja tubifex kuutiolla.
Minkä pituisia niiden pitäisi yleensä keskimäärin olla vuoden tai kahden ikäisinä.
Minkä pituiseksi näitä kannattaisi kasvatella ennen kuin uudesta sukupolvesta kannattaa ruveta haaveilemaan.

[kirahvi1]

Mitä minä olen liikkeissä (esim. Faunatar) katsonut, niin tätä lajia myydään nykyisin aivan liian pienikokoisena. Kun kokonaismittaa on vain pari senttiä, ei kala ole valmis myytäväksi. Se on vasta alle kolmen kuukauden ikäinen. Liian aikaisessa vaiheessa tapahtuvat kuljetukset hidastavat myöhempääkin kasvua jostain syystä. Fullerin mukaan similis on kolmen kuukauden iässä standardimitaltaan (eli kuonon kärjestä pyrstön tyveen) 21mm pitkä eli käytännössä kolmisenttinen kokonaismitaltaan. Fullerin kuturaportin mukaan hänen luonnosta pyydetyt emokalansa olivat kooltaan N 32mm ja M 30mm (standardimitoin). Munia tuli 28 kappaletta. Jos kalasi ovat nyt KOKONAISMITALTAAN vasta 3cm, ne ovat varmasti hyvin hidaskasvuisia ja sentin kasvuvauhti vuodessa voipi olla toiveunta. Ne voivat silti olla lisääntymiskykyisiä jo nyt. Tosin jos ne ovat samaa sisarusparvea hedelmöittyminen jäänee hyvin heikoksi. Minä itse ostaisin vaikka isollakin rahalla tätä lajia lisää, jos saisin jostain luonnosta pyydettyjä "emokaloja".

[-Tetratar-]

Kokonaismitaltaan ne todellakin ovat vasta n. 3 cm.
No aikahan sen näyttää kuinka näiden kasvun sitten lopulta käy.
Onko todennäköisempää että safiirimonninen vaan on näin hitaasti kasvava laji, vai voisikko nuorena siirto todellakin olla vaikuttanut näiden kasvuun.
Ajattelin vaan mahdollista jälkikasvua, jota ei tietenkään pienenä poikasena siirrellä minnekkään, millaista kasvuvauhtia niille parhaimmillaan/pahimmillaan voi odottaa?
Niin ja yleisesti ottaen kuinka monta senttiä kasvaa vuodessa monnispoikanen, jonka kasvuvauhti on nopeaa ja vastaavasti sellainen poikanen jonka lajilla kasvu todella on hidasta?

[kirahvi1]

Safiirimonnisen kasvuvauhti ei ole Fullerin mukaan kovin paljoa hitaampi kuin muidenkaan tavallisimpien monnisten, ainakaan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Liian pienenä siirtoa, johon liittyy usein nälässä pitäminen ennen kuljetusta sekä stressi, pidetään useissa lähteissä "kääpiöitymisen" syynä. Safiirimonnisen voi varmaankin myydä kolmen kuukauden iässä eteenpäin, jos kasvu on normivauhtista. Huono perimä ja sisäsiittoisuus voi tietysti myös olla kasvua hidastava tekijä. Yleensä monniset kasvavat ensimmäisenä vuonna 3-4 senttiä ja sen jälkeen tuskin senttiäkään vuodessa. 3-4 vuoden jälkeen kasvua ei välttämättä juuri huomaa.

[-Tetratar-]

Kuinka paljon arvokkaampia ne luonnosta tuodut yleensä on, verrattuna kasvatettuihin?
Onkohan Suomessa sitten tukkureita joilla olisi edes toisinaan luonnosta pyydettyjä safiirimonnisia, vai onko sitä seikkaa yleensä tukkulistoilla mainittu, josta akvaariokauppias varmaankin voisi sitten pyydettäessä tilata näitä myyntiin?
Voiko ylipäänsä mistään edes päätellä kalan olevan luonnonkantaa, hinnasta tai koosta kenties?

[-Tetratar-]

Jos ja kun safiirimonnisen kooksi mainitaan M, niin mitä pituutta se tämän lajin kohdalla senteissä mahdollisesti voisi tarkoittaa?
Voisiko tästä päätellä että nämä eivät ihan pienen pieniä vauvoja enää olisi?

[Kana +-yksipantteri]

M.Varjon Akvaariokalat 2.0 versiossa safiirimonnisen kooksi mainitaan 6-7 cm, joka kuullostaa melko paljolta siihen nähden minkä kokoisiksi omani ovat kasvaneet. Omista safiirimonnisistani suurin on vasta ehkä noin 4 cm pituinen, ikää porukalla on noin kolme vuotta, joten on hyvin mahdollista, että kasvavat vielä ajan mittaan suuremmiksi, kalahan kasvaa koko elämänsä ajan tosin loppua kohti huomattavasti hidastuvaan tahtiin.

[-Tetratar-]

En muistanutkaan mainita, lähinnä meinasin että kun tukkulistalla kalan kooksi on mainittu M, niin mitä pituutta tämä voisi safiirin kohdalla tarkoittaa?
Onko kuinka todennäköistä että yksilöt mahdollisesti mainitusta M koosta huolimatta olisivat vielä niin pienokaisia että niiden kehitys voisi häiriintyä liian nuorena siirtelystä?
Onko safiireistasi ne suurimmat 4 cm:n pituisia ja jos, niin kuinka pieniä ne pienimmät ovat, niin ja onko mainitsemasi 4 cm.pituus pelkkä kalan pituus, vai myös pyrstö mukaan lukien?
Jos sinulla on myös muita monnisia, niin onko safiirien koolla kuinka paljon eroa muiden lajien vastaavan ikäisiin monnisiin?
Minkä pituisia safiirimonnisesi olivat tullessaan ja oletko hankkinut ne akvaariokaupan kautta, vai ihan yksityiseltä?

[kirahvi1]

En tiedä mitä tuo mystinen "M" käytännössä tarkoittaa, mutta esimerkiksi Imazon tukkulistalla viljellyn Corydoras similiksen mitta on 2,5-3 cm ja Tsekkiläisen Petran listalla mittaluokkia on kaksi: 2,5-3cm ja 3-3,5cm. Olettaisin, että nuo mitat ovat kokonaismittoja eli kuonon kärjestä pyrstön kärkeen (Total Length, TL). Kala on noissa mitoissa suunnilleen kolmen kuukauden iässä. Olen kuitenkin nähnyt jopa kaksisenttisiä safiirimonnisia liikkeessä myynnissä. Kaloilla oli kuitenkin jo aikuisväri, joka tulee kaloille suunnilleen kymmenen viikon iässä. Koska pienempiä kaloja mahtuu kuljetuspussiin enemmän ja niistä on ehtinyt tulla vähemmän kustannuksia kasvatusvaiheessa, ne ovat tietysti halvempia ja niitä liikkeet pääosin ostavat. Lienee siis viisainta hankkia safiirimonniset harrrastajaviljelijältä, jolloin riittävä siirtokoko on varmistettu ja hinta on kohdillaan.

Fullerin ja Eversin teoksen "Identifying Corydoradinae Catfish" mukaan suurin luonnosta pyydetty C. similis oli standardimitaltaan eli kuonon kärjestä pyrstön juureen 37,5mm (Standard Length, SL). Laji siis kasvaa selvästi suuremmaksi akvaario-oloissa. Suurimmat vankeudessa kasvaneet yksilöt ovat olleet 55mm (koiras, SL) ja 60mm (naaras, SL). Varjon kirjoissa monnitarinat on kirjoittanut Pertti Rassi. Niissä esitetyt mitat ovat ehdottomasti maksimimittoja (TL) eivät keskiarvoja, vaikka näin esimerkiksi varhaisemman painoksen alkuosissa sanotaan. Itse olen tarkkaillut alle kymmenen yksilön parvea aina nelivuotiaaksi saakka ja siihen mennessä suurinkaan naaras ei saaavuttanut edes 45mm:n mittaa (TL). Tuossa naimakuvassa olevat yksilöt ovat kumpikin reilusti alle nelisenttisiä:

similis blow job K-18.JPG (105.98 KiB) Katsottu 4689 kertaa

similis Young love K-18.JPG (97.53 KiB) Katsottu 4689 kertaa

[Kana +-yksipantteri]

Onko safiireistasi ne suurimmat 4 cm:n pituisia ja jos, niin kuinka pieniä ne pienimmät ovat, niin ja onko mainitsemasi 4 cm.pituus pelkkä kalan pituus, vai myös pyrstö mukaan lukien?
Jos sinulla on myös muita monnisia, niin onko safiirien koolla kuinka paljon eroa muiden lajien vastaavan ikäisiin monnisiin?
Minkä pituisia safiirimonnisesi olivat tullessaan ja oletko hankkinut ne akvaariokaupan kautta, vai ihan yksityiseltä?

Tuo neljä senttiä on kalan kokonaispituus kaikkine ruumiinosineen, tosin arvio, koska yhtään en ole muuten kuin silmämääräisesti mitannut. Useimmat kalat jotka olen kuolleena mittalla mitannut ovat osoittautuneet sentin pari pidemmiksi, kuin olin ennen mittausta arvioinut, joten se ehkä kertonee jotain arviointikyvystäni . Samassa/muissa altaissa on myös helmi-, kaari-, täplä-, ja kuparimonnisia, joista kaikki vaikuttavat dinosuruksilta ja safiirit kääpiöiltä niiden vieressä. Suurin omistamani monninen on täplämonnisnaaras, jolla on pituutta mitatusti noin seitsemän senttiä ja melkein kaikki helmet ja kaaretkin ovat reippaasti safiireja isompia, keskimäärin yli viiden sentin mittaisia. Ostin safiirit akvaariokaupasta ja ne olivat saapuessaan ehkä juuri noin tuota kaupan piirissä normaaliksi mainittua 2,5 sentin luokkaa. Keskinäiset kokoerot ovat aina olleet parvessa (yhdeksän yksilöä) suunnilleen sentin sisällä. Pienimmät ovat tätä nykyä noin pyrstön verran tuota suurinta lyhyempiä. Altaan koon en usko olevan kokoa rajoittava tekijä, kun sattuvat olemaan suurimmassa altaassani.

[Kana +-yksipantteri]

Monniset eivät oikein tahtoneet osua yhteiskuvaan ja lasin alareuna oli melko leväinenkin, mutta ainakin tästä kuvasta voi päätellä jotain mittasuhteista. Kuvassa olevat kalat ovat aikalailla omien lajiensa mediaanikokojen edustajia.