Mitäköhän loisia?!

[Melanie]

No eihän tämä nyt hyvin alkanut. Ostin siis uusia kaloja vähän päälle viikko sitten. 4 perhoskirjoahventa (kaksi "normaalinväristä" ja kaksi "Electric blue"). Kotiudutin hitaasti. Meni joitain päiviä ja huomasin että "normaali"uros hengitti tiheästi, vetäytyi vähän syrjään. Olin sairaana ja taisi vielä olla viikonloppu. No seuraavana päivänä oli kokoajan piilossa, kiduskannet turvonneet ja läähätti. Kuolikin samana tai sitäseuraavana päivänä.

Myöhemmin huomasin että "electric blue"n pienemmässä kalassa on palluroita. Isoin löytyy silmän alla, ihan kunnon klöntti, ja pienempiä palluroita muuallakin. Kävin liikkeessä josta oli ostettu ja kyselin heiltä mitä heidän kaloissa on vikana (kun todella monella oli ihan näkyviä pallukoita sisällään ja värithän oli myös lähtenyt aika hyvin jo..) Eivät olleet huomanneet.

Nyt mietin mikäköhän sisäloinen tekee tuollaisia klönttejä kalan sisään. Uloste on ollut normaali, ja tämä yksi jolla ihan näkyviä klönttejä on normaalin oloinen, näyttää vaan oudolta.

Ongelmana lääkitsemisessä näen- hiekkapohjan täynnä kierteisiä, sukarapuja ja piikkisilmiä. Ideoita!?

Niin, samaisesta liikkeestä ostin näitä piikkisilmiä. Eivät nekään vaikuta kauhean hyvinvoivilta. Vai kuuluuko tosiaan tuollaiset värivaihtelut niihin. Osa on siis hyvin hailakoita ja kun makasi tuossa pitkään paikallaan niin luulin jo kuolleeksi.. Nuo muissa tummat osat siis ovat näillä parilla ihan vaaleat. Voisiko tässäkin olla kysymys jostain sairaudesta?

[Fisutar10]

Suosittelen sitä karanteenaamista ja madotusta samassa yhteydessä.

Mitäs kaloja kipossa on? Albiinopartikset vanhaa perua? Muiden fisujen vointi?

Itse epäilisin näin äkkipäätä kidusloisia ja/tai bakutulehdusta. Muutosstressikin voi aiheuttaa lisäkuormitusta.

Bakutulehdus voi olla primäärikin, mutta epäilen kidusloisia. Pattikin voisi olla jokin merkki kidusongelmasta sisemmällä...

Kidusloisiin tehoaa Seran Tremazol ja nopeasti. 6h hoito. Hätätapauksessa voi käyttää 20 min. kylpyäkin. Lammikkokaloille sitä suositellaan, mutta en tiedä, josko tehoaa niin hyvin...ja voisi aiheuttaa pahimmillaan resistenttikannan....

Kidusloiset myös tuhoavat kiduksia, joten helposti tulee sekundääritulehdus, joka tappaa nopeasti, jos verenkiertoon pääsee lisäksi baku.

Treman hyvä puoli on, ettei se tuhoa selkärangattomia.

Mutta tämä on vain arvaus. JOs kidusloiset kysymyksessä, koko kippo tietysti saastunut. Erillisakvassa voi pahimpia tapauksia toki kokeilla, jos sille tuntuu.

Hakuammuntaa, kun ei mikroskooppia. Mutta jotain näkökulmaa pohjiksi. Ennen kuin alat mahdollisesti lääkitä, suunnittele huolella. Tosin turha jahkailukin turhaa.

Jos ei olisi kidusloisia, ja tremaat, voi sairaat yksilöt toki stressaantua lisää. Terveille tuskin on mitään suurempaa stressiä, hyvin kestää, kun ilmastaa.

Myös jonkinlainen bakulääke voisi olla varmuudeksi hyvä. Sairas kala voi tarvita bakulääkityksen mahdollisesti. Itse kartan koko kipon lääkitystä. Jokin Myxazin korkeintaan yleislääkkeenä, joka jättää suodatinbakutkin rauhaan.

Sairaalassa voi toki kokeilla Baktopur direkt ja Baktopur -yhdistelmää myös. Mutta se on sitten tuju coctail eikä kannata pääkippoon laittaa ja käyttää todella vain tarpeen mukaan. Huonokuntoiselle bakutlehduksen omaavalle fisulle ei yleensä tehoa kuin Baktopur direkt, jos baku päässyt verenkiertoon.

Camacell on laajakirjoisempi. Sisäloisiin myös. Kotilot ja sukikset kuolevat myös. Mutta laajemmin sisäloisiin vaikuttaa ja myös kidusloisiin, jos laittaa pari satsia putkeen.

Mutta mieti mikä järkevää:):

Mitä liikkeessä sanottiin niiden olevan? Voisiko jopa pyytää ilmaiset lääkkeet kyseisestä liikkeestä jos on? Ainakin valkopilkkuun saa ilmaiset lääkkeet, jos liike selvästi syyllinen....näin ainakin pitäisi olla....

[Melanie]

No sitähän tässä just mietin.
Muissa ei merkkejä näistä klönteistä. En kyllä nyt ehkä kallistuisi kidusloisiin? Se oli vaan se yksi joka sit nopeasti kuolikin (se kävi muuten yllättävän äkkiä kun näytti terveeltä kun tuli ) Nuo klöntit kun näyttävät tuollaisilta ryyneiltä, mutta siis kalan sisällä. Näkyi hyvin liikkeessä kun eilen kävin juttelemassa kun ne oli jotenkin niin läpinäkyvät ne kalat siinä.

Muita kaloja ovat nuo kaksi partamonnia, sinineoneita 12 kappaletta, 4 ottoa, ja joitain piikkisilmiä (ostin silloin kuusi, mutta en ole nähnyt kun 3 kerrallaan nyt viimepäivinä..) Niin ja nuo 3 perhoskirjoahventa.

Nedolia laittoivat liikkeessä altaaseen kun huomautin asiasta, ja sainkin sitä vähän. Mutta ajattelin kuunneella viisampien mielipiteitä ensin. Tätähän ei myöskään suositella selkärangattomille. Mutta onko siitä mitään hyötyä että ottaa vain tuon yhden (tai kolme ahventa) tuolta eri altaaseen?

[Fisutar10]

Missä kalan sisällä tarkasti ottaen?

Nedol on nematodeihin eli sisäloisiin, jotka ovat pyöreämuotoisia, kuten hiusmadot, camallanus cotti. Käsittääkseni lääke ei pure kidusloisiin eikä heisimatoihin...

Oliko liike erikoisliike? Varteenotettavaa tietämystä? Oma on arvailua....ja mikroskooppi auttaisi asiaa huomattavasti. JOpa raapenäyte kiduskannesta, voisi selvittää tilannetta. Kuolleen kalan toki voi tutkia sisuskaloja myöden.

Eihän mitään ryynimäistä valkopilkkutautia sentäs? Valkopilkkutauti voi pesiä kiduksissakin jonkun aikaa piilevänä. Ihoon kyllä tulee sitten mannaryynimäistä muodostelmaa tai kuin lentohiekka ja kala hankailee yms.

Sitten on myös ihomatoja, jotka on pääosin kiduskannessa ja iholla, vähempi kiduksissa. Ovat pieniä, että suurennuslasin tarvitsi, joka tehokas tai mikroskooppi. (Gyrodactylus). Mutta samaa sarjaa lääkitys kidusloisten kanssa ja samantyylisiä.

[Melanie]

Ei ollut erikoisliike.

Ei ole pilkkutautia, senkin olen myyntialtaassa joskus löytänyt. Näillä muilla ei tosiaan ole mitään tiheyttä hengityksessä tai punaista tai hankailua. Tällä yhdellä on vain iso muhkura poskessa ja joitain kyljessä sekä tuossa vähän selkäevän alapuolella. Myös vähän ennen pyrstöä näyttäisi olevan pieni muhkura. Tällä yksilöllä on vielä värit tallella (joskin eri värivivahteita kun sen samanlajisella kaverilla) mutta liikkeessä näkyi siis kalojen läpi nämä riisijyvänkokoiset "kapselit" kun olivat niin hailakoita.

[Melanie]

ja ihan syvällä kalassa nämä muhkurat näkyivät,valoa vasten.

[Fisutar10]

Tuntuisi, että kapselissa on jokin toukka? Nuo pitäisi tosiaan mikroskopoida. Mutta tokis jos ei ole mikroskooppia. Kalat olisi toki pitänyt laittaa karanteenikippoon ennen tätä, kuten toki tiedät.

Moni luottaa tuuriin. Sillä pääsee suht pitkälle, mutta itse en enää siihen luota:).

Eli ryynimäinen pahkura, jonka sisällä voisi olla loinen? Ei mitään liikettä?

Tosiaan Nedol enempi sisäloispuolelle ja suppeakirjoisesti....

Tämä on kaukaa haettu. Mutta patti ei ole sitten kalan pinnassa? Kalatäi on lättänä ja tarttuu kalan pintaan. Hyvin lehtimäinen. Eri lajeja on paljon...Imee verta kalan iholta tehokkaasti. Lienee kaukaa haettu eikä poraudu syvälle, vaan on kalan pinnassa.

[Melanie]

Juu tiedän, mutta nyt on sitten myöhäistä. Argh.

Eli ryynimäinen pahkura, jonka sisällä voisi olla loinen? Ei mitään liikettä?


Ei ole liikettä ei. Mutta voisi hyvinkin kyllä olla. Ei ole kalan pinnassa patti, tämä on ihan kunnolla siellä sisällä! Mielenkiintoinen tapaus.

[Fisutar10]

Itse kallistun kuitenkin loisryhmään ihomadot....

Kun lähdetään pohtimaan lääkitystä, muutama perusryhmä yleensä...bakut, alkueliöt, kidus- ja ihomadot, sisäloismadot....

Sitten lääke sen mukaan....tuskin baku....matoryhmää veikkaisin....laajakirjoisin on Camacell....lähes kaikkiin matoihin. Trema suppeampi, mutta tehokas iho- ja kidusmatoihin ja heisimatoihin...

Alkueliö....tokkopa, mutta mahdollista....

Bakut tietysti sekundäärisenä....

[Angara]

Jos kyseessä on systeeminen alkueläinsairaus, siis jos alkueläimet ovat menneet kalan kudoksiin sisään, lääkkeiden teho voi olla heikko tai ne voivat olla täysin tehottomia jo sairastuneisiin yksilöihin. Sairastuneet yksilöt pitäisi nopeasti eristää, jotta mahdollisimman vähän loisi vapautuisi akvaarioon.

Lääkitys tehoa moniin alkueläimiin vain, kun loiset ovat vapaina eivätkä vielä kiinnittyneet isäntään. Jos ne ottavat kaiken tarvitsevansa hapen ja ravinteet isäntäkalan verestä, lääkkeen konsentraatio loisessa itsessään ei kohoa riittävän suureksi. Koko akvaarion lääkitseminen on monissa alkueläintartunnoissa perusteltua.

Jotkut ripsieläimet saavat aikaan tuollaisia paukamia, ja määrittämien on vaikeaa. Tässä on Obaman kielellä toistaiseksi paras löytämäni verkkoresurssi: http://www.merckmanuals.com/vet/exotic_ ... _fish.html Jos joku tietää paremman, kuulisin siitä mielelläni.

[Fisutar10]

^^ Juu, tuotakin mietin parin tunnin lenkillä, että lienee ehkä loisen elinkierron vaihe, johon lääke ei tehoa, koska kalan ihon sisällä. Loisia on todella paljon, joten todella haastavaa....

Mutta joo, jos vapautuvat akvaan, olisi karanteeni oikeasti kova sana. Veden lämmötkin voi vaikuttaa elinkiertoon ja seurailisin kalan muhujen kehittymistä.

[Melanie]

Mites, kun laitan tuolle pikkualtaan pystyyn, niin pitääkö siihen kypsä suodatin laittaa? Ajattelin vain että tappaako nuo lääkkeet kuitenkin bakut? Kun löytyy noita ei käytössä oleviakin suodattimia.. Ei tarttis viedä altaan suodatinta silloin.

Camacelliä löytyisi kaapista? Mutta mites jos ei auta. Kai tuo ehkä täytyy silloin uhraa, tuo pikkukaveri, ei se nyt voi yksiössä ikänsä asua.

[Melanie]

Lämppäriä meiltä ei muuten löydy kun altaat ovat aina pysyneet ilman niitäkin tarpeeksi (tai liian) lämpösinä. (Elinkaarta ajatellen)

[Fisutar10]

Camacell ei vaikuta bakukantaan mitenkään. Joten kypsä allas ja kypsä suodatin on yes. Yleensä madotan koko kipon ongelmatapauksessa, jos ei ole mitään syytä etten tekisi. Koko kippohan on loisia "täynnä", tosin osa on saanut tartunnan, osa ei....

Vaihda vettä ennen lääkettä. Suodatin ja bakut ei horjahda. Kova ilmastus. Jos kyseessä on mikä tahaansa mato, se nujertuu tuolla. Kidusloisten tapauksessa hoito pitää uusia 5 päivän kuluttua.

Camacellin liittolainen on Unicell, jota voi käyttää samaan aikaankin, jos epäilee bakutulehduksia samalla. Itse en ole sitä koskaan käyttänyt samaan aikaan. Joku käyttää lääkinnän jälkeen. Mutta turha lääkitä sillä, jos ei supertavetta.

Alkueliöihin tuo ei tehoa, mutta tosiaan monenlaisiin matoihin. Muut, paitsi haarniskamonni sitä hyvin sietää.

Liota varmuudeksi veteen ennen akvaan laittoa. Se liukenee hitaasti ja pelottaa, että monnit alkavat sitä syödä. Selkörangattomat lakoaa ja melko kauan kuurin jälkeen. Heti ei voi laittaa niitä kippoon.

Pitää myös huomioida, että kaikilla kaloilla ei ehkä ole edes sama ongelma....näitä moniongelmaisia voi löytyä myös. Yksi loinen altistaa toiselle jne....

[Melanie]

Mietin kyllä että jos nyt alkuunsa ottaisi vain tämän tai nämä tuolta pois. Jos ovat jotakin kapselielukoita. Pohjahan on täynnä kierteisiä, tangerine tigerit (sukikset) saivat juuri jälkeläisiä ja piikkisilmät ei välttis myöskään tuosta lääkkeestä pidä. :/

Kuinka nyt olin noin luottavainen?! Halusin vaan siitä kolmannesta kiposta äkkiä eroon painostuksen alaisena ja laitoin nuo samantien uuteen altaasen. Murr.

[Fisutar10]

Yleensä virheistä oppiminen on tehokas tapa oppia - ainakin itselläni. Yleensä kerta riittää....joskus kaksi.

Itselläni ei ole selkärangattomia kipoissa, niin ei ole liian korkeaa kynnystä madotella. Aluksi oli ja nyt olen ratkaisuuni todella tyytyväinen. Kalojen ehdoilla eniten täällä mennään .

Mutta kokeile tee omat viritykset. Parhaiten itse tiedät:).

[Angara]

Karanteenia- tai lääkintäkvaarion voi improvisoida yhdestä tai useammasta tämämän kaltaisesta laatikosta, http://www.biltema.fi/fi/Koti/Sailyttam ... kko-28438/, lämmittimestä ja ilmastussysteemistä ilmapumpun ja sopivan levittimen avulla. Jos käyttää lääkkeitä, biologinen suodatin ei ole välttämätön tai edes tarpeellinen, koska monet lääkkeet ovat myös antibakteerisia ja voivat hävittää mikrobiflooran. Suodattimeen ei siksi voi luottaa, vaikka sellainen olisikin. On parempi olla ruokkimatta kaloja, tai jos ne yleensä syövät oja on pakko ruokkia, täytyy vaihtaa tarpeeksi usein vettä, jotta veden laatu säilyy hyvänä. Olen sairasakvaariossa vaihtanut 50% vettä päivittäin jos ruokin. Sitä harvempaa vedenvaihtoväliä ei voi suositella. Akvaarioon ei pidä lisätä hiekkaa eikä kasveja, koska monien loisien ja alkueläinten leviämisvaiheen yksilöt tarvitsevat jotain, johon kiinnittyä, ja paljaassa akvaariossa hygienieasta on helpompi huolehtia.

Lämmitin on erittäin tärkeä alkueläin- ja loistautien hoidossa. Erityisesti loisilla, joilla on elinkierto, lääkitys tehoaa parhaiten, ja joskus yksinomaan, vain vapaana olevaan loisen kehitysvaiheeseen. Lämpö nopeuttaa tutkitusti loisen elinkiertoa, ja saattaa jopa tappaa loiset, jos puhutaan yli 30 asteen lämpötiloista. Useimmat kalat kestävät normaalia korkeampaa lämpötilaa jonkin aikaa, jos vain vedessä on riittävästi happea. Siksi lämpöä nostaessa ilmapumpun avulla tapahtuva reilu hapetus on aivan välttämätöntä.

Lämpötilan nosto kiihdyttää kalassa olevien loisten kehitystä ja näin elinkiertoa, jolloin kalan piina lyhenee ja täysikasvuisesta loisesta lähtevät uudet leviämisvaiheen yksilöt jotuvat kalan ulkopuolelle ja siten alttiiksi lääkkeelle.

Alkueläinten ja loisten lääkityksen vaikeus perustuu siihen, että ne ovat bakteereihin verrattuina solurakenteeltaan lähempänä kalaa, ja siksi ne lääkkeet jotka tehoavat alkueläimeen ovat usein vaaraallisia myös kalan (ja ihmisen) soluille. Siksi systeemisten, siis kalan kudoksiin levinneiden loisten ja alkueläinten aiheuttamat sairaudet voivat olla vaikeasti lääkittävissä, koska se lääkeainepitoisuus, joka tapaa loiset tappaa helposti myös kalat.

[Angara]

Vielä selkärangattomista ja lääkityksestä.

Jos akvaariossa, jossa on alkueläin- tai loistartunta, on selkärangattomia, jotka eivät kestä lääkettä, ne voi siirtää lääkityksen ajaksi puhtaaseen eritysaltaaseen, ja pitää huoli siitä, että niiden mukana ei tule saastuneen akvaarion vettä. Loiset ovat yleensä - eivät kyllä ihan aina, hyvin spesifisiä, eikä esim. sukarapu voi toimia niiden isäntänä tai väli-isäntänä. Useimmat loiset myös kuolevat, jos eivät löydät uutta isääntää kyllin nopeasti. Jotkut patogeenit, kuten ikävä ripsieläin Tetrahymena thermophila voi isännän puutteessa elää myös kuolleessa orgaanisessa jätteessä. Siksi myös tilapäisessä selkärangattomien eristysaltaassa on syytä noudattaa erittäin hyvää hygieniaa. Lämpötilan nosto nopeuttaa tässäkin tapauksessa eroon pääsemistä loisesta.

[Fisutar10]

Toki lämppäri on hyvä olla, että lämmöt säilyvät kipossa sopivana. Camacell-kuurin aikana, joka siis kohdistuu matoihin, en itse ole kokenut lämmön nostoa tarpeelliseksi, koska en ole kokenut esim. heisimatoa vastaan lämmön nostoa mitenkään aiheelliseksi. Suuri ongelma yleensä on munat, joihin lääke ei tepsi, mutten koe saavani niihin mitään suurempaa hyötyä nostamalla lämpöä. Esim. Camallanus cotti pitää madottaa tavallista tehokkaammin yleensä ja 3 viikon päästä toistaa madotus, olipa lämpö hiven lämpimämpi tai viileämpi. Parin viikon päästä on hyvä myös toistaa hiusmatomadotus munia ajatellen, olivatpa lämmöt mitkä tahaansa lähes....

Kidusmadoilla esim.Dactylugyrus 25 astetta merkitsee n. 1 viikon sykliä, 28 astetta merkitsee n. 3 päivää. Jos käytän Tremazolia, uusin hoidon n. viikon päästä kummassakin tapauksessa. 28 asteen tapauksessa hieman ennen 7 päivää. Arviointi kuitenkin on hieman hankalaa, 2 hoitoa siihen tarvitaan joka tapauksessa Tremalla. Camacellillä 2x5 vuorokautta on melko samansuuntainen toiminta lämmöt 25 tai 28. Usein tuo Dactylugyrus on melko hankala kaveri, pitää toistaa hoitoa monta kertaakin. Gyrodactylus menee yleensä yhdellä hoidolla siliäksi johtuen sen elinkierrosta. Trema on siitä huono, että se toimii vain 6h ajan tappaen loisia about, koska hoito on lyhyt ja nopea. Joskin supertehokas. Kun käyttää noita hitaita lääkkeitä, vaikutusaika on pitkä ja loisia keikistyy pidemmältä haarukalta eikä uuseintoja niin helposti tarvia useissa tapauksissa. Itse käytän Fluke-solvea, jonka vaikutusaika on n. 24h, joten se jo niittää loisia pidemmältä ajalta ja lämpöarviointi suhteessa loisen elinkierron nopeuteen on helpompaa ajoittaa kohdilleen hyvin.

Pilkkutaudissa tuota lämmön nostoa käytetään yleisesti. Ilman lääkettä, ja silloin lämmöt pitää olla huimat 32 astetta ainakin. Se voi stressata fisuja pahasti, jos ovat viileän veden kaloja ja hyppäys on suuri.

Kun käyttää lääkkeitä, happea palaa lääkitykseen paljon ja lääke stressaa kaloja. Näin yleensä ei mitään huimaa lämmön nostoa käsittääkseni suositella, vaan ihan himppu.

Pilkkutaudista on myös kehittynyt lämmölle hyvin kestäviä kantoja ja lämmön nosto pitäisi olla niin korkea, että samalla kalatkin delaa (esim. 34 astetta). Nopeuttaahan se elinkiertoa toki, mutta jokainen tapaus mielestäni pitäisi punnita omana tapauksenaan ja pitäisi katsoa mikä olisi kalojen kannalta pienin stressi.

Viileät koilammikot ovatkin sitten oma juttunsa kidusloismadottaa ja laskea loiskierrot:).

Eli en itse Camcacell-lääkitystä ajatellen ole koskaan lämpöjä nostanut tai kokenut aiheelliseksi.

[Sisso]

Ei se Camacellkaan mikään kaikkia loisia tappava ihmelääke ole. Ainakaan siihen yhteen hiton matoon, joka näkyy kalan iholla "kuplan" sisällä ja jota tavataan suht runsaasti kardinaalitetroilla, se ei tehoa niin mitenkään. En ole ainoa turhaan sitä ko matoihin, joille ei tunnu löytyvän nimeä, kokeillut. Toisaalta se mato lienee luonnosta peräisin eikä äkkiseltään näytä samanlaiselta kuin kuvan perhosella. Itse nostaisin lämpöä samalla hapetusta reippaasti lisäten, koska sillä on merkitys loisen kiertoon, mutta toki pitäisi olla käryllä kierrosta ylipäätään, jotta tietäisi kauanko lämpöjä tulee pitää ylhäällä. Kalat, ainakin hyväkuntoiset, kestää yleensä viikon-pari lämmönnostoa hyvin kunhan happea riittää. Onnea matkaan!