Pienet kysymykset jotka eivät tarvitse omaa viestiketjua.

[Mikapo]

Olet saanut hiilidioksidilannoitusjärjestelmän. Jos akvaariossasi on kasveja ja/tai haluat säätää pH-arvoa alaspäin, se kannattaa ottaa käyttöön. Minulla on tällaiset järjestelmät kolmessa akvaariossa ja kasvit kasvavat elinvoimaisesti (lisäksi tarvitaan tietysti riittävästi valoa ja lannoitusta). Lisäksi pH pysyy tasolla 6,5 esimerkiksi kiekkokalojen iloksi, vaikka vesijohtoveden pH on 8.

Hiilidioksidipullon voi täyttää esimerkiksi sammutinhuollossa. Täyttämisestä veloitetaan harrastajien AquaWebiin lähettämien tietojen mukaan 5 - 39 euroa. Joissain akvaarioliikkeissä tyhjän pullon voi vaihtaa täyteen korvausta vastaan.

Yhdistä saamasi paineenalennusventtiili hiilidioksidipulloon. Yhdistä paineenalennusventtiiliin magneettiventtiili. Yhdistä magneettiventtiilin virtapistoke ajastimeen siten, että hiilidioksidia syötetään vain kun akvaariossa palaa valo.

Kuvassa näkyvä hiildioksidilevitin (painediffuusori) on kokemusteni mukaan lähes hyödytön. Ainakaan minulla se ei liuottanut hiilidioksidia veteen edes 70 cm korkeassa akvaariossa. Sinuna hankkisin sen tilalle kunnollisen aktiivilevittimen, vaikka tällaisen:

http://www.akvaariokauppa.fi/new/p3297- ... 00-fi.html

Yhdistä hiilidioksidin syöttöletku aktiivilevittimeen. Letkun tulee olla hiilidioksidille tarkoitettua, ja siihen täytyy laittaa takaiskuventtiili.

Kun laitat letkuun vielä kuplalaskurin:

http://www.akvaariokauppa.fi/new/p3296- ... ri-fi.html

voit säätää syötettävän hiilidioksidin määrää. Minulla menee 120-litraiseen 0,3 kuplaa sekunnissa, 320-litraiseen 3 kuplaa sekunnissa ja 800-litraiseen 8 kuplaa sekunnissa.

[Riippasaarni]

Syökö mustapleko l204 levää? En ajatellut sitä ''siivoajaksi'' mutta lähinnä asteikolla 0-5:een.

[GTX]

Syökö mustapleko l204 levää? En ajatellut sitä ''siivoajaksi'' mutta lähinnä asteikolla 0-5:een.

Oma yksilöni ei syönyt levää kivien tai kasvien päältä (arvosanaksi 0), mutta juurakot ja oksat puolestaan pysyivät täysin puhtaina (arvosanaksi 5). Puupintoja rouskutteli siihen tahtiin, että pientä purua leijaili vedessä jatkuvasti. Kaunis, rohkea ja esillä oleva pleko. Vaatii vaan todella reippaan suodatuksen, jos haluaa pitää veden ja pohjan puhtaana puupurusta.

[Riippasaarni]

Syökö mustapleko l204 levää? En ajatellut sitä ''siivoajaksi'' mutta lähinnä asteikolla 0-5:een.

Oma yksilöni ei syönyt levää kivien tai kasvien päältä (arvosanaksi 0), mutta juurakot ja oksat puolestaan pysyivät täysin puhtaina (arvosanaksi 5). Puupintoja rouskutteli siihen tahtiin, että pientä purua leijaili vedessä jatkuvasti. Kaunis, rohkea ja esillä oleva pleko. Vaatii vaan todella reippaan suodatuksen, jos haluaa pitää veden ja pohjan puhtaana puupurusta.

Kiitosta. Väännän siis suodattimen tai suodatinten nupit ''kaakkoon'' ja uudelleen sijoittelen muutaman eväkkään akvaarioissa jotka lajityypillisesti eivät nauti virtauksesta.

[haukka]

Kiitos Mikapo vastauksesta, eipä tule altaaseen kasveja kun tulee täysin pleko allas, elikkä laittaa tämä setti myyntiin

[Verna]

Pumppuaiheista kysymystä lauantain kunniaksi: jos rakentaisin pienen vesiputouksen kasveille tarkoitettuun terraarioon, mitä tarvitsen pumpuksi? Kaupoissa myydään pumppuja vesipumpun, kiertovesipumpun ja nostopumpun nimellä. Ovatko nuo sama vai eri asia?

Terraan tulisi pieni lampi, josta vesi otetaan ja johon se valuu. Lammen mataluuden takia upotettavan pumpun on oltava kooltaan pieni, tai sitten sen on siedettävä kuivillaoloa joko kokonaan tai osittain. Putouksen korkeus olisi max. 45 cm. Ehdotuksia?

[Teemu Salonen]

Samalla toimintaperiaatteella toimivat kaikki. Pumppuja on monelta valmistajalta. Tollaseen tarkotukseen riittää komeesti hyvin pieni pumppu.

[Verna]

Ok. Kiitos. Olen sen verran pihalla tekniikasta, että arvelin voivani rikkoa pumpun, käyttämällä sitä väärin, eli valitsemalla jonkin ihan eri tarkoitukseen suunnitellun vekottimen. Pieniä näyttää saavan vallan kohtuullisilla kustannuksilla.

[Teemu Salonen]

Tässä olis pumppu, mitä on vastaavissa virityksissä paljon käytetty.

[Verna]

Kiitos Teemu! Niin avusta kuin hyvästä mielestäkin.

[Teemu Salonen]

Eipä kestä kiitellä

[Verna]

Seuraava kysymys: Kauanko avattu nitraattitesti pysyy käyttökuntoisena? Kyseessä tuollainen Tetran tippatesti, josta en hakemallakaan löydä mitään päiväysmerkintää.

Pähkäilen siksi, kun minusta akvoissa on enemmän nitraattia, kuin voisi kohtuudella odottaa. Millilässä se nyt on jotakuinkin vielä ymmärrettävää, kun kalaa on melko paljon tilavuuteen nähden ja ruokaa kuluu. Mutta siellä oli silti ihan kulmakarvoja pompsauttavalla tasolla nitraatit, kun mittasin vkl... Ikinä ennen ei moista piikkiä arvoissa ole ollut. Eikä pohjalla ole paljoa likaa, ei todellakaan tule ämpäri vielä vedestä täyteen, kun pohja on jo kokonaan lapottu ja pjaskat ovat poissa. Isommassa seuralassa oli taso aika lailla sitä, mitä odotinkin, kun vedenvaihtopäivä on ylihuomenna. Kympin hujakoille arvioisin. Koskaan siellä ei ole enempää, ja joskus on nitraattia pitänyt lisätä pullostakin, kun kasvit tykkäsivät sen lähes täydellisestä puutteesta kyttyrää. Viikko sitten tulille laitetussa karanteenarissa arvo taas oli myöskin yllättävän korkea siihen nähden, että vaihdoin eilenkin puolet vedestä, eikä kaloja ole ruokittu kuin su illasta asti ja alkuun ihan tyyliin kolmella hiutaleen murulla päivässä. Toivoin kyllä siellä olevan nitraattia, että voisin olla täysin varma kierron kunnollisesta käynnistymisestä, mutta en noin paljon. Kokeilin vielä piruuttani mitata arvot hanavedestä, ja siellä nitraattia näyttäisi olevan yhtä paljon kuin isommassa seuralassa. Että tuota... Vaihtoehdoiksi kai jäävät vanhentunut tippatesti, joka lisää tuloksiin omiaan ja se, että hanaveden nitraatti sotkee vedenvaihtorytmiäni.

Niin, se otsikon edellyttämä pieni kysymys oli siellä ihan alussa, ennen kuin unohduin pohtimaan asiaa enemmän.

*muoks* Kyseinen testi on ennen antanut ihan järkeviä tuloksia, eli siinä ei mahda muuten olla vikaa, ellei tosiaan ikä tule vastaan.

[Teemu Salonen]

Se päiväys on muistaakseni siinä pakkauksen pohjassa. Pulloissa itsessään ei ole mitään merkintöjä.

Jollen nyt ihan paljon metässä ole, niin päiväystä riittää n. kolmeksi vuodeksi. Mutta sitähän siis lähdetään laskemaan siitä hetkestä kun tuote on pakattu. Eli pakkaushan on saattanut lojua eri varastoissa ja kaupan hyllylla vaikka pari vuotta ennen käyttäjälle pääsyä jolloin päiväystäkään ei enää kauheasti ole jäljellä.

Testaa sillä vanhaksi epäilemälläsi testillä nitraatti vaikka tislatusta vedestä. Jos se näyttää puutaheinää siinäkin, niin testi on keturallaan ja uuden hankinta edessä. Seuraavaks kannattaa muuten ottaa sitte JBL:n testi. Siitä saa vähän tarkemmat testit ja testistä saa oikean tuloksen vaikka mitattava vesi olisi esim värjääntynyt.

[KungfuPanda]

Kun juurakko on lionnut astiassa riittävästi, jotta se painuu pohjaan, voiko sen antaa kuivua välissä ilman, että liottamista täytyy tehdä uudelleen? Tarvitseeko juurakot aina keittää ennen käyttöönottoa? Kyse on tuollaisesta 50 cm pitkästä monioksaisesta karahkasta ja keittäminen olisi hieman hankalaa. Itse itselleni vastaten, en ole pienempiä juurakoita tähän mennessä muuta kuin harjannut ja liottanut pari viikkoa ilman mitään ongelmia, mutta onko massivisempien juurakoiden kohdalla eri tilanne?

[Verna]

Kelluuhan puu taas, jos se pääsee kuivumaan.

Jos haluat kuumentaa sen, mahtuuko se uuniin?

[KungfuPanda]

Saattaa mahtua, mutta puu ottaa kyllä reunoihin kiinni. Kuinkas kauan ja missä asteessa tuota tulisi uunissa kuumentaa? Ei välttämättä se turvallisin vaihtoehto..

[GTX]

Mistä se juurakko on otettu? Jos kuivalta maalta, niin harjaamalla roskat pois ja altaaseen. Jos vesistöstä, niin desinfiointi on hyvä tehdä.

Lämmitä 80 asteisessa uunissa, laita lämpimään saunaan katon rajaan muutamaksi tunniksi tai kaada reilusti kiehuvaa vettä päälle. Kiehuvalla vedellä huuhtelussa tai keittämisessä on myös se hyvä puoli, että puun kuidut turpoavat ja imaisevat vettä sisäänsä, uppoaa nopeammin.

[KungfuPanda]

Mistä se juurakko on otettu? Jos kuivalta maalta, niin harjaamalla roskat pois ja altaaseen. Jos vesistöstä, niin desinfiointi on hyvä tehdä.

Lämmitä 80 asteisessa uunissa, laita lämpimään saunaan katon rajaan muutamaksi tunniksi tai kaada reilusti kiehuvaa vettä päälle. Kiehuvalla vedellä huuhtelussa tai keittämisessä on myös se hyvä puoli, että puun kuidut turpoavat ja imaisevat vettä sisäänsä, uppoaa nopeammin.

Täytyypä tehdä tuolla tavalla, eli uuni, kiehuvaa vettä päälle ja lopuksi vielä saunaan

[Verna]

Kuinka napakkaa tavaraa suodatinmatto on? Ajattelin jakaa miljoonakala-altaan toistaiseksi kahtia. Käykö 30 mm paksuudeltaan oleva matto, vai kannattaako ottaa 50-millistä? Keskikarkeaa tai karkeaa aioin ostaa. Tarkoituksena on siis leikata niin napakka pala, että se pysyisi lasien välissä, pohjassa sen voisi tukea hiekalla ja tarvittaessa kivillä. Ei mitään silikonisuttauksia.

[Jnnerjk]

50mm ainakin pysyy paikallaan kun hiukan tukee jollakin jos ei ole kova virtaus etenkin pinnassa. Ja varmista että vesi kiertää kummallakin puolen mattoa, esim ulkkarin imu toisella puolen ja tulo toisella puolen, jos akvaariossa on vain yksi sisäsuodatin niin vesi ei kierrä tarpeeksi sillä puolen jossa ei ole suodatinta ja vesi pilaantuu nopeasti.

[Verna]

Kiitos vastauksesta. Virtauksen suuntaus on helppoa, kun suodattimena on Aquaball. Niitä on muutama varastossakin, niin riittää molemmille puolille. Altaan väliaikainen jakaminen tuntuu kumminkin vähemmän työläältä vaihtoehdolta, kuin populaation jakaminen kahteen erilliseen akvaan. Väliseinä saa nyt tovin toimia e-pillerinä.

Muoks: Kansilasin luulisi vakauttavan maton yläreunaa.

[Timppa-]

Voiko neotetroja tai kardinaalitetroja ottaa aikuisten lehtikalojen kanssa? Tulevatko syötyä?

[Teemu Salonen]

Riippuu miljoonasta eri tekijästä. Lopullisen vastauksen saa kokeilemalla. Todennäköisesti kuitenkin päätyvät ruokalistalle ennemmin tai myöhemmin.

[Verna]

Mikä nyt sitten on hyvä ja luotettava lämmitin? Jos haluaa toimivan ja simppelin laitteen. Merkkejä?

[Kana +-yksipantteri]

Minulla on hyviä kokemuksia Visi Therm lämmittimestä. On ollut käytössä jo kuusi vuotta ja ikinä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Yllättäen toteutunut altaan lämpötilakin on vain puolen asteen päässä lämmittimen asteikolla olevasta. Samaa ei voi sanoa Eheim / Jägereistä: toisessa näistä, joita siis omistan kaksi, toteutunut lämpötila poikkeaa yli kahdeksan astetta asteikolla asetetusta, eikä toisessakaan Jägerissä lämpötilat oikein kohtaa. Lisäksi kaksi Jägeriä on jo ehtinyt hajota sen kuuden vuoden aikana, kun Visi Therm on hoitanut hommansa kuin junan vessa. Imukuppejakaan ei ole Visi Thermiin tarvinnut koskaan vaihtaa; Jägereihin ainakin kaksi kertaa vuodessa.