Akvaariohaave 60-litraisesta

[helmenkalastaja]

Heips!

Haaveilen starttaavani 60-litraista allasprojektia.
Kiinnostusta akvaariohommiin on ollut aina (kirjaston kakki akvaario-opukset luettu useampaan kertaan ), mutta lähietäisyydeltä olen seurannut (kätenikin olen sukulaisen altaassa ihan paristi kastellut) vähän yli vuoden ajan ja pian koittavien syntymäpäivien kunniaksi voisi kenties hemmotella itseään vähän isommalla syntymäpäivälahjalla <3!

Altaaksi olen suunnitellut akvaariotarvikkeen sivuilta bongaamaani akvaariopakettia; Strideways SADO kit 60-pakettia, jossa tulee 60x30x36 opti white- kokolasiakvaario sekä Twinstar 60B-line valaisin.
Suodatukseen olen suunnitellut yhtä tai kahta Aquael Pat Mini- suodatinta suihkuputkisetillä, jotta virtausta saisi jaettua paremmin. Pat Mini ei ole vaaraksi pikkukaloille ja virtauksen suuntaa ja nopeutta saa ilmeiseti varsin hyvin säädettyä rihmakaloille sopivaksi.

Kalastoksi oli alunperin haaveissa aasialainen biotooppi, sillä rakastuin ensisilmäyksellä kauniisiin hunajarihmakaloihin, etenkin jalostettuihin värimuotoihin. Haaveena olisi yksi normaaliuros sekä kaksi rubiininpunaista naarasta; yksin naaras voisi stressaantua kovastikin uroksen jahtaillessa. Aluksi harkitsin parvikalaksi rusokiilakylkeä, mutta totesin sen näyttävän liian isolta verrattuna pienikokoisiin hunajarihmiksiin. Sitten bongasinkin mitä sopivamman asukkaan kauniin oranssien hunajarihmojen kaveriksi: hehkutetran! Biotooppihaave romuttui, mutta nämä on niin ihanan värikkäitä ja just sopivan pienikokoisia parvikaloja, joista saisi isommankin parven tuon kokoiseen altaaseen. Myös vesiarvoilta ja lämpötilaltaan lajit kävisivät yksiin; hunajarihman tärkeimmät vaatimukset (pH 6,0-8,0, kovuus dH <8, lämpötila 24-28 astetta) sopii hyvin myös hehkutetroille (pH 6,0-7,0, kovuus dH <10, lämpötila 24-28 astetta).
Laskeskelin näille varjon akvaariokalat 2.0-kirjan ohjeilla litroiksi 15l + 37,5l = ~55 litraa. Ei tulisi liian täyttä eikä ruuhkaa yhteen kerrokseen, mutta olisi kuitenkin sopivasti väriä ja liikettä omaan silmään. Varsin oranssi kalasto kylläkin, mutta tykkään ajatuksesta, että kalat sointuisivat väreiltään yhteen!
Kalastona tulisi siis näillä näkymin olemaan pieni hunajarihmakala haaremi (1u + 2n) sekä 25 kalan parvi hehkutetroja .

Tavoite vesiarvot olisivat pH 6,5-7,0 ja dH 4-5. Vesilaitoksen mukaan hanaveden pH on 8,1 ja kovuus 2,7. Kannattaisiko veteen lisätä kovetusainetta, vai pärjäävätkö jopa tuossa noinkin pehmeässä vedessä kuin 2? Entäs pH, millä sitä kannattaisi mahdollisesti alentaa? Tippatesteillä aion mitata vesiarvot, liuskatestien suhteellisen epätarkkuuden vuoksi.
Lämpötilaksi lämmittimen avulla 26 astetta.

Sisustusta odotan innolla! Pohjamateriaaliksi ajattelin JBL Sanzibar Dark- hiekkaa (0,2-0,6mm) tai monen suosittelemaa Tampereen akvaariokalan mustaa hiekkaa (0,4-0,8mm). JBL voi ilmeisesti hieman vesiarvoja muuttaa, olenko oikeassa? Toiseksi, noilla hiekoilla on hieman eroa raekoossa; tukkeutuuko JBL helpommin? Tumma pohja olisi ilmeisen hyvä valitsemilleni kaloille; hehkutetrat viihtyvät tummalla pohjalla ja tummuuden pitäisi korostaa kalojen väriä.
Muuhun sisustukseen ajattelin ostaa Aquadecon mini landscape seriyu 60l- kivisetin. Kivet ajattelin asetella kahteen rykelmään akvaarion molempiin päihin ja kumpaakin rykelmään pieni oksankäikyrä lisäksi. Akvaariotarvikkeen sivuilla on ilmoitettu, että kivet voivat nostaa veden kovuutta. Millaisen mittakaavan muutoksista tässä mahdollisesti puhuttaisiin (karkeasti idealla nostaako 2 dH-> 4dH vai ennemminkin 2,1dH -> 2,4dH)?
Kasvisto tulee olemaan aasialainen; ehkä pari isompaa melalehteä, siaminvesitähdikkiä ja vallisneriaa. Lisäksi ajattelin pinnalle ottaa salviniaa ja/tai pistiaa sekä rihmakaloille lisäsuojaa antamaan karvalehteä.

Sukulaisellani on akvaario, jossa hän olisi luopumassa kolmesta hunajarihmakalasta (2 normiurosta + 1 rubiininaaras) ja kahdesta kuparimonnisesta (muut löysivät jo uuden kodin isossa parvessa, nämä kaksi pienintä jäivät jäljelle ) . Mietin, että olisin ainakin tuon rubiininaaraan voinut itselleni ottaa, mutta altaaseen oli ilmennyt pari päivää sitten (facebookin akvaarioryhmän sekä googlen mukaan) valkopilkkutauti toiselle urosrihmoista, muilla kaloilla ei vielä oireita. Hänen täytyisi luopua altaastaan melko nopeasti muuton takia, mutta niin iso (<110l) allas ei minulle itselleni mahdu. Valkopilkkutaudin takia ostaja ei ota allasta (täysin ymmärrettävää kyllä). Kalojen lopetus olisi ihan viimeinen vaihtoehto, mutta hoitoon ja hoitoaineisiin hän ei haluaisi enää rahaa ja aikaa paljoa kuluttaa. Miten ja millä aineilla te olette hoitaneet valkopilkkutautia, jos vielä itse yrittäisin hoitaa kalat kuntoon ja saada uusiin koteihin, rubiininaaraan ehkä jopa omaan, tulevaan altaaseeni?

Miltä suunnitelmani kuulostaa? Pikainen apu kelpaisi etenkin tuossa valkopilkkutauti-asiassa!
Mielelläni näkisin myös kuvia ja kuulisin kasvisto/sistustusideoita teidän aasia-bio/geotoopeista !
Kiitos vastauksista ja hyvää yötä, helmenkalastaja kiittää ja kuittaa tältä illalta<3!

[kr70]

Suunnitelma kuulostaa yleisesti ottaen oikein hyvältä. Hienoa, että olet perehtynyt aiheeseen kirjojen avulla ENNEN akvaarion hankkimista.

Kovuudesta pitäisi tietää, onko se karbonaattikovuus (KH=dKH) vai kokonaiskovuus (GH=dGH). Jos kokonaiskovuus on vain 2,7 saattaa karbonaattikovuus olla vielä alempi ja karbonaattikovuutta voisi mahdollisesti hiukan nostaa ettei olisi vaaraa pH:n äkkilaskusta. Jos karbonaattikovuus on 2,7 se on oikein hyvä eikä sille kannata tehdä mitään.

Noiden kalojen kannalta hyvin pehmeä vesi on hyvä niin kauan kunhan KH:ta ja sitä myöten puskurointikykyä on tarpeeksi.

pH laskee akvaariossa itsekseen. Sille ei kannata tehdä mitään.

JBL Sansibarin sanotaan tosiaan nostavan karbonaattikovuutta, jos KH akvaariossa on muuten kovin alhainen. Itselläni vesijohtoveden KH = 4 ja siihen Sansibar ei tunnu vaikuttavan mitenkään.

Hieno hiekka ei tukkeudu, kun sitä muistaa silloin tällöin hämmentää jollain tikulla. Toinen vaihtoehto hommata kierteissarvikotiloita (kierteisiä), jotka hoitavat hämmentämisen sun puolesta. Huonona puolena on, että ne saattavat lisääntyä tosi paljon, jos niillä on paljon ruokaa.

Älä ota kiviä, jotka nostavat kovuutta. Itsellä ei kokemusta mainitsemistasi kivistä.

Jos aiot yrittää hoitaa sairaat kalat kuntoon, se pitää tehdä erillisessä akvaariossa. Missään nimessä et saa laittaa samaan altaaseen sairaita ja terveitä kaloja! Sairaiden kalojen altaasta ei saa ottaa mitään sisustuksia eikä kasvejakaan. Pitää välttää myös, että menee samoilla välineillä sorkkimaan sairasta ja tervettä akvaariota. Jos tauti näyttää parantuvan, sen jälkeen kunnon karanteeni, että kalat varmasti ovat terveitä.

[helmenkalastaja]

Joo, haluaisin kaiken menevän mahdollisimman mutkattomasti, ettei tarvitsisi oppia asioita kantapään kautta.

Yritin etsiä tarkoitetaanko kovuudella karbonaatti- vaiko kokonaiskovuutta, mutta tietoa ei löynyt. Olettaisin siis kokonaiskovuudeksi. Aiemmin tällä seudulla ovat kuitenkin olleet melko ellei täysinkin samansuuruisia.

Pehmeä vesi käy siis hyvin. pH:llekaan ei siis tarvinne tehdä mitään.

Voisiko Sansibar olla siis ihan hyvä vaihtoehto? Kierteisiä en tosiaan haluaisi, kun osaavat lisääntyä todella nopeasti eikä niistä pääse halutessaan eroon kovinkaan helposti, vaan alkaa aikamoinen kotilonmetsästys. Eikun vain pohjan hämmentelyhommiin manuaalisesti siis.

Onko tähän jotain erityistä syytä, miksei kiviä kannattaisi ottaa? Ihan siis mielenkiinnolla kysyn, enkä mitenkään kyseenalaista (näillä foorumeilla tulee aika helposti väärinkäsityksiä, niinkun ihan yleisestikin ihmeellisessä internetissä ). Useammat kuitenkin tuntuvat käyttävän näitä seriyu-kiviä esim. skeippiprojekteissa.

Onko valkopilkkutaudin hoitaminen vaikeaa? Kuinka paljon aikaa se yleisimmin vie? Hirveän helposti en pääse sukulaiseni luona käymään, vaikka ajatus omasta altaasta syntyikin kun hän sanoi että hoidan hänen allastaan enemmän kuin hän itse . Ajattelin, että hoitaisin kalat tosiaan siinä niiden omassa altaassa, kun muutto on "vasta" parin viikon päästä. Olisiko sinulla linkata tähän jotain hyvää keskustelua täältä aqua-webista liittyen valkopilkkutaudin hoitoon?

[kr70]

Karbonaattikovuus olis hyvä tietää varmuudella. Jos annat vesilaitoksesi nettisivun, niin yritän etsiä, löytyykö sieltä tietoa. Toinen vaihtoehto: osta KH-tippatesti ja mittaa karbonaattikovuus itse.

Sansibarista en ole ihan varma. Pakkauksessa lukee, että ei muuta vesiarvoja. Olen kuitenkin kuullut väitettävän, että se nostaisi karbonaattikovuutta. Itselläni vesijohtoveden karbonaattikovuus on 4 ja sitä Sansibar ei nosta, joten sen vaikutus ei ainakaan kovin suuri ole.

Kovuutta nostavia kiviä ei kannata ottaa siksi, että aiot ottaa pehmeän veden kaloja ja niiden akvaarioon ei ole järkevää ottaa sellaisia kiviä. En tiedä, nostavatko mainitsemasi kivet todellakin kovuutta. Voit testata sen helposti tiputtamalla kiven päälle hiukan väkevää etikkahappoa tai sitruunahappoa. Jos tipat alkavat kuohumaan, on kivessä kalkkia, eikä se sovi sun akvaarioon. Silloin nousee nimittäin myös pH.

Jos sattuisi olemaan niin, että vesijohtovetesi karbonaattikovuus on aivan olematon, 0-1, niin sitä kannattaa nostaa hiukan. Parhaiten tämä käy pH-plus-nesteellä tai halvemmin ruokasoodalla (3 g / 100 l vettä nostaa 1 dKH). Toinen vaihtoehto on käyttää niitä kovuutta nostavia kiviä tai hiekkaa, mutta tässä on kaksi haittapuolta: 1) kovuuden nousua ei voi kontrolloida, 2) kovuus ja pH pomppivat edestakaisin vedenvaihtorytmin mukaan: vedenvaihto laskee niitä ja sitten arvot nousevat vähitellen kivien vaikutuksesta.

Miten pilkkutaudin hoito onnistuu tällä hetkellä, en osaa sanoa, koska mulla (tai siis mun kaloilla) ei ole ollut pitkään aikaan. 1-2 vuotta sitten EU tietääkseni kielsi jonkun tehoaineen, jota käytettiin pilkkutaudin hoidossa, enkä tiedä, miten hoito nykyään onnistuu. Vanhoja ketjuja ei välttämättä kannata lukea siksikään, että tehoaineet ja loisen vastustuskyky niille on vaihdellut. Yhteen aikaan pilkkutauti oli lähes mahdoton parantaa, koska oli kehittynyt lääkkeelle vastustuskykyinen loiskanta. Sitten tehoaineet paranivat/muuttuivat, ja hoidettavuus jälleen parani. Mikä tilanne tällä hetkellä, en tiedä.

[tellie]

Erikoisen kuulosta, että valkopilkkutauti olisi ns. tyhjästä tupsahtanut altaaseen, kun yleensähän se tulee kalojen tmv. mukana. Tulee mieleen, että voisiko olla esim. opportunistinen sieni tai home, joka on päässyt iskemään?

Sinänsä ainoa asia, jonka osaan aikaisempiin lisätä, on: 60 litraan mahtuu ihan käsittämättömän vähän sisutusta! Kannattaa siis ottaa se huomioon sisustusta suunnitellessa. Funtsi ainakin, miten saat kivet (tai mihin päädytkään) ja suodattimen paikoilleen, kun tuo on ilmeisestikin sisäsuodatin. Aquascapettajat yleensä suosivat ulkopönttöjä vissiinkin, nykyaikana, joten seteissä ei välttämättä ole mietitty sisäsuodattimien tarvetta.

Kivien suhteen, jos enkku taipuu, niin linkin takaa löytywi keskustelua seiryu-kivistä.

https://barrreport.com/threads/share-yo ... one.13657/

[kr70]

Hyvä huomio Tellie: kaikki valkoiset pilkut eivät ole pilkkutautia. JBL:n sivulla on aika hyvä diagnosointiapu:
https://www.jbl.de/en/online-hospital?country=fi

[helmenkalastaja]

Voin yrittää mitata karbonaattikovuuden itse, mutta tuossa Joensuun vesilaitoksen sivu:
https://www.joensuunvesi.fi/veden-laatu
Mietiskelin, että olisikohan tuo tetran pH/kH plus - aine hyvä tuohon karbonaattikovuuden nostoon? Sitä saisi säädeltyä helpommin ja juurikin kompensoitua vedenvaihtojen yhteydessä. Tuosta ruokasooda-keinosta en kyllä tiennytkään, kaikkea sitä oppii .

Pitääpä harkita tuota Tampereen akvaariokalan hiekkaa ja kysellä sieltä onko sillä minkäänlaista vaikutusta vesiarvoihin.

Selvä, tuolla sivuilla nimenomaan sanottiin, että kivissä on kalkkia, joten ei niitä siis! Hyvä että tuli tuokin kysyttyä.

Näytin akvaarioliikkeessä kuvia kalasta ja siellä olivat sitä mieltä että valkopilkkutaudilta näyttää. Myivät mukaan Faunamor-nimisen lääkkeen, johon ohjeet saa kuulemma Helsingin akvaariokeskuksen sivuilta (laitan tähän nekin):
https://www.akvaariokauppa.fi/new/p1078 ... ml-fi.html

Laitoin nyt kuitenkin vielä tuonne akvaariokeskukselle sähköpostia kuvien kera. Kaksi mielipidettä tuo varmemman olon, etten nyt sitten mitään väärää lääkeainetta enää kaada tuohon soppaan. Omasta mielestäni ei kyllä näytä valkopilkkutaudilta, kun luin nuo JBL:n sivut. Toisaalta en kyllä keksi mitään parempaakaan diagnoosia, kun mm. tämän sivun oireluetteloa tutkiskelin:
http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... oirmuk.php

Tätä en muistanutkaan mainita, kiitos tellie! Kyselin sukulaiseltani, onko hän hankkinut uusia kaloja lähiaikoina. Ainoastaan yksi uusi kala on altaaseen muuttanut: noin kuukausi sitten, vain vähän ennen muuttopäätöksen tulemista, uusi hunajarihmakala naaras. Se joka kuitenkin menehtyi pikaisesti, noin viikon jälkeen. Sukulaiseni mukaan muistutti uimarakkotulehdusta, kun oireita olivat haparoiva uimatyyli pinnan tuntumassa, kyljelleen ja myöhemmin myös ihan selälleen kellahtelu. Ilmeisesti esiintyy jonkin verran juurikin noilla pienillä rihmakaloilla, etenkin siirreltäessä. Voisiko pilkkutauti olla ilmaantunut sen ansiosta? Vaikka aikaa onkin kulunut noin paljon?

Jospa tämä soppa tästä selviäisi!

[kr70]

No onpas Joensuussa - ja varsinkin parissa naapuripitäjässä - pehmeä vesi! Ei sieltä tosiaan löydy tietoa siitä, onko kyseessä kokonais- vai karbonaattikovuus. Todennäköisesti kokonaiskovuus, kuten arvelit, koska sillä on merkitystä pyykinpesuun jne.

Tetran pH plus käy karbonaattikovuuden nostoon. Siinäkin on sitä ruokasoodaa (natriumbikarbonaattia). Ruokakaupasta saa sitä halvemmalla kuin akvaariokaupasta. Ennen kun alat kovettamaan vettä, niin kannattaa kuitenkin mitata se karbonaattikovuus. Tippatestillä se käy todella helposti. 5 ml vettä mittalasiin, ja litkua tipoittain. Lasketaan tippojen määrä, joka on tarpeellinen värin muutokseen. Siinä karbonaattikovuus. Tarkemman arvon saat, jos otat vettä 10 ml. Silloin yksi tippa vastaa 0,5 dKH. Jos värinmuutokseen tarvitaan esim. 4 tippaa (10 ml vettä), on kovuus 2. Mutta tarkkana, että ostat karbonaattikovuustestin etkä kokonaiskovuustestin. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä vesilaitokseen. Heillä on varmasti tiedossa karbonaattikovuus.

Karbonaattikovuuden täytyisi akvaariossa olla vähintään joku 2, sillä jos se on matalampi, tulee pH:sta epästabiili. Jos karbonaattikovuus kuitenkin on vähintään 2, voit vain olla onnellinen: suurin osa akvaariokaloista tykkää pehmeästä vedestä.

Jos sukulaisesi akvaariossa on ollut uusi kala, joka on kuollut pian saapumisensa jälkeen, on se toinen hälytysmerkki, ettei siitä akvaariosta tosiaan pidä ottaa kaloja ilman karanteenia! Diagnoosit ovat usein vaikeita. Monesti kyseessä on bakteeri-infektio, jotka voivat olla hyvin erilaisia oireiltaan. Nämä bakteerit saattavat olla sellaisia, joita on jokaisessa akvaariossa, mutta vasta kalan yleiskunnon/vastustuskyvyn heikentyessä niistä tulee patogeenisia.

[helmenkalastaja]

Itsekin yllätyin, sillä aiemmin on ollut vedenkovuus 3-4 dH luokkaa, ainakin kun viime vuonna kemian tunnilla kovuuksia tutkittiin ja mitattiin.
Mittaan karbonaatti- ja kokonaiskovuuden tippatesteillä, niin katsoo sitten että miten tarvitsee vai tarvitseeko kovettaa ollenkaan.

Nyt vasta ymmärtääkin tuon karanteenin tärkeyden. Odottelen vielä vastausta tuolta akvaariokeskukselta. Tätini perheen muutto alkaa tosiaan olla käsillä ja jos tähän ei ala diagnoosia ja hoitokeinoa löytyä, sanoi että voi joutua lopettamaan koko kalaston . Harvinaisen huonoon aikaan päätti nyt tauti kyllä iskeä, olisi tullut edes pari viikkoa aikaisemmin (tai mieluiten ei ollenkaan!) niin olisi ehtinyt nitistämään kunnolla. Mitenköhän tuo allas sitten pitäisi putsata, jos kalat nyt päätyvät taivaslammille? Riittääkö pesu kuumalla vedellä, sienellä hinkuttaminen ja pohjamateriaalin kunnollinen puhdistus? Ostajalle pitää tietysti mainita, että tällainen epidemia on ollut. Harmittaisi heittää vajaa parin vuoden ikäinen, täydellisen toimiva allas palasiksi, etenkin kun on uutena ostettu ja hyvin pidetty . Itselleni ottaisin, jos vain yksiössä tila isompaan kuin 60l riittäisi...

[kr70]

Minä käyttäisin jotain akvaarioihin tarkoitettua desinfiointiainetta. Esim JBL:llä on tai ainakin oli tällainen
https://www.jbl.de/de/produkte/detail/2 ... country=de

En tiedä, onko tämä tuote poistunut markkinoilta, koska kuvassa lukee "Archiv" eikä sivulla ole mahdollista ostaa sitä. Ainetta annostellaan akvaarioon ja annetaan akvaarion suodattimineen pyöriä jonkin aikaa. Jos akvaario on tarkoitus purkaa joka tapauksessa, niin on ehkä parempi annostella aine ämpäriin ja laittaa suodatin, koristeet jne sinne palasina.

[buttnekkid]

Karanteenin tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Itse ainakin karanteenaan kaupan kaloja pari viikkoa ja villejä kaloja min. kuukauden.

Tuosta PH -arvon heittelyn pelosta olen krseitenkymppisen kanssa eri mieltä. Vatkaahan tuo luonnosakin useita asteita päivän aikana.
Muuten hänen tekstinsä on kyllä parhautta, kuten yleensäkin.

Melko pehmeätä vettä on teillä Joensuun suunnalla, onnittelut tästä!

[kr70]

butt on varmasti oikeassa, että viikottaisen vedenvaihtorytmin mukaan vaihteleva pH ei ole varmaankaan kovin haitallista, ehkä ei lainkaan. Luonnossakin pH nousee päivän mittaan, kun kasvit käyttävät CO2:sta (jos on kyse vesistöstä, jossa on paljon kasveja tai levää). Pienissä puroissa sateen jälkeen vesiarvot muuttuvat kertalaakista ja tämä voi saada jopa kalat kutemaan.

Ehkä liian matalassa karbonaattikovuudessa haitallisempaa on se, että happamien aineenvaihduntatuotteiden jne. vaikutuksesta pH saattaa pudota nopeasti vaarallisen alas, kun puskuri puuttuu. Oletko nekkid tästä samaa mieltä?

[tellie]

Oma kokemukseni KH:n nostamisesta ja pH:n kanssa puljaamisesta on, että se on... kasaanpuristettavasta kosketinsoittimesta xD

Kaameat romahdukset asia erikseen, mutta kaloja tuolla leikillä tappaneena olen todennut, että en ihan hevillä lähde isoja säätöjä (tai toisaalta hienosäätöjä) tekemään. Ehkä lannoitteisiin voisi vähän douppia pistää, silleen meiningillä "nosto" ilman mitään tarkkaa lukuarvoa - olen harkinnutkin*. Kuten isäpappa sanoo, niin liika tarkkuus on teknistä kypsymättömyyttä.

Mittailen itse altaasta rutiinina KH=2 (siis tokalla tipalla testi kellastuu, puolikkaita en ole koskaan hakenut) ja GH=4 (sama homma).

Mielenkiintoista on, että vesijohto antaa GH=2. Minulla ei ole sinänsä mitään akvaariossa, joka tarkoituksellisesti tuota nostaisi, tai jonka yleisesti katsotaan nostavan kovuutta. Bilteman hiekkapuhallushiekka ja muutama hassu jokisoran rae on muhinut pohjana herran vuodesta 2005-2006. Pointin siis ollessa, että myös GH voi nousta altaassa, vaikka siellä ei mitään erityistä GH:n nostoainetta (simpukkaa tmv) olisikaan.

Nähdäkseni siis voin kuitenkin sanoa sanan tai pari matalista arvoista tällä kokemuksella

Ja se kokemus on, että parempi tosiaan ottaa silleen naftisti. Aikanaan tarkoitus oli pitää kääpiömonnisilla tosi tarkkaa pH:ta, jota säädin kemikaalilla, ja stabiloin soodalla. Tuloksena oli kuolleita kaloja Tarkka syy jäi selvittämättä, mutta ilmeisen selvästi soodaan livahti pyttyyn liikaa, kun pH oli kojahtanut tyyliin Kuun korkeudelle.

Vaikka siinä 7 luona pH:n desimaalit vilistävät suorastaan silmissä, niin se on siinä mielessä mittausharhaa, että ihminen on suuressa viisaudessaan (lue: kännissä ja läpällä) päättänyt, että pH:ta mitataan logaritmisella asteikolla. 6,5 vai 7,0 ; 7,0 vai 7,5, se on niin hätäsen pieni se ero, kahdesti miettisin, kannattaako alkaa pH-kemppareita tunkemaan pyttyyn. Siitä tulee helposti sellainen kakkamainen oskillaatio, josta ei tule loppua koskaan. Jos on sen verran pieni, ettei kaloja stressaa, niin akvaristia ainakin.

Niinpä sanoisin, että kalat tankkiin vaan kylmällä hermolla. (Toki tuon tautikuvion selviämisen jälkeen, se on jännä miten aina osaavat sairastua, kuolla tai altaat vuotaa huonoimmalla mahdollisella hetkellä.)


* Syy kovuuden nostoon on se, että minulla on ollut suunnattomia vaikeuksia saada rihmakalat pysymään hengissä. En tajua, mikä *piiiiiiip* niitä tappaa. Kääpiörihmakalat olivat edelliset uhrit... Ainoa parametri, joka ei esim. noille ollut ihan tavoitteen keskivaiheilla, oli kovuus. Oli/on turvetta ja pintakasvia ja alhaista virtausta, mutta niin vaan menivät pirut hengettömiksi. Luin "jostain" (oli ihan review-artikkeli), että olivat kudettaneet taistoja, ja optimikovuus oli ollut suomalaisesta näkövinkkelistä yllättävän kova.

[kr70]

Tästähän saatiin mielenkiintoinen keskustelu aikaan!

tellien runomitasta ei saa ihan 100% selvää mutta melkein Heti aluksi tunnustan, että tellie on minua paljon paremmin perillä vesikemiasta.

pH:n "säätämisestä" olen täysin samaa mieltä. Tässä syyttäisin valmistajia, jotka ovat tuoneet markkinoille tuotteita nimellä pH-plus ja pH-minus. Niistähän saa hyvin helposti sellaisen käsityksen, että katsotaan kalakirjasta optimi-pH-arvo ja sitten "säädetään" veden pH näillä litkuilla oikeaksi, ja kaikki on hyvin. pH-plussassa en näe mitään pahaa, jos karbonaattikovuutta pitää jostain syystä nostaa, mutta jos tellie näkee, niin uskon häntä. Sitävastoin pH-minusta en lähtisi käyttämään missään tilanteessa. Siinä voimakkailla epäorgaanisilla hapoilla (suolahappo ja fosforihappo kait yleensä) muutetaan pH:ta ja samalla lisätään kloridi- ja fosfaattipitoisuutta. Eikähän se pH siellä pysy, minne sen "säätää".

Nythän kaikki kirjat ja oppaat varoittavat pH:n äkkiromahduksen vaarasta, jos karbonaattikovuus on olematon. KH 0 ja 1 ei pysty erottamaan tippatestillä, kun jo eka tippa muuttaa värin (eli sitä alkuväriä ei ole lainkaan). Mitä tellie olet mieltä tästä äkkiromahduksen vaarasta?

Mielenkiintoista tuo GH:n nousu. Jostainhan se kalsium/magnesium sinne veteen pitää tulla. Onko ehdotuksia?

Rihmakaloista veikkaan, että syynä on joku muu kuin vesiarvot.

[tellie]

Haha sori sekavuuteni Minulla on perjantaina aika iso tilaisuus tulossa, joten olen hieman sekavassa tilassa ja onnistun ajattelemaan ehkä puolikkaan virkkeen kerrallaan xD

En näe sinällään mitään pahaa KH:n nostamisessa jos homman onnistuu tekemään hallitusti. Se on se jos, joka tässä mättää.

Jos joku menee pieleen, niin KH:n holtittoman nousun myötä pH voi kivuta tyyliin 6 -> 8.5 ihan hetkessä, mikä on jo aika paljon. Katkera kokemukseni osoitti, että "x teelusikkaa soodaa y litraan vettä" teki juuri tämän, minkä seurauksena tuli niitä selkäuimareita. Oliko painavaa soodaa vai iso lusikka, tiedä tuota. Tein kaiken kuin ennenkin, mutta pH-testi näytti tummaa sinistä. Hups.

Olen puskuroimisesta sitä mieltä, että se kannattaa ns. järjen puitteissa. Jos minulla olisi vaikkapa RO-vettä ja hiilidioksidilannoitus, todellakin miettisin puskureita ihan eri tavalla kuin nyt. Olematon KH on tosiaan yksi asia, matala toinen, ja romahdus on ihan juttu jos on olematon KH.

Toisaalta mikään oma kokemukseni ei viittaa siihen, että ainakaan ilman tehokasta CO2-systeemiä ja/tai jotain James Bondin kuplivaa happoallasta matalasta KH:sta (mutta olemassaolevasta) olisi ollut mitään oikeaa haittaa.

Yleensä sanotaan, että kaloille turvallinen määrä CO2:hta on vajaa 30 ppm (just googletin xD Ja googletin senkin, että True Kasviakvaristit menevät tästä yli aika surutta).

pH-KH -taulukko näyttäisi, että kun kH on 2 ja pH on 6, CO2 on 60 ppm. Toki tämä ei ota huomioon muita happamoittavia komponentteja. Mutta jos suuruusluokkia ajatellaan, niin näemmä luokkaa 2-3 ppm CO2 kovuudessa KH2 tarjoilisi pH:ta 7.2-7.3.

Tästä kun suuruusluokkia hahmottelee, otetaan vaikka 0,7 tuosta alaspäin muille happamoittajille (nitraatti, kantojen hapot jne) niin ollaan arvossa 6,5. Aika realistinen monessa altaassa. (Oma halusi tosiaan pienissä nitraateissa ja ennen CO2-lisää jumahtaa seiskaan. 7.1 oli elektrodilla.)

Tästä jos ottaa pois tuon pudotuksen 1,2 (vastaamaan 7,2->6) niin ollaan arvossa 5,3 ja hiilidioksidia on niin maan *keleesti.

Toki oikeasti pH ei olisi noin alhaalla tuon yksilön logaritmisuuden vuoksi, mutta pointti siis on, että ennemmin olisin huolissani siitä, että kalani kötsähtävät liikaan CO2 kuin siitä, että viikatemies tulee pH:n romahduksen vuoksi.

Summa summarum, en oikein näe, mistä James Bondin pahiksen happosammiosta ne hapot tulisivat yöllä pH:n romahduttamaan ja päivällä ryömisivät takaisin sinne sammioon. Jep, CO2 tulee ja menee, mutta esimerkiksi JBL:n pH plussan tiedoissa mainittu 8->6 yön aikana... Mitä te sinne pyttyyn työnnätte?!

Voi olla, että RO-vettä. Mistä sitten palataa olemattomaan vs. matalaan arvoon.

Se, mistä oman altaani kovuuden nousu tulee, en osaa varmaksi sanoa. Valitettavsati sain kunnollisen GH-testin vasta aloitettuani EI-henkiset lannoitteet. Olen kuitenkin taipuvainen veikkaamaan, että taustalla olisi osittain pohjamatskusta liuekenvat ja osittain lannoitteiden mukana tulevat kationit (kuten viimeksi keskusteltiin, niitä muitakin kahdenarvoisia kavereita on.) Nousu tuntuu kuitenkin yllättävän isolta.

[kr70]

Avainkysymys onkin, mikä on olemattoman ja matalan KH:n raja. Linkkaamasi JBL:n sivun mukaan se on 5, joka on selkeästi aivan liian korkea (myyntiä toki edistää). Minä sanoin yllä että 2, joka perustui lähinnä siihen, että se on matalin nollasta poikkeava arvo, jonka tippatestillä voi mitata. Onko tellie myös 2 mielestäsi liian korkea raja-arvoksi? Arvon 1 voi myös mitata, jos laittaa mittalasiin tuplasti vettä. Voisiko olla, että Joensuussa, missä GH on 2,7, KH on olematon eikä matala?

[tellie]

Joutessani mittailin wanhalla kunnon tuplavesimäärällä omasta altaasta KH:n 1-1,5 dH (kolmannella vesitipalla värin vaihto) ja otin aamulla ennen valojen päälle menoa pH:n. Kilju kun ei osaa yöksi lopettaa pulputtelua, niin tuon pitäisi olla happamin hetki. Altaassa on myös melko paljon puuta, osa siitä tuoreehkoa, ja minulla on suodattimessa turvetta tuomassa humushappoja. Suodatinta olen siirtänyt alemmas, ettei pinta vispaa hulluna ja vie pois kaikkea vaivalla altaaseen tunkemaani CO2. Pintakasvit vievät kaasunvaihtoalaa.

Tulos: 6.5

Jos jotain, niin minulla on ollut vaikeuksia saada allas tuonne hieman happamalle puolelle.

Toki minulla on se JBL:n ison rangen testi. Valitsin sen siksi että tahdon vähän pitää silmällä jottei tule sitä kuuluisaa romahdusta, joka voisi jäädä herkemmällä testillä näkemättä Seuraava yksikkö olisi siis ollut 6.0, mutta ero noiden värien välillä on todella selkeä.

On mielestäni mahdotonta sanoa, mikä on matalan ja olemattoman KH:n raja. Sopiva arvo riippuu mielestäni enemmänkin siitä, miten allastaan "ajaa" kuin mistään ehdottomasta totuudesta. Vaikkapa turveuute mallilla allas mustaksi ja päälle CO2-lannoitus plus KH 1-2 herättäisi itsessäni melkoista levottomuutta.

Itse pidän järkevänä mittailla ja katsoa, miten pH kehittyy muutosten myötä. pH-KH -taulukko antaa sitten osviittaa siitä, miten isoja muutoksia voi odottaa/pelätä hiilidioksidin tuottavan. Jos tilanne alkaa huolestuttaa syystä tai toisesta (esim. pH pyrkii "valumaan"), niin onhan niitä litkuja sitten.

En tiedä (=ei kannata ottaa totuutena) mutta Joensuun vedessä voi hyvinkin olla KH ihan kohdallaan:

Usein Suomessa (myös Joensuussa) vesilaitoksella pH nostetaan käyttämällä karbonaatteja (pääosin CaCO3). Näemmä osassa pisteistä Joensuussa on käytössä sooda (Na2CO3) ja osassa kalkkikivi. Tuo soodan käyttö selittänee, miksi osalle alueista oli annettu niin huomattavan alhainen kovuus, ts. KH:ta on jo laitoksella nostettu nostamatta GH:ta, näin akvaariotermein. Mitä googlettelin, niin joskus vuonna 2005 Joensuulaiset AW:lla olivat mitanneet KH 2.

[kr70]

Paljon kiitoksia testiraportista ja tuo Joensuun CaCO3 oli hyvä löydös. Vaikuttaa siis siltä, että KH olisi siellä aika lähellä GH:ta (kun laitetaan saman verran Ca:a eli GH:ta ja CO3:a eli KH:ta, tod.näk. tuo aiemmin mitattu 2, mikä varmasti on riittävä.

Olkaa Joensuulaiset siis onnellisia pehmeästä vedestänne älkääkä pilatko sitä pH-plussalla, jos ei ole tarkoitus hoitaa malaweja tms.

[helmenkalastaja]

Wautsi, täällähän on lähtenyt juttu lentoon! Annetaan veden siis olla, kun on kerta raja-arvojen sisällä, eikä lähdetä puljaamaan millään aineilla.
-
Kala on huonontunut parin viime päivän aikana, hän pääosin vain mököttää nurkassaan ja on vaalentunut lähes kokonaan laikkujen takia. Muilla kaloilla ei kuitenkaan ole ilmennyt mitään oireita. Olen saanut käsityksen, että valkopilkkutauti ilmenisi muussakin kalastossa melko nopeasti ensimmäisen diagnoosin jälkeen. Olisikohan aika päästää hänet kärsimyksistään? Toisaalta, mietin, että voisikohan se kuitenkin olla bakteeritulehdus? Bakteerihoitoaine JBL Ektol fluid 250ml löytyy kaapista. En missään nimessä haluaisi turhaa hoitoa aloittaa, mutta sinällään kiinnostaisi että selviäisiköhän tauti siitä.
-
Tärkein kysymykseni on nyt, että mitä te tekisitte muun kalaston suhteen? Olen ”vähän” pulassa tämän kanssa. Ilman kunnon karanteenia en kyllä ainakaan noita rihmiksiä uuteen altaaseen siirrä, mutta onko se vain iso riski saada tautibakteereja uuteen akvaarioon?

[kr70]

Ainakin kannattaa eristää sairas kala johonkin muuhun akvaarioon, ämpäriin tai astiaan, että on pienempi todennäköisyys, että muihin tarttuu. Hoitoa voi kokeilla, mutta se kannattaa tehdä omassa akvaariossa, ettei pääakvaarion bakteerikanta järky. Toisaalta jos se sun sukulainen joka tapauksessa tyhjentää akvaarion, niin bakteerikannan järkkyminen ei kai sitten niin haittaa. Voi kyllä olla, että jos kala vain yhdessä nurkassa mököttää, on myöhäistä lääkitä sitä, mutta voihan aina yrittää. Katso, että lääkkeen parasta ennen ei ole mennyt ainakaan paljon vanhaksi.

Kun sulla ei vielä ole omaa akvaariota pystyssä (ilmeisesti?), niin yksi vaihtoehto olisi ottaa sukulaisen loput kalat mutta et hankkisi mitään uutta ennen kuin on varmaa, että vanhat ovat terveitä. Kuukauden odottaisin.

Käynnistys on sitten toinen juttu. Jos otat suoraan kaloja, niin bakteerikanta pitäisi saada heti pyörimään. Voisit ottaa sukulaisesi akvaarion suodattimesta suodatinmassaa, tai miksei koko suodatintakin.

[helmenkalastaja]

Ei ole vielä allasta pystyssä, eikä vielä tilattukaan .

Niinhän tässä taitaa käydä, että jäljelle jäävät kalat muuttavat minun altaaseeni, kun minun ja serkkujeni toimesta nimettyjäkin ovat.

Käynnistys tulee todennäköisesti pyörimään juuri tuolla mainitsemallasi keinolla. Ei tarvitsisi alkaa millään bakteerivalmisteilla pelaamaan, kun näissä suodattimissa on kuitenkin ilmeisesti paaaaaaaaaaljon enemmän bakteereja kuin noissa valmisteissa?
Miten uuteen altaaseen siirtyminen kannattaisi toteuttaa?
Ajattelin ensin pestä altaan ja kansilasin lämpimällä vedellä ja sitten huuhdella hiekat. Olisiko noin pienirakeisen hiekan huuhteluun hyviä vinkkejä? Vai mennäänkö perinteisellä hiekat saaviin - huljuttele - siivilöi - toista - menetelmällä? Jotkut ovat ilmeisesti käyttäneet kangaskassia tuohon siivilöintiin, mutta kankaan pitäisi varmaankin siinä tapauksessa olla aika ohutta ja huokoista että vesi pääsee läpi?
Vedenparannusaine n. tunti ennen suodatinta että ehtii vaikuttaa veteen, ettei bakteerit kuole?
Sitten hiekat, sisustus ja pari kasvia altaaseen (tarttumapintaa bakteereille?) ja suodatin vaan pyörimään -> joko vanha suodatin suodatinmateriaaleineen tai uusi suodatin ja puristaa vanhasta suodattimesta litkut uuteen veteen.
Ajattelin siirtää kalat niin että voin aamulla hakea kalat sekä valmistella altaan ja laittaa suodattimen pyörimään ja vasta illalla totuttaa kalat altaaseen.

Toivottavasti oli sopivan selvän epäselvä selitys .

[Ildar]

* Syy kovuuden nostoon on se, että minulla on ollut suunnattomia vaikeuksia saada rihmakalat pysymään hengissä. En tajua, mikä *piiiiiiip* niitä tappaa. Kääpiörihmakalat olivat edelliset uhrit... Ainoa parametri, joka ei esim. noille ollut ihan tavoitteen keskivaiheilla, oli kovuus. Oli/on turvetta ja pintakasvia ja alhaista virtausta, mutta niin vaan menivät pirut hengettömiksi. Luin "jostain" (oli ihan review-artikkeli), että olivat kudettaneet taistoja, ja optimikovuus oli ollut suomalaisesta näkövinkkelistä yllättävän kova.

Etenkin kääpiörihmakalat ja moni muukin rihmakalalaji on aika jalostettua kamaa nykypäivänä ja valitettavasti niiden elinikä, -kyky ja terveys on siinä laskenut kuin lehmän häntä. Ihan silleen tunnettu ongelma, harmi kyllä. Ei siis välttämättä ole juurikaan olosuhteista kiinni jos niitä tipahtelee melko tiheään - siis jos muu kalasto kukoistaa.

[kr70]

Minä en ole koskaan hienoakaan hiekkaa siivilöinyt. Saavissa pitää sitä hiekkaa kääntää oikein kunnolla pohjaa myöten, mielellään pienissä erissä, jos sen haluaa puhdistaa. Kyllä se hiekka, hienokin, pohjalle laskeutuu. Varovasti kaadetaan vesi likoineen pois ja uudestaan. Toki hienoa hiekasta jauhautunutta materiaalia lähtee veden mukaan hiukan mutta ei haittaa. Mutta kun sun tapauksessa hiekka ei ole uutta, ei sitä tarvitse perusteellisesti pestä, paitsi jos sulla on tarkoituksena saada mahdollisia taudinaiheuttajia pois. Luulen kyllä, että jos siellä on ilkeitä taudinaiheuttajia, ne ovat ennemminkin kaloissa kuin hiekassa.

Muuten just kuten ehdotit.

Suodatin tai suodatinmateriaalit kannattaa kuljettaa suljetussa muovipussissa, johon jätetään paljon ilmaa. Näin materiaalit pysyvät kosteina mutta happea riittää kuitenkin bakuille.

[tellie]

Mie olen pohjamateriaaleja puhdistanut laittamalla ne isoon saaviin, käytännössä käymispönttöön, ja posottanut vettä hanasta letkulla joukkoon. Sen letkun saa tungettua sangon pohjaan saakka, ja mössö lähtee liikkeelle.

Jos tämä pystyy tekemään ulkona, niin +++. Meinaan, että lattiakaivo ei pidä tästä, nimim. kokemusta on.

Paljon kiitoksia testiraportista ja tuo Joensuun CaCO3 oli hyvä löydös. Vaikuttaa siis siltä, että KH olisi siellä aika lähellä GH:ta (kun laitetaan saman verran Ca:a eli GH:ta ja CO3:a eli KH:ta, tod.näk. tuo aiemmin mitattu 2, mikä varmasti on riittävä.

Olkaa Joensuulaiset siis onnellisia pehmeästä vedestänne älkääkä pilatko sitä pH-plussalla, jos ei ole tarkoitus hoitaa malaweja tms.

KH voi tosiaan olla jossain kohtaa jopa korkeampi kuin GH tuon soodan käytön takia (kun natrium ei nosta GH mutta soodan mukana tulee karbonaattia). Lisäksi karbonaatit eivät olet ainoita puskuroijia, vaan myös mm. lannoitteiden fosfaattiyhdisteistä voi tulla puskuria (jonka kyllä mielestäni KH-testin pitäisi "saada kiinni" mutta en ole pystynyt varmistamaan KH-tetsin toimintaperiaatetta. Ymmärtääkseni kuitenkin mittaa, milloin pH romahtaa). KH2PO4 on

Mutta summa summarum - vesilaitoksella haluavat että pH on tarpeeksi korkea ettei putket syövy (karbonaatteeja käyttävät mieluusti siksi, ettei käy "hups" NaOH:n kanssa, koska sitten onkin vesi käyttökiellossa koko alueella liian korkean pH:n takia.)

* Syy kovuuden nostoon on se, että minulla on ollut suunnattomia vaikeuksia saada rihmakalat pysymään hengissä. En tajua, mikä *piiiiiiip* niitä tappaa. Kääpiörihmakalat olivat edelliset uhrit... Ainoa parametri, joka ei esim. noille ollut ihan tavoitteen keskivaiheilla, oli kovuus. Oli/on turvetta ja pintakasvia ja alhaista virtausta, mutta niin vaan menivät pirut hengettömiksi. Luin "jostain" (oli ihan review-artikkeli), että olivat kudettaneet taistoja, ja optimikovuus oli ollut suomalaisesta näkövinkkelistä yllättävän kova.

Etenkin kääpiörihmakalat ja moni muukin rihmakalalaji on aika jalostettua kamaa nykypäivänä ja valitettavasti niiden elinikä, -kyky ja terveys on siinä laskenut kuin lehmän häntä. Ihan silleen tunnettu ongelma, harmi kyllä. Ei siis välttämättä ole juurikaan olosuhteista kiinni jos niitä tipahtelee melko tiheään - siis jos muu kalasto kukoistaa.

Joo, olen lukenut tästä ongelmasta. Ajattelin kuitenkin, että muutos oli ennemminkin wanhain hywäin aikcain "kalasta joka ei osaa kuolla" "kalaan, joka tarvitsee hyvät olosuhteet kukoistaakseen".

(Pitäisi keksiä joku kestävä rihmis, joka menisi 140 litraan)

[kr70]

Yritin etsiä JBL:n sivulta, mitä KH-testi sisältää. Turvaohjeissa lukee kuitenkin vain, että ainoa "vaarallinen" ainesosa on etanoli. Lisäksi muita aineosia, jotka eivät ole vaarallisia eikä niitä tarvitse siksi mainita nimeltä.

Kirjoitit "KH2PO4 on ". Jäiköhän tästä jotain mielenkiintoista kirjottamati?

Korurihmakala tai joku muu Trichopsis-laji voisi olla pieni kestävä rihmakala sulle.