Ostin näennäisesti hyväkuntoisen kultajuovan, mutta yllättäen siihen puhkesi pilkutauti. Nyt kun olen lääkinnyt tetran contraInk:llä niin se on lopettanut syömisen lähes kokonaan. Onko kokemuksia mitä ruokia kannattaisi koettaa? Surviaista en mielelläni koettaisi koska näyttää että salaperäiset bakteeritlehdukset altaassani johtuisivat niistä (kirjoitin niistä joskus newsseissä ja nyt ongelma on poistunut kun lopetin pakastesurviaisen syöttämisen)
-jari
Kultajuova-plecon syöttäminen
Valvoja: Moderaattorit
Ostin näennäisesti hyväkuntoisen kultajuovan, mutta yllättäen siihen puhkesi pilkutauti. Nyt kun olen lääkinnyt tetran contraInk:llä niin se on lopettanut syömisen lähes kokonaan. Onko kokemuksia mitä ruokia kannattaisi koettaa?
Pitämäni Baryancistrukset ovat kyllä olleet kaikkiruokaisia, hiutaleet, tabletit, spirulinadisketit ym. kaikki ovat kelvanneet.
Surviaista kalojen kunnon kohottajana on todella vaikea korvata. Kaikki vastaavat muutkin aineet, kuten hyttysentoukat, sulkasääskentoukat ym. ovat tähän vuoden aikaan pakasteita. Muutamat ovat täällä webissä kertoneet ostaneensa pilkkijöille tarkoitettuja eläviä kärpäsen toukkia ja syöttäneet niitä hyvällä menestyksellä kaloilleen. Ehkäpä niitä voisi kokeilla. Kultajuova pitäisi saada syömään, muuten hukka perii.Surviaista en mielelläni koettaisi koska näyttää että salaperäiset bakteeritlehdukset altaassani johtuisivat niistä (kirjoitin niistä joskus newsseissä ja nyt ongelma on poistunut kun lopetin pakastesurviaisen syöttämisen)
Tuo pakastesurviaiset kontra bakteerit ihmetyttää. Mielestäni bakteerien ei pitäisi kestää pitkäaikaista pakastusta. Saatan kyllä olla väärässä, mutta tähänhän ruokienkin säilytys perustuu. Miten sinä säilytit niitä surviaisia, pakastimassa vaiko jääkaapin pakastelokerossa? Ehkä ne eivät olleetkaan kunnolla jäässä? Vai pääsikö liika ruokkiminen pilaamaan veden?
En tiedä minkälaisia bakteerikantoja ylipäätänsä pakastesurviaisissa
voi elää ja mitä ne kestävät. Biologina voin kuitenkn noin
yleisesti todeta, että bakteerit ovat maailman kestävintä
ja laajimmalle levittäytyneintä porukkaa, jotka selviytyvät
kylmemmissä ja vastaavasti kuumemmissa olosuhteissa, (samoin
kuin äärimmäisissä kemiallisisssa olosuihteissa,) kuin
mitkään muut elämänmuodot maan päällä. Monet bakteerit
selviävät myös pakastamisesta, mutta on eri asia, onko tällaisia
surviaisissa. Mutta mahdollista se kyllä on. Bakteereja elää esim.
merijäässä ja kuumissa lähteissä, sekä 4000 m syvyydessä merenpohjassa
vulkaanisissa rikkilähteissä.
voi elää ja mitä ne kestävät. Biologina voin kuitenkn noin
yleisesti todeta, että bakteerit ovat maailman kestävintä
ja laajimmalle levittäytyneintä porukkaa, jotka selviytyvät
kylmemmissä ja vastaavasti kuumemmissa olosuhteissa, (samoin
kuin äärimmäisissä kemiallisisssa olosuihteissa,) kuin
mitkään muut elämänmuodot maan päällä. Monet bakteerit
selviävät myös pakastamisesta, mutta on eri asia, onko tällaisia
surviaisissa. Mutta mahdollista se kyllä on. Bakteereja elää esim.
merijäässä ja kuumissa lähteissä, sekä 4000 m syvyydessä merenpohjassa
vulkaanisissa rikkilähteissä.
toisaalta isommissa altaissani ei ole ikinä ollut vastaavaa ongelmaa surviaisten kanssa, 100Litrainen on ilmeisesti herkempi. Ainakin joku joskus sanoi että kultajuovien salaperäinen putoaminen karanteenialtaassa päättyi kun lopetti pakasteruokien antamisen.Anyway nyt näyttää kyllä jo paremmalta, pilkkutaudin oireet ovat poistuneet ja ko. kala syö sprulina-diskejä innolla. Mietin vain että kauankohan sitä pitäisi pitää vielä karanteenissa ennenkuin siirtää varsinaiseen altaaseen ja että kannattaisiko lääkitys uusia vielä "varmuuden vuoksi"?
-jari
-jari
Jos kalasi kerran syö, pidä sitä mieleemmin karanteenissa, kuin lääkitset varmuuden vuoksi. Muutoinkin sopiva karanteenausaika on vähintään 3-4 viikkoa.
Ei ehkä kannattaisi saivarrella etenkin, kun siitä kun olen viimeksi opiskellut bakteereita, on aikaa. Teen sen kuitenkin.
Kirjoitin huolimattomasti, tarkoitin luonnollisesti "kyseeseen tulevia" bakteereita. Sama laji ei elä kuumissa lähteissä ja merijäässä, vaan lajeilla on aina sopeutumisen äärirajat. Tässä tapauksessa lajin pitäisi siis kestää sekä pitkäaikaista pakastusta, että aiheuttaa tulehdus eli ryhtyä lisääntymään suuressa määrin n. 25 asteisessa vedessä. Sitä minä pidin kovin epätodennäköisenä. Ja siihenhän täytyy perustua mainitsemani pakastuksen käytön ruokien säilytykseen. Tosin surviaiset elävät olosuhteissa, jotka aiheuttavat varmaankin normaalia enemmän mutaatioita ja teoriassa on voinut syntyä bakteerikanta, joka täyttäisi edellä esitetyt vaatimukset.
Hyvin paljon todennäköisempää on, että surviaisia on jäänyt akvaarioon pilaantumaan ja tällä tavoin on syntynyt otolliset olosuhteet baktaarikannan kasvulle. Siihen viittaa sekin, että suuremmassa altaassa vastaavia ongelmia ei ole esiintynyt.
En tiedä minkälaisia bakteerikantoja ylipäätänsä pakastesurviaisissa
voi elää ja mitä ne kestävät. Biologina voin kuitenkn noin
yleisesti todeta, että bakteerit ovat maailman kestävintä
ja laajimmalle levittäytyneintä porukkaa, jotka selviytyvät
kylmemmissä ja vastaavasti kuumemmissa olosuhteissa, (samoin
kuin äärimmäisissä kemiallisisssa olosuihteissa,) kuin
mitkään muut elämänmuodot maan päällä. Monet bakteerit
selviävät myös pakastamisesta, mutta on eri asia, onko tällaisia
surviaisissa. Mutta mahdollista se kyllä on. Bakteereja elää esim.
merijäässä ja kuumissa lähteissä, sekä 4000 m syvyydessä merenpohjassa
vulkaanisissa rikkilähteissä.
Ei ehkä kannattaisi saivarrella etenkin, kun siitä kun olen viimeksi opiskellut bakteereita, on aikaa. Teen sen kuitenkin.
Kirjoitin huolimattomasti, tarkoitin luonnollisesti "kyseeseen tulevia" bakteereita. Sama laji ei elä kuumissa lähteissä ja merijäässä, vaan lajeilla on aina sopeutumisen äärirajat. Tässä tapauksessa lajin pitäisi siis kestää sekä pitkäaikaista pakastusta, että aiheuttaa tulehdus eli ryhtyä lisääntymään suuressa määrin n. 25 asteisessa vedessä. Sitä minä pidin kovin epätodennäköisenä. Ja siihenhän täytyy perustua mainitsemani pakastuksen käytön ruokien säilytykseen. Tosin surviaiset elävät olosuhteissa, jotka aiheuttavat varmaankin normaalia enemmän mutaatioita ja teoriassa on voinut syntyä bakteerikanta, joka täyttäisi edellä esitetyt vaatimukset.
Hyvin paljon todennäköisempää on, että surviaisia on jäänyt akvaarioon pilaantumaan ja tällä tavoin on syntynyt otolliset olosuhteet baktaarikannan kasvulle. Siihen viittaa sekin, että suuremmassa altaassa vastaavia ongelmia ei ole esiintynyt.
Tiedän etteivät samat bakteerit elä kuumissa lähteissä tai
merijäässä, enkä näin väittänytkään. Tämä ei ole paikka
biologiselle väittelylle, mutta haluan tuoda julki sen
että tarkoitukseni oli tuoda ilmi ääriesimerkkejä
bakteerien selviytymiskyvystä, koska odotinkin jotain
tämäntyyppistä saivartelua. Nopean sukupolvenvaihdoksen
ja perimän muuntelun ansiosta bakteerit saattavat
ylläntävän nopeasti sopeutua "uusiin" oloihin = sama laji
joissain tapauksissa saattaa selviytyä yllättävän äärevissä
oloissa "suuntaan jos toiseenkin" kuten esim. tuttavamme E.coli.
Oletukseni perustui
siihenkin, että muistaakseni jokin ihmisélle ruokamyrkytyksiä aiheuttavista bakteereista ei kuole pakastimessa vaan voi aiheuttaa haittojja, jos tuotetta ei kuumenneta kunnolla ennen käyttöä.( En muista mikä.) Tässähän on kyse suurinpirrtein samanlaisista lämpötilanvaihteluista kuin siinä että laitettan surviaisia 25-
asteiseen veteen.
En väittänyt tätä vaihtoehtoa todennäköiseksi surviaisten
kohdalla, mutta väitin sen olevan mahdollinen, ja niin
väitän edelleenkin, vaikkapa vain teoriassa. Bakteereista, eikä
varmasti sis myöskään akvaarioiden bakteereista, ei suinkaan
tiedetä läheskään kaikkea, ja ne muuntuvat geneettisesti jatkuvasti, mikä tekee tietämisestä ja lajinmäärän hahmotamisesta entistä vaikeampaa. Siksi en sanoisi mitää kovin jyrkkää puolesta tai vastaan; pakastesurviaisiakin tulee monesta paikasta moneen tapaan pyydystettynä, enkä menisi takuuseen siitä mitä ne kuljettavat mukanaan.
--------------------
Tarkennan: vaikka sama bakteeriyksilö/laji ei SELLAISENAAN
selviä hyvin vaihtelevista ääriolosuhteista, itiöitymisen
avulla voi selvitä pakastamisesta, keittämisestä tai
avaruusmatkasta.
Uusien proteiininen tuottaminen onnistuu
bakteerisolulta muutamassa tunnisa, itiön ehkä päivässä. Jos
esim surviaisten keräämisen ja pakastamisen välillä on tämä aika,
kylmäketjussa on aukkoja, ja pakastaminen tuskin on äkillinen
syväjäädytys, itöitä muodotavalla bakteerilajilla on mahdollisuus
selviytyä elinkelpoisena pakastuksesta, ja germinoitua uudelleen
suotuissas oloissa=akvaarioon päästessään.
Minulla ei ole hajuakaan siitä, voisko tällaisia olla surviaisen toukissa. Ainoastaan ihmisen kannalta hyödylliset/haitalliset bakteerti tunnetaan hyvin.
Mutta lyhyt oppimäärä bakteereista maailman- tai ehkä jopa maailankaikeuden valtiaina tässä toivottavasti sallittakoon
. IHminen EI hallise maailmaa!
merijäässä, enkä näin väittänytkään. Tämä ei ole paikka
biologiselle väittelylle, mutta haluan tuoda julki sen
että tarkoitukseni oli tuoda ilmi ääriesimerkkejä
bakteerien selviytymiskyvystä, koska odotinkin jotain
tämäntyyppistä saivartelua. Nopean sukupolvenvaihdoksen
ja perimän muuntelun ansiosta bakteerit saattavat
ylläntävän nopeasti sopeutua "uusiin" oloihin = sama laji
joissain tapauksissa saattaa selviytyä yllättävän äärevissä
oloissa "suuntaan jos toiseenkin" kuten esim. tuttavamme E.coli.
Oletukseni perustui
siihenkin, että muistaakseni jokin ihmisélle ruokamyrkytyksiä aiheuttavista bakteereista ei kuole pakastimessa vaan voi aiheuttaa haittojja, jos tuotetta ei kuumenneta kunnolla ennen käyttöä.( En muista mikä.) Tässähän on kyse suurinpirrtein samanlaisista lämpötilanvaihteluista kuin siinä että laitettan surviaisia 25-
asteiseen veteen.
En väittänyt tätä vaihtoehtoa todennäköiseksi surviaisten
kohdalla, mutta väitin sen olevan mahdollinen, ja niin
väitän edelleenkin, vaikkapa vain teoriassa. Bakteereista, eikä
varmasti sis myöskään akvaarioiden bakteereista, ei suinkaan
tiedetä läheskään kaikkea, ja ne muuntuvat geneettisesti jatkuvasti, mikä tekee tietämisestä ja lajinmäärän hahmotamisesta entistä vaikeampaa. Siksi en sanoisi mitää kovin jyrkkää puolesta tai vastaan; pakastesurviaisiakin tulee monesta paikasta moneen tapaan pyydystettynä, enkä menisi takuuseen siitä mitä ne kuljettavat mukanaan.
--------------------
Tarkennan: vaikka sama bakteeriyksilö/laji ei SELLAISENAAN
selviä hyvin vaihtelevista ääriolosuhteista, itiöitymisen
avulla voi selvitä pakastamisesta, keittämisestä tai
avaruusmatkasta.
Uusien proteiininen tuottaminen onnistuu
bakteerisolulta muutamassa tunnisa, itiön ehkä päivässä. Jos
esim surviaisten keräämisen ja pakastamisen välillä on tämä aika,
kylmäketjussa on aukkoja, ja pakastaminen tuskin on äkillinen
syväjäädytys, itöitä muodotavalla bakteerilajilla on mahdollisuus
selviytyä elinkelpoisena pakastuksesta, ja germinoitua uudelleen
suotuissas oloissa=akvaarioon päästessään.
Minulla ei ole hajuakaan siitä, voisko tällaisia olla surviaisen toukissa. Ainoastaan ihmisen kannalta hyödylliset/haitalliset bakteerti tunnetaan hyvin.
Mutta lyhyt oppimäärä bakteereista maailman- tai ehkä jopa maailankaikeuden valtiaina tässä toivottavasti sallittakoon
. IHminen EI hallise maailmaa!Mutta lyhyt oppimäärä bakteereista maailman- tai ehkä jopa maailankaikeuden valtiaina tässä toivottavasti sallittakoon
Joo, olen samaa mieltä.
Tulehduksia mahdollisesti aiheuttavat bakteerit ovat kuitenkin aina läsnä akvaariovedessä. Jos jokin menee vikaan akvaarionhoidossa, niille voi syntyä otolliset mahdollisuudet lisääntyä. Akvaarion kunto heikkeenee entisestään ja heikentää samalla kalojen vastustuskykyä. Tilanne on otollinen tulehdusten syntymiselle. Jos altaaseen olisi joutunut jokin "super"kanta surviaisten mukana, ei altaan koolla silloin olisi ollut mitään merkitystä tulehdusten synnylle, kuten tässä tapauksessa oli.
Kerronpa aiheeseen liittyvän omakohtaisen esimerkin. Sain jostakin reilu vuosikymmen sitten tavallista äreämmän Staphylokokkikannan, joka aiheutti minulle jatkuvasti todella kivuliaita paiseita pieniinkiin ihon rikkoutumiin. Taisin joutua syömään yhteensä parikymmentä antibioottikuuria ja sopivat tehokkaat antibiootit alkoivat jo loppua. Lopulta ryhdyin ajattelemaan. Tästä ei taida tulla loppua, ellei oma kroppa kykene torjumaan ko bakteeria. Antibiootit tappavat kyllä ihon sisällä olevat bakteerit, mutta ei pinnalla tai limakalvoilla olevia. Niinpä lopetin antibioottien syönnin. Annoin ruumiin oman puolustusmekanismin huolehtia paiseen hoidosta. Se kesti kaksi kertaa kauemmin kuin antibioottien avulla, mutta kannatti. Pääsin eroon bakteerin haittavaikutuksita. Enää se ei ole päässyt tunkeutumaan ihon pintakerrosten sisäpuolelle.
Kalojen tautejakin torjutaan nykyisin antibiooteilla. Tällä tavoin saadaan vain aikaiseksi uusia ja entistä äreämpiä kantoja. Samalla myös ihmiselle ehkä vaarallsia. Enhän minäkään voi sulkea pois mahdollisuutta, että Staphylokokki olisi alunperin ollut peräisin akvaarioista.