Vieläkin sitä ottoasiaa mietin, sen verran isoilta näyttiävt kaupassa että melkein uskaltaisin niitä kokeeksi ottaa. Pitää vielä kysellä palstoilla, onko kellä kokemuksia paratiisien ja ottojen yhteiselosta. Eipähän asialla kiire ole. Kuulemma pikkuleväbarbia ei paikallisessa ole valikoimissa ollut, suosittelivat tuota nuoli-imumonnia.
Kotiuttamisen jälkeen paratiisikalat uivat pitkät tovit ihan partiksen lähellä sen touhuja ihmetellen. Partista eivät paratiisit näyttäneet liikuttavan, vaan alkoi jynssäämään levää. Hauskan näköistä. Mitään eivät sille yrittäneet tehdä ja nyt partis ei enää paljoaa paratiiseja kiinnosta. Kerran taisi partis nostaa selkäevän pystyyn kun paratiisit ihan vieressä ihmettelivät toisen jynssäystä

Ostin vielä 2 piskuista kuparimonnin poikasta ja niihin eivät paratiisit edelleen kiinnittäneet mitään huomiota:
Kalasto:
7 kuparimonninen
1 partamonni
2 x paratiisikala
Tulossa:
Neonsateenkaarikala - kuinkahan ison parven tällaiseen nyt uskaltaisi ottaa? En halua ihan maksimitäyteen akvaa joten kymmeniä ei ole tulossa. 8 tai 10? Vai vain 6-7?
Harkitaan ja otetaan selvää, kommentit kalaston määrästä 240 litraiseen toki tervetulleita.
Mietin hieman miten nämä pärjääävät paratiiseille mutta maineeltaanhan sateenkaarikalat ovat reippaita ja jämäköitä kaloja, joten eiköhän se siitä. Jos ja kun näitä nyt otan pitää sitten vaan kai henkisesti varautua vaihtamaan vettä kerta viikossa, mutta ei tuo nyt ylivoimainen ponnistus ole, vaikka kai monilla kalalajeilla selviäisi harvemmallakin vaihtovälillä. Onneks on hyvät letkusysteemit
