Kalatauditon akvaario

[jarvij]

Desinfiointi ei ole lääkitsemistä eikä metyleenisini ole lääkettä.

[Joanna]

Syitä tuohon kalakantojen "näennäiseen" huononemiseen voi olla myös:

- Kalasairaudet ovat voimistuneet. Nykyäänkin luonnonkalat ovat huomattavasti helpompia lääkitä kuin massatuotantokalat, joissa joskus yksinkertaiset perussairaudet esim. pilkkutauti saattaa olla huomattavan sitkeässä, puhjeta tavallista myöhemmin ja vaatia monta lääkekuuria. Eli olivatko ne kalat 10 vuotta sitten useammin luonnosta peräisin kuin viljelmiltä?

Saattoivat ehkä ollakin useammin luonnosta.

Sitä paitsi eikö Aasiassa tavallisimpia lajeja viljellä suurissa altaissa, joista vain ajoittain haavitaan talteen myyntiin menevät yksilöt? Kannat ovat erittäin sisäsiittoisia jo sukupolvien ajalta ja vaikkapa epämuodostuneita kaloja ei poisteta, vaan ne saavat jatkaa sukua nekin. Ehkä näin oli jo 80-luvulla, mutta kahdessakymmenessä vuodessa ne viljelykannat siellä ovat menneet koko ajan sisäsiittoisemmiksi ja ajan mittaan sen aiheuttamat ongelmat pahenevat.

Joidenkin lajien kohdallahan tilanne on jo se, että lammikkokasvatetut poikkeavat ulkonäöltään selvästi luonnonkannoista (esimerkiksi tummaleväpleko) eikä kyse ole ollut mistään tietoisesta värimuotojen kehittelystä kuten kiekkojen kohdalla. Pistää miettimään, mikä muukin kuin väri niissä on muuttunut...

Taudit eivät varmaan ole varsinaisesti voimistuneet, mutta ehkä leväperäinen lääkkeiden käyttö niin suurilla kalanviljelylaitoksilla kuin kotialtaissakin on kehittänyt taudinaiheuttajista sitkeähenkisempiä.

[Ville K.]

Kannat ovat erittäin sisäsiittoisia jo sukupolvien ajalta ja vaikkapa epämuodostuneita kaloja ei poisteta, vaan ne saavat jatkaa sukua nekin. Ehkä näin oli jo 80-luvulla, mutta kahdessakymmenessä vuodessa ne viljelykannat siellä ovat menneet koko ajan sisäsiittoisemmiksi ja ajan mittaan sen aiheuttamat ongelmat pahenevat.

Mistä tiedät, että näin on?

[sammu]

Metyleenisininen desinfioi tavallisia bakteereita ja yksisoluisia loisia sekä kidusmatoja vastaan.
Siis tarpeen vaikkei tehoaisi lainkaan mykobakteereihin.

Tuon takia tarpeen, mutta metyleenisininen tuskin tehoaa mykobakteereihin niiden suojaavan vahamaisen seinämän takia, joka saa nuo kestämään ainakin happoja ja alkoholia.

Taudin puhkeamisedellytykseksi on esitetty kalojen stressitilannetta, muttei puututtu tarkemmin mitkä edellytykset silloin auttavat taudin puhkeamisessa, muutakuin kalan vastustuskyky heikkenee. Tuo todennäköisesti suurelta osiltaan johtuu kalassa happipitoisuuden vähenemisestä, jonka voi siis aiheuttaa stressitilanne, mutta toki myös veden huono happipitoisuus.

[JJVi]

Kotoisilta kalanviljelylaitoksilta voisi löytyä keinoja mätimunien käsittelyyn bakteereja vastaan. Harjuksen viljelyoppaasta http://www.fishinnovationcentre.fi/reso ... usopas.pdf

Tuolla dokumentin loppupuolella oli muutenkin tietoa harjuksen poikasia koettelevista taudeista, vilahtelipa tuolla osa samoja sairauksia kuin akvaariokaloillakin. Kalatuberkuloosista ei ainakaan pikaisesti luettuna löytynyt mainintaa...

[sadie]

Desinfiointi ei ole lääkitsemistä eikä metyleenisini ole lääkettä.

Metyleenisini on listattu sivuillasi lääkekemikaaleihin. Lisäksi mainitaan, että on antidootti (antidotum = vastamyrkky, vastalääke). Voidaan me kutsua sitä vaikkapa desinfioivaksi väriaineeksi, mutta se ei muuta pointtiani, joka jokatapauksessa oli se, että liika desinfioiminenkaan ei ole hyvästä. Nykyään on käytössä vahvoja pesuaineita, jotka ainakin joidenkin (mm. lukioaikaisen biologian opettajan) mielestä ovat syypäitä bakteerien äkäistymisiin. Vahvin pöpö saattaakin selvitä desinfioinnista ja se lisääntyy ja niistä vahvimmat taas selviää... Milläs sitten desinfioidaan kun metyleenisini ei enää tehoa? Otetaan vahvempi aine käyttöön ja sitten taas vahvempi?

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/jul ... 004b18.pdf

Sivun 64 lopusta alkaa tutkimustulokset mykobakteereista vesijohtovedessä. Pistää miettimään sitä ettei toi vesijohtovesi sittenkään ole niin puhdasta kuin mitä sitä kuvittelee (sisältää myös ihmisiä sairastuttavia mykobakteereita..). Siitähän ei tossa puhuttu, että onko joukossa kaloja tappavia mycoja, mutta ainakin mycobakteerikantoja oli eristetty 351 eri sorttia!!

[JJVi]

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/jul ... 004b18.pdf

Sivun 64 lopusta alkaa tutkimustulokset mykobakteereista vesijohtovedessä. Pistää miettimään sitä ettei toi vesijohtovesi sittenkään ole niin puhdasta kuin mitä sitä kuvittelee (sisältää myös ihmisiä sairastuttavia mykobakteereita..). Siitähän ei tossa puhuttu, että onko joukossa kaloja tappavia mycoja, mutta ainakin mycobakteerikantoja oli eristetty 351 eri sorttia!!

Kyllähän maailmaan bakteereja mahtuu. Linkissä http://www.epa.gov/waterscience/criteri ... eriaha.pdf on jonkinlainen tutkimus erilaisista tubibakteereista, eikä siinä ainakaan mainita M. marinumia tavatun vesijohtovesistä.

Jotenkin tuntuu, että se raakaveden puhtaus ei sittenkään liene se suurin ongelma tässä tubeless-viljelyssä

[Maisu]

Selailin tuossa vanhaa kunnon Elävää akvaariota ja huomasin sen mainitsevan, että kalatubi on usein "...eräänlainen seuraustauti. Kalan sairastuessa jonkin toisen loisen vaikutuksesta sen yleiskunto heikkenee ja tällöin kalatuberkuloosi puhkeaa jouduttaen osaltaan kalan menehtymistä." Olisi jokseenkin mielenkiintoista tietää, sen lisäksi että mikä prosentti maahantuodusta kalasta sisältää tubibakteereita, myös se että mikä prosentti harrastajilta tulleista epidemia-altaiden näytteistä on sisältänyt muitakin hoitamattomia tauteja kuin pelkän tubin.

[Kati]

Selailin tuossa vanhaa kunnon Elävää akvaariota ja huomasin sen mainitsevan, että kalatubi on usein "...eräänlainen seuraustauti. Kalan sairastuessa jonkin toisen loisen vaikutuksesta sen yleiskunto heikkenee ja tällöin kalatuberkuloosi puhkeaa jouduttaen osaltaan kalan menehtymistä." Olisi jokseenkin mielenkiintoista tietää, sen lisäksi että mikä prosentti maahantuodusta kalasta sisältää tubibakteereita, myös se että mikä prosentti harrastajilta tulleista epidemia-altaiden näytteistä on sisältänyt muitakin hoitamattomia tauteja kuin pelkän tubin.

Siitä mun altaastani, jonka yhdestä kalasta tubi muinoin todettiin, ei löytynyt muuta - tai ainakaan niistä kaloista, jotka vein tutkittaviksi. Ensin esittivät hiukan epävarman oloisesti, että jotain yksisoluista, vähän Costian oloista tyyppiä oli löytynyt, mutta vetivät tämän myöhemmin takaisin todettuaan, että ne taisivatkin olla kyseisen koiraskalan siittiöitä ...

Itse vein siis ko. altaasta kaksi kalaa Eelaan, mutta tämä oli ennen varsinaista epidemiaa. En muista, oliko edes yhtään kalaa tuolloin vielä kuollut, yhdellä kalalla vain oli kokoonsa nähden iso finni kyljessä.

Siltä intiaanisulalta, jolla tuo paise oli, löytyi tuberkkeleja, ei muuta. Mustaneontetralta, jonka valitsin toiseksi tutkittavaksi vain siksi, että muihin verrattuna se oli ehkä hiukan "vaisu", ei löytynyt kuin nuo siittiöt. Myöhemmin ko. altaasta tipahteli kalaa silloin tällöin vaihteleviin oireisiin, kunnes muuton yhteydessä tubi ilmeisesti räjähti, ja jouduin listimään loputkin asukkaat aika rivakkaan tahtiin.

[Joanna]

Kannat ovat erittäin sisäsiittoisia jo sukupolvien ajalta ja vaikkapa epämuodostuneita kaloja ei poisteta, vaan ne saavat jatkaa sukua nekin. Ehkä näin oli jo 80-luvulla, mutta kahdessakymmenessä vuodessa ne viljelykannat siellä ovat menneet koko ajan sisäsiittoisemmiksi ja ajan mittaan sen aiheuttamat ongelmat pahenevat.

Mistä tiedät, että näin on?

En tiedäkään varmasti että näin on. Kuten viestissäni totesin, tällaista juttua Aasian kalankasvattamoista olen kuullut. Tästä oli maininta mm. uusimmassa Akvaristissa jutussa Aasian kalamessuilta. Viestini oli spekulatiivinen: jos näin on, nykyinen tautitilanne selittyy osaltaan myös sillä.

Desinfiointiaineiden liiallisen käytön aiheuttamasta bakteerien "ärhäköitymisestä" puhutaan myös yleisesti. Varsinkin se, että ihan tavallisiin pesuaineisiin lisätään enemmän ja enemmän desinfiointiaineita, on aika huolestuttavaa. Se kai sinänsä on suurempi ongelma kuin akvaristien mahdollinen liiallinen desinfiointi, mutta sinänsä olen Sadien kanssa samaa mieltä siitä, että kannattaa oikeasti miettiä, onko desinfiointi aina tarpeen.

[JJVi]

Selailin tuossa vanhaa kunnon Elävää akvaariota ja huomasin sen mainitsevan, että kalatubi on usein "...eräänlainen seuraustauti. Kalan sairastuessa jonkin toisen loisen vaikutuksesta sen yleiskunto heikkenee ja tällöin kalatuberkuloosi puhkeaa jouduttaen osaltaan kalan menehtymistä." Olisi jokseenkin mielenkiintoista tietää, sen lisäksi että mikä prosentti maahantuodusta kalasta sisältää tubibakteereita, myös se että mikä prosentti harrastajilta tulleista epidemia-altaiden näytteistä on sisältänyt muitakin hoitamattomia tauteja kuin pelkän tubin.

Niin vaikeahan tuosta on sanoa, että mikä on syy ja mikä seuraus. Verrataan vaikka ihmisten tuberkuloosiin eli keuhkotautiin. Sehän on tyypillinen seuraustauti, eli köyhien ja kipeiden sairaus. Isoisäni sairastui keuhkotautiin armeijassa keuhkokuumeen jälkitautina. Eli piilevänä ollut tubibakteeri aktivoitui muun sairauden heikennettyä vastustuskykyä tai sitten bakteeritartunta tuli juuri otollisella hetkellä. Toisaalta voi myös kysyä, olisiko hän sairastunut keuhkokuumeeseen, ellei hänellä olisi ollut tuberkuloosibakteeria. Kumpi oli syy ja kumpiko seuraus.

[sadie]

Kyllähän maailmaan bakteereja mahtuu. Linkissä http://www.epa.gov/waterscience/criteri ... eriaha.pdf on jonkinlainen tutkimus erilaisista tubibakteereista, eikä siinä ainakaan mainita M. marinumia tavatun vesijohtovesistä.

Jotenkin tuntuu, että se raakaveden puhtaus ei sittenkään liene se suurin ongelma tässä tubeless-viljelyssä

M. marinum ei olekkaan välttämättä ainoa kaloja sairastuttava myco. Kuten Järven sivuiltakin käy ilmi niin M. fortuitum ja M. chelonei saattavat myös olla syyllisiä. Ainakin M. fortuitumia tuon antamasi linkin mukaan esiintyy vesijohtovedessä. M. marinum oli mainittu kohdassa, jossa puhuttiin vesijohtoverkosta usein eristetyistä mycoista.

Jos kerran viikossa vaihdetaan vettä ja joka kerta akvaarion pohjalle humpsahtaa vaikka vain joitakin mycoja ja seuraavassa veden vaihdossa lisää ja taas lisää niin kyllä niillä voi olla merkitystä. Oletukseni ettei mycoja poistu veden mukana samaa tahtia kuin niitä tulee lisää perustuu siihen etteivät mycot liiku aktiivisesti vaan köllöttävät sitten vain pohjalla. Ja sitten jonain kauniina päivänä niitä vain yksinkertaisesti on riittävästi sairastuttamaan hyvinkin hoidetut kalat. Järven oletushan taisi olla että terve kala pystyy muutamia bakteereita tuhoamaan. Ja liika on sitten liikaa?

[Maisu]

Minun ymmärtääkseni tuolla puhuttiin myös maaperämme mykobakteereista, eli jos ne vihulaiset kerran kestävät Suomen oloissa talven niin kyllähän niitä sitten tulee pakasteruuankin mukana.

[sammu]

Minun ymmärtääkseni tuolla puhuttiin myös maaperämme mykobakteereista, eli jos ne vihulaiset kerran kestävät Suomen oloissa talven niin kyllähän niitä sitten tulee pakasteruuankin mukana.

Yleensäkin bakteerit kestää ainakin jonkun aikaa pakastumista, virukset tosi hyvin, mutta loiset tosi heikosti. Käsitelläänköhän noita kuivaruokia yli 70 asteen lämmössä tunnin ajan (tai kai toimii myös korkeammammassa lyhyemmän aikaa, kuten Jukkakin on maininnut)? Ilmeisesti myös UV-sädetys on tehokas, mutta mykobakteerit kestävät hyvin monia kemikaaleja (eli osa voi kylläkin tuhota pitkällä altistusajalla ja korkealla pitoisuudella, osa ei ollenkaan ja jotkut ihan kohtalaisesti) ja jostain luin myös otsonointia kestäväksi. Jodiyhdisteiset taisi olla tehokkaita, samoin fenoliyhdisteet (mitä nuo on?) ja sopivat klooriyhdisteet (toisaalta mainataan sen kestävän hyvin klooriakin). Virkon S näyttäisi olevan sopiva desinfiointiaine mykobakteereita silmälläpitäen, kunhan liuos on 2%:n.

[Pakke]

Virkonilla (2 % liuos) kyllä tappaa kaikki loiset, bakteerit ja virukset. Sitä käytetään mm. kalanviljelylaitosten desinfioimiseen. Ja ylipäänsä desinfioimiseen.

[sammu]

Virkonilla (2 % liuos) kyllä tappaa kaikki loiset, bakteerit ja virukset. Sitä käytetään mm. kalanviljelylaitosten desinfioimiseen. Ja ylipäänsä desinfioimiseen.

Onkos kalanviljelylaitoksissa käytössä sterilointimenetelmiä, vai onko densinfiointi katsottu riittäväksi?

[höntti]

En jaksanut lukea tätä keskustelua kuin sivulle viisi asti, mutta sekin jo jotain. Mutta esitänpä minäkin mielipiteeni. (vaikka iän vuoksi ei varmaan oteta todesta)

Jos luonnossa taudin määrä on vähäinen ja tauti muutenkin harvinainen siellä, niin voidaanko siis olettaa että luonnosta otetuista kaloista 20 on tervettä. Ja varmuutta saadaan lisää kun otetaan 100 ja tutkitaan teurastuksen jälkeen niistä 80. No, edelleen oletetaan että ne 20 on ainakin lähes terveitä. Eikö niitä saada taudittominan tänne Suomeen asti sitten. Tuo vaivalloinen viljely jäisi pois. Jos saataisiin, eikö ne kalat voisi laittaa desinfioituun altaaseen ja jatkaa niiden sukua? Mutta onko oikein ottaa kaloja luoonosta sellaisia määriä ja vielä teurastaa niistä 80 %

Ja olisiko vielä varmempaa jos luonnosta saataisiin kalojen mätiä, joka kasvatettaisiin siellä jossain kaukana "terveissä altaissa" ja tuotaisiin terveinä tänne Suomeen. Tämä tulisi kalliiksi, mutta onko tämä mahdollista toteuttaa. Eikö kalanviljelijät Singaporessa pysty jonkun ansioituneen suomalaisen avullakaan sitoutumaan tällaiseen juttuun. Siellä luulisi ainakin olevan mahdollisuudet tällaiseen?

Kertokaa minulle edes miksi tämä ei ole mahdollista vaan se pitäisi tehdä täällä niin hirveän vaivalloisesti.

Jos kalat saataisiin luonnosta, olisi mahdollista saada muitakin kaloja kuin seeproja.

Minulla ei todennäköisesti olisi mahdollisuuksia ainakaan vielä ottaa edes terveitä kaloja "taudittomaan altaaseen", mutta ehkä sitten vuosien päästä kun se on minulle ja muutenkin mahdollista.

[sammu]

Jos luonnossa taudin määrä on vähäinen ja tauti muutenkin on ainakin lähes terveitä. Eikö niitä saada taudittominan tänne Suomeen

Luonnonkaloissa kotovesissään tuo ei olekaan ongelma, mutta kun ne jo pyydystämisen jälkeen ja muissakin kuljetuksissa laitetaan laatikoihin, joissa on monta ja stressaava tilanne, niin yksikin sairas kala voi levittää taudit muihin, vaikka vahvimmissa se ei näkyisikään, vaan jäisi piileväksi. Viljelylaitoksilla kaloja on kanssa paljon samassa altaassa, joten jo tuollakin voi taudit levitä. Toki tuohan olisi meidän akvaristien toive, että jo alkupäässä hoidettaisiin niin, että tauteja ei tulisi kalojen mukana (kyllähän siellä kuulemma antibiootteja heitellään varonvuoksi altaisiin, jolloin helposti kehittyy vastustuskykyisiä kantoja). Mutta tuo on bisneskysymys, eikä monet ole näköjään nähneet tuota kannattavaksi - tai emme ole vaatineet tarpeeksi äänekkäästi.

Tämä ehdotettu kudunviljely voisi kuitenkin aikaansaada terveemmän kalakannan ja laittaa myös kalantuontiportaan pitämään tarkempaa valvontaa. Ongelma on, ettei tuon toimivuutta ole vielä testattu ja mikä riittää - esim riittääkö käytännössä, että terveiden emokalojen desinfioidussa karanteeniakvaariossa laskema mäti huuhdellaan ja laitetaan toiseen desinfioituun astiaan, vai pitääkö vielä tuonkin jälkeen suorittaa vaihtoja...

[höntti]

No, entä jos jokin ihminen ottaisi sen vakavasti tehtäväkseen mennä sinne ulkomaille tekemään jonkun bisnesihmisen kanssa yhteistyötä. Myisivät vaikka kaloja kalliimmalla mutta toimittaisivat terveitä kaloja pienissä erissä ja terveissä altaissa tänne. Tästä nyt tulisi jollekkin ammatti, tai voisiko joku jo ammatin omaava harkita ottaa tehtäväkseen tämän asian. Esimerkiksi Mari?

Minusta sen on lähdettävä sieltä alkupäästä. Muuten emme voi asialle juuri mitään.

[crisse_83]

Rahoitatko sinä höntti Marille tai jollekulle muulle mahdollisuudet toteuttaa tuon? Ei nimittäin ole aivan halpaa puuhaa...

[VilleJ]

No, entä jos jokin ihminen ottaisi sen vakavasti tehtäväkseen mennä sinne ulkomaille tekemään jonkun bisnesihmisen kanssa yhteistyötä. Myisivät vaikka kaloja kalliimmalla mutta toimittaisivat terveitä kaloja pienissä erissä ja terveissä altaissa tänne. Tästä nyt tulisi jollekkin ammatti, tai voisiko joku jo ammatin omaava harkita ottaa tehtäväkseen tämän asian. Esimerkiksi Mari?

Minusta sen on lähdettävä sieltä alkupäästä. Muuten emme voi asialle juuri mitään.

Minä, minä, minä! Ehdolla että:

a) maksatte mun matkailut maailmalla mukaan lukien asumiskulut
b) kk-palkka pyörii siinä 3-tonnin paremmalla puolen

Niin sitten... Muussa tapauksessa mun ei kannata lähteä Suomesta pois joutuisin vain epäedulliseen asemaan.

Jos ajatellaan yleisesti tilannetta, niin eipä tuo leipää henkilölle toisi. Joutuisi kilpailemaan isojen tukkujen kanssa, joten tulisi olisi bisnesidea konkassa alta aika yksikön. Ei mikään liike noita ottaisi myyntiin, kun saavat monta kertaa halvemmallakin ja näillekin on hyvät apajat. Kaloilla pitäisi olla ainakin niin hulppea hinta, jotta muutaman akvaristin ostokset kattaisivat henkilön kaikki kulut. "Neontetra 100 e /kpl"

Ei taitais homma ihan toimia. Mieluummin siis niin päin kuten tässäkin ketjussa ollaan mietitty.

[höntti]

Tuo tosiaan saattaisi tulla kalliiksi. Mutta miksi neonterojen hinta muka noin kovaksi nousisi. Maksaako taudittomasti viljely ulkomailla enemmän kuin tautien kanssa. Siis jos saisi siellä toisessa päässä viljelemään kaloja taudittomasti, niin eikö ne voisi hoitaa tänne Suomee taudittomasti. Onko asia niin että massatuotanto = taudit ovat välttämätön paha.

Minen pysty kellekkään kustantamaan mitään, mutta eikö Mari aika vasta tuonut melko "pienen erän" kaloja ulkomailta. Eikö samalla periaatteella voisi tilata luonnosta otettuja terveitä kaloja myyntiin? Ja niitä täällä Suomessa kasvatella. Ongelma voi kyllä olla että "luonnosta otetut" kalat olisivat sitten tosiasiassa viljeltyä "tautikaloja".

[crisse_83]

Tuo tosiaan saattaisi tulla kalliiksi. Mutta miksi neonterojen hinta muka noin kovaksi nousisi. Maksaako taudittomasti viljely ulkomailla enemmän kuin tautien kanssa. Siis jos saisi siellä toisessa päässä viljelemään kaloja taudittomasti, niin eikö ne voisi hoitaa tänne Suomee taudittomasti. Onko asia niin että massatuotanto = taudit ovat välttämätön paha.

Minen pysty kellekkään kustantamaan mitään, mutta eikö Mari aika vasta tuonut melko "pienen erän" kaloja ulkomailta. Eikö samalla periaatteella voisi tilata luonnosta otettuja terveitä kaloja myyntiin? Ja niitä täällä Suomessa kasvatella. Ongelma voi kyllä olla että "luonnosta otetut" kalat olisivat sitten tosiasiassa viljeltyä "tautikaloja".

Ei ole vain saattaisi, vaan se tulisi kalliiksi niin yrittäjille kuin harrastajillekin.
Kaikkien kalojen hinta nousisi kovaksi, ei niitä kaloja ilmaiseksi sieltä joesta saa, varsinkin kun akjatellaan että tällä hetkellä se 100 kalaa on sata kalaa lähetettäväksi tauteineen eteenpäin, tuolla 100 kalasta 80% avataan tekniikalla saataisiin 500kalan jälkeen 100 ehkä tauditonta kalaa liikkeelle.
Ja sitten nuo 100 "tauditonta" kalaa laitetaan matkalle suomeen, perillä karanteeni altaisiin ja joukossa sattuukin olemaan muutama tubia kantava yksilö niin voidaan sanoa että sen lastin puolesta onkin kaikki sitten mennyt mönkään. Ja tämä tubihan saattaakin sitten ilmetä vasta kalanharrastajan altaaseen päädyttyä.
Ja voisihan kauppias tietty "lisäennaltaehkäistä" ja tilata noita "taudittomia kaloja tuon 500 ja teurastaa tubitarkistuksen vuoksi sen 80% lisää jotta saadaan entistä varmemmin ne 100 "tauditonta" kalaa myyntiin.

*utopiaa *

Jos taas rakennetaan viljelylaitos ulkomaille tai miksei tänne kotosuomeenkin jossa koitettaisiin kasvattaa tubitonta kalakantaa, niin kyllä siihenkin saisi uppoamaan järjettömän määrän valuuttaa. Rakentaminen ja tekniikan sekä työvoiman hankkiminen kun ei ole ilmaista.

Kyllä tarvittaisiin melkein joku multimiljonääri jotta voitaisiin moisen kaltainen projekti toteuttaa, joku jolle akvaario olisi kaikki kaikessa, eikä haittaisi vaikka rahaa palaisi monen ferrarin edestä...

Se on aika eri asia tilata ns. normaali kalasatsi myyntiin kuin "tauditon", kauppias saisi olla valmis kiinnittämään n. 5-10 kertaisen summan ainakin per erä koska "taudittomana tilatut kalat olisivat siis hinnaltaan moninkertaisia näihin riskialttiisiin yksilöihin verrattuna + että olisiko oikein toteuttaa moista 100/80% teurastusta jollekin njo uhanalaiselle lajille? Jotain muita keinoja olisi keksittävä.

Ja tuosta kuljetuksesta tässä topicissa onkin jo puhuttu kuinka stressaavaa se kaloille on ja täten taudit puhkeavat rasituksen takia helpommin niin heikoissa kuin jopa vahvemmissakin yksilöissä niiden altistuessa pienessä tilassa valmiiksi rasittuneina.

[jouniv]

Mielenkiintoinen ajatusleikki. Tässä esimerkki siitä minkälaisia ponnistuksia ja dokumentteja tehdään valtioiden tasolla akvaariokalojen tautien jonkunlaiseksi hallitsemiseksi. Eliminoida niitä ei varmasti voi tällaisessa harrastuksessa, jossa on tuhansia pieniä toimijoita; se kun ei onnistu kunnolla edes ammattimaisessa kalanviljelyssä, jossa kuitenkin esim. kalalähteet pidetään erittäin tiukassa syynissä.

http://www.biosecurity.govt.nz/pests-di ... sh-ira.pdf

[höntti]

Ei ole vain saattaisi, vaan se tulisi kalliiksi niin yrittäjille kuin harrastajillekin.

Miksi?