Levää, levää ja lisää levää :(

[jpuu]

Hienoa. Näin se kaikessa yksikertaisuudessaan kulkee. Sisso postasi tänne joskus hyvän kaavion valo-ravinne-hiilari tasapainoilusta. Kun kaikki on balanssissa niin akva toimii. Mutta ne levät. Jos niitä kuitenkin on. Ongelmana on monilla se, että heti pitäisi tapahtua. Moneen kertaan on mainittu, että muutokset vievät aikansa. Näin ainakin meillä. Jotenka malttia. Tuo säännöllisyys on ehkä se tärkein pointti.

[juhlamokka]

Fiksua juttua paljon.
Joku aiemmin mainitsi ettei ehkä kannata ottaa stressiä pienistä levämääristä täysin levätöntä ulkonäköä tavoitellen.
Tästä olen itse samaa mieltä ja tuli mieleeni tulla mainitsemaan, että joillekin kaloille osa levistä toimii myös hyvänä ravintona -tai ainakin hyvin maistuvana.
Meillä ainakin rihmakalat syövät ahkerasti turkkilevää, jota olen oikeastaan toivonutkin kasvavan suodattimen kylkeen.
Joskin en ole varma tavoittelevatko kalat ensisijaisesti levää vai jotain sen seasta, mutta syövät myös levää joka tapauksessa.
Itselleni riittää se että kasvit kasvavat hyvin ja allas on kaunis, pieni määrä levää on mielestäni tosiaan vain hyvää kalanruokaa.
Mutta uskon että leväongelmissa ongelmia aiheuttaa mm. Sisson mainitsema asia; itse ongelmaan ja sen poistamiseen keskitytään liikaa kokonaisuuden sijasta.

[GTX]

Fiksua juttua paljon.
Joku aiemmin mainitsi ettei ehkä kannata ottaa stressiä pienistä levämääristä täysin levätöntä ulkonäköä tavoitellen.
Tästä olen itse samaa mieltä ja tuli mieleeni tulla mainitsemaan, että joillekin kaloille osa levistä toimii myös hyvänä ravintona -tai ainakin hyvin maistuvana.

Oikein hyvä lisäys. Unohtui omasta kirjoituksestani. Minulla ei ole levätön akvaario, vaan leväongelmaton akvaario. Levää on sopivasti ruokkimaan otot ja muut levänsyöjät. Kasvit, kannot, kivet ja lasit pysyvät miltei puhtaina, jokunen täplä siellä täällä, se kelpaa minulle.

[Koomikko]

Kunhan levät ensin saisi pois niin vois sitten alkaa kasvattaa niitä kasveja.

Ei ei ja ei. Alat kasvattamaan niitä kasveja niin levät kyllä antavat periksi. Nyt teet kaiken kasveja vastaan. Epäilet että nitraattia on liian vähän ja samalla vähennät kalojen ruokintaa. Vähennät ja vähennät kasvien tarvitsemia ravinteita ja kieltäydyt lisäämästä hiilaria vaikka kasvit sitä tarvitsevat. Valoa taitaa olla yllinkyllin mutta kaikesta muusta kasveilla on puutetta. Emme tosin tiedä akvaariosi mittoja. Kituutat kasveja mistä levät tykkää ja kiittää.

[monniomistaja]

Allas on 312-litrainen ja tätä levä on ollut niin kauan kun muistan
Kalaston 26 monnisia ja 7 leväsukarapuja. Valaisin on se T5 jossa on ne kaksi Sylvania Daylight putkia. Virtaus ei ole kovin voimakas, classis 2217 on ainoa suodattimena. Ilmastin on ollut mutta ei ole vähän aikaan ollut käytössä.

Totta että kasvit tarvitsevat ravinteita mutta sitä ei tee oikein mieli lisätä kun levät selvästi lisääntyvät jo viikossa hyvin pienestä määrästä. Perehdyn paremmalla ajalla vielä koko ketjuun ja kyseleen lisää mikäli tulee lisää kysyttävää. Kiitos kaikille avusta!
Hankalia nämä levät...

[Karim]

GTX kirjoitti taasen tiukkaa asiaa. On se hyvä, että porukka jaksaa neuvoa (mm.Sisso). Heitän taasen oman tietämättömän kommentin kasviasioihin. Kun katselee upeita kasviakvaarioita pelataan kasvien ehdoila ja todellakin pitää tietää mitä tekee. Eli silloin kannattaa lukea sisson kattavat tekstit. Jos mennään pyrstö edellä niin tilanne muuttuu kovasti. Kyllähän kasvien silloinkin on toivottavaa kasvaa mutta ei ehkä niiden aivan erikoisimpien. Tonkija-/plekomiehellä on helppoa Valitaan ne kasvit jotka selviytyvät kovassa maailmassa Kysymys siis kuuluu mitä haluaa. Levään tämä liittyy siten, että meillä kasvit voivat hyvin ja levää ei ole. OK...kasvisto koostuu vallisneriasta ja erillaisista miekoista. Sitten on joku punainen "lumme" jonka sain Siltsulta. Kertokoon lajin. En edelleenkään lisää ravinteita muuta kuin biolanpuikkoja. Missä mikrot? En tiedä. Lopputulos on tärkein. MUTTA akva ei ole levätön. Levää löytyy kuolevien lehtien pinnoilta mutta ei juuri muualta. Olen siis aivan päinvastainen lannoittelija kuin monet muut. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Se pitää muistaa. MUTTA VIELÄ tahdon GTX:n sanoin mainita, että se tarkkailu...ja heti kun huomaa muutoksia rupeaa miettimään mikä on muuttunut vai onko? No nämä minun jorinat ovat ehkä valtavirran vastaisia mutta niin olen menetellyt ja ne täyttävät tarpeeni Toivottavasti oli apuva

[Koomikko]

Mielestäni leväongelmissa liikaa mietitään miten levistä pääsee eroon. Yritetään lisätä tai vähentään ravinteita niin ettei levät kasvaisi. Mietitään vain leviä. Itse tämän akvaarion kanssa unohdin levät kokonaan. Levää tuli ja meni mutta en keskittynyt leviin vaan kasveihin. Alusta asti yritin tehdä kaiken että kasvit kasvavat ja voivat hyvin. Jos levää tuli se putsattiin pois. Jos kasveihin tuli levää kasveista karsittiin leväiset osat pois. Jos kasvit voivat hyvin niitä voi karsia rankalla kädellä. Lopulta löytyi oikeat ravinteet ja määrät ja muut hoitorutiinit. Nyt kasvit voivat todella hyvin eikä akvaariossa näy levää juuri missään. En tehnyt mitään muutoksia levien takia vaan kasvien takia. Unohtakaa levät ja yrittäkää saada kasvit voimaan hyvin. Monniomistajan tapauksessakin kaikki toimenpiteet ovat suosineet leviä ja pistäneet kasvit kärsimään. Unohtakaa levät ja keskittykään kasveihin.

[Karim]

Mielestäni leväongelmissa liikaa mietitään miten levistä pääsee eroon. Yritetään lisätä tai vähentään ravinteita niin ettei levät kasvaisi. Mietitään vain leviä. Itse tämän akvaarion kanssa unohdin levät kokonaan. Levää tuli ja meni mutta en keskittynyt leviin vaan kasveihin. Alusta asti yritin tehdä kaiken että kasvit kasvavat ja voivat hyvin. Jos levää tuli se putsattiin pois. Jos kasveihin tuli levää kasveista karsittiin leväiset osat pois. Jos kasvit voivat hyvin niitä voi karsia rankalla kädellä. Lopulta löytyi oikeat ravinteet ja määrät ja muut hoitorutiinit. Nyt kasvit voivat todella hyvin eikä akvaariossa näy levää juuri missään. En tehnyt mitään muutoksia levien takia vaan kasvien takia. Unohtakaa levät ja yrittäkää saada kasvit voimaan hyvin. Monniomistajan tapauksessakin kaikki toimenpiteet ovat suosineet leviä ja pistäneet kasvit kärsimään. Unohtakaa levät ja keskittykään kasveihin.

Olipas taasen hyvin sanottu tahi kirjoitettu

[Sisso]

Hauskaa että vihdoin muutkin jankuttavat samaa kuin minä: kun keskittyy kasvien kasvattamiseen, levät hoituu siinä samalla. Tämä on vähän huvittavaa, sillä aina kuvitellaan, että hyvä kasvu vaatii paljon valoa, ja vieläpä tiettyä valoa (mitä se sitten kirjoittajan mielestä onkaan!) ja nyt me huomataankin, että ei, ei se vaadi. Paljo valo on ehkä se viimeinen asia mitä hyvä kasvu tarvitsee!?

Siinä missä GTX teki heti kaiken enemmän tai vähemmän oikein, mä sitten aloitinkin Tosi Kasviakvaristin urani vastatuuleen kusemalla. Piti saada Kunnon Valo kasveille ja hommasin silloisen 430-litrasen päälle T5 4x39w (100cm leveä palju). Muistaakseni alta kahden viikon akva oli mallia "Opi tunnistamaan 10 yleisintä levää". Niitä oli ja ja niitä oli paljon! Ravinteena, kuinkas muuten, vain ikisuosikki... Profito. Olin kyllä hajulla, että ongelmia voi tulla, mutta pitihän sitä kokeilla josko juuri minun pyttyni olisi luonnonoikku. Ei se ollut. Koska olen puuhastellut kasvien kanssa ammatiksi asti, ei kestänyt kauaa kun käytössä oli mikrot, makrot, kaasu purputti ja tilanne saatiin hallintaan. Sitten vaihtui pytty ja valot monimetalleihin. Se oli raskas, mutta antoisa kokemus, jota jaksoin jotakuinkin 8kk. Akvassa kaikki, ihan kaikki (kasveihin liittyvä), tapahtui kahdessa päivässä. Levää en saanut ja kokemus opetti paljon. Tai ainakin sen, ettei ikinä enää... Kokeilin ravinteiden kanssa kaikkea mahdollista poisjättämisestä hlvetillisiin määriin. Ainoa millä sain mitään merkittävämpiä ongelmia oli vähentäminen alle x pisteen. Ei-merkittävä oli täplälevä lasissa.

Tätä vaan ei voi jankuttaa liikaa: kun miettii valoratkaisuaan, kannattaa miettiä mitä_minä_haluan? Mitä kasveja haluan kasvattaa ja mitä olen valmis panostamaan niin rahallisesti kuin työnä ja vaivannäkönä? Sitten... selvittää mitä se vaatii. Sen jälkeen päättää haluaako vieläkin sen...Ongelma on vaan siinä, että juuri kukaan ei käsitä tai suostu uskomaan faktoja tai kanssa harrastajien kokemuksia etukäteen ja luetaan vain se mitä halutaan. Jälkikäteen hommaa onkin sitten paljon hankalampi korjata. Harmittavinta, ja taatusti turhinta, on se, että tiedän monen jopa luopuneen koko harrastuksesta (tai aloittavan sen tasan samoilla eväillä aina uudestaan "nyt onnistuu kun akva on putsattu levistä"-henkeen) väsyttyään vuosien levätaisteluun. Kun koko rumbaa ei olisi ikinä alunperinkään tarvinnut käydä läpi! Tai hommataan viiden tonnin akvat ja akvalle vermeet ja sitten homma kusee...leviin. Höh.

GTXn listaama esimerkki akvastaan on hyvä. Hän on analyyttisesti käynyt läpi kaikki oleelliset kohdat ja päätynyt tiedolla ja kaiketi jollain johokin tietoon perustuvalla intuitiolla (jota itse nimittelee sattumaksi, mutta en oikein usko tähän) oikeisiin ratkaisuihin joka kohdan osalta. Etenkin silloin kun valoa on paljon, kaikkien kriteerien on täytyttävä edes minimeilllään ja tämä tarkoittaa tarkkaa akvan seurantaa ja tiedon etsimistä, omaksumista ja rohkeaa kokeilemista. Ei aina helppoa! Joskus taas palikat osuu kohdilleen vahingossa, mikä on tietty mukavan kivuton ja helppo ratkaisu, mutta tällöin myös paljon jää oppimatta. Silloin meille jää paljastumatta ne voimat, jotka jyllää rehevän ja terveen kasvien kasvun taustalla.

Tonkija-/plekomiehellä on helppoa

Ehkä on, ehkä ei. Mulla on ollut kasviakvoissa eräitä huolella valittuja ei-herbivore-plekoja ja tonkijoita (näitä tuolla edellä kertomassani monimetallitankissa), joten ei ne välttämättä sulje pois toisiaan. Nykyään olen tosin henk koht sitä mieltä, että po kalat pääsee kaikenkaikkiaan paremmin oikeuksiinsa vähän toisen tyyppisessä pytyssä. Ja olet ihan oikeassa, ongelmiin kannattaa puuttua heti. Muutokset vie aikaa, mutta kasvit on siitä kivoja, että ne elävät tässä ja nyt, joten jos uutta kasvua on yleensä havaittavissa vaikkapa kahdessa päivässä, myös parannus on havaittavissa kahdessa päivässä. Levien lopullinen hävittäminen voikin sitten viedä tovin ja vaatia muitakin toimia, ja usein vaatiikin usealla rintamalla, mutta ainakin kasvit ovat kertoneet olevansa hyvillään muutoksista.

[miljoonakala84]

No niin kävin tuossa päivällä ottamassa akvaariosta jätesäkit pois ja vaihdoin 50L vettä samalla. Piikkisilmät ja intiaanisulat uiskenteli hengissä
ja hyvä kuntosina ja kaikki vaikutti muutenkii olevan hyvin. Nyt pien akvaariota sen aikaa ilman valoja, että saan ostettuu ne uudet putket
ja sit jos teiltä rakkailta kanssa harrastajilta liikenee sitä karvalehteä paljon niin voisin istutella. Sit joskus kaukaisessa tulevaisuudessa jos sais hommattuu jonkun pää kalan tonee ja kenties sukarapuja niin olis kovin jippii jippii.

[monniomistaja]

Akvaariokeskuksesta sain ohjeeksi vähentää ruokinnan ja valaistuksen kuukaudeksi ja tämä auttoikin mutta vain tilapäisesti.
Neuvoivat myös vaihtamaan nämä daylight putket tavallisiin Sylvanian Aquastariin. En kuvitellut että se uv-stop estäisi levänkasvua mutta aloin miettiä että voivatko päivänvaloputkia pahentaa asian. Mutta jos ei ole eroa niin voin seuraavaksi ostaa esim.tavalliset Aquastarit tai Sisson mainitsemat philipsin putkia ovat ainakin halvempia. Voiko myös ikkunoista tuleva päivänvaloa lisätä levänkasvua? Siis silloinkin kun aurinko ei paistaa?

Mutta selvä on että tähän levä ongelmaan täytyy perehtyä oikein kunnolla ja satsata kasvien hyvinvointiin!
Paljon hyviä neuvoja on tullut ja heti paremmalla ajalla luen ketjun uudestaan läpi että saa kaiken sisäistettyä kunnolla.
Toivottavsti vihdoinkin löytyisi ratkaisua ja saisi kauniit ja hyvinvoivat kasvit

[juhlamokka]

Monninomistaja: kannattaa tosiaan lukea ajan kanssa läpi ja usko pois kasvien hoitaminen kyllä poistaa levät. Ensin käy varmasti niin että levät innostuvat kasvamaan hurjasti, mutta silloin ei pidä lopettaa kasvien hoitamista. Pian kasvit tervehtyvät niin että alkavat imemään ravinteet ja tällöin levät alkavat nujertua.

[monniomistaja]

Juu, paljon on oppimista, nämä kun ei ole ihan yksinkertaisia asioita...
Mutta olispa ihana jos ei koko ajan tarvitsee enää putsata levää ja uusia kasveja!

Toivottavasti tämä onnistuisi ilman hiilidioksiidilisäystä kun en haluaisi alkaa käyttämään sitä.
Kasveina on ihan peruskasveja ja melalehtejä sekä miekkoja.

[Aurum]

UV-stopit on ihan hölynpölyä eikä mitään muuta kuin markkinointikikka. Mikään putki maailmassa ei torju leviä. Päivänvaloputket on ihan parhaat ja 6500K on lienee maailman käytetyin kelvinlukema akvoissa. Meillä on 6-satanen mennyt pelkillä 6-6500K työmaaledeillä 18kk hiilarilisällä ja ilman, eikä vilaustakaan levistä. Ei ole väliä onko putket sama vai eri, mutta yleensä eri putkien yhdistelmällä saadaan silmälle miellyttävimmät sävyt. Ja ihan vinkkinä, että 5000-6500K putkia (T5/T8) saa esim Philipsiltä selvästi halvemmalla esim sähköliikkeeseen tilaamalla (jos hyllystä ei löydy) kuin ostamalla kivoilla kalankuvilla varustetussa paketissa akvaliikkeestä "UV-suojalla", samoja putkia kaikki tyyni.

Tämän kun olisin muistanut tänään akvaario-ostoksilla, niin olisin jättänyt ne kauppiaan tyrkyttämät "paremmat, 10K" putket ostamatta, ja tyytynyt valaisimen mukana tuleviin päivänvaloputkiin
No, voinpahan ainakin testata mikä yhdistelmä miellyttää silmää eniten.

[vallov]

En nyt jaksa lukea koko viestiketjua läpi mutta tässä kamppaillessani vihersamennusta A.K.A keijulevää vastaan kertoa vähän omista kokemuksista ja ratkaisusta.

Elikkäs minulla oli ollut jo pitemmän aikaa akvaarion vesi enemmän tai vähemmän vihreää,lähiaikoina melkoisesti enemmän. Ja suoraan sanottuna V***ttaahan tuota vihreää vesiallasta katsoa ja kuulla ihmisten ''Onpa paskaista vettä'' kommentteja. Yritin isoja vedenvaihtoja jotka ''yllättäen'' auttoivat noin päivän ajaksi. Vuorasin sitten altaan jätesäkeillä mutta en viitsinyt pitää kolmea vuorokautta enempää koska nuo tulisuut ovat vielä ihan poikasia.

Vesi oli vähän siitä kirkastunut mutta ei mitenkään toivotusti. Vesi oli yhä vihreää. Tuossa sitten juolahti mieleen että kun suodatinmassoja kun olen putsaillut niin niistäkin on jotakin vihreää irronut. Päätin sitten ottaa toisesta sisäsuodattimestani(eheim biopower) suodatinmaton pois ja korvata sen tyttöystävän pumpulivanuhässäkällä koska ajattelin että keijulevähän voisi jäädä paremmin jumiin tiiviimpään massaan. Sanoisinko että noin 2-3 meni kun vesi oli jo huomattavasti kirkkaanpa ja akvaariota jo viitsi katsoa taas. sen verran mitä tuolta pystyi näkemään niin näytti siltä että vanu oli ihan täysin vihreää näinkin lyhyessä ajassa. Ajattelin vielä pari kolme päivää vaihdella vanut sinne päivittäin että kaikki mahdollinen levä jäisi siihen jumiin.


Tämä on mielestäni erittäin pätevä TILAPÄISRATKAISU vihersamennuksen hoitoon. Mutta täytyy muistaa aina että joku on mennyt vinksinvonksin veden,ravinteiden,valojen tai tähtien asennon kanssa. Eli tämä kikka ei ratkaise itsessään ongelmaa. Jossei tätä lähde selvittämään juurta jaksain niin tuskin kestää kauaa kun akvaario on taas vihreän tähtipölyn peitossa.

Toivottavasti tästä on apua jollekkin.

[pisarat2]

En nyt jaksa lukea koko viestiketjua läpi mutta tässä kamppaillessani vihersamennusta A.K.A keijulevää vastaan kertoa vähän omista kokemuksista ja ratkaisusta.

Elikkäs minulla oli ollut jo pitemmän aikaa akvaarion vesi enemmän tai vähemmän vihreää,lähiaikoina melkoisesti enemmän. Ja suoraan sanottuna V***ttaahan tuota vihreää vesiallasta katsoa ja kuulla ihmisten ''Onpa paskaista vettä'' kommentteja. Yritin isoja vedenvaihtoja jotka ''yllättäen'' auttoivat noin päivän ajaksi. Vuorasin sitten altaan jätesäkeillä mutta en viitsinyt pitää kolmea vuorokautta enempää koska nuo tulisuut ovat vielä ihan poikasia.

Vesi oli vähän siitä kirkastunut mutta ei mitenkään toivotusti. Vesi oli yhä vihreää. Tuossa sitten juolahti mieleen että kun suodatinmassoja kun olen putsaillut niin niistäkin on jotakin vihreää irronut. Päätin sitten ottaa toisesta sisäsuodattimestani(eheim biopower) suodatinmaton pois ja korvata sen tyttöystävän pumpulivanuhässäkällä koska ajattelin että keijulevähän voisi jäädä paremmin jumiin tiiviimpään massaan. Sanoisinko että noin 2-3 meni kun vesi oli jo huomattavasti kirkkaanpa ja akvaariota jo viitsi katsoa taas. sen verran mitä tuolta pystyi näkemään niin näytti siltä että vanu oli ihan täysin vihreää näinkin lyhyessä ajassa. Ajattelin vielä pari kolme päivää vaihdella vanut sinne päivittäin että kaikki mahdollinen levä jäisi siihen jumiin.


Tämä on mielestäni erittäin pätevä TILAPÄISRATKAISU vihersamennuksen hoitoon. Mutta täytyy muistaa aina että joku on mennyt vinksinvonksin veden,ravinteiden,valojen tai tähtien asennon kanssa. Eli tämä kikka ei ratkaise itsessään ongelmaa. Jossei tätä lähde selvittämään juurta jaksain niin tuskin kestää kauaa kun akvaario on taas vihreän tähtipölyn peitossa.

Toivottavasti tästä on apua jollekkin.

Tämän ketjun lukemisesta alusta loppuun saattaisi olla apua sinulle valov.
Olet ehkä tehnyt ihan hyvinä juttuja, mutta kovin hätäisiltä vaikuttavat nuo käänteesi.

[Verna]

No niin. Olen lukenut ketjua, ja oppinut ainakin sen, että ei kannata hätiköidä. Voisiko joku ystävällisesti tuupata oikeaan suuntaan, kun en ole aivan varma, mihin minun tästä pitäisi nyt sitten 'hallitusti' lähteä?

Minulla on uusi akvaario, 170l ulkomitoiltaan. Kalastona 10 kardinaalitetraa ja 12 piikkisilmää. Vesi on hyvin pehmeää, vesilaitoksen mukaan kovuus on alle 2, ja se pitänee paikkansa, sillä liuskakin näyttää, että kovuus jää alle kolmen. Karbonaattikovuudesta en tällä värinäöllä mene vannomaan, mutta se voisi olla kolmen hujakoilla. PH-arvo on n. 6,5. Pohjalla on puhallushiekkaa, mutta ei ihan sitä kaikkein hienointa sorttia vaan hiukkasen karkeampaa.

Lähtöjään ongelmana oli alimitoitettu valaistus, varalamppujärjestelylläkin vain 48W. Muutama päivä sitten toinen lamppu hajosi, ja allas yrittää pärjätä nyt 18W valomäärällä ensi viikon alkuun, kun saan käsiini 78-wattisen valon.

Pohjassa on muutama JBL 7 -kuula, valluilla ja (ex) miekkakasvilla. Nestemäisenä lannoitteena on Seachem Flourish. Kasvillisuutta pukkaa, vallujen lisäksi vedensuosikki ja konnanputki viihtyvät ja kasvavat oikein hyvin. Pyörölehti ja rotala sp.green myös. Ja muutama pikkuinen liuskavesitähdikin alku, sekä riccia.

Noiden lisäksi tuppaa viihtymään leväkin. Erityisesti siinä miekkakasvissa, jossa istui tiukasti ruskea, lyhyt turkki. Nakkasin sen suosiolla pois. Lisäksi levää on hiukan valluissa (lyhyttä, ruskehtavaa, helposti irtoavaa, harvaa "nukkaa" ja hennommissa kasveissa jotain rihmalevää. Sitä en välittäisi saada riesakseni yhtään enempää! Olen heittänyt kasveja pois, hommaan mieluummin uusia sitten tilalle, kun saan homman hanskaan.

Nitraatti on altaassa sitkeästi nolla, eli typenpuute on ainakin ongelma. Samoin valaistus, eikä altaaseen mene hiilaria. Nuo uskoisin suurimmiksi ongelmiksi. Mutta milläs tavalla minä niitä nyt oikein lisään, etten saa aikaan täyttä katastrofia?

[Angara]

Tuon kokoisessa akvaariossa 5 - 6 nuolimonnin parvi tekee leville ihmeitä. Eri asia on, pidätkö "ottojen" ulkonäöstä. Kaikkia ne eivät miellytä.

[Verna]

Tuon kokoisessa akvaariossa 5 - 6 nuolimonnin parvi tekee leville ihmeitä. Eri asia on, pidätkö "ottojen" ulkonäöstä. Kaikkia ne eivät miellytä.

Minusta ne ovat mukavannäköisiä, mutta mietin, tuleeko niille kovinkin hiki, jos lisään altaaseen vielä rihmakaloja ja perhoskirjoahvenia. Niiden lämpötilan alaraja on samaa luokkaa kuin ottojen maksimilämpötilat. Ja virtaushan ei rihmoille tule olemaan kovin suuri. Otto kai kaipaa virtausta?

Leväinen allas ei kyllä innosta, joten ehkä muutama otto voisi sinänsä olla poikaa nyt. Katselee niitä kalavalintoja sitten, kun levät ovat hallinnassa.

Ei niitä nytkään kauheasti ole, mutta en tahdo, että on tulevaisuudessakaan.

[Angara]

Minä olen pitänyt nuolimonneja ongelmitta helmirihmakalojen kanssa 26 - 27 asteessa. En ole saanut niitä kutemaan, mutta esim. muutamat ranskalaiset viljelyraportit sanovat, että 26 astetta, joka on kyllä korkeampi kuin jotkut kotimaiset suositukset, on näiden kalojen kutulämpötila.

Näyttää siltä, että joskus Suomessa esitetty 24 asteen maksimi on asetettu alakanttiin. Lämpimämpikin käy myös joidenkin muiden suomalaisten harrastajien kokemuksen mukaan. http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=179175. Mahdollisesti tieto lämmön turmiollisuudesta perustuu huonoon vedenlaatuun tai happikatoon. Virtaus sinänsä ei liene näille itsetarkoitus, vaan hapekas vesi.

Yksi syy eri suositusten lämpötilaeroihin saattaa olla myös, että nuolimonnien (Otocinclus) lajimäärä on aika iso, ja se mikä käy yhdelle, ei käy toisella. Tämä saksankielinen sivusto http://www.remowiechert.de/otos.html selvittelee näitä lajinmääritysongelmia.

Minusta ei ole syytä uskoa tuohon 24 asteen ylärajaan, ellei sitten jollakulla ole selvää kokemusta siitä, että lämmön nosto vahingoittaa ottoja.

[pisarat2]

No niin. Olen lukenut ketjua, ja oppinut ainakin sen, että ei kannata hätiköidä. Voisiko joku ystävällisesti tuupata oikeaan suuntaan, kun en ole aivan varma, mihin minun tästä pitäisi nyt sitten 'hallitusti' lähteä?

Minulla on uusi akvaario, 170l ulkomitoiltaan. Kalastona 10 kardinaalitetraa ja 12 piikkisilmää. Vesi on hyvin pehmeää, vesilaitoksen mukaan kovuus on alle 2, ja se pitänee paikkansa, sillä liuskakin näyttää, että kovuus jää alle kolmen. Karbonaattikovuudesta en tällä värinäöllä mene vannomaan, mutta se voisi olla kolmen hujakoilla. PH-arvo on n. 6,5. Pohjalla on puhallushiekkaa, mutta ei ihan sitä kaikkein hienointa sorttia vaan hiukkasen karkeampaa.

Lähtöjään ongelmana oli alimitoitettu valaistus, varalamppujärjestelylläkin vain 48W. Muutama päivä sitten toinen lamppu hajosi, ja allas yrittää pärjätä nyt 18W valomäärällä ensi viikon alkuun, kun saan käsiini 78-wattisen valon.

Pohjassa on muutama JBL 7 -kuula, valluilla ja (ex) miekkakasvilla. Nestemäisenä lannoitteena on Seachem Flourish. Kasvillisuutta pukkaa, vallujen lisäksi vedensuosikki ja konnanputki viihtyvät ja kasvavat oikein hyvin. Pyörölehti ja rotala sp.green myös. Ja muutama pikkuinen liuskavesitähdikin alku, sekä riccia.

Noiden lisäksi tuppaa viihtymään leväkin. Erityisesti siinä miekkakasvissa, jossa istui tiukasti ruskea, lyhyt turkki. Nakkasin sen suosiolla pois. Lisäksi levää on hiukan valluissa (lyhyttä, ruskehtavaa, helposti irtoavaa, harvaa "nukkaa" ja hennommissa kasveissa jotain rihmalevää. Sitä en välittäisi saada riesakseni yhtään enempää! Olen heittänyt kasveja pois, hommaan mieluummin uusia sitten tilalle, kun saan homman hanskaan.

Nitraatti on altaassa sitkeästi nolla, eli typenpuute on ainakin ongelma. Samoin valaistus, eikä altaaseen mene hiilaria. Nuo uskoisin suurimmiksi ongelmiksi. Mutta milläs tavalla minä niitä nyt oikein lisään, etten saa aikaan täyttä katastrofia?

Hiiltä lisätessä tyyli on kai makuasia. Itse lisään toiseen altaaseeni nestemäisä hiiltä, toiseen pukkaa kuplaa kahdesta käymisastiasta http://www.akvaariokauppa.fi/new/produc ... php?p=1070, joihin vuoro viikoin vaihdan sokerin, hiivan ja veden. Paineistetusta hiilarista unelmoin, mutta tekniikka pelottaa.

Typpeä lisään pullosta.

[Koomikko]

Paineistettua hiilari tekniikkaa on turha pelätä. Itselläkin ollut joskus kiljupullo antamassa hiilaria. Painepullon käyttö on paljon helpompaa kuin kiljupullon. Painepullosta saat juuri sen määrän hiilaria ulos kuin haluat. Painepullo on siis paljon helpompi käyttää.

[Verna]

Voinko minä laittaa sen paremman valon, hiilarin ja typpilannoitteen kaikki kerralla kuntoon, vai pitääkö muutos tehdä jotenkin hitaammin? Ainakin sitä nestemäistä lannoitetta annoin heti alkuun ihan kunnon annoksen, eikä siitä seurannut mitään kummempaa.

Ottoja yritän hakea ensi viikon pe-la muutaman. Niitähän saa sittenkin ihan kohtuuhintaan, näyttävät olevan 4-5€ ketale, paikasta riippuen. Ei ole iso rahallinen panostus leväntorjuntaan.

Mitähän kumman kaloja minä sillä viimeisimmällä ostosreissulla oikein näin, kun altaassa luki nuolimonni ja hintaa 25€/kpl? Sillä hinnalla parvi olisi tullut jo aika suolaisen hintaiseksi. Mutta nythän saan yhden hinnalla jo kelpo leväpartion.

[Angara]

Yleensä kannattaa tehdä yksi säätö kerrallaan ja odottaa sen vaikutuksia. Aloita helpoimmasta ja katso tehoaako. Jos ei tehoa, tee jotain lisää jne.

[pisarat2]

Paineistettua hiilari tekniikkaa on turha pelätä. Itselläkin ollut joskus kiljupullo antamassa hiilaria. Painepullon käyttö on paljon helpompaa kuin kiljupullon. Painepullosta saat juuri sen määrän hiilaria ulos kuin haluat. Painepullo on siis paljon helpompi käyttää.

Itselläni kynnys siirtyä paineistettuun hiilariin on korkea kahdestikin syystä.
1) hinta on melko korkea, hankkii kuinka yksinkertaista tahansa
2) valmiita kokonaisuuksia ei juurikaan ole markkinoilla, vaan paketti pitää osata kasata itse. Joka osa on osattava tilata, ja mielellään toisiinsa sopivia paloja, ja näiden palojen vertailun koen vaikeaksi.