Akvaariopäiväkirja

[Norhie]

Sinisen akvaarion vuoro. Tästä on yllättävän vähän kerrottavaa, kun siellä ei mitään suurempaa tapahdu. Nyt vaan odotellaan kasvien kasvua. Tämän akvan kanssa tulee valitettavasti kuviin aina heijastuksia. Pitäisi kait kuvata illalla. Fisut on vähän haaleita kun tein juuri ennen kuvausta vedenvaihdon. Normaalisti ovat paljon kirkkaammissa väreissä.

Sininen Akvaario (240L / La220717)

• Yleiskuva (1,2 megaa) / Video (13s / 33,4 megaa)
• Minipapukaijalehdet (1,2 megaa) / Video (20s / 50,8 megaa)
• Kuusiraitabarbit (1,4 megaa)
• Kultasampimonnit (1,1 megaa)

Tämä on siitä mukava akvaario, että tässä ei silmämääräisesti ole juuri yhtään levää. Lasiin on päässyt pari pientä pistettä tulemaan, mutta muuten ei ole mistään levästä tietoakaan. Kerran varmaan olen tämänkin lasit käynyt läpi. Tiedä sitten onko levättömyys Manadon, sopivan lannoituksen, vai sopivan kasvivalinnan ansiota.

Kaloista, kasveista ja koristeista

Nuo akvaarioluolat on oikeastaan aika turhia tällä nykyisellä kokoonpanolla muuten kuin juurakon tukena. Toki siellä monniset välillä touhuaa, mutta luolat oli alun perin varattu kääpiöahvenille. Jostain syystä pidän kuitenkin enemmän pikkukalaparvista ja akvaarion alataso on jo aika täynnä, joten ei affenet enää oikein mahdu.

Kalastonahan tässä akvaariossa on vain 24 neontetraa, 10 kuusiraitabarbia (myydään viisiraitabarbeina), 4 täplämonnista, ja 2 kultasampimonnia. Katoa ei täällä ole käynyt yhtä neontetraa lukuunottamatta. Senkin taisi viedä kalan oma ahneus - se nimittäin vetäsi naamaan kulmikkaan monneille tarkoitetun tabletinmurun, eikä saanut enää sitä syljettyä pois.

Monnisia ja kuusiraitabarbeja voisi ottaa muutaman lisää. Ei nuo kovin pelokkaita nytkään ole, mutta barbit etenkin tykkäisivät parista lisäfisusta. Niitä kun on kuitenkin vain kymmenen.

Akvaarion kasveista hentonäkinruoho (najas tenuissima) kaipaisi kunnon trimmausta. Etenkin kun nuo pidemmät varret tuppavat hakeutumaan streamiin, joka repii lehdet kappaleiksi ja sirottelee ne ympäri allasta. Kasvinahan tuo on helppo kasvattaa. Ei tarvitse kuin vettä ja reippaasti ravinteita. Sama muuten pätee takana olevaan rusolehtilajikkeeseen (ludwigia palustris). Hiilidioksidilannoitus toki auttaa.

Keskellä oleva lehdetön kääpiökeihäslehti (anubias barteri var. 'nana') on työntänyt suuren kasan uusia alkuja ja kasvanee hyvin tiiviksi hitaasti mutta varmasti. Mietin että josko laittaisi tähän akvaarioon vain ruohovartisia kasveja, mutta taidan kuitenkin jättää nuo pari anubiasta sinne.

Muista kasveista ei sitten olekaan oikeastaan mitään raportoitavaa. Ne kasvaa omaan tahtiinsa altaassa. Jossain vaiheessa saatan hommata lisää hapsiluikan miniversiota (eleocharis acicularis 'mini'), kun nuo kasvavat tuolla niin pirun hitaasti. Tankissahan on vain 47W Arcadia Stretch LED sekä noin 6W edestä sinisiä LEDejä korostamassa neonterojen värejä. Samaten saatan nyppiä nuo minipapukaijalehden (alternanthera reineckii 'Mini') alimmat lehdykät pois, kun ne on hieman leväsiä.


Sekalaista sähellystä

Tarkoitushan näiden kanssa on aina ollut tehdä helppohoitoiset hiilarilla höystetyt matalavalotankit joita ei tarvitse olla jatkuvasti ruoppaamassa. Pohjalle siis runsaasti ravinteita ja päälle jotain sopivaa pohjamateriaalia. Melko lailla olen nestemäisistä lannotteistakin päässyt eroon kun vaihdoin niihin Osmocote käpyihin.

Toki nuo altaat missä on enempi vain vedestä ravinteita imeviä kasveja vaativat hieman lisälannoitusta ja kyllä tätäkin hieman lannoitan nesteillä, mutta noista lannoitekjävyistä liukenee myös veteen nitraatteja ja fosfaatteja. Kannattaa siis huolehtia että akvaario on kunnolla kypsä jos niitä käyttää. Kävyt on kuitenkin siitä hyviä että ne eivät hajoa (tai liukene) edes suorassa vesikosketuksessa kovin herkästi. Matala valo ja kunnon ravinnepohja kuitenkin säästävät huomattavasti lannoitekuluissa.

Haluaako kukaan muuten hentonäkinruohon alkuja jos trimmaan noita pitempiä tuolta pois? Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että en tiedä onko tuo hentonäkinruohoa oikeasti, mutta sellaisena minulle myytiin. Ne on kuitenkin uhanalaisia. Pitäisiköhän lähettää ely-keskuselle tunnistetavaksi... voihan se olla, että ne on jotain muuta.

Muoks: Laitoinpa juuri ympäristökeskuksen biologille viesin tuosta. Katsotaan saako jonnekin lajitunnistettavaksi.

[Norhie]

Unohdin sanoa edellä, että taas kannattaa ne videot tallentaa, kun esikatselun kuvanlaatu on mitä on. Pitäisiköhän alkaa tunkea noita mututuubiin...eikun youtubeen.

Olen muuten pikkuhiljaa siirtänyt helmiseeprakaloja 240-litrasesta uusimpaan ~130 litran pönttöön parin kalan erissä. Vedin valohanat kaakkoon ja olen saanut kultivoitua sinne todella mukavan rusko-virherlevä invaasion, jonka pitäisi pitää ihan kiitettävä mikrofauna ruokittuna. Siirsin ekana kaikista kuivettuneimmat helmiseeprakalat ja nyt varovaisen optimistisesti uskallan sano, että ne eivät ole enää ihan niin kuihtuneita.

Akvan lämpötila ei ole kuin 22-astetta mikä hidastaa sopivasti niiden elintoimintoja, jotta pienetkin määrät ruokaa riittää pitämään fisut hengissä. En edes laittanut sinne lämmitintä. Nyt kun keksisi vielä jotain mitä ne oikeasti söisi. Sinne saa kylvää ämpärillisen pakastekuivattuja/pakastettuja matoja ja fisut vaan tuijottaa niitä kunnes joku uskaltautuu vihdoin yhtä pikkaisen näykkäsemään. Luonnollisesti vettä vaihtuu päivittäin tämän takia ihan kiitettäväsi.

Daphniaa en ole löytänyt keneltäkään, että jos joku tietää jonkun jolta saa ympin, niin tiedoksi minulle kiitos! Vielä jos selviäisi postista hengissä, niin aina parempi. Rakentelen varmaan ehtiessäni artemiakasvattamon jos ei daphniaa mistään saa. Daphniaa vaan pystyisi kasvattamaan ilman suolaakin.

[Norhie]

Unohdinpas myös sanoa, että kun aloin siirtämään noita helmiseeprakaloja, niin tottahan toki sinne on jotain korvaavaa fisua saatava. Päädyin helppoon ja halpaan kalaan, eli laitan sinne muutaman hemigrammus erythrozonuksen - tuttavallisemmin siis rubiinintetran. Kyseiset fisuset ovat jo karanteenissa uimassa. Tosin vasta 10 kpl. Hintaa muodostui 2€/kala, eli 20€ yhteensä. Nyt sitten karanteenataankin kaikkien sääntöjen mukaan kolme viikkoa!

Tämä allashan on hieman toisia lämpimämpi (~26 astetta) joten rubiinitetra on oikein passeli valinta kippoon. Ruubinibarbi olisi myös ollut komea valinta, mutta tarvitsee hieman viileämmän veden ja sitä oikein näyttävää lajiketta ei taida enää saada. Siniseen akvaan menisi muuten, mutta taidan kuitenkin kasvattaa siellä jo olevien täplämonnisten määrän kuuteen ja kuusiraitabarbien määrän viiteentoista. Silloin voisi ottaa siniseen akvaan vielä pari killiä.

Käytän muuten AqAdvisoria jonkinlaisena ohjenuorana akvaarion kalaston valitsemiseen ja vilasen sitten tarkemmat tiedot Seriously Fish -sivustolta. Tuo jälkimmäinen on mielestäni yksi netin parhaista lähteistä. Edellytyksenä, että englanti taipuu (mutta kaikkihan englantia nykyisin osaa - eikös?! ).

Tässä muuten mallina oma suunniteltu punaisen akvan kalasto. Kuten kuvasta näkyy, niin ei ole edes "täynnä" tuo akvaario. Lisäksi olen modannut omat suodattimet paljon tehokkaammaksi kuin mitä ne suoraan laatikosta vedettynä ovat. Jahka aika joskus Bertasta jättää, niin otan varmaan toisen taistotytön tilalle - sen verran kovan vaikutuksen Bertta on tehnyt!

Sen verran vielä tuosta, että käytän "common whiptail" fisua sekä kultasampimonnien, että noitamonnien korvikkeena. Se on vähän niitä isompi, mutta kumpaakaan ei löydy AqAdvisorista. Tarpeeksi lähellä kuitenkin.

[buttnekkid]

En nyt muista olenko kysynyt näitä aiemmin, mutta oletko koskaan harkinnut kelluvia kasveja?
Olisivat loistavia ravinnesyöppöjä ja saisivat kalat tuntemaan olonsa turvallisemmaksi.

Miksi käytät vedenparannusaineita, jos veteen ei lisätä kloriittia/klomarmiinia?

Oletko koskaan harkinnut matofarmia? Esim. Grindal -matoja on helppo kasvatella huoneenlämmössäkin.
Voisiko helmiseeprakalat syödä mieluummin pohjalta tai keskivedestä? Mitä ruokia olet yrittänyt tarjota?

[Norhie]

En nyt muista olenko kysynyt näitä aiemmin, mutta oletko koskaan harkinnut kelluvia kasveja?
Olisivat loistavia ravinnesyöppöjä ja saisivat kalat tuntemaan olonsa turvallisemmaksi.

En meinannut hankkia juurikin sen takia, että akvaarioissa ei ole kovin voimakas valaistus. Ne varjostavat liikaa ja miltei kaikkia pintakasveja saa olla jatkuvasti kaapimassa pois niiden kovan kasvuvauhdin takia. En ole myöskään kokenut ongelmaksi kalojen turvallisuuden tai turvattomuuden tunnetta. Nuohan ovat jatkuvasti näkyvillä, niin ei ne kovin turvattomaksi oloaan voi tuntea. Lisäksi en halua enempää ravinnesyöppöjä akvaan, ettei ravinteet lopu kesken. Ruohovartiset kasvit ovat itsessään jo hurjia ravinnesyöppöjä ja niitä on joka akvassa.

Tarkoitushan on saada nuo mahdollisimman helppohoitoiseksi. Täytyy muistaa, että minulla ei ole oikeastaan yhtään pinnassa viihtyvää kalaa. Suurin osa kaloista viihtyy joko pohjalla tai enintään keskitasolla. Jos joskus päädyn ottamaan loistovaanijoita, niin niille voi sitten hommata jotain pintasuojaa.

Miksi käytät vedenparannusaineita, jos veteen ei lisätä kloriittia/klomarmiinia?

Pääasiassa siksi, että aikaisemmin luulin tännekin lisättävän ko. aineita perustuen viime vuoden vesitietoihin. Vahvistin vielä vesilaitokselta ja tänne ei tosiaan lisätä. Lisäksi olen sen verran hölmö, että tykkään tuota Biotopolin "kalan limakalvoja hoitavasta" mainospuheesta. Tosin taisinkin mainita aikaisemmin, että en käytä sitä pienissä viikkovedenvaihdoissa ollenkaan. Ainoastaan tilanteissa joissa vaihdan noin puolet tai yli vedestä - ja normaalina kuukausihuoltona. Oikeastihan täällä vesi on siis todella hyvälaatuista - edes sukaravut eivät ota itseensä vedenvaihdosta, vaikka siis en käyttäisikään vedenparannusainetta. Sen takia noiden fisujen käyttäytyminen suurissa vedenvaihdoissa on vähän outoa. Kaikki fisut eivät edes käyttäydy niin, vaan pääasiassa monnit, monniset, ja piikkisilmät. Oikeasti sikäli yksi ja sama, kun suurempaa vedenvaihtoa tarvitsee vain hyvin harvoin.

Oletko koskaan harkinnut matofarmia? Esim. Grindal -matoja on helppo kasvatella huoneenlämmössäkin.
Voisiko helmiseeprakalat syödä mieluummin pohjalta tai keskivedestä? Mitä ruokia olet yrittänyt tarjota?

Helmiseeprakalat kuulemman tykkäävät piileskellä pohjassa kasvien joukossa. Minun ovat siitä outoja mutantteja että ne eivät juurikaan vietä aikaa pohjassa, vaan uivat pikemminkin juuri pinnan alapuolella ja täysin näkyvillä. Nukkumisenkin hoitavat lähellä pintaa. Liekö sitten oppineet tuon tavan rusokiilakyljiltä. Siis nekin, jotka syövät hyvin.

Sapuskasta lyhyenä yhteenvetona voi sanoa: kaikkea paitsi ei elävää ruokaa. Erilaisia pakastematoja, artemiaa, vesikirppuja ja samaa tavaraa pakastekuivattuna, sekä artemian munia. Oma normaali ruoka on sekoite TetraMin hiutaleita, Tetra ProColor hiutaleita, Tetra Pleco tabseja, Sera Vivachipsia, Sera FD Mixpuria, Tubifex kuutioita, Artemiakuutioita, OSI rapupellettejä, Hikarin levälastuja, Hikarin mikropellettejä, JBL NovoGranoMixiä, Dupla Eezea ja varmaan jotain, jonka olen unohtanut.

Käytännössä murskaan ja paloittelen nuo niin, että noin 60% on perushiutaletta/raetta, 20% herkkuja, 20% pohjafisujen ruokaa. Käytännössä pidän noin pienen plecotabs purkin verran jääkaapissa ja loput on pakkasessa. Vajaa plecotabs purkki tuota ruokaa ruokkii kolme akvaariollista fisuja pari kuukautta.

Grindal-madot taitaa olla jotain sukua änkyrimadoille? Kummastakaan ei ole kokemusta, mutta mikromatoviljelmä tuppaa haisemaan niin hemmetin pahalta, että niitä ei viitsi sisätiloissa kasvattaa. Voihan tuota koettaa, jos joltain löytyy ymppi. Silti olisi mukava saada jotain mitä voi kasvattaa ihan suoraan pikkuakvassa.

[buttnekkid]

En ole myöskään kokenut ongelmaksi kalojen turvallisuuden tai turvattomuuden tunnetta. Nuohan ovat jatkuvasti näkyvillä, niin ei ne kovin turvattomaksi oloaan voi tuntea.

Totta tämä.

Lisäksi en halua enempää ravinnesyöppöjä akvaan, ettei ravinteet lopu kesken. Ruohovartiset kasvit ovat itsessään jo hurjia ravinnesyöppöjä ja niitä on joka akvassa.

Sellainen etuhan pintakasveissa on, että hiilidioksidi ei rajoita kasvua jotan ovat todella tehokkaita esim. ammoniakin poistossa.
Innostuvat vain jos esim. kala sattuu kuolemaan etkä justiinsa sitä nyt löydä.

Sen takia noiden fisujen käyttäytyminen suurissa vedenvaihdoissa on vähän outoa. Kaikki fisut eivät edes käyttäydy niin, vaan pääasiassa monnit, monniset, ja piikkisilmät.

Eli pohjakalat pääasiassa käyttäytyy oudosti. Mikäs pohjamateriaali sinulla oli käytössä?
Hakuammuntaa: Oletko koskaan kaatanut varoen vaihtovettä, niin että pohja ei pölise?
Oletko koskaan mitannut vesiarvoja välittömästi tuollaisen 80% vedenvaihdon jälkeen?
Sherlock Holmes täällä päässä haluaa nyt kovasti selvittää tämän homman!

Grindal-madot taitaa olla jotain sukua änkyrimadoille? Kummastakaan ei ole kokemusta, mutta mikromatoviljelmä tuppaa haisemaan niin hemmetin pahalta, että niitä ei viitsi sisätiloissa kasvattaa. Voihan tuota koettaa, jos joltain löytyy ymppi. Silti olisi mukava saada jotain mitä voi kasvattaa ihan suoraan pikkuakvassa.

Jep. Pienempi versio jonka joku Ruotsalainen henkilö aikoinaan erotteli omasta änkyriviljelmästään. Helppo tosiaan kasvattaa ja kulttuuri on oikeastaan hajuton. Menee monen kokoiselle kalalle. Mikromatoja joskus kokeilleena allekirjoitan sen ympin hajuhaitan! Nimimerkki Phoxinus on ainakin joskus myynyt Grindal -ymppejä.

[miljoonakala84]

Mikromato viljelmä ei haise pahalle kun pistää purkkii banaanimössöö ja puurohiutaleita sekä hiivaa tuli hiven mukaan. purkin ilmareikiin kannattaa työntää pumpulia niin ei hedelmäkärpäset pääse munimaa.

[Norhie]

Sellainen etuhan pintakasveissa on, että hiilidioksidi ei rajoita kasvua jotan ovat todella tehokkaita esim. ammoniakin poistossa. Innostuvat vain jos esim. kala sattuu kuolemaan etkä justiinsa sitä nyt löydä.

Lähinnä kai partamörrit on ongelma kuollessaan. Minulla on sen verran lihaa syöviä talkkareita tuolla pohjalla, että kuolleet pikkufisut päätyy aika nopiasti sapuskaksi. Etenkin tuossa punaisessa akvassa missä piikkisilmät ja noitamonnit pistää kuolleet fisuset poskeen alta aikayksikön. Noitamonnin kokoinen kalakin katoaa aika nopeasti parempiin suihin. Kalojen kitusiinhan se nokkamonnikin meni ennen kuin edes huomasin koko asiaa.

Eli pohjakalat pääasiassa käyttäytyy oudosti. Mikäs pohjamateriaali sinulla oli käytössä?
Hakuammuntaa: Oletko koskaan kaatanut varoen vaihtovettä, niin että pohja ei pölise?
Oletko koskaan mitannut vesiarvoja välittömästi tuollaisen 80% vedenvaihdon jälkeen?
Sherlock Holmes täällä päässä haluaa nyt kovasti selvittää tämän homman!

Kahdessa hiekkaa, kolmessa Manadoa (jos lasketaan karanteeniakva mukaan). Ei ole mitään väliä onko akva missä on pohjalannoite vai vain muutama hassu lannoitetabu. Eniten tämä ehkä ilmenee tuolla monislassa missä partamonnitkin on ja se on pohjan puoleen kaikista puhtain, mutta sama ilmiö näkyi myös kaloja siirrettäessä kun laitoin kalat väliaikaisesti smartstoreen jossa ~80% uutta vettä.

Mitä tulee Grindaliin ja mikromatoihin, niin ehkä kokeilen kumpaakin. Etenkin jos tuon saa hajuttomaksi tuolla @miljoonakala84 metodilla. Pitää tosin ennen sitä käydä katsomassa josko haavisi tuolta lähilammesta vesikirppuja. Olisin halunnut vain ympin kun ei mitään hajua onko noissa lammissa kaloja, eikä jaksaisi kytätä tuleeko mukana vesimittareita, hopeaseppiä, malluaisia, vesipunkkeja tai muita inhakkeita. Saati sitten loisia.

Tosin tiedä sitten vaikka löytyisi samalla pari vesisiiraa allasta puunaamaan... ne on aika vekkulin näköisiä otuksia ja oikein hyödyllisiäkin.

[Merihevonen17]

Käytän muuten AqAdvisoria jonkinlaisena ohjenuorana akvaarion kalaston valitsemiseen ja vilasen sitten tarkemmat tiedot Seriously Fish -sivustolta. Tuo jälkimmäinen on mielestäni yksi netin parhaista lähteistä. Edellytyksenä, että englanti taipuu (mutta kaikkihan englantia nykyisin osaa - eikös?! ).

Tässä muuten mallina oma suunniteltu punaisen akvan kalasto. Kuten kuvasta näkyy, niin ei ole edes "täynnä" tuo akvaario. Lisäksi olen modannut omat suodattimet paljon tehokkaammaksi kuin mitä ne suoraan laatikosta vedettynä ovat. Jahka aika joskus Bertasta jättää, niin otan varmaan toisen taistotytön tilalle - sen verran kovan vaikutuksen Bertta on tehnyt!

Sen verran vielä tuosta, että käytän "common whiptail" fisua sekä kultasampimonnien, että noitamonnien korvikkeena. Se on vähän niitä isompi, mutta kumpaakaan ei löydy AqAdvisorista. Tarpeeksi lähellä kuitenkin.

Kiitos linkkivinkistä, mielenkiintoisia sivuja! Monnisista olen sieltä nyt alkuun lueskellut ja aloittelijana ihmettelen eroja Varjon Akvaariokalat 2.0. - kirjan kanssa, jota luen vähän kuin piru raamattua. Vaikkapa monelle monniselle seriosly fish antaa minimiakvaarionkooksi vaivaiset 42,5l, mikä kuulostaa vähän pienehköltä ainakin Varjon kirjan arvoihin verrattuna. Myös pH-arvojen skaala näyttää tuolla netissä kirjaa laajemmalta.

[Norhie]

Kiitos linkkivinkistä, mielenkiintoisia sivuja! Monnisista olen sieltä nyt alkuun lueskellut ja aloittelijana ihmettelen eroja Varjon Akvaariokalat 2.0. - kirjan kanssa, jota luen vähän kuin piru raamattua. Vaikkapa monelle monniselle seriosly fish antaa minimiakvaarionkooksi vaivaiset 42,5l, mikä kuulostaa vähän pienehköltä ainakin Varjon kirjan arvoihin verrattuna. Myös pH-arvojen skaala näyttää tuolla netissä kirjaa laajemmalta.

SeriouslyFishin lähteet on helppo katsoa jokaisen kalaspotin alta, jossa siis on näkyvissä viitteet. Lisäksi siellä on paljon tietoa kasvattajilta jota löytyy mm. notes osiosta. Eihän Suomessa edes saisi kalaa laittaa alle 40-litraseen akvaarioon, kun taas maailmalla löytyy paljonkin nanoakvaariota joissa pidetään pikkukaloja. Yleisesti voi melkein sanoa, että suomen lukemat ovat maailman lukema x 1,5 + "valveutuneiden harrastajien ja aktivistien" bonuslitrat.

Vilaseppa suosituksia esim. taistelukaloille ja monesti niille suositellaan minimissään 2,5 gallonan (~10 litraa) tankkia ja samaan hengenvetoon todetaan, että 5 gallonaa (~20 litraa) olisi kyllä optimaalisempi. Siihen verrattuna SeriouslyFishin ~40 litran arvio on enempi meikäläistä luokkaa. Sekä taistelukaloille, että monnisille - ja jos pyöräytät AqAdvisorin kautta niin saat saman tuloksen oletuksella, että siellä ei tosiaan muuta ole kuin 6 kpl monnisia. Minulla ei ole mitään hajua mistä Varjo kaivaa suosituksensa, mutta varmaan perustelee ne jotenki kirjassaan? Itse suosin isompia akvaarioita pääasiassa sen takia, että ne on hemmetin paljon helppohoitoisempia.

Minusta AqAdvisor ja Seriously Fish yhdessä ovat ihan luotettavia lähteitä. Jos et luota, niin voit pyöräyttää vielä Fishbasen kautta mistä löytyy usein fisujen luontaisten elinympäristöjen arvot, mutta ei sitten juuri mitään muuta tietoa.

Lisäksi pH:lla on pääasiassa vain silloin merkitystä kun kasvattaa kaloja. Suomessa on vesi pääosin pehmeää ja pH hanasta välillä 7-8. Ei minusta mikään katastrofi millekään pehmeän veden kaloille. Etenkin viljellyille.

[Merihevonen17]

SeriouslyFishin lähteet on helppo katsoa jokaisen kalaspotin alta, jossa siis on näkyvissä viitteet. Lisäksi siellä on paljon tietoa kasvattajilta jota löytyy mm. notes osiosta. Eihän Suomessa edes saisi kalaa laittaa alle 40-litraseen akvaarioon, kun taas maailmalla löytyy paljonkin nanoakvaariota joissa pidetään pikkukaloja. Yleisesti voi melkein sanoa, että suomen lukemat ovat maailman lukema x 1,5 + "valveutuneiden harrastajien ja aktivistien" bonuslitrat.

Vilaseppa suosituksia esim. taistelukaloille ja monesti niille suositellaan minimissään 2,5 gallonan (~10 litraa) tankkia ja samaan hengenvetoon todetaan, että 5 gallonaa (~20 litraa) olisi kyllä optimaalisempi. Siihen verrattuna SeriouslyFishin ~40 litran arvio on enempi meikäläistä luokkaa. Sekä taistelukaloille, että monnisille - ja jos pyöräytät AqAdvisorin kautta niin saat saman tuloksen oletuksella, että siellä ei tosiaan muuta ole kuin 6 kpl monnisia. Minulla ei ole mitään hajua mistä Varjo kaivaa suosituksensa, mutta varmaan perustelee ne jotenki kirjassaan? Itse suosin isompia akvaarioita pääasiassa sen takia, että ne on hemmetin paljon helppohoitoisempia.

Minusta AqAdvisor ja Seriously Fish yhdessä ovat ihan luotettavia lähteitä. Jos et luota, niin voit pyöräyttää vielä Fishbasen kautta mistä löytyy usein fisujen luontaisten elinympäristöjen arvot, mutta ei sitten juuri mitään muuta tietoa.

Lisäksi pH:lla on pääasiassa vain silloin merkitystä kun kasvattaa kaloja. Suomessa on vesi pääosin pehmeää ja pH hanasta välillä 7-8. Ei minusta mikään katastrofi millekään pehmeän veden kaloille. Etenkin viljellyille.

Lähinnä minua hämää epäloogisuus, sekä kirjassa että noissa nettilähteissä. Voi olla, että jonkun toisen mielestä suositukset on ihan loogisia, mutta minusta esim. jos niitä monnisia katsoo, niin 5 cm pitkille olisi vaikka 80l, 6 cm pitkille 100l 7 cm pitkille 120l tai jotain vastaavaa, mutta vaikkapa Akvaariokalat 2.0. - kirjassa kulmajuovamonnisella ja mustaselkämonnisella on tismalleen samat tekstit käytöksestä, koosta, vesiarvoista yms. mutta ensimmäiselle akvaarion kokosuositus on 100l, toiselle 63l. Miksi?! Seriosly Fish'issäkin tuntuu, että suositukset on tehnyt kaksi eri tahoa - esim. 6-7cm pitkälle helmimonniselle suositus pohjan minimikoosta on 45x30cm, kun taas n. 6cm pitkälle ruostemonniselle 90x30cm. Tämähän ei ole tietysti ongelma kuin silloin kun miettii, että mitä änkee pienempään akvaarioon. Varjon kirjassa kyllä selitetään, millä perusteella suositus on siinä tehty; riippuu siitä onko vilkas vai rauhallinen vai pohjakala, ja siitä eri kertoimella kalan pituus.

Tuota pH:ta olen pohtinut paljon viime aikoina, lähinnä siksi kun ekassa akvassa se on 7,4, kun käytän vähän Aquaduria. Nyt toisessa se on myöskin 7,4, vaikka olen änkenyt sinne tupla-annoksen Toruminia... Lähinnä tässä nyt mietin, että menee kyllä kalastosuunnitelma uusiksi jos en saa tuota laskettua ja luotan noihin pH-suosituksiin. Sitä kun haluaisi tehdä joka lähteen mukaan "oikein", että tulisi kaloja kohdeltua mahdollisimman hyvin. Mutta mahdollisesti silti teen jotain omituisuuksia...

[Norhie]

Lähinnä minua hämää epäloogisuus, sekä kirjassa että noissa nettilähteissä. Voi olla, että jonkun toisen mielestä suositukset on ihan loogisia, mutta minusta esim. jos niitä monnisia katsoo, niin 5 cm pitkille olisi vaikka 80l, 6 cm pitkille 100l 7 cm pitkille 120l tai jotain vastaavaa, mutta vaikkapa Akvaariokalat 2.0. - kirjassa kulmajuovamonnisella ja mustaselkämonnisella on tismalleen samat tekstit käytöksestä, koosta, vesiarvoista yms. mutta ensimmäiselle akvaarion kokosuositus on 100l, toiselle 63l. Miksi?! Seriosly Fish'issäkin tuntuu, että suositukset on tehnyt kaksi eri tahoa - esim. 6-7cm pitkälle helmimonniselle suositus pohjan minimikoosta on 45x30cm, kun taas n. 6cm pitkälle ruostemonniselle 90x30cm. Tämähän ei ole tietysti ongelma kuin silloin kun miettii, että mitä änkee pienempään akvaarioon. Varjon kirjassa kyllä selitetään, millä perusteella suositus on siinä tehty; riippuu siitä onko vilkas vai rauhallinen vai pohjakala, ja siitä eri kertoimella kalan pituus.

Se voi hyvinkin olla, että eri henkilöt on tehneet ne. Lisäksi osa listaa tarpeita villien kalojen mukaan ja osa kasvatettujen. Minusta tuossa voi käyttää ns. tervettä maalaisjärkeä (tai kaupunkilaisjärkeä), eli vertailee erilaisia vaatimuksia. Meinaan että monnistenkin tapauksessa varmasti on parempi akvaario jonka mitat on 90x30x30 kuin akvaario jonka mitat on 60x30x60 vaikka jälkimmäiseen menee parikymmentä litraa enemmän vettä.

Kaikista suosituksista pitää muistaa, että ne on suosituksia. Ei kiveen hakattuja sääntöjä. Oikeasti edes 1000 litran akvaario ei ole tarpeeksi suuri yhdelle taistelukalalle, jos verrokkina on sen luonnollinen ympäristö. Silti rajat pitää laittaa johonkin ja rajat on pääasiassa laitettu siihen missä kalat tuntuu viihtyvän ts. niillä on tarpeeksi tilaa liikkua, ne tarvitsevat/eivät tarvitse parvea ympärilleen, ovat/eivät ole vilkkaita, syövätkö kavereita, kuinka paljon kakkaavat jne. Minä lukisin enemmän juuri näistä kalan ominaisuuksista, vertailisin vastaaviin lajeihin, ja arvioisin sen mukaan akvaariotarpeen. AqAdvisorin, Seriously Fishin, ja Akvaariokalat 2.0 suositukset on kaikki vain suosituksia ja minusta kannattaa aina verrata useimpia lähteitä. Henkilökohtaisesti olen huomannut nuo nettilähteet tarpeeksi tarkoiksi, joten käytän niitä.

Tuota pH:ta olen pohtinut paljon viime aikoina, lähinnä siksi kun ekassa akvassa se on 7,4, kun käytän vähän Aquaduria. Nyt toisessa se on myöskin 7,4, vaikka olen änkenyt sinne tupla-annoksen Toruminia... Lähinnä tässä nyt mietin, että menee kyllä kalastosuunnitelma uusiksi jos en saa tuota laskettua ja luotan noihin pH-suosituksiin. Sitä kun haluaisi tehdä joka lähteen mukaan "oikein", että tulisi kaloja kohdeltua mahdollisimman hyvin. Mutta mahdollisesti silti teen jotain omituisuuksia...

En edelleenkään ymmärrä miksi ihmiset työntää noita mömmöjä akvaarioon. Ne on kalliita ja niiden takia joudut olemaan jatkuvasti varpaillaan, että mitä tankissa tapahtuu mömmön lisäämisen jälkeen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei sillä pH:lla oikeasti ole niin paljoa väliä kohan pysyy vakaana. Ellet siis halua kudettaa kaloja. Jos haluat laskea pH:ta niin hommaa mieluumin hiilarijärjestelmä niin saat samalla bonuksena paremman kasvien kasvun ja sitä myötä tyytyväisemmät kalat ja et pitkällä tähtäimellä maksa niin paljon turhasta - tai sitten työnnä sinne vaikka catappa/tammenlehtiä.

Meinaan että kuinka moni sinun kipon kaloista edes on "mustan veden" alueelta? Jos eivät ole, niin oletko varma että toruminin lisääminen ei ole vain haitaksi? Oletko sen puoleen selvittänyt mitä edes lisäät akvaarioon kun lisäät toruminia?

[Norhie]

Mittailin pitkästä aikaa pH arvoja kaikista tankeista sekä hanavedestä. En osaa sanoa miksi hanavesi on pH:ltaan paljon matalampaa kesällä mutta nyt hanasta tulee testin mukaan aika tarkkaan seiskan vettä. Ei siis 7,4 jota testi talvella ja keväällä ilmoitteli. Saattaa olla, että vesi seisoo enemmän näin kesäisin.

Lisäksi tein mielenkiintoisen havainnon, että isojen akvojen pH on 7,0 ja 7,2 vaikka niihin ympätään hiilaria runsaalla kädellä. Samaten uusimman 130-litrasen pH oli 7,2 vaikka sinne ei ympätä mitään. Keltaisen akvan pH oli puolestaan 6,8 vaikka sinne ei myöskään laiteta yhtään mitään. Ei edes nestehiiltä.

Keltaisessa akvassa on tosin kokoonsa nähden eniten juurakoita ja ne ovat vieläpä mopanipuuta. Tämä saattaa selittää asian. 240-litrasten yllättävän korkea pH voi johtua myös Matrixista, jolla on kuulemman taipumus hieman nostaa pH:ta, vaikka Seachem moisen vaikutuksen kiistääkin. Kasvit myös syövät paljon hiilaria altaasta mikä väistämättä vaikuttaa pH:n.

Mittailin samalla GH:n 240-litrasista joka on 5 molemmissa ja 4 hanavedessä. KH on jotain 1-3 väliltä kaikissa.

Kaloista 240-litrasen neon tetrat ja kuusiraitabarbit ovat molemmat "mustan veden" lajeja, mutta eivätpä nuo arvot niiden menoa näytä hidastava. Toisen vastaavan tankin rusokiilakylkienkin kotivedet ovat neutraalin ja hieman happaman maastossa. 180.litrasen punapäätetrat myös jotakuinkin niin mustan veden lajeja kuin voivat olla.

Muoks: Syypää korkeampaan pH:n saattaa toisessa 240-litrasessa ja 130-litrasessa olla myös Manado, jolla on taipumus nostaa hieman pH:ta ja GH:ta nettilähteiden mukaan. Toisessa 240-litrasessa ei sitä tosin ole ja se on juurikin se tankki jossa on 7,2 ja myös hanavetta asteen korkeampi GH. Manadotankissa on tasan seiska. Hiekkatankissa 7,2. Molemmissa GH5.

[buttnekkid]

Eipä tuosta PH:sta kannata stressata noilla arvoilla.
Kovuuksien puolesta kuitenkin mennään vielä pehmeän veden puolella.

Meillä hanasta tällä hetkellä 8,5 ja tankissa 6,5.

Mitäs olet tykännyt Punapäätetrasta? Ajattelin huomenna hakea pienen porukan ensi kertaa.
Tulevat todella "mustan veden" tankkiin.

[Merihevonen17]

Tuota pH:ta olen pohtinut paljon viime aikoina, lähinnä siksi kun ekassa akvassa se on 7,4, kun käytän vähän Aquaduria. Nyt toisessa se on myöskin 7,4, vaikka olen änkenyt sinne tupla-annoksen Toruminia... Lähinnä tässä nyt mietin, että menee kyllä kalastosuunnitelma uusiksi jos en saa tuota laskettua ja luotan noihin pH-suosituksiin. Sitä kun haluaisi tehdä joka lähteen mukaan "oikein", että tulisi kaloja kohdeltua mahdollisimman hyvin. Mutta mahdollisesti silti teen jotain omituisuuksia...

En edelleenkään ymmärrä miksi ihmiset työntää noita mömmöjä akvaarioon. Ne on kalliita ja niiden takia joudut olemaan jatkuvasti varpaillaan, että mitä tankissa tapahtuu mömmön lisäämisen jälkeen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei sillä pH:lla oikeasti ole niin paljoa väliä kohan pysyy vakaana. Ellet siis halua kudettaa kaloja. Jos haluat laskea pH:ta niin hommaa mieluumin hiilarijärjestelmä niin saat samalla bonuksena paremman kasvien kasvun ja sitä myötä tyytyväisemmät kalat ja et pitkällä tähtäimellä maksa niin paljon turhasta - tai sitten työnnä sinne vaikka catappa/tammenlehtiä.

Meinaan että kuinka moni sinun kipon kaloista edes on "mustan veden" alueelta? Jos eivät ole, niin oletko varma että toruminin lisääminen ei ole vain haitaksi? Oletko sen puoleen selvittänyt mitä edes lisäät akvaarioon kun lisäät toruminia?

Aquaduria käytän platyjen takia, että saan GH:n 8-9. Käsittääkseni se on niille parempi kuin pehmeämpi vesi, vaikka voisi olla varmaan vieläkin enemmän. Monnisten takia ei sitä voi tuosta oikein enemmän nostaa. Tosi tasaisena on arvot kestäneet nyt puoli vuotta, GH:n mittaan kerran viikossa, muut kerran kuussa. KH kuitenkin 5-6, niin olettaisin että ei pHkaan hypi? Ja tosiaan pH-arvoa ei tuo Aquadur näytä nostavan tuossa altaassa.

Tuota toista kippoa aloin säätämään, koska haaveena oli saada sinne hehkurasboroita. Useammasta lähteestä olen katsonut, että tosiaan ovat mustan veden alueelta ja arvostavat turvetta/tanniineja. Nyt kun olen noin viikon verran tuijotellut ruskeaa akvavettä, en osaa ihan päättää, että onko se tosi rumaa vai vain vähän rumaa, mihin voisi tottua... Mutta vähän alkaa tuntua, että luovun siitä kalastoideasta ja hankin jotain muuta (jos tosiaan pH liian korkea eikä turvetta?). Sinänsä hupaisa yksityiskohta, että vaikka hehkurasborat ovat tosi pieniä, niin AqAdvisorin mukaan 20 hehkurasboraa kansoittaa akvaa samanverran kuin 18 kiilakylkeä, vaikka olisin itse veikannut, että ne vastaisivat korkeintaan 10 kiilakylkeä.

Hiilarisysteemi olisi varmaan super, mutta vaikuttaa työläältä, monimutkikkaalta ja vaaralliseltakin...?

[Norhie]

Aquaduria käytän platyjen takia, että saan GH:n 8-9. Käsittääkseni se on niille parempi kuin pehmeämpi vesi, vaikka voisi olla varmaan vieläkin enemmän. Monnisten takia ei sitä voi tuosta oikein enemmän nostaa. Tosi tasaisena on arvot kestäneet nyt puoli vuotta, GH:n mittaan kerran viikossa, muut kerran kuussa. KH kuitenkin 5-6, niin olettaisin että ei pHkaan hypi? Ja tosiaan pH-arvoa ei tuo Aquadur näytä nostavan tuossa altaassa.

Sen verran pakitan, että kovan veden lajien osalta toki minustakin pitää vettä kovettaa. Sen verran olen nähnyt miljoonakaloja ja platyja joilla on vääntyneet selkärangat ja muita kasvuhäiriöitä, että niiden kanssa itsekin kovettaisin vettä. Lähinnä tarkoitin noita pehmeän veden lajeja ja Toruminia, kun Suomessa on kerran luonnostaan pehmeä vesi, niin ei sitä tarvitse veivata vain pH:n takia minusta.

Ottaa sitten vaikka mieluumin jotain humuspitoista pohjamateriaalia ja/tai hajoavaa juurakkoa pohjaan, niin saa saman pH:ta alentavan efektin ja bonuksena vieläpä kivan näköisen kipon ja/tai kasvit. Jos tuntuu, että kalat ei tämänkään jälkeen viihdy ja mitään muuta syytä ei sille löydy, niin sitten voi harkita vesiarvojen muuttamista (tai kalaston vaihtoa). Tämä siis minun mielipiteeni asiasta.

Malawialtaisiin, murtovesiprojekteihin ja muihin erikoistapauksiin en sitten ota mitään kantaa, kun itsellä ei niitä ole. Lähinnä ajattelin asiaa siis ihan perusseuralan ja pehmeän veden lajien kannalta.

Tuota toista kippoa aloin säätämään, koska haaveena oli saada sinne hehkurasboroita. Useammasta lähteestä olen katsonut, että tosiaan ovat mustan veden alueelta ja arvostavat turvetta/tanniineja.<snip> Sinänsä hupaisa yksityiskohta, että vaikka hehkurasborat ovat tosi pieniä, niin AqAdvisorin mukaan 20 hehkurasboraa kansoittaa akvaa samanverran kuin 18 kiilakylkeä, vaikka olisin itse veikannut, että ne vastaisivat korkeintaan 10 kiilakylkeä.

Mikrokaloissa suositukset voivat olla suurempia sen takia, että ne ovat yleensä herkempiä vesiarvojen muutoksille. Etenkin jos on kalasteltu suoraan luonnosta. Toinen asia noissa pikkufisuissa on, että ne on usein myös pikkupiruja. Helmiseeprakalatkin vaativat suuremman akvaarion kuin kiilakyljet kun koiraat tappelevat jatkuvasti keskenään pikkuakvassa. Pikaisesti Seriously Fishistä lukemalla sama näyttää olevan noiden kanssa: mikrokala, herkkä vesiarvojen muutoksille, kinastelevat koiraat, vaatii suuren parven ympärilleen.

Hiilarisysteemi olisi varmaan super, mutta vaikuttaa työläältä, monimutkikkaalta ja vaaralliseltakin...?

Mikäs hiilarisysteemissä on monimutkaista ja työlästä? Laitat kerran systeemin pystyyn jollain parin kilon pullolla ja vaihdat pulloa ~6kk välein. Muuten voit unohtaa koko systeemin. Minulla on mennyt tässä 3kk ajan hiilaria tankkiin ja parin ensimmäisen viikon jälkeen systeemiin ei olisi tarvinnut koskea yhtään. Olen silti koskenut mutta vain erilaisten diffuusorien muodossa kunnes löysin ne mistä pidän toistaiseksi eniten. Toki en pelkän pH muutoksen takia ottaisi hiilarisysteemiä. Hankalampaa ja työläämpää minusta on noiden litkujen kanssa veivaaminen. Sen takia en itse edes miljoonakaloja tai platyja hommaa.

Kaipa se teoriassa voi vaarallinenkin olla, mutta kun ostaa kunnon osat, hoitaa ilmastuksen kuntoon, ja ei heti ensimmäiseksi vedä hanoja kaakkoon, niin en koe kovin vaaralliseksi. Vaarallisemmaksi minä koen vesiarvojen jatkuvan veivaamisen. Hiilarisysteemi sentäs hoitaa hommansa kellon tarkkuudella. Enkä ole edes hommanut mitään pH anturia.

[Merihevonen17]

Tuota toista kippoa aloin säätämään, koska haaveena oli saada sinne hehkurasboroita. Useammasta lähteestä olen katsonut, että tosiaan ovat mustan veden alueelta ja arvostavat turvetta/tanniineja. Sinänsä hupaisa yksityiskohta, että vaikka hehkurasborat ovat tosi pieniä, niin AqAdvisorin mukaan 20 hehkurasboraa kansoittaa akvaa samanverran kuin 18 kiilakylkeä, vaikka olisin itse veikannut, että ne vastaisivat korkeintaan 10 kiilakylkeä.

Mikrokaloissa suositukset voivat olla suurempia sen takia, että ne ovat yleensä herkempiä vesiarvojen muutoksille. Etenkin jos on kalasteltu suoraan luonnosta. Toinen asia noissa pikkufisuissa on, että ne on usein myös pikkupiruja. Helmiseeprakalatkin vaativat suuremman akvaarion kuin kiilakyljet kun koiraat tappelevat jatkuvasti keskenään pikkuakvassa. Pikaisesti Seriously Fishistä lukemalla sama näyttää olevan noiden kanssa: mikrokala, herkkä vesiarvojen muutoksille, kinastelevat koiraat, vaatii suuren parven ympärilleen.

Hmm, hyvä pointti. Ehkäpä tosiaan fiksumpaa käyttää AqAdvisoria kuin laskea sillä sentti/litra taktiikalla, kun tuollaista ei välttämättä äkkinäinen osaa itse ottaa huomioon. Vaikka kyllähän tuosa AqAdvisorissakin oli jollain pienellä präntättynä, että kannattaa silti tutustua tarkemminkin lajeihin ennen ostopäätöstä tms. Taidanpa luopua hehkurasboraideastani, vaikka ne tosi näteiltä näyttävätkin...

Hiilarisysteemi olisi varmaan super, mutta vaikuttaa työläältä, monimutkikkaalta ja vaaralliseltakin...?

Mikäs hiilarisysteemissä on monimutkaista ja työlästä? Laitat kerran systeemin pystyyn jollain parin kilon pullolla ja vaihdat pulloa ~6kk välein. Muuten voit unohtaa koko systeemin. Minulla on mennyt tässä 3kk ajan hiilaria tankkiin ja parin ensimmäisen viikon jälkeen systeemiin ei olisi tarvinnut koskea yhtään. Olen silti koskenut mutta vain erilaisten diffuusorien muodossa kunnes löysin ne mistä pidän toistaiseksi eniten. Toki en pelkän pH muutoksen takia ottaisi hiilarisysteemiä. Hankalampaa ja työläämpää minusta on noiden litkujen kanssa veivaaminen. Sen takia en itse edes miljoonakaloja tai platyja hommaa.

Kaipa se teoriassa voi vaarallinenkin olla, mutta kun ostaa kunnon osat, hoitaa ilmastuksen kuntoon, ja ei heti ensimmäiseksi vedä hanoja kaakkoon, niin en koe kovin vaaralliseksi. Vaarallisemmaksi minä koen vesiarvojen jatkuvan veivaamisen. Hiilarisysteemi sentäs hoitaa hommansa kellon tarkkuudella. Enkä ole edes hommanut mitään pH anturia.

Se kai siinä onkin, että se pitäisi osata laittaa pystyyn ja sitä ennen ostaa jostain kaikki osat. Kutakuinkin kaikki muut akvatarvikkeet voit ostaa yksitellen ja lukea erikseen käyttöohjeet ja käyttää melko turvallisesti, mutta ilmeisesti missään ei ole myynnissä sellaista pakettia, että saisi kaikki tarvikkeet ja suomenkieliset ohjeet ja neuvot hiilarijärjestelmän toimintaan (voin olla väärässäkin!). Muutamia keskusteluita olen täältä lukenut aiheesta, ja vissiin jos aiheeseen oikeasti perehtyy niin voisi kenties saada paketin kasaan. Ylipäätänsä vain tuntuu, että sitten pitäisi oikeasti tietää vesikemiasta ja vesiarvoista jotain tarkempaa, että osaa järjestelmää säätää/käyttää. Mutta jos tuo tupsulevä ei itsestään tuolta akvasta katoa, niin kai sitä jollakin aikajänteellä pitää systeemi kehitellä, ettei mene levään hermot. Vaarallisuudella lähinnä mietin, että eikös siinä ole joku painepullo, niin ettei se räjähdä tms.? Toki olisi hirvittävän ikävä, jos kaloille jotain kävisi, mutta silti minusta pelottavin asia, joka voisi akvaharrastuksessa tapahtua niin olisi vedet lattialla ta juurikin joku kaasuräjähdys. Mutta ehkäpä jälkimmäinen ei kovin todennäköinen...

[Norhie]

Mjahas. Punaisessa akvassa taas tapahtuu. Huomasin toissapäivänä kyhmyn yhden rusokiilakyljen kyljessä ja vedin sen karanteeniin ämpäriin. Fisu vain pääsi jostain kannen raosta hyppäämään pois ja löytyi lattialta kuolleena - oikeasti miten se mahtuu ämpärin kannen alta pois kun siinä oli vain parin millin rako?

Hetki sitten huomasin toisellakin useamman samanlaisen ihokyhmyn. Erikoista kun toissapäivänä niitä ei vielä ollut. Itse asiassa nämä kyhmyt ovat samanlaisia kuin mitä pikkualtaan rusokiilakyljissä oli aikoinaan. Hypännyt kala oli jo aika huonossa kunnossa, mutta tämä uusin oli kirkkaissa väreissä, kuten myös aikoinaan tapahtui.

Hieman huolettaa kun ainakin kahdella muullakin rusokiilakyljellä iho on sen näköinen, että siihen alkaa ehkä kasvamaan jotain. Yhdellä lisäksi vielä silmät pullottavat hieman. Katsotaan kuinka monta kalaa joutuu päästämään päiviltä ennen kuin asettuu.

[Norhie]

Toinenkin pikkukala meni. Tällä kertaa ei hypännyt vaan kuoli itsekseen. Katselin mikroskoopilla niitä kystiä ja sen verran heikkotehoinen laite, että zoomaus ei kyllä paljastanut yhtään mitään muuta kuin limakerroksen. Kystät vaikutti pääosin limaisilta eikä niin kovilta, koska ne oli helppo raaputtaa pois. Alta paljastui sulanutta suomutonta ihoa. Tuo nyt ei sikäli vielä sano yhtään mitään.

Jälki on samanlaista kuin chilodonellan jäljiltä, mutta protazolin olisi pitänyt tuhota se. Nyt voi melko varmasti sanoa ettei ole yksisoluisen aiheuttamaa tai sitten se on jotain sellaista mihin protazol ei tehoa. Turha lääkintäkierros siis aikaisemminkin vaikka oireet näennäisesti katosivatkin. Näinhän se yleensä taitaa mennä näiden kanssa, kun moni asia voi aiheuttaa samanlaisia oireita.

Kalat oli vielä pimeässä aamulla, niin en osaa sanoa onko tullut uusia tapauksia. Mietin että pitäisikö vain kylmästi kalastella kaikki rusokiilakyljet omaan karanteeniin näkyi oireita tai ei, kun lähinnä niihin se nyt näyttää leviävän. Nyt olen siirtänyt kala kerrallaan aina kun oireita näkyy, mutta se on aika stressi pikkukaloille. Tosin kala kerrallaan siirrosta on se etu, että voi vaihtaa lääkettä kunnes löytyy joku mikä siihen tehoaa - tai paljastuu että mikään ei tehoa. Jälkimmäisessä tilanteessa tietää suoraan tarjota fisulle nips heti kun oireet ilmenevät.

Rusokiilakylkiä oli ennen tämän "kystäepisodin" alkua 15. Nyt niitä on 10. Helmiseeprakaloja meni kaksi, mutta ne oli näitä syömättömiä tapauksia ja muissa ei näy yhtään mitään jälkiä. Oudointa tässä on että tämä vie näennäisesti terveitäkin rusokiilakylkiä. Kalat ei eristy ennen kun kystät vetää ne todella heikoksi. Voisiko tämä olla jotain sellaista mikä leviää kun kala käy maistelemassa toista fisua? Tosin monneissa ja piikkisilmissä tätä ei ole koskaan näkynyt ja ne nyt varmasti ensimmäisenä maistelee kuolleita kaloja.

[Fisutar10]

Alkueliöt pitäisi nähdä ylipäätään jo ennen lääkintää mikroskoopilla. Pintavaurioita ne voi aiheuttaa kalalle ja muistuttavat bakutulehdustakin silmämääräisesti usein. Useimmiten ne ovat sekundäärioportunisteja, jotka tulevat ruokapaikalle, kun bakut ovat ensin vaurioittaneet ihoa. Tai esim. kuljetusvaroita, loinen napsinut ensin ihoa jne. Kalakaupasta ja tukusta niitä voi yleisimmin tulla kalasatsin mukana. Itse en ole havainnut edes tulehduskaloilla niitä mikroskoopissa (kop kop). Piilevänä ne voivat aiheuttaa pahaa tuhoa kiduksissa.

Toki pelättyjä alkueliöitä ovat valkopilkkua aiheuttava ja samettitauti (velvet). Niiden suhteen on syytä olla 0-toleranssi. Muut enempi vähempi pieninä määrinä kipossa ja kala parista chilodonellasta ja trichodinasta yleensä selviää mainiosti, jos ei peruskunto ole hekentynyt.

Kystia aiheuttaa monenmoiset örkit.

Millainen siis se kysta on kalan pinnalla? Käsite kysta on minulle myös hieman eri kuin pelkkä bakutulehduksen jälki iholla tai alkueliön aiheuttama tulehdus....

Jos sinulla on digiusb-"mikroskooppi", niin sen heikkous on huono syväterävyys ja ihan manuaalimikroskoopille se vetäne vertaa. Minulla on myös valo- että stereomikroskoopit, niin kummassakin on hieman eri edut. Myös kamera ja video on hyvä, niin voi myöhemmin katsoa asiaa tarkemmin ja kysyä muiltakin.

[Norhie]

Rusokiilakylkiä olikin edellisen kuoleman jälkeen vielä 11 mutta nyt kuitenkin enää 10 kpl. Nyt on kaikki ulkoisesti kipeän näköiset kalat pois altaasta ja paremmilla kalavesillä. Sain myös päähäni hommata 10 kpl tiikerisukarapuja postitse harrastajalta. Rapuset tuli pakattuna limsapulloon ja sanomalehtiin - niistä vain jokaisella oli ketarat ojossa.

Lieneekö ongelma siinä, että paketti matkasi 250 km matkan aika tarkkaan 25h aikana. Sikäli hieman kummastuttaa kun porukat tilaa Saksasta asti rapusia ja ne tulee ilmeisesti elävänä perille? Luulisi että Saksasta matka kestää kauemmin?

Noh, ei olle myyjän vika, mutta siihen loppui minun postikokeilut elävien kanssa. Saavat jäädä ensimmäisiksi ja viimeiseksi postirapusiksi! Norppis ei muuten vielä laitakaan kalalappua luukulle. Seurailevat mitä tekee kilpailija Superpet, jonka uusi omistaja tuntuu keskittyvän enemmän marsuihin ja jyrsijöihin.

Kävin nimittäin pikaisesti sunnuntaina täyttämässä Biotopol varastoa SuperPetistä ja kalahyllyt oli aika tyhjiä. Sekä kalatuotteista että kaloista. Se nyt on varmaa ettei tämän kokoisessa kaupungissa ole tilaa kahdelle kalakaupalle.

[Norhie]

Rusokiilakylkien kuolemat pysähtyivät toistaiseksi. Jäljellä olevat kalat näyttävät varsin terveiltä.

Siirsin tänään altaasta pois loputkin Helmiseeprakalat ja ne asustelevat nyt 130-litran pöntössä, joka oli alunperin varattu sukarapusille. Nyt kun tuo sukarapuhankinta ei oikein mennyt putkeen, niin Helmiseeprat saavat kiposta kivan kodin.

Yllättäen suurin osa niistä toipui, vaikka useampikin näytti siltä että kuihtuu pois. Kaloja on 21 että olisiko niitä alunperin kuitenkin ollut 24 ja vain pari siis siirtyi autuaammille kalavesille. Osa on vielä aika laihoja mutta yksikään ei ole kuolemaisillaan. Pari naarasta on niin pulleita, että olisiko kohta luvassa pieniä Helmiseeprakaloja.

Mietiskelen, että siirtäisinkö myös Mörrin (partamonni) tuonne, koska se on viime aikoina päättänyt ryhtyä kaivuriksi, joka ei ole oikein hyvä asia ravinnepohjan takia. Tuolla ei vaan ole kovin kova virtaus, joten ei optimaalinen paikka partikselle. Toisaalta tarvitsisin tuonne pohjaan jonkin jätejyrsijän, koska Helmiseeprakalat eivät moiseen rooliin sovellu. Altaassa on tosin muutama Thiara Winteri ja vino pino kehäkotiloita, mutta jostain syystä niistäkin tippui muutama, vaikka mitään outoa ei vesiarvoissa ollut. Josko nuo jäljellä olevat nyt alkaisi pikkuhiljaa leviämään.

Viikonloppuna voisi tehdä päivityksen keltaisesta akvasta, kun välillä varmaan olisi hyvä tehdä positiivinenkin päivitys - että ei tule ihmisille kuvaa, että kaikki menee pieleen. Keltainen ja Sininen nimittäin porskuttavat ilman ongelmia *koputtaa puuta* ja keltaisen pandamonnismäärä senkun kasvaa.

[Norhie]

Vihdoin pitkästä aikaa keltainen akvaario statuskuvioissa. Tästäpä ei sen puoleen ole paljoa kerrottavaa, joten sikäli ehkä vähän tylsä? Videot kannattaa taas tallentaa ennen katselemista, kun kuvanlaatu googlen pakkaamana on mitä on.

Keltainen Akvaario (180L / Su130817)

• Yleiskuva (1,7 megaa)
• Keltaisen akvan asukkaita (video / 19s / ~46 megaa)
• Monniset mutustelemassa (video / 30s / ~70 megaa)
• Punapäätetrat (video / 14s / ~35 megaa)

Keltainen akva on tankeista oikeastaan yksinkertaisin. Pohjamateriaalina on Immolan hiekka ilman varsinaista ravinnepohjaa. Sen sijaan ravinteista vastaa muutama Substral Osmocote käpy yhdessä seiskakuulien ja Tetra Plantaminin kanssa. Akvaarioon meni aikoinaan EasyCarboa mutta totesin sen turhaksi kasvivalinnan takia. Nitraatin ja fosfaatin tarpeesta huolehtivat kalat ja osmocote, joten niitäkään en lisäile. Plantamin on ylijäämäpullo, mutta olen huomannut pienen plantamin lisän piristävän kasveja.

Akvaario on pääosin levätön lukuunottamatta lasiin tulevaa pistemäistä viherlevää. Sen putsailen pois noin kerran kuukaudessa. Lisäksi suodattimien ulostuloissa kasvaa hieman partalevää, joka viihtyy oikein hyvin ravinteikkaassa voimakkaassa virtauksessa. Muualle se ei ole katsonut asiakseen levittäytyä, mistä olen tyytyväinen.

Akvaarion suodatuksesta vastaa Juwelin oma suodatin Matrix materiaalilla ja muutamalla omatekoisella suodatinlevyllä varustettuna. Lisäksi akvaariossa on toisena suodattimena Eheim Powerline 200. Virtaus on siis yhteensä noin 1200l/h. Aikaisemmin altaassa on ollut sekä Powerline XL että Eheim eXperience 350. Valitettavasti jälkimmäinen ei enää mahtunut muuttuneen sijoituspaikan takia. Powerline XL taas oli aivan turhan voimakas altaaseen vaikka sen nimellisteho on jotakuinkin sama kuin eXperiencessä. Selittynee suodattimen tilavuuserolla.

Kalat, katkat ja kasvit

Pandamonniset ovat kovia kutemaan ja nykyisin akvassa uiskentelee neljän pandan sijaan jo ainakin 11 monnista. Lisäksi akvassa on työkaverilta saaduista partamonneista kaksi ja niin ikään työkaverilta saatu albiinokuparimonninen ja täpläpyrstömonninen. Kolmantena outona pyöränä on leopardimonninen. Tämä siis ei ole muuttunut mihinkään.

Koko komeuden kruunaa altaan alkuperäiset punapäätetrat yhdessä kolmen leväsukaravun kanssa. Akvaariossa asustaa myös muutama petokotilo pitämässä kehäkotilokannan jotakuinkin kurissa. Kehäkotilot osaltaan auttavat pitäämään akvaarion puhtaana hajoavasta kasvimassasta johon niiden lisäksi vain leväsukaravut koskevat, joten sikäli ne ovat tervetulleita - eläviä kasveja ne eivät napostele. Ne vain lisääntyvät liian nopeasti jos mikään ei pidä niiden määrää kurissa.

Akvaarion kasvit ovat hyvin yksinkertaisia, eli akvasta löytyy patsuleita (pogostemon erectus) ja lammikkia (nymphoides sp 'taiwan') sekä muutama afrikansaniainen (bolbitis heudelotii). Kasvit on keskitetty muutamaan ryppääseen, jotta monnisille jää tarpeellinen hiekkapohja touhuamista varten.

Patsulit kasvattavat todella voimakkaan, laajalle leviävän juuriston, joten niiltä kestää yleensä vähän aikaa saada kasvu käyntiin ja sen jälkeen villiintyvät. Sama villiintyminen on tapahtunut lammikille jo monta kertaa ja olen heittänyt sitä suuria määriä pois. Kohta pitäisi taas karsia molemmat.

Suuria suunnitelmia

Eipä näitä ole. Tämä muuttui ongelma-akvasta väistöakvaksi punapäätetroille, leväsukiksille ja partiksille, jotka piti saada jonnekin. Allashan oli suunnitteilla monislaksi ja/tai sukarapulaksi. Noh, nyt niistä tuli vakituisia asukkaita ja seuraksi pandoja. Leväsukiksia taidan ottaa muutaman lisää mutta siinä kaikki.

Voi olla, että tuikkaan tuonne toisenkin putken. Partispojat jaksavat aina säännöllisesti käydä tappelemassa samasta putkesta, vaikka kummallakin on mukavat kolot itsellään. Toisella lohikäärmekivien muodostama "luonnonluola" ja toisella putki. Päiväsaikaan piileskelevät, mutta öisin alkaa sellainen pyrstönviuhtominen että...

[Fisutar10]

^^ Ihan kiva kippo .

[Norhie]

Hentonäkinruohoksi luulemani kasvi osoittautuikin ihan normaaliksi tähtipatsuliksi ja todennäköisesti Tropican myymäksi Pogostemon sp. 'octopus' variantiksi, koska tämä ei ota kyllä yhtään punaista väriä. Sen takia sekoitin sen luultavasti kasvipaketissa olevaan toiseen kasviin. Tämä toinen kasvi ei selvinnyt ja oli todennäköisesti juuri tuota hentonäkinruohoa.

Tein pieniä muutoksia 180-litraseen jonka johdosta hankkiuduin eroon kaikista altaan lammikeista. Kertoo jotakin harrastuksen suosiosta tällä alueella, kun ei mennyt kaupaksi torissa 2€ hintaan iso puska. Siispä lammikit päätyivät biojätteeseen. Akvan patsuleita karsin myöskin parin puskan verran kun alkoivat olla jo liian tiiviit. Syy poistolle on aika simppeli: molemmat kasvit veivät akvasta aika lailla liikaa tilaa, niin toisen puskan oli aika häipyä - ja pidän patsuleista enemmän.

Nyt ajattelin täyttää akvaa muutamalla hidaskasvuisella bucella ja muuttaa punaisen akvan 'Reni' vesimiekan tänne. Huomasin punaisen akvan kasveja siirtäessä, että Reni jää ikävästi sammakonputken alle, joten otan jonkun isomman kasvin tilalle. En vain ole vielä keksinyt minkä. Toisaalta voisi täyttää tuota vasenta reunaa kivillä ja juurakoillakin ehkä.