Nestemäinen hiili

[Mari Kurki]

Tai jos vaan ottaisi hanasta vähän vettä siihen kippoon ja laimentaisi sen nestehiilen siihen ja sit lurauttaisi sinne altaaseen...?

[Lapinakka]

Minä kyllä teen sen toimenpiteen, että otan sitä vettä ja laitan ne hassut millit sekaan. En halua ehdoin tahdoin tappaa kalojani.

Niin, vielä helpompihan se tosiaan on ottaa sieltä hanasta se vesi, varsinkin jos altaat eivät ole avoimet.

[Juhis90]

Itselläni on joku 25 ml ruisku, johon laitan sitä nestehiiltä 2-3 ml. Sitten vedän sen vettä täyteen akvaariosta(laimenee hiukkasen) ja sitten ruiskasen ruiskun tyhjäksi suodattimen ulotuloputken kohdalla, helppoa ja kätevää

[MKL]

Sama menetelmä, silloin kun muistan sitä hiiltä käyttää. Pitääkin koittaa taas...

[Höpötys]

Hmm... no ehkä pitää sitten kokeilla laimentaa litku vaikka desiin vettä (joka sekin pitää kiikuttaa eripuolille asuntoa keittiön hanasta, kansilasit kun on auki vain 1-2 cm) ennen altaaseen laittoa. Aivan kuin ei olisi tarpeeksi haastavaa muistaa ja ehtiä joka aamu laittamaan nestem. hiiltä altaisiin, niin nyt pitäisi alkaa vielä läträämään laimeemmaksi

Paitsi että pakko sanoa, että eron kyllä huomasi kahden viikon intensiivisen lannoituksen jälkeen myös kasvistossa ja levästössä, sekä kalojen ruumishuoneella.

Hmm... pitäisiköhän rakentaa "suoja aitaus" tolle easylle? Vaikka sellanen kelluva poikashäkki, mikä olisi virtaavassa paikassa, paitsi että se on kyllä ruma. (minäkö vaikea, ehkä joku voisi tulla joka aamu annostelemaan easyt mun puolesta? )

[CrystalCat]

Voi Höpötys... sulle on varmaankin sitten liian hankalaa muistaa ruokkia kalat joka aamu...Ajattele jos se ruokakin pitäisi laimentaa keittiöhanan vedellä...

[Adrianna]

Jos muisti prakaa hiilen annostelun kanssa niin voihan sitä panostaa ja ostaa lannoiteannostelijan, Eheim taitaa niitä tuottaa.

[Damae]

En minäkään muista sitä hiiltä laitella, eikä kalojen ruokintarytmi auta tässä; minä ruokin kalat vasta illalla. Kun on vaihtelevat työajat niin kalat on helpompi ruokkia illasta, jolloin hiiltä ei voi laittaa. Pitäis varmaan oikeesti ostaa se automaatti että kasvit alkaisivat joskus edes kasvaa kunnolla Pitääpä heti käydä muistaessaan heittämässä satsi hiiltä altaaseen!

[RPekka]

illasta, jolloin hiiltä ei voi laittaa.

Kyllä sitä voi. Osa tosin ehtii ehkä hajota yön aikana ennen kuin kasvit sitä pääsevät käyttämään mutta on se illalla annosteltunakin tyhjää parempi.

[Juhis90]

Nyt on sekin sitten kokeiltu, mitä käy, kun nestehiiltä kaataa vaatteille. Eilen itse vähän vahingossa lirautin täydestä pullosta valkoisille shortseille ja nyt ne ovat entiset shortsit, kun siitä jäi keltainen läntti, joka ei edes pesussa lähden pois. Käsille lorahti myös hiukan ja keltainen väri tuntuu niissäkin olevan todella tiukassa vaikka miten yrittää pestä.

[Höpötys]

CrystalCat: Kuules, mäpä ruokin kalani vasta alkuillasta taikka illalla yleensä klo 21-22. Toisekseen ihan hyvin on muistunut nämä vaivaiset 10 vuotta sitä sapuskaa antaa fisuille. Toki joskus jää antamatta, mutta ei sen takia että unohtuisi vaan etten olekaan kotona niin kuin kuvittelin. Ja se miksi en anna ruokaa aamulla on se että mun kalat nukkuu klo 12 asti ja siihe syy on se, että olen töissä ja tahdon katsella kaloja kotona ollessani eli valot on pällä 12-22.30 <- kompromissi viikolle/viikonlopulle.

Eikä sen nestemmäisen hiilen annostelun muistaminen ole yhtä hankalaa kuin sen annostelun kerkeämisen.

Meinaan vaan, että on se aika hassua tehdä sellaista tököttiä akvaariotarkoitukseen, mikä on kuitenkin vaarallista kaloille vaikka purkissa toisin lukeekin. Toisekseen, kyllä se aine pitäisi pystyä ihan suoraan annostelemaan ilman mitään välilutrauksia. Niin ja ostin nyt siltikin uuden purkin easy carboa, sen verran paljon kasvit siitä tykkäs ja meinaan aloittaa myös proFiton käyton altaissa.

[Lapinakka]

Mulla holahti easy carboa kunnon annos jalkojen kautta matolle ja parketille.
Jaloille ei tapahtunut mitään.
Matto ja lattia kärysivät kamalasti. Niitä piti pestä useaan kertaan, että sai sen hajun pois.
Harmitti se määrä minkä sinne lattialle sain laitettua.

Nyt olen ollut huolellisempi putelin kanssa ja easy-carbo on päätynyt altaaseen.

[Hermis]

Mikäs nyt on lopputulos, onko nestemmäinen hiili vaarallista vaiko ei?

Itse olen käyttänyt säännöllisen epäsäännöllisesti ensin flourish exceliä 80L ja 120L, joissa ei tapahtunut havaittavaa vaikutusta käytöllä suuntaan taikka toiseen. Sitten kokeilin easy carboa kumpaankin altaaseen sekä 240L ja lopputulos on aika surkea kalojen kannalta vaikka kasvit kukukoistavatkin karttulehteä lukuun ottamatta:
-80L kuollut 2 korurihmakalaa, jotka tulleet liian lähelle annostelun jälkeen
-120L kuollut 3 kiilakylkeä, jotka uineet easyyn annostelun jälkeen
-240L kuollut sysievämonninen, joka (ylläri) ui annostelun jälkeen liian lähelle
-> kaikki kuolleet vuorokauden sisällä easy carboon uimisen jälkeen. Tiedän toki, että annostus pitää laittaa vesivirtaan eikä suoraan kalojen päälle, mutta kun ne on niin kiinnostuneita kaikeista mitä altaaseen lykkää, luulevat varmaan ruoaksi.

Tuliko kaloille minkäänlaisia oireita tuosta Easycarboon uimisesta? Vai löytyikö ne vain kuolleena terveennäköisinä?

Huomasin eilen sairaannäköisen kuparitetran, jolla oli mahanympärystä ihan verestävä. Kalasairauksiin en ole sen kummemmin vielä perehtynyt, mutta jos tuo voisi olla jostain myrkytyksestä. Altaan hoidossa en ole tehnyt muita muutoksia kuin aloittanut Easycarbon käytön muutaman viikon tauon jälkeen ja aloittanut Easy Life Filter Fluid-vedenparannusaineen käytön. Aika epätodennäköistä on kai, että kala saisi myrkytystä vedenparannusaineesta, joten ajattelin, että olisiko tuo tetra voinut olla tulilinjalla juuri kun lisäsin Easycarbon (oli eilen tai toissapäivänä). Lisään Easycarbon aamulla, kun valot ovat vielä sammuksissa, joten en ehkä ole huomannut alueella uivaa kalaa. Muut kalat näyttivät olevan ulkoisesti kunnossa.

[JKE]

Onko Höpötys nyt niin, että koska kaloillesi ei löydy muuta kuolinsyytä, syytät nestehiiltä? Itsekin annostelen easycarboa ilman välilantrausta, eikä mitään ongelmia ole ollut. On ollut käytössä useamman kuukauden.

[sani]

Mulla menee tällä hetkellä easycarboa kaksinkertainen annos (koska en jaksa laitella hiivatelitkuja) ja ruiskautan sen suoraan taistelukalaparven päälle joka tulee kerjäämään ruokaa. Yksikään kala ei ole kuollut.

Niin ja karttulehti tai muut hentolehtiset eivät kestä easycarboa, mulla otti ja kuoli kokonaan kun tuplasin annoksen. Miekat ja lumpeet menestyy tosi hyvin.

[Maisu]

Mulla menee tällä hetkellä easycarboa kaksinkertainen annos (koska en jaksa laitella hiivatelitkuja) ja ruiskautan sen suoraan taistelukalaparven päälle joka tulee kerjäämään ruokaa. Yksikään kala ei ole kuollut.

Saako kysyä syytä menettelyyn jonka tiedät tämän keskustelun perusteella olevan mahdollisesti vaarallinen kaloillesi?

[memma]

Saako kysyä syytä menettelyyn jonka tiedät tämän keskustelun perusteella olevan mahdollisesti vaarallinen kaloillesi?

Minuakin kiinnostaisi tietää tämä Entäpä lieneekö labyrinttikalat kaikessa suoraan verrannollisia ihan tavallisesti kiduksilla hengittäviin kaloihin?

[sani]

Saako kysyä syytä menettelyyn jonka tiedät tämän keskustelun perusteella olevan mahdollisesti vaarallinen kaloillesi?

Se alkoi siitä kun mies hoiti kesällä allastani ja menetteli tuollatavoin (vaikka käskin laimentaa aineen) eikä silloinkaan sattunut mitään. Jos jotain olisi tullut niin olisin toki muuttanut laittotapaa. Tosin mulla on kyseisessä altaassa vain taistelukaloja ja jos ne on jotenkin vähempi herkempiä tuolle aineelle.

[Maisu]

Entäpä lieneekö labyrinttikalat kaikessa suoraan verrannollisia ihan tavallisesti kiduksilla hengittäviin kaloihin?

Minullahan lähtivät Betta coccinat pyrkimään altaasta pois kuin ammukset kun yhden kerran kokeilin niillä nestehiiltä. Ei voinut tuntua kovin riemukkaalta.

[memma]

Mielestäni on hassua, että kalojen kohdalla (ja tässäkin keskustelussa) mittarina pidetään usein kalojen kuolemista tai kuolematta jättämistä. Kyllähän kuoleminen on mille tahansa eläimelle aika äärimmäinen keino kertoa, että nyt ei ole kaikki hyvin. Perinteisestihän kalojen pitoa ties minkämoisissa olosuhteissa on perusteltu tyyliin: "Hyvinhän se siellä on viihtynyt, kerta ei ole kuollutkaan"

Ja juu, jokainen hoitakoon kalojaan ja kasvejaan miten parhaaksi näkee. Itse käytän fiksatiiveja ihan muihin tarkoituksiin labrassa.

[sani]

Nuo taistelukalat ovat easycarbon aikana myös lisääntyneet eikä poikasissa ole ollut mitään epämuodostumia tai niiden kasvussa ongelmia. Jos aine todellakin tappaa kaloja tai heikentää hyvinvointia oleellisesti, miksi ainetta silti markkinoidaan? Ja onko täällä sellaista kemistiä jotka oikeasti tietää millaisessa muodossa tuo aine on, miten se reagoi veden kanssa ja kuinka vaarallista se oikeasti on.

Turha kai väittää että tiedän kalojeni voivan hyvin koska en voi keskustella niiden kanssa... Esim. väreistä, ruokahalusta, liikkumisesta ja lisääntymisinnosta voi päätellä paljon mutta eihän se tällä foorumilla riitä

[KatjaS]

Olen käyttänyt isommassa altaassa nyt parisen viikkoa tuota nestemmäistä hiiltä, yhdessä hiilidioksidilevittimen kanssa.
Kaloissa en ole havainnut mitään poikkevaa, mutta kasvit ovat lisäyksestä riemastuneet. Punalevä on selkeästi ottanut aineesta nokkiinsa ja kuolee vähitellen pois.
Olen laimentanut aineen ennen akvaarioon laittoa ja lisännyt sen Eheim 2252: sen ilmastusletkun kautta.

[Archie]

Olen käyttänyt kyseistä ainetta sen sen Suomeen tulon jälkeen nykypäivään asti. Sitä ennen käytin Seachemin vastaavaa tuotetta pari vuotta altaissani. Mitään ongelmia en ole havainnut kyseisiä aineita käyttäessäni.

[Sami]

Löysin erään mielenkiintoisen tieteellisen artikkelin glutaraldehydin biohajoamisesta. Linkki (englanninkielinen pdf -tiedosto)

Kannattaa lukea läpi, sillä mikäli oletetaan, että nestemäinen hiililannoite sisältää pääosin glutaraldehydiä, tuossa tekstissä on paljon tärkeää tietoa esim. pH:n, valon ja hapen määrän vaikutuksesta aineen hajoamiseen.

Lyhyesti:
-hapekkaissa akvaattisissa olosuhteissa glutaraldehydi hapettuu melko nopeasti glutaarihapoksi ja siitä eteenpäin hiilidioksidiksi.
Reaktio siis kuluttaa happea ja syntyy hiilidioksidia.

-hapettomissa akvaattisissa olosuhteissa ei synny hiilidioksidia, vaan glutaraldehydi pelkistyy 1,5-pentaanidioliksi (kahdenarvoinen alkoholi).

-glutaraldehydi reagoi primaaristen amiinien kanssa, josta johtuu sen reaktiot proteiinien aminohappojen kanssa. Tästä johtuen se vaurioittaa myös elollisia proteiinirakenteita - bakteereja, leviä ja kaloja.

-Alhainen pH hidastaa hajoamista ja siten pidentää aineen vaikutusaikaa.

Löyhä johtopäätös tästä kaikesta on, että tuota ainetta on turvallista käyttää puskuroidussa, neutraalissa tai hieman emäksisessä pH:ssa ja olosuhteissa, joissa on riittävästi happea läsnä.

Muoks. toinen artikkeli, jossa puhutaan happamuuden ja valaistuksen vaikutuksista löytyy täältä.

[Nicci]

Muoks. toinen artikkeli, jossa puhutaan happamuuden ja valaistuksen vaikutuksista löytyy täältä.

Ei auennut tuo linkkisi Sami..