Tällä hetkellä näyttää siltä että kesällä ostetut avainkirjoahvenet ovat pariskunta. Toinen on jykevämpi ja evät ovat pidemmät. Varmaahan se ei ole. Voivat tietty myös olla esim. 2 koirasta, joista toinen on dominoivampi. Oikeastaan mulle on aika sama että mitä sukupuolta ovat, kun nyt kuitenkin tulevat hyvin toimeen keskenään, eivätkä kiusaa ketään muitakaan. Olen kyllä todella tykästynyt niihin. Voisivat olla pariskunta kun liikkuvat usein yhdessä. Saa nähdä sitten jos joskus kutevat.
Olen tällä hetkellä tyytyväinena akvaarioihini.

Isoin (317 litraa) on aika kaunis jopa (vaikka onkin täynnä kolmea eri vallisneriaa, tai ehkä juuri siksi). Kalasto on mielestäni sopusointuinen, kukaan ei kiusaa ketään ja kalat ovat aika tasaisesti pinnasta pohjaan kaikissa kerroksissa. Kalat ovat myös olleet terveitä, ainoastaan 1 keltabarbi (kaikkein kaunein täplitykseltään) ihmetyttää. Sillä tulee aina välillä verestäviä alueita kylkiin. Kunto on muuten hyvä. Alueet paranevat itsestään parissa päivässä ilmestymisestä. Aion nyt alkaa käyttää altaassa vedenparannusainetta, jos siitä olisi apua. Keltabarbeista on kyllä tullut pulskia! Vaikka kyllä mä kaloja monipuolisesti ruokinkin. Eivät mitään liian läskejä ole, ihan sopivia. 160-litraisessa ollaan niin ikään terveen ja hyvinvoivan oloisia. Mustaneontetrat ovat paljon esillä ja kaikki ototkin ovat hengissä. Ennen mun otot aina kuoli.

Ajattelin jo etten niitä enää osta, mutta sitten muutenkin kalojen kuoleminen loppui (lisäsin runsaasti vedenvaihtoja) niin rohkaistuin kokeilemaan ja siellä ne porskuttaa.

Harrastus on jotenkin saanut ihan uutta potkua kun vaikka vertaa tilanteeseen reilu vuosi sitten. En jotenkin ollut innostunut vaihtamaan vesiä siihen ainoaan altaaseen. Allas oli levässä (liian pitkä valaistusaika varmaan), kaloja kuoli (vaihdoin vettä tietämättäni (tyhmänä) liian vähän) enkä jaksanut panostaa ruokinnassa monipuolisuuteen (kunhan nyt hiutaleita heitin kerran päivässä ja joskus tabletin). Nyt on ihan eri tilanne! Altaita on 4, pieniin vaihdan vettä useammin kuin kerran viikossa ja isoimpaan kerran viikossa. Kasvit kasvaa ja niitä pitää jopa karsia (eikä vaan heittää kuolevia ja levääntyneitä roskiin). Kalastot on mietitty tarkemmin ja ruokin joka päivä eri ruoalla kuin edellisenä päivänä. Ja nykyään liikun myös täällä ja kuulun HAS:iin. Uskon että into pysyy nyt yllä kun hommat sujuu.
Tarmo-taistelukalan ja sukarapujen yhteiselo toimii hyvin. Ravut kantaa munia eikä Tarmo ole ainakaan liiaksi niitä syönyt (ei ainakaan ole pulskemman näköinen), en ainakaan ole huomannut että jahtaisi niitä pientä pyrähdystä pidempään enkä koskaan ole nähnyt sen saavan kiinni yhtäkään.
Minizoohon kuuluu: maakonnat Heppu ja Pepsi, chilen tarantula Vauva, jättijauhis Ytyvä ja altaat 42l (sukarapula), 160l (sekalaista) ja 317l (sekalaista).