Joo kerronpa tänne omia tämänhetkisiä akvaariomietteitäni. Olohuoneessa on 180 x 60 x 60 purkki, ensi kertaa vedet sisässä ja suodattimet hommissa, on "ympit ja pympit" ja ammoniakkiliuosta ja kalanruokaa, testit, jne.
Mutta sitten ne päänsisäiset mietteet ja aatteet: Tällaiselle kontrollifriikille tämä harrastus on kauhistus ja toisaalta myös ihastus!
Minä kun olen luonteeltani "varmistelevaa" sorttia ja sitten on se huolehtiminen ja asioiden vatvominen ja kontrolloiminen, sekä vaipuminen "mitä jos" -ajatteluun. Nyt on tänään vedet ekaa kertaa sisässä rakkaassa purkissani, ja olen niin sanotusti pelko p******ssä. Jokainen pieni rasahduskin mikä kuuluu kämpästä, tai jostakin lähistöltä, kuten naapurista, saa pulssini nousemaan ja naaman kalpenemaan. Nykkö se leviää olohuoneen lattialle.
Epävarmuuden sietäminen on vaikeaa, ja elämässä yleensäkin, mutta myös tässä akvaarioharrastuksessa sitä löytyy ja sen kanssa on vaan elettävä. Ehkä elämää voiskin verrata akvaarioon; koskaan ei oikein tiedä mitä tulee... siinä kai sen viehätys.
Höh. Eli ajatukset on vähän, että kaikkeen sitä olen ryhtynyt. Saa nähdä saanko ensi yönä unta. Just nytkin kuului keittiöstä jokin kolahdus, taisi sellainen imukupeilla varustettu tiskiharja vain keikahtaa nurin: niin heti olin varautumassa maailmanloppuun.
Tämä on viehättävä harrastus, mutta on luonteelleni todellinen koulunpenkki! Olen varmistellut kaikenlaisia faktoja satoja kertaa ja sittenkin olen ollut ihan puissa. Ja nyt kun tässä tuli vesien laittamiset, suodatinten ja letkujen asentamiset, ja kypsyttelyt ajankohtaiseksi, niin kumppani onkin reissun päällä; ja täällä minä yksikseen virittelen naisen hysteriaani mahdollisesta altaan levahtamisesta lattialle.
Kumppani pilailikin puhelimessa, että älä nyt vaan vessaan mene välillä, että sillä aikaa voi tapahtua jotain

Muutaman vuoden takaisen akvaarioharrastukseni aikana en muista olleeni näin säikky... johtunee siitä, että silloisen kumppanin kanssa yhdessä touhuttiin, ja tuntui että vastuu on hänellä. Ehkäpä tämä itsekseen kaiken laittelu lisää epävarmuutta, kun ei ollut toinen taustatukena vieressä vakuuttelemassa, että on se jo ok, ei sitä tartte sadatta kertaa varmistaa.
No joo hieno päivä ollut tänään akvaarion maailmassa.
Jospa tää tässä kohta alkais etsiä unta, ja levollista sellaista.