Korvausvesihuolto

[Jorg]

Ihan itse tein läpiviennin. Mun tynnyri on sahattu päältä auki kun ei tarvitse olla ilmatiivis tuossa tarkoituksessa. Korkin reiästä sitä läpivientiä on vaikea ruuvata... Tynnyrin kun sahaa oikeasta kohdasta poikki niin nurinpäin käännettynä siitä tulee sopiva kansi.

[saurama]

...vai liikaa "sisäistä laastaria"... No joo...

Ai kuish-hik-nii?

Monikohan on miettinyt että mitäs sitten kun on 200l korvausvesisaavi ja osmolaattori tai muu vastaava pettää ja pumppaa koko saavin tyhjäksi ? Oletteko laskeneet että korvausvesisäiliön sisältö mahtuu ala-altaaseen vai luotatteko tekniikkaan ?

Veikkaan, että käden ylös nostavia tulee tosi pieni ryhmä... Meillä tulisi todennäköisesti aika vähän vettä lattialle, mutta tekee se kymmenenkin litraa tuhoja. Saavista saa max noin 80 litraa vettä kun pumppu ei ole ihan pohjalla eikä pänikkää täytetä aivan piripintaan. Ala-allas on satalitrainen, 40cm korkea ja vedenpinta on suurimmassa osassa 15cm kun vaahdottajat sellaisesta pitävät. Reilu 60ltr mahtuu siis vielä sisään ennen kuin joudutaan ottamaan pintajännitys avuksi.

Tunze lupaa, että pumppui pumppaa vain tietyn ajan kunnes pysähtyy, jottei käy vahinkoa. Näin toki kaiken tekniikan kanssa. Se toimii kunnes tulee vika.

[Mikael]

Tunze lupaa, että pumppui pumppaa vain tietyn ajan kunnes pysähtyy, jottei käy vahinkoa. Näin toki kaiken tekniikan kanssa. Se toimii kunnes tulee vika.

Itselläni on osmolaattori ollut kalkkivesisekoittimen kytkettynä ja se oli vikatikki. Homma pelasi kyllä pitkään OK. Järjestelmä oli rakennettu niin, että osmolaattorin pumppaama vesimäärää oli kuristettu pienellä venttiilillä jolloin kalkkivettä tuli pumpattua ala-altaaseen hitaasti. Koska osmolaattorissa on tuo aikaraja joka on luokkaa 9-10 minuuttia ja kun pumppu sammuu automaattisesti aikarajan jälkeen niin myös korvausveden pumppaus loppuu ja sehän ei ole hyvä asia jos on päivänkin pois (korvausvettä menee 15 päivittäin) Siksipä tämä laite oli kytketty ajastimen kautta jolloin osmolaattorilta katkaistiin virta 15minuutiksi joka tunti. Ajastimella osmolaattori tuli 'nollattua' säännöllisesti. Jos oli pysähtynyt niin tämä nollaus 'elvytti' sen jälleen toimintaan.

Tämä elvytys oli jonkinlainen pelastus kun sitten eräänä päivänä osmolaattori sekosi kaiketi sähkökatkoksen yhteydessä. Se oli jäänyt pumppaamaan kalkkivettä jatkuvasti ja altaan vesi oli valkoinen ja pH9+.
Tuo ajastin pelasti koska se katkaisi myös tuon jatkuvan pumppauksen ja tällä kertaa kuolivat vain kaikki agrot ja yksi kala.

Nyt vesi kalkkivesisekoittimeen pumpataan dosaatiopumpun avulla ja se tiputtaa kalkkivettä tasaisesti ympäri vuorokauden ja osmolaattori pumppaa puhdasta RO-vettä vain sen määrän joka jää uupumaan tarvittavasta kokonaiskorvausvesimäärästä.

Eli laitteet voivat helposti vikaantua. Tällä hetkellä esim. Arkadian 2 kpl 2x54W T5 valot ovat pimeänä. Lakkasivat toimimasta viikon välein ja ikää niillä on luokkaa 3 vuotta.
Sitten pari viikkoa sitten sähkökatkos formatoi Topfield 5100 digiboxin kovalevyn ja kaikki katsomattomat elokuvat ja myös ohjelmat koralliriutoilta yms. ovat nyt bittiavaruudessa.

[heikki]

Mulla on 170 l avoin sadevesi astia etolasta. Haaga systeemillä ja lappoperiaattella menee vesi ala-altaaseen. Välillä kun putsaa letkun niin toimii hyvin. Kalkkivesi saostuu joskus letkun päähän. Simppeli systeemi.

[akvaarioprojekti]

Mulla on 170 l avoin sadevesi astia etolasta. Haaga systeemillä ja lappoperiaattella menee vesi ala-altaaseen. Välillä kun putsaa letkun niin toimii hyvin. Kalkkivesi saostuu joskus letkun päähän. Simppeli systeemi.

Oikeastaan ainut syy miksi en ole ajatellut ottaa tuota kohosysteemiä käyttöön on mielikuva ilmapumpun pitämästä kovasta metelistä. Mahtaako käsitys olla oikea?

Terv. nimim. "ensimmäinen yö ilmapumppuvaahdottimen kanssa samassa huoneessa oli kamala"

[raa]

Lainaus Mikaelilta:

Arkadian 2 kpl 2x54W T5 valot ovat pimeänä. Lakkasivat toimimasta viikon välein ja ikää niillä on luokkaa 3 vuotta.

Itselläni oli sama ongelma Aqua Connectin valaisimen kanssa. Tehdas pyysi tarkastaman putkien iän ja kokeilemaan uusilla. Putket olivat noin vuoden vanhat. Uusillaa putkilla on taas toiminut kuin junan WC.

[Jorg]

Mulla on 170 l avoin sadevesi astia etolasta. Haaga systeemillä ja lappoperiaattella menee vesi ala-altaaseen. Välillä kun putsaa letkun niin toimii hyvin. Kalkkivesi saostuu joskus letkun päähän. Simppeli systeemi.

Kuulostaa erittäin vaaralliselta...
Tietysti...niin kauan hyvä kun toimii, tai jos ala-altaassa on 200 litraa varaa. Jostain syystä jos koho ei puristakkaan kunnolla letkua niin homma on valmis. Enemmin luottaisin osmolaattorin automatiikkaan kuin tuohon.

[Idefix]

Olen köyhänä rakentanut osmolaattorin itse. Käyttämäni tarvikkeet: virtalähde, rele, katkaisin sekä kotelo. Lisäksi kaivoin autotallista johtoa, piirilevynpalan, liittimiä, peugeotin pissapojanpumpun sekä letkua. Tunzen kohokytkin (2kpl) sattui olemaan toisenharrastajan miljoonalaatikossa. Tunti askartelua ja 15€:lla sain toimivan pinnantasausjärjestelmän.

Toinen koho tarkkailee sumpussa vedenpintaa ja toinen katkaisee piirin jos vesi loppuu korvausvesiastiasta.

[akvaarioprojekti]

Mulla on 170 l avoin sadevesi astia etolasta. Haaga systeemillä ja lappoperiaattella menee vesi ala-altaaseen. Välillä kun putsaa letkun niin toimii hyvin. Kalkkivesi saostuu joskus letkun päähän. Simppeli systeemi.

Kuulostaa erittäin vaaralliselta...
Tietysti...niin kauan hyvä kun toimii, tai jos ala-altaassa on 200 litraa varaa. Jostain syystä jos koho ei puristakkaan kunnolla letkua niin homma on valmis. Enemmin luottaisin osmolaattorin automatiikkaan kuin tuohon.

Niin, ei kai se vaadi kuin jonkun jyväsen joka sattuu päätymään sinne puristuskohtaan sillä hetkellä kun letkun pitäisi puristua kiinni -> puro senkun jatkaa virtamistaan...

[Jyrkiboy]

Mulla on 170 l avoin sadevesi astia etolasta. Haaga systeemillä ja lappoperiaattella menee vesi ala-altaaseen. Välillä kun putsaa letkun niin toimii hyvin. Kalkkivesi saostuu joskus letkun päähän. Simppeli systeemi.

Kuulostaa erittäin vaaralliselta...
Tietysti...niin kauan hyvä kun toimii, tai jos ala-altaassa on 200 litraa varaa. Jostain syystä jos koho ei puristakkaan kunnolla letkua niin homma on valmis. Enemmin luottaisin osmolaattorin automatiikkaan kuin tuohon.

Niin, ei kai se vaadi kuin jonkun jyväsen joka sattuu päätymään sinne puristuskohtaan sillä hetkellä kun letkun pitäisi puristua kiinni -> puro senkun jatkaa virtamistaan...

No ei pidä lisätä hiekkaa kalkkiveteen.

Ei vaiskaan, lapolla ei saa paljoa kummempaa ylipainetta letkuun, kuin ilmapumpullakaan, silloin kun korvausvesiastian pinta on ala-altaan vedenpinnan alapuolella.

Ennemin se litistyskohta menee kalsiumhydoksidisaostumasta tukkoon, kuin että se jäisi auki.

Btw. moniko on saanut kunnon härdellin aikaan haaga-tasaajalla? Entäpä osmolaattorilla...

Oikeastaan ainut syy miksi en ole ajatellut ottaa tuota kohosysteemiä käyttöön on mielikuva ilmapumpun pitämästä kovasta metelistä. Mahtaako käsitys olla oikea?

Ei ole, tetran pikkuiset ilmapumput ovat käytännössä äänettömiä ja tarkoitukseen riittäviä.

[Jorg]

Ei vaiskaan, lapolla ei saa paljoa kummempaa ylipainetta letkuun, kuin ilmapumpullakaan, silloin kun korvausvesiastian pinta on ala-altaan vedenpinnan alapuolella.

Ilmeisesti viittaat tällä tuohon ilmapumppusysteemiin koska tämähän on toimimaton systeemi lapottaa ?

[akvaarioprojekti]

Kommentoikaahan, olenko nyt ymmärtänyt oikein tämän paineistetun korvausvesipöntön idean:

- Ilmaletku tulee astiaan ilmatilaan, ei veden pinnan alle.
- Vesiletku taas astian pohjalle asti, paitsi kalkkivettä käytettäessä se lienee syytä jättää muutaman sentin korkeudelle pohjasta.
- Tällä systeemillä vesi pyrkii ulos letkua pitkin niin kauan kuin letkun pää yltää veden pinnan alle.

Jos tämän haluaisi toteuttaa kahdella rinnakkaisella säiliöllä, menisikö näin:

- Pistetään molempiin pönttöihin oma ilmapumppu tai jaetaan ilmaletku T-haaralla molempiin pönttöihin.
- Veden johtaminen astioiden välillä, vaihtoehtoja:
1. Tehdään astioiden välille yhdistävä letku joiden läpiviennit ovat mahdollisimman lähellä pohjaa. Letku altaaseen lähtee vain toisesta pöntöstä. Haitta: pieni osa vedestä jää hyödyntämättä, koska läpivientejä ei saa tehtyä ihan pohjan tasalle.
2. Viedään letku altaaseen molemmista pöntöistä, sama koho puristaa molempia letkuja rinnakkain.
3. Tehdään astioita yhdistävä letku yläkautta. Siinä pöntössä, josta ei mene letkua altaaseen, pidetään suurempi paine, jolloin vesi pyrkii toiseen pönttöön. Toisessa pöntössä hieman pienempi paine, joka riittää pakottamaan veden altaaseen. Haitta: vaatii säätämistä, sitä paitsi toimiikohan tämä edes näin?

[Jukka]

Kommentoikaahan, olenko nyt ymmärtänyt oikein...

Just noin.

1. Tehdään astioiden välille yhdistävä letku joiden läpiviennit ovat mahdollisimman lähellä pohjaa. Letku altaaseen lähtee vain toisesta pöntöstä. Haitta: pieni osa vedestä jää hyödyntämättä, koska läpivientejä ei saa tehtyä ihan pohjan tasalle.

Noin tekisin kahden pöntön systeemin. Mielestäni kaikkein yksinkertaisin.

2. Viedään letku altaaseen molemmista pöntöistä, sama koho puristaa molempia letkuja rinnakkain.

Toinen letku saattaisi aueta puristuksesta hieman aikaisemmin kuin toinen. Siinä tapauksessa toinen pönttö tyhjentyisi ensin ja toinen perässä, toimisi silti sekin.

3. Tehdään astioita yhdistävä letku yläkautta... ...vaatii säätämistä, ...

Säätäminen korvausveden kanssa on aina pahasta .

[WaterBoy78]

Otatte ilmeisesti veden suoraan hanasta kun kerran kalkkivesi on käytössä? Olin ajatellut käyttää ballingia, mutta tuo kyllä puoltaisi (myös) kalkkiveden käyttöä.

Nyt en ymmärrä, kai voi sekoittaa kalkkiveden RO-vedestä? Eikä ole pakko sekoittaa Balling-nesteet RO-vedestä?
Olen kyllä ihan pihalla

[akvaarioprojekti]

Otatte ilmeisesti veden suoraan hanasta kun kerran kalkkivesi on käytössä? Olin ajatellut käyttää ballingia, mutta tuo kyllä puoltaisi (myös) kalkkiveden käyttöä.

Nyt en ymmärrä, kai voi sekoittaa kalkkiveden RO-vedestä?

Voi tietysti, mutta kalkkivedestä saostuu pois suurin osa epäpuhtauksista, joten sen tekoon ei ilmeisesti ole mitenkään välttämätöntä käyttää RO-vettä. Siksi kalkkiveden olisi vaivattomampaa täydentää korvausvesipönttöä, senkun laskee veden letkulla suoraan hanasta ja lisää kalkin.

[WaterBoy78]

Voi tietysti, mutta kalkkivedestä saostuu pois suurin osa epäpuhtauksista, joten sen tekoon ei ilmeisesti ole mitenkään välttämätöntä käyttää RO-vettä. Siksi kalkkiveden olisi vaivattomampaa täydentää korvausvesipönttöä, senkun laskee veden letkulla suoraan hanasta ja lisää kalkin.

Niin tietenkin. Kiitos vastauksesta! Minulla on sama valinta kohta edessä...

[akvaarioprojekti]

Jos tämän haluaisi toteuttaa kahdella rinnakkaisella säiliöllä, menisikö näin:
[...]
3. Tehdään astioita yhdistävä letku yläkautta. Siinä pöntössä, josta ei mene letkua altaaseen, pidetään suurempi paine, jolloin vesi pyrkii toiseen pönttöön. Toisessa pöntössä hieman pienempi paine, joka riittää pakottamaan veden altaaseen. Haitta: vaatii säätämistä, sitä paitsi toimiikohan tämä edes näin?

Entäpä sillä tavalla, että yhdistetään astiat yläkautta mutta paineistetaan vain se 1. pönttö? Eikö vesi silloin pyri 2. pöntön puolelle. Samalla 2. pönttö paineistuu ja vettä pyrkii allasta kohti. Toimiiko logiikka?

[Jyrkiboy]

Entäpä sillä tavalla, että yhdistetään astiat yläkautta mutta paineistetaan vain se 1. pönttö? Eikö vesi silloin pyri 2. pöntön puolelle. Samalla 2. pönttö paineistuu ja vettä pyrkii allasta kohti. Toimiiko logiikka?

Varmaan toimisi, mutta vaatii erittäin tiiviit ja luotettavat läpiviennit. Toisaalta kovin tiiviit läpiviennitkin ovat riskaabeleja, ns. "sallittu vuoto" toimii eräänlaisena ylipaineventtiilinä ja sitäkautta katastrofivakuutuksena.

Sinuna hakisin edelleen ratkaisua jossa on vain yksi korvausvesiastia. Yksinkertaisin on aina varmatoimisin.

[akvaarioprojekti]

Entäpä sillä tavalla, että yhdistetään astiat yläkautta mutta paineistetaan vain se 1. pönttö? Eikö vesi silloin pyri 2. pöntön puolelle. Samalla 2. pönttö paineistuu ja vettä pyrkii allasta kohti. Toimiiko logiikka?

Varmaan toimisi, mutta vaatii erittäin tiiviit ja luotettavat läpiviennit. Toisaalta kovin tiiviit läpiviennitkin ovat riskaabeleja, ns. "sallittu vuoto" toimii eräänlaisena ylipaineventtiilinä ja sitäkautta katastrofivakuutuksena.

Sinuna hakisin edelleen ratkaisua jossa on vain yksi korvausvesiastia. Yksinkertaisin on aina varmatoimisin.

Miksi vaatisi sen tiiviimpiä kuin yksi pönttö?

Ehdottomasti yhden pöntön systeemi olisi mieluisampi vaihtoehto. Mistään ei vain tunnu löytyvän sopivaa sellaista. Pöntön tulisi sopia n. 60x60 sentin alalle ja se saisi olla korkeintaan n. 50 cm korkea. Ja mieluusti tiivis, jotta paineistaminen olisi mahdollista. Yksi 30 litran kanisteri täyttäisi nuo kriteerit, mutta sitä saisi olla sitten täyttämässä turhan usein.

Ala-altaaseen tehty korvausvesiosasto alkaa kyllä tuntumaan yhä paremmalta vaihtoehdolta sekä tilankäytön että turvallisuuden kannalta - se ei voi millään tulvia yli vaikka osmolaattori sekoaisi, jos jättää väliseinän esim. sentin ulkoseiniä matalammaksi. Eliöstön tuo sekoaminen kyllä voi tappaa ja paineistaminen/kohosysteemi ei tietenkään ole mahdollista.

[Jorg]

Kahden pöntön systeemissä se jälkimäinen on piripintaan täynnä vettä. Siitä syystä oltava 100% tiivis liitos tai vesi ei menekään letkulla altaaseen vaan lorottaa läpiviennistä pöntön kylkeä lattialle.

Jos et löydä sopivan kokoista pönttöä niin suosittelen ilmapumpun korvaamista doserilla. Tällöin ei pöntön tarvitse olla painetiivis. Näitä "ei tiivitä" astioita on huomattavasti helpompi löytää.

[Idefix]

Yksi 30 litran kanisteri täyttäisi nuo kriteerit, mutta sitä saisi olla sitten täyttämässä turhan usein.

Mulla on litroja reilu kolme kertaa enemmän, monimetallit sekä 40x tunnissa vedenkierto. 65:n litran korvausvesiastia riittää talvisin noin viikon ja kesäisin ehkä n. 5 päivää. Paljoa kauempaa ei kalkkivesi edes pysy kunnossa (reagoi ilman kanssa tms.).

Jos et löydä sopivan kokoista pönttöä niin suosittelen ilmapumpun korvaamista doserilla. Tällöin ei pöntön tarvitse olla painetiivis. Näitä "ei tiivitä" astioita on huomattavasti helpompi löytää.

Muutenkin ainakin minusta tuntuu tuollainen paineistamaton systeemi turvallisemmalta sekä ennen kaikkea vähemmän säätöä vaativalta. Nm. molempia kokeillut.

[akvaarioprojekti]

Jos et löydä sopivan kokoista pönttöä niin suosittelen ilmapumpun korvaamista doserilla. Tällöin ei pöntön tarvitse olla painetiivis. Näitä "ei tiivitä" astioita on huomattavasti helpompi löytää.

Tarkoittaako doser tässä osmolaattoria?

[Idefix]

Olen köyhänä rakentanut osmolaattorin itse. Käyttämäni tarvikkeet: virtalähde, rele, katkaisin sekä kotelo. Lisäksi kaivoin autotallista johtoa, piirilevynpalan, liittimiä, peugeotin pissapojanpumpun sekä letkua. Tunzen kohokytkin (2kpl) sattui olemaan toisenharrastajan miljoonalaatikossa. Tunti askartelua ja 15€:lla sain toimivan pinnantasausjärjestelmän.

Toinen koho tarkkailee sumpussa vedenpintaa ja toinen katkaisee piirin jos vesi loppuu korvausvesiastiasta.

Vähän vielä mainostan omaa järjestelmääni.

Tarkoittaako doser tässä osmolaattoria?

Arvelisin, että doserilla viitataan dosaatiopumppuun.

[HarriL]

Itsellä myö ajastimellä toimiva dosaatio/annostelupumppu käytössä, joka yöaikaan pumppaa 0,5l/h kalkkivettä akvaarioon.
Jos dosaatiopumppu sekoaa, niin ko. pumppu siirtää maximissaan 30l kalkkivettä pääaltaasaan. Onneksi pysyy vesi pois parketilta, mutta 30l:n kohonneilla ph-arvoilla n. 600l:n systeemissä saa todennäkoisemmin tapettua systeemin herkimmät eläimet.

[Jorg]

Tarkoittaako doser tässä osmolaattoria?

Ei vaan dosaatiopumppua kuten Idefix tuossa jo sanoi.

Itse kun noita suunnittelin niin kaikenlaisia ratkaisuja mietin ja totesin tuon mielestäni kaikkein yksinkertaisimmaksi.
Itsellä doseri, jota ohjaa koho, työntää vettä kalkkivesisekoittajan kautta ala-altaaseen. Ilmeisesti tässäkään ei ole tarvis käyttää edes RO-vettä mutta mulla ainakin toistaiseksi menee RO-vesi.

Tämä antaa enempi mahd. astia valinnassa kun ei tarvitse olla painetiivis.