
Haljenneen pohjan korjaus
Valvoja: Moderaattorit
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Vaikka juupas-eipäs-tyhmä-empäsoo-ootpas -anti onkin foorumin parasta
, saattaisin itse hajonneen altaan omistajana rimpauttaa valmistajalle (tai jos se ei ole tiedossa niin kysyä Kuopiosta ja Porista) ja udella miten tilanteessa tulisi toimia. Heillä varmasti ammattilaisina on tiedossa sekä teoria että kokemus. Myös palvelu on pelannut tähän asti oikein kivasti, joten vastaukseksi voi odottaa muutakin kuin "osta uusi".

1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Hyvä idea. Olisi kyllä sitten mukava tietää tarkoin, mitä sanoivat, ja verrata tämän ketjun antiinAdrianna kirjoitti: ...
, saattaisin itse hajonneen altaan omistajana rimpauttaa valmistajalle
...

Tai voisihan asiaa kysyä kuka tahansa ko. valmistajien asiakas. Eikä tarvitse varmaan rikkoa akvaariotaan kysymistä varten. Tunnontarkka tosin tekee niin. Ehkä voisi nostaa akvaariota kivenmurun päälle ja toivoa, että pohja halkeaa suunnilleen samalla tavoin, edestä taakse. Lähdenkin tästä nostelemaan.
Tuossa edellä Optimistix ei ole ottanut huomioon erilaisia rakennevaihtoehtoja, joita on lukemattomia. Myös oletus että pohjan yleensä annetaan pullistua paljon, on erikoinen. Ja se etu- ja takalasin halkeaminen, melko lailla, noin esitettynä.
Niistä esimerkkisi 10 cm liuskoista voi rakentaa pohjan kovin monella tapaa, mihin et puutu lainkaan. Joustavin olisi yhteen tasoon niin että silikonisaumat kaikissa väleissä ovat paksut, 5-8mm. Siis myös etu-ja takalasia vasten.
Jos pohja on haljennut ja sen silikoonaa päältä, pääsee sauma hyvin elämään myös. Siten vain silikonilla olenkin korjannut sadan litran akvaarion aikoinaan, joka meni siirreltäessä halki.
On päivänselvää, että laminoitu lasi on kestävämpää ja "sitkeämpää" kuin samanpaksuinen yksinkertainen. Jos ei sitä joku usko, niin olkoon uskomaton.
Se tästä osaltani. Edeltä voi kerrata mitä on sanottu.
Niistä esimerkkisi 10 cm liuskoista voi rakentaa pohjan kovin monella tapaa, mihin et puutu lainkaan. Joustavin olisi yhteen tasoon niin että silikonisaumat kaikissa väleissä ovat paksut, 5-8mm. Siis myös etu-ja takalasia vasten.
Jos pohja on haljennut ja sen silikoonaa päältä, pääsee sauma hyvin elämään myös. Siten vain silikonilla olenkin korjannut sadan litran akvaarion aikoinaan, joka meni siirreltäessä halki.
On päivänselvää, että laminoitu lasi on kestävämpää ja "sitkeämpää" kuin samanpaksuinen yksinkertainen. Jos ei sitä joku usko, niin olkoon uskomaton.
Se tästä osaltani. Edeltä voi kerrata mitä on sanottu.

Kehysakvaario asetettuna kovalle alustalle on tuettu vain reunoistaan, ja pohjalasi pullistuu keskeltä ulospäin vedenpaineen vaikutuksesta. Erikoista?111na kirjoitti: ...
Myös oletus että pohjan yleensä annetaan pullistua paljon, on erikoinen. Ja se etu- ja takalasin halkeaminen, melko lailla, noin esitettynä.
...
Vai tarkoitatko sitä tapausta, että akvaario on olennaisesti tuettu päissä olevien jalkojen väliin sillaksi, ja väliin aseteltu silmänlumeeksi lastulevyä, vaneria tms muka 'tukemaan akvaariota keskeltäkin' ? (eivät muuten tue, vaikka eivät taipuisikaan akvaarion alla).
Halkeamisesta kuva:

Halkeaman kohdalla lasit toisiaan vasten:
"
"111na kirjoitti:Olisiko tyypillinen oire siitä kehysakvaarioiden välinpitämättömästä kokoamistavasta, missä ei lasien väliin ei soviteta kunnollista silikonisaumaa. Lasi vasten lasia, räts räts!
Kyllä, tuntien yleisen huonon rakennustavan pohja pitää tukea. Lasien reunoja tuskin on hiottukaan ja jos leikkaus ei ole aivan suora (kuten tuskin koskaan on) voi tulla seuraavanlainen oire kun lasi pullistuu alas ja kehyksen vaakasuora osa vipuaa pohjan reunaa ylös. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=119484optimistx kirjoitti:Erikoista?
(Laitoit lainan toisesta ketjusta ilman tietoa. Se on väärin. No nyt linkki on tuossa.)
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5530
- Liittynyt: 13:54, 06.04.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lieto
Aqua-Web foorumin käyttäytymisohjeita ja sääntöjä:
Lainaaminen ja linkittäminen kohta 3.
Lainaaminen ja linkittäminen kohta 3.
My word's but a whisper - your deafness a SHOUT.
I may make you feel, but I can't make you think.
Liikkuvaa ja liikutettua kuvaa riutastani YouTubessa
I may make you feel, but I can't make you think.
Liikkuvaa ja liikutettua kuvaa riutastani YouTubessa
Kiitos. Siellä on teksti:Aqualung kirjoitti:Aqua-Web foorumin käyttäytymisohjeita ja sääntöjä:
Lainaaminen ja linkittäminen kohta 3.
"Jos lainattu teksti on jostain muusta keskustelusta, on viestiketju hyvä laittaa linkkinä. "
On siis hyvä.
Lystikästä muuten huomata, että viitatessasi käyttäytymisohjeisiin ja sääntöihin et antanut itsekään linkkiä sinne.


-
- Katalysaattori
- Viestit: 5530
- Liittynyt: 13:54, 06.04.2007
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lieto
Käsittääkseni foorumin sääntökokoelma ei sinällään mene "keskustelu" kategorian alle parista syystä:optimistx kirjoitti: "Jos lainattu teksti on jostain muusta keskustelusta, on viestiketju hyvä laittaa linkkinä. "
- Sääntöihin ei pääse kirjoittelemaan jatkoja.
- Yläreunan linkeistä "säännöt" on ainoa joka aukeaa uuteen erilliseen ikkunaan eikä vain tuo uutta sivua jo avoimeen ikkunaan.
Uutta vuotta!
My word's but a whisper - your deafness a SHOUT.
I may make you feel, but I can't make you think.
Liikkuvaa ja liikutettua kuvaa riutastani YouTubessa
I may make you feel, but I can't make you think.
Liikkuvaa ja liikutettua kuvaa riutastani YouTubessa
Olen sentään normaali ihminen, joka haluaa ettei kirjoittamaani irroteta muualle ilman selkeyttä. Sen selkeyden voi toki tuoda joskus muillakin keinoin kuin linkkinä. Valitettavasti uskon että sanot noin ärsyttääksesi. En aavistanut vähääkään..optimistx kirjoitti:Pahoittelen, että tein mielestäsi väärin.111na kirjoitti: ...
(Laitoit lainan toisesta ketjusta ilman tietoa. Se on väärin. No nyt linkki on tuossa.)
En aavistanut vähänkään, että koet sen noin. Nyt tiedän.
Mutta oikein hyvää uutta vuotta!
Tartun otaksumiini epäjohdonmukaisuuksiin, koska ne usein paljastavat virheitä ajattelussa ja antavat siten tilaisuuden oppia uutta ja korjata vanhoja käsityksiä.111na kirjoitti:
...
Valitettavasti uskon että sanot noin ärsyttääksesi.
...
Jos ihminen huomaa olleensa väärässä, hän tyypillisesti ärsyyntyy ja alkaa puolustautua mitä mielikuvituksellisimmalla tavoilla, esim. johtamalla keskustelun epäolennaisuuksiin. Aika harvoin törmää tilanteeseen, jossa hän myöntää itselleen ja muille, että sainpa tilaisuuden korjata luulojani, olin väärässä.
Tässä 'lasi vasten lasia' -tapauksessa olemme saarnanneet innolla, että pitää olla silikonia välissä. Mutta eikö se pädekään halkeaman kohtaan ja jos ei päde, niin miksi ei? Tämä mahdollinen epäjohdonmukaisuus alkoi kiinnostaa.
Niin myönnän, tiesin asian osoittamisen ärsyttävän, joten se oli tahallista.
Hyvä huomio, tietenkin pätee. Jos haljenneen pohjan korjaa vain silikonilla päältä, eihän se välttämättä olekaan hyvin joustava sauma ja siihen pohjan joustaessa voi tulla uusia säröjä. Päälle liimattu paikkapala on asiallisempi.optimistx kirjoitti:Tässä 'lasi vasten lasia' -tapauksessa olemme saarnanneet innolla, että pitää olla silikonia välissä. Mutta eikö se pädekään halkeaman kohtaan ja jos ei päde, niin miksi ei?
Tuota voi yrittää kokeilla halkeamasta kuinka se joustaa kumpaankin suuntaan - vai panttaako kiinni toisiinsa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1555
- Liittynyt: 18:30, 05.01.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Espoo
Tulipahan puhuttua läpiä päähän.Fakkenoo kirjoitti: 60 senttiä on halkeaman pituus, eli takalasista etulasiin.
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)

"Elä elämäsi hymyillen, hymyillen läpi kyynelten"
-
- Advanced Member
- Viestit: 1417
- Liittynyt: 21:36, 21.02.2006
- Akvaarioseurat: SMAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
optimistx kirjoitti: Vai tarkoitatko sitä tapausta, että akvaario on olennaisesti tuettu päissä olevien jalkojen väliin sillaksi, ja väliin aseteltu silmänlumeeksi lastulevyä, vaneria tms muka 'tukemaan akvaariota keskeltäkin' ? (eivät muuten tue, vaikka eivät taipuisikaan akvaarion alla).
Halkeamisesta kuva:
Halkeaman kohdalla lasit toisiaan vasten:
Täysin OT mutta tuo kyseinen purkki seisoo edelleen meidän pihalla.
Jos joku sen jostain kumman syystä vaikka haluaa korjata niin ottaa minuun yhteyttä ja sovitaan koska noutaa.
Tule, voita ja vie kotiin...

Oliko tuolla jossakin sanottu, mistä tuo halkeama on tullut? Näkyykö siinä joku alkamiskohta (joku kolo tms.), kulkeeko se suoraan pitkittäissuuntaan vai enemmänkin nurkasta nurkkaan? Minkälaisella jalustalla tuo oli, oliko välissä rytoksi ja millainen levy sen alla oli?
Lasi kun ei itsestään hajoa ja se, että miten tuo kannattaa korjata riippuu myös siitä miksi se hajosi.
Lasi kun ei itsestään hajoa ja se, että miten tuo kannattaa korjata riippuu myös siitä miksi se hajosi.
/jari
Joo tuo Jorgin halkeama on vanha tuttu, tuota Fakkenoon halkeamaa lähinnä tiedustelin.Jorg kirjoitti:Halkeama on etulasissa, pohjasta ylös puoleenväliin lasia ja siitä molempiin päihin päästä päähän. Keskeltä irtosi kolmion mallinen pala lasia. Jalusta taipunut keskeltä ja olematon sauma lasien välissä aiheuttivat halkeaman.
/jari
-
- Advanced Member
- Viestit: 1555
- Liittynyt: 18:30, 05.01.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Espoo
Puinen pöytä ja styroksi. Halkema alkaa päätylasin kekivaiheilta ja hieman kaartaen päättyy vastaavaan paikkaa toiseen päätyyn. Ei ole koloja, eikä mitään muutakaan näkyvää. Enpä keksi muutakaan, kuin aikaisemmin tulleen tällin, joka päätti sitten meillä pamahtaa.
"Elä elämäsi hymyillen, hymyillen läpi kyynelten"
Edellämainittu kiertymisilmiä saattaa olla syy. Kiertymista voi aikaansaada siten, että kuvittelee yhden neljästä jalasta olevan liian lyhyen, eli akvaario olisi yhdestä kulmastaan ilmassa, tai ei ainakaan riittävästi tuettu.
Halkeaman suunta kyllä tuo mieleen toisenkin mahdollisuuden, tuon ohessa tai erikseen. Kehysakvaarion syvyys 60 cm on epätavallisen suuri, ja saattaa olla, että akvaariontekijä (harrastaja, pienvalmistaja ilman perusteellisia laskenta- ja koeponnistusmahdollisuuksia) on käyttänyt liian ohutta pohjalasia. Pohjalasi on oikeastaan ilmassa ilman olennaista tukea 60 cm matkan, ja jos se on liian ohutta, noinhan se rusahtaisi.
Olisipa kiintoisaa tietää pohjalasin paksuus. Sen voi mitata huolellisesti rikkomatta enempää siten, että mittaa pohjalasin yläpinnan etäisyyden kehyksen yläreunasta (a) , kehyksen yläreunan etäisyysden alustan yläpinnasta (=akvaarion kokonaiskorkeus, b), ja pohjalasin etäisyyden alustasta(c). Paksuus on b-a-c. Ehkä hyvä mitata useita kertoja mahdollisimman riippumattomasti (miel. eri henkilöt!) pari kolme kertaa eri kohdista , ja pyrkiä 0.1 mm lukematarkkuuteen. Jos Fakkenoo mittaat, niin olisi kiva saada alkuperäiset mittaustulokset, ei siis valmiiksi lasketut
, jotta näkee mittauksen tarkkuutta.
----------------------
Tuolla tavoin voi koeponnistaa akvaarion. Jos sen pitäisi kestää esim. kaksinkertainen paine (kaksinkertainen vedenkorkeus, tai normaalikorkeus nestettä, jonka ominaispaino on 2 kg/litra), niin tällä tavoin voi testata, kestääkö.
Veteen sekoitettu hiekka lienee testiin riittävän juoksevaa ja ominaispaino 1.9 kg/litra sopiva varmuuskertoimen 1.9 testaamiseen.
Jos tahdottaisiin koeponnistaa varmuuskertoimella 3.8, pitäisi löytää todella painavaa nestettä tai nesteen ja kiinteän aineen sekoitusta ominaispainoltaan 3.8. (kvartsikaan ei riitä, eikä betoni. Mikähän olisi?)
Kerroin 3.8 tarkoittaa, että akvaarion pitäisi kokeessa kestää 3.8-kertainen vedenpaine, joka vastaisi 3.8-kertaista vedenkorkeutta. Jos akvaario on 50 cm korkea, sen pohjalasin pitäisi kestää 190 cm korkea vesimassa.
Varmuuskertoimella 3.8 rakennettu akvaario luo samanlaista mielenrauhaa, kun juuri ja juuri täytenä kestäväksi tarkoitettu akvaario, johon pannaan vettä vain noin yksi neljännes! (varmuuskerroin 1).
Ei siis riitä lainkaan todeta, että 'akvaarioni ei rikkoutunut, kun täytin sen,
siis kaikki hyvin'.
Saattaa olla parempiakin tapoja koeponnistukseen. Tiedätkö?
Halkeaman suunta kyllä tuo mieleen toisenkin mahdollisuuden, tuon ohessa tai erikseen. Kehysakvaarion syvyys 60 cm on epätavallisen suuri, ja saattaa olla, että akvaariontekijä (harrastaja, pienvalmistaja ilman perusteellisia laskenta- ja koeponnistusmahdollisuuksia) on käyttänyt liian ohutta pohjalasia. Pohjalasi on oikeastaan ilmassa ilman olennaista tukea 60 cm matkan, ja jos se on liian ohutta, noinhan se rusahtaisi.
Olisipa kiintoisaa tietää pohjalasin paksuus. Sen voi mitata huolellisesti rikkomatta enempää siten, että mittaa pohjalasin yläpinnan etäisyyden kehyksen yläreunasta (a) , kehyksen yläreunan etäisyysden alustan yläpinnasta (=akvaarion kokonaiskorkeus, b), ja pohjalasin etäisyyden alustasta(c). Paksuus on b-a-c. Ehkä hyvä mitata useita kertoja mahdollisimman riippumattomasti (miel. eri henkilöt!) pari kolme kertaa eri kohdista , ja pyrkiä 0.1 mm lukematarkkuuteen. Jos Fakkenoo mittaat, niin olisi kiva saada alkuperäiset mittaustulokset, ei siis valmiiksi lasketut

----------------------
Ehkä tuon mainintani tarkoitus jäi hieman epäselväksi, pahoittelen.Mikkor kirjoitti:Mitäs, jos kokeilet ja tulet sitten kertomaan. Ja koita samantien esim. betonilla, moreenilla, kalliolouhoksella jne.optimistx kirjoitti:
Kestääkö akvaario, jos se veden sijasta täytetään kokonaan hiekan ja veden seoksella, jonka paino on 1.9 kg/litra? (kun vesi painaa 1.0 kg/litra, niin painoa on siis 1.9-kertainen määrä).
Tuolla tavoin voi koeponnistaa akvaarion. Jos sen pitäisi kestää esim. kaksinkertainen paine (kaksinkertainen vedenkorkeus, tai normaalikorkeus nestettä, jonka ominaispaino on 2 kg/litra), niin tällä tavoin voi testata, kestääkö.
Veteen sekoitettu hiekka lienee testiin riittävän juoksevaa ja ominaispaino 1.9 kg/litra sopiva varmuuskertoimen 1.9 testaamiseen.
Jos tahdottaisiin koeponnistaa varmuuskertoimella 3.8, pitäisi löytää todella painavaa nestettä tai nesteen ja kiinteän aineen sekoitusta ominaispainoltaan 3.8. (kvartsikaan ei riitä, eikä betoni. Mikähän olisi?)
Kerroin 3.8 tarkoittaa, että akvaarion pitäisi kokeessa kestää 3.8-kertainen vedenpaine, joka vastaisi 3.8-kertaista vedenkorkeutta. Jos akvaario on 50 cm korkea, sen pohjalasin pitäisi kestää 190 cm korkea vesimassa.
Varmuuskertoimella 3.8 rakennettu akvaario luo samanlaista mielenrauhaa, kun juuri ja juuri täytenä kestäväksi tarkoitettu akvaario, johon pannaan vettä vain noin yksi neljännes! (varmuuskerroin 1).
Ei siis riitä lainkaan todeta, että 'akvaarioni ei rikkoutunut, kun täytin sen,
siis kaikki hyvin'.
Saattaa olla parempiakin tapoja koeponnistukseen. Tiedätkö?
-
- Advanced Member
- Viestit: 1555
- Liittynyt: 18:30, 05.01.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Espoo
No Fakkenoo mittasi. Ei 0,1 mm tarkkuudella, mutta tulos oli useamalla kerralla 10 mm. Syvyys tosiaan on se 60. Piti oikein tarkistaa. Onhan se hieman erikoisen mallinen. Onko tuo lasi liian ohutta noille mitoille. Ihan tehdastekoiselta tuo näyttää, mutta vannomaan en tietenkään voi mennä.optimistx kirjoitti:Jos Fakkenoo mittaat, niin olisi kiva saada alkuperäiset mittaustulokset, ei siis valmiiksi lasketut, jotta näkee mittauksen tarkkuutta.
"Elä elämäsi hymyillen, hymyillen läpi kyynelten"
Kyllä sen pitäisi kestää, mutta yleensä 60cm syvissä on 12mm pohjalasi ,minäkin luulin alussa että tuo korkeus 50cm eikä 60.Fakkenoo kirjoitti:No Fakkenoo mittasi. Ei 0,1 mm tarkkuudella, mutta tulos oli useamalla kerralla 10 mm. Syvyys tosiaan on se 60. Piti oikein tarkistaa. Onhan se hieman erikoisen mallinen. Onko tuo lasi liian ohutta noille mitoille. Ihan tehdastekoiselta tuo näyttää, mutta vannomaan en tietenkään voi mennä.optimistx kirjoitti:Jos Fakkenoo mittaat, niin olisi kiva saada alkuperäiset mittaustulokset, ei siis valmiiksi lasketut, jotta näkee mittauksen tarkkuutta.

Toki allas ei ole 110cm pidempi. Minä kysyisin hinnat sekä 10mm että 12mm ja tekisin sen jälkeen ratkaisun. En usko edelleenkään että hinnassa kovin isoa eroa olisi.
Altaat 530L+300L+250L+250L+180L+128L
Aiemmin antamani paksuuslaskelmat antavat paksuuden sivulaseille, mutta myös pohjalasille, jos pohja on tasaisesti tuettu koko alalta.Fakkenoo kirjoitti:No Fakkenoo mittasi. Ei 0,1 mm tarkkuudella, mutta tulos oli useamalla kerralla 10 mm. Syvyys tosiaan on se 60. Piti oikein tarkistaa. Onhan se hieman erikoisen mallinen. Onko tuo lasi liian ohutta noille mitoille. Ihan tehdastekoiselta tuo näyttää, mutta vannomaan en tietenkään voi mennä.optimistx kirjoitti:Jos Fakkenoo mittaat, niin olisi kiva saada alkuperäiset mittaustulokset, ei siis valmiiksi lasketut, jotta näkee mittauksen tarkkuutta.
Jos pohja on ilmassa muuten mutta on reunoilta kehyksen varassa, niin laskin antoi pohjalasin paksuudeksi karkeasti 8.5 mm turvakertoimella 2 ja 12 mm turvakertoimella 3.8.
Siis 10 mm paksuus ei voi olla ainoa syy särkymiseen. Lasi ei ole liian ohutta noille mitoille, vaikka 12 mm olisi hieman turvallisempi.
---
Muokkaus: Näin vasta nyt karihen tekstin. Otaksuin akvaarion korkeudeksi 500 mm ja etulasista takalasiin etäisyydeksi 600 mm. Jos onkin toisin, niin laskelmat menevät uusiksi.