Pohjalannoite

[Juska]

Onko ko. putiikin jälleenmyyjistä ja hinnoista tietoa?

Etsi lähin puutarhamyymälä, jolla on omat kasvihuoneet ja kysy sieltä. Itse sain tilattua tavaran Viherlaakson puutarhalta Espoosta. 10 kg Hydromikro-hivenainetta maksoi veroineen muistaakseni jotain 150 euroa ja 25 kg:n säkki kaliumnitraattia, jonka juuri sain, maksoi hivenen alle 40 euroa. Nämä erät ovat tietenkin noin 100-kertaisesti yli elinikäisen tarpeeni, joten saattaa olla, että jos ryhdyn HAS-aktiiviseksi, niin voin tuoda tavaraa näytille kuukausikokousten huutokauppoihin, jos joku haluaa esim. Hydromikroa kokeilla.

Muuten, kun näistä raudan kelaattiasioista on jonkin verran keskusteltu näillä palstoilla, niin mitäs sanotte tästä linkistä, jossa ollaan sitä mieltä, että EDTA ei ole niin hyvä kelaatti akvaariokäyttöön kuin DTPA.

http://www.aquariumplants.co.za/fertilizer.htm

Tuolla todetaan, että rauta-EDTA kompleksi on epästabiili yli 6,0:n pH:ssa. Rauta-DTPA kompleksi taas näyttäisi olevan paremmin stabiili myös tavallisissa akvaario-olosuhteissa eli pH 7,0 tuntumassa. Kelaatin tehtävänä on ymmärtääkseni suojata rautaa joutumasta "hukkaan" eli vapaa rauta-ioni muuttuu nopeasti muotoon, joka ei ole biologisesti käytettävissä. Siten epästabiili kelaatti päästäisi raudan liian nopeasti karkuun.

Kemiran rautakelaatti ja Hortigrow käyttävät EDTA:ta raudan kelatointiin, taas Hydromikrossa ja Tropican Master Growssa kelaatti on DTPA. Itse en usko, että tällä kelaattiasialla on kovin paljon merkitystä, mutta olisiko tässä jälleen pieni syy PMDD-porukalle siirtyä Schetelig Oy:n tuotteisiin?

[saurama]

Hitto, loistavaa infoa - meni tangjuu. Tuota pitää tutkia. Katiko siitä juuri puhui, että kasvit tuntuivat piristyneen kummasti kun hän vaihtoi lannoituksen PMDD:stä Masta-Growiin. Jos toki ei tainnut olla varma, kävikö aikoinaan sama ilmiö toiseenkin suuntaan.

Ja itse asiassa jos kävikin niin tuossahan olisi juuri se eri kelaatti, jota bakteerikanta ei ole tottunut syömään eli hajottamaan. Noiden kahden vuorottelulla saattaisi tulla oikein hyviä tuloksia.

[rain-]

Eilen oli tuossa Aquaflora-lannoitetussa altaassa nitraatit edelleen +40 mg/l, joten vaihdoin 60% vedestä. Aion jatkaa päivittäistä vedenvaihtoa ainakin pari viikkoa, jos nitraatit pysyvät noin korkealla. Tulen kirjoittamaan tähän ketjuun myöhemmin miten hommassa kävi, eli jouduinko häntä koipien välissä kaivaamaan lannoitteet ylös vai alkoiko homma toimia.

No, miten kävi? =)

[Juska]

Olen ihan tarkoituksella siirtänyt loppuraportin antamista, koska ihan lopullisia johtopäätöksiä en ole vielä pystynyt tekemään siitä, kuinka ja missä olosuhteissa tuota Aquaflora-lannoitetta kannattaa käyttää.

Mutta jotain voin tietenkin jo sanoa. Laitoin siis lannoitepurkissa annetun ohjeen mukaan viisi Aquaflora-lannoitetablettia 80 litraisen akvaarion pohjahiekkaan. Akvaariossa on valoa 4 X 18 W ja hiivapytty (vesi+sokeri+viinihiiva ilman liivatetta) pitämässä pH:ta välillä 6,6-7,0. Aluksi mittasin erittäin korkeita nitraattiarvoja (40 mg/l), mutta tihennetyillä vedenvaihdoilla onnistuin kuitenkin välttämään pahat leväongelmat. Ylimääräisiä vedenvaihtoja joutui kyllä tekemään aika kauan ennen kuin tilanne tasottui. Nyt kahden kuukauden päästä mittaan päivittäin melkein nolla-arvoja sekä nitraatille että fosfaatille.

Ainoa nestemäinen lannoite, jota tällä hetkellä lisään on tuo Hortigrow Mikroa vastaava HydroMikro-lannoite. Tetran Fe-testillä mittaan raudan määräksi tuollaista 0,25 mg/l.

Kasvit kasvavat melko hyvin, mutta eivät täysin ongelmattomasti. Syytä tähän olen parhaimmillani ihmettelemässä. Jos joku ajattelee, että en ole sittenkään kovin innostunut tästä pohjalannoitteesta, kun totean kasvien kasvavan vain "melko hyvin", niin täytyy tuoda esille se, että olen luonteeltani perfektionisti. Tuon "melko hyvin" voisin myös kirjoittaa muodossa "tämän lähemmäksi Amano-fiilistä en akvaariossani ole aiemmin päässyt".

Levät eivät ole täysin kaikonneet, vaan laseista joutuu silloin tällöin ohutta viherleväkerrosta rapsuttelemaan. Samoin puusomisteista on välillä rapsuteltava punaleväkasvustoa. Pinnalta on myös viikoittain poistettava leväkerros Hesarin sivulla. Tästä kyllä luulisi näillä vesiarvoilla pääsevän eroon, jos viitsisi pitää päivän tai parin pimennyksen.

Yhteenvetona sanottakoon, että jos leikkiin ryhtyy, niin se kannattaa ehdottomasti tehdä nitraatti- ja fosfaattitestin kanssa.

Muuten, näyttäisi siltä, että tuo Aquaflora-lannoite on sittenkin ainoa typpeä sisältävä akvaariolannoite markkinoilla. Tuo Seran Floreplus-makroravinne ei Seran antamien tietojen mukaan sisällä typpeä eikä fosforia. Mietinkin, että mitä makroravinteita sitten jää jäljelle, kun tuskin kovan veden Saksassa lannoitteeseen on lisätty kalsiumia tai magnesiumia. Kyseessä on siis ehkä pelkkä kaliumlannoite.

[rain-]

Kiitoksia informaatiosta =)

[Juska]

Jotain tärkeätä vielä unohtui tuosta eilisestä kirjoituksestani. Muistaakseni mm. Aqua2002 on ainakin pariin otteeseen ottanut täällä puheeksi PMDD-lannoitteen magnesiumpitoisuuden. En tiedä onko asiaan jo otettu kantaa, mutta tässä minun huomioni:

Jos haluaa tehdä PMDD-lannoitetta, jossa on magnesiumia yhtä paljon kuin Tropica Master Growssa, on litraan vettä laitettava enemmän magnesiumsulfaattia kuin vain se yksi ruokalusikallinen (15 ml), kuten olen nähnyt neuvottavan.

Punnasin ruokalusikallisen (eli 15 ml mittalusikallisen) magnesiumsulfaattia labravaa'alla ja lukemaksi tuli 12,78 g. Koska käytetty magnesiumsulfaatti sisältää runsaasti kidevettä, on magnesiumin osuus tästä 9,7 %. Näin ollen näistä luvuista osaa peruskoulun käynyt laskea, että litraan vettä on laitettava kolme ruokalusikallista magnesium sulfaattia, jotta saavutamme 0,37 % (3,7 mg/ml) magnesiumpitoisuuden. Tropica Master Grown vastaava pitoisuus on 0,39 %.

No tässä ei ole vielä kaikki. Jos käy Helsingin veden sivuilla ja katsoo, mitä vedelle tapahtuu puhdistusprosessin aikana, eli vertaa veden laatutaulukon raakaveden arvoja Pitkäkoskelta lähtevän veden arvoihin, huomaa suuren kalsiumlisäyksen. Taasen magnesiumia ei lisätä prosessissa lainkaan. Kasvien kannalta tämä ei ole optimaalista, eli kasviakvaristin kannattaa lisätä vedenvaihdon yhteydessä veteen merkittävä määrä magnesiumia. Suosittelisin tuollaista 5 mg/l. Itse teen magnesiumsulfaatista magnesiumin suhteen 3 % liuoksen eli 30 mg magnesiumia/ml, jota lisään uuteen veteen noin 1,5 ml/10 litraa. Kannattaa kokeilla!!

[lasasu]

Ikävin oire on kuitenkin se, kun typet (nitraatti) kolahtaa nolliin, niin huomaakin olevansa sinileväfarmin omistaja (sinilevähän sitoo atmosfääristä typpeä, joten saa kilpailuedun tässä tilanteessa).

Tuota kilpailuetua on tieteellisesti yritetty todistaa moneen otteeseen. Mitenkään itsestään selvä se ei ole - eräässä kokeessa, jonka suorittamiseen osallistuin, vettä oli käytössä 14 x 45 000 litraa eikä varmoja tilastollisesti merkitseviä johtopäätöksiä sinilevien kilpailuedusta typpirajoitteisessa tilanteessa silti voitu vetää. Mikäli olet voinut osoittaa kilpailuedun akvaariossasi, kannattaa julkaista se.

Sinilevälajista on paljon kiinni, sen ravinnetarpeesta ja typensidonta-aktiivisuudesta. Akvaarionäytteestä olen joskus nähnyt ainakin Anabaena-suvun sinileviä. Niiden soluketjuissa näkyi kyllä heterokystejä (typen sidontaan erikoistuneita soluja), joten voi olla että ne todella sitovat typpeä.

Käsittääkseni 10:1 olisi hyvä typpi:fosfaatti -suhde. Tällaista huonekasvilannoitetta ei taida olla. Floridor on muistaakseni 7:3.

Vedenalaisista makrokasveista en tiedä, mutta kasviplanktonin (jota kukaan tuskin haluaa ainakaan suuressa määrin akvaarioonsa ) kannalta optimaalisena N/P- suhteena on yleisesti pidetty 7 (ns. Redfield ratio).

[Juska]

Tuota kilpailuetua on tieteellisesti yritetty todistaa moneen otteeseen. Mitenkään itsestään selvä se ei ole - eräässä kokeessa, jonka suorittamiseen osallistuin, vettä oli käytössä 14 x 45 000 litraa eikä varmoja tilastollisesti merkitseviä johtopäätöksiä sinilevien kilpailuedusta typpirajoitteisessa tilanteessa silti voitu vetää. Mikäli olet voinut osoittaa kilpailuedun akvaariossasi, kannattaa julkaista se.

Taitaa olla niin, että meikäläisen näytöllä (=akvaariopäiväkirjoilla) ei mikään lehti suostuisi asiaa julkaisemaan

Niin, useimmat akvaristien ajatukset akvaarion biologisista ja kemiallisista tapahtumaketjuista perustuu yksinkertaiseen havainnointiin, mutta koska kasvien ja levien kasvuun vaikuttavia seikkoja on todella paljon, tulisi johtopäätösten tekemisessä noudattaa tietenkin malttia.

Tämän sinileväasian otin tuossa esille, koska se ei ole vielä kovin tunnettu seikka, että sinilevää saattaa esiintyä myös silloin, kun typpiarvot ovat erittäin matalat. Se, mikä on sinilevän esiintymisen perimmäinen syy matalaravinteisessa vedessä, on tietenkin jo hankalampi sanoa, mutta tuo atmosfäärisen typen sidontakyky kuulostaisi aika kivalta, eikö totta?

[lasasu]

Kyllähän tuo kuulostaisi. Ja onhan se aika todennäköistäkin vielä. Akvaariossa olosuhteet heilahtelevat vielä paljon luontoa nopeammin. Sinilevän 'massaesiintymisen' olen kerran nähnyt akvaario-oloissa joissa kyse olisi saattanut olla myös vähätyppisestä tilanteesta, niin kuin sinulla. Monetkaan vedenvaihdot eivät tasapainottaneet tilannetta. Sinilevästä päästiin eroon vasta kuukausien kuluttua. Mutta enpä omistanut nitraattitestiä (ovatko ne muuten luotettavia? Tippatestejä vai mitä?).

[Juska]

Mutta enpä omistanut nitraattitestiä (ovatko ne muuten luotettavia? Tippatestejä vai mitä?).

Sera on osoittautunut käytössä luotettavaksi (= antaa luotettavan tuntuisia arvoja ), vaikka täytyy myöntää etten ole tainnut tehdä nitraattilaimennussarjaa tai edes yhtä kontrollia, jonka nitraattiarvon tunnen, jolla olisin testannut testin tarkkuuden. Testin erotuskyky alle 20 mg:n nitraattiarvoilla (0, 5, 10 ja 20 mg) on myös parempi kuin Tetran vastaavalla.

JBL:n nitraattitestiä en suosittele, koska jauhereagenssi hapettuu ajan myötä ja testi "kosahtaa".

Palatakseni tuohon Aquaflora-lannoitteeseen, niin tuossa yllä kirjoitin, että "ihmettelen" vielä, miksi kasvit eivät kuitenkaan kasva, niin hyvin kuin pitäisi. Nyt ei enää tarvitse ihmetellä. Tilaamani Amerikanpaketti tuli toissa päivänä ja toi tulleessaan kaliumtestin. Olin nimittäin pitkään epäillyt, että Aquaflora-lannoite sisältää liikaa kaliumia näihin meidän pehmeisiin vesiimme suhteutettuna. Ja näin oli, vaikka testi ei ihan viimeisen päälle toiminutkaan, niin oli selvää, että akvaarioitteni kaliumarvot olivat aivan liian korkeat. Loppuarvosanani Aquaflora-lannoitteelle on siis välttävä 6. En siis suosittele kasviakvaarioon pehmeässä vedessä. Sopiva annos meidän olosuhteissa olisi ehkä korkeintaan 1/4 - 1/5 neuvotusta annoksesta, jotta kaliumkonsentraatio pysyy kurissa. Tämä taasen tuskin riittää tyydyttämään kasvien typen ja fosforin tarvetta.

Ensi viikonloppuna meillä onkin sitten suuret lannoitteen nostajaiset, kun kaivan lannoitetabletit ylös pohjahiekasta. Saa nähdä miten onnistuu.