Karmeimmat katastrofit akvaarioharrastuksessa

[naatti]

Meillä ei mitään erityisen pahaa ole tapahtunut. Ensimmäisenä tosin muistui mieleeni vihersamennus, rihmalevän ja jos jonkinmoisen kaverin aiheuttama levävalloitus. Syytä ei paljastunut, mutta epäilen (huonosti tehtyä?) PMDD:tä. Sitä en siksi enää altaaseen kaada.

Toinen mieleen pinttynyt on tilanne, jossa ihmettelen, mitä punaista koira nakertaa. Siinä oli juovaharjarapumme maalliset jäännökset. Kiipesi kai ulos ja kuivui.

[tanjakemp]

Meillä kuoli noin 50 monnin poikasta niille sijoilleen ja evät pystyssä. Mies ruokki tavalliseen tapaan "vauvalan" ja noin puolen tunnin päästä satuin kulkemaan altaan ohi ja ihmettelin, miksi hiutaleita makasi niin paljon pohjalla. Syynä tosiaan se, että asukit olivat kuolleet. Altaan lämmitin oli myös muuttunut akvaarioksi, mutta ihme kyllä lasi oli ehjä. Pari vuotta vanhan Jägerin tiiviste oli katkennut ja silleen. Toinen vähän taloudellisesti isompi katastrofi sattui kaverilleni, jolta kaatui 350 litraisen kehyksettömän altaan etulasi juuri rempatulle parketille. Ja juuri silloin, kun anoppi oli akvaariovahtina mökkireissun aikana. Akvaariosta löytyi vakuutusyhtiön tutkimuksessa valmistusvirhe, mutta en nyt kuollakseni muista mikä.

[ÄmHoo]

Pahinta lienee jokunen vuosi sitten, kun elohopepolttimo hajosi altaaseen. Tai siis sen ulkokuori hajosi niin, että itse polttimo jäi ehjäksi ja palamaan. Enkä tietenkään ymmmärtänyt edes sammuttaa sitä, joten uv-säteilyä tuli reippaasti, lisäksi altaaseen valui jotain ulkokuoren sisällä ollutta nestettä.

Komea lehtikalapariskunta kärventyi suomuttomaksi, kiilakylkiä ja muita ylempänä liikkuvia kaloja kuoli aika monta. Toinen käsivarteni sai aika pahan auringonpolttaman kun ahkerasti vaihetelin vesiä ja keräsin sirpaleita pohjalta. Jotain lääkettä myös silmiin määrättiin, kun kutina oli melkoinen. Mutta onneksi monniset ja kääpiönuoliaset säilyvät kunnossa, aivan pohjalle asti ei säteily ulottunut.

M.