Monnisten saatavuus

[Sisso]

safiirit.JPG (45.8 KiB) Katsottu 744 kertaa

Tässäpä näitä tohottajia

[-Tetratar-]

Voi kun suloisia .
Monniset on ehdottomasti lajista riippumatta minun suosikki kaloja.
"Yön yli mietittyäni", olen vakuuttunut siitä että, safiirit olisi se toinen laji, mustaselkämonniset taasen toinen.
Ainakin voisin kuvitella niiden erilaisen värityksenkin puolesta sopivan samaan altaaseen.

[JukkaV]

Ihastuttavia ovat kaikki monniset. Oma suosikkini on somamonninen, laji, jota minulla ei vielä ole ollut. Yritän tähän lisätä kaikki ne monniset, joita minulla on ollut:

- kuparimonninen
- täplämonninen
- kiiltomonninen (myytiin verkkomonnisena)
- korumonninen
- leopardimonninen
- kaarimonninen
- pantterimonninen
- kirjomonninen
- purjemonninen
- vihermonninen
- helmimonninen
- hopeamonninen
- mustaselkämonninen
- purjemonninen
- nokikuonomonninen
- sihtimonninen
- pikkumonninen

Näistä olen tykästynyt erityisesti pikkumonnisiin, jotka ovat tuottaneet jälkikasvua. Jostakin olisi saatava uutta verta. Kaikki monniset kaipaavat mielestäni reippaan parven ja rauhallisen elinympäristön sekä riittävän suuret tilat.

[JukkaV]

Toinen noista purjemonnisista piti olla pandamonninen...

Itse asiassa välillä lajinimillä tarjotaan muuta. Verkkomonnisen nimellä kulkee kiiltomonnista ja sihtimonnista tarjotaan naamiomonnisena usein.

[-Tetratar-]

Minkä ikäiseksi safiirimonniset keskimäärin kasvaa pituutta?

Kalathan kasvavat läpi koko elämänsä. Kyllä meillä suurimmat similikset olivat yli 6cm, jopa 7cm. C. similis on varmasti hitaimmin kasvava monninen, mitä olen pitänyt.

kuinka kauan ajallisesti safiirilla keskimäärin kestää kasvaa vaikkapa viitisen senttiseksi?
Ovatko nämä "hintelämpiä" kuin monniset yleensä?
Onko naarailla ja koirailla kuinka paljon koko eroa?
Kyntääkö safiirit hiekkaa ollenkaan?
Monnisilla monesti näyttä olevan sellainen tapa, todella kivan näköistä seurata sitä touhuamista .

[Mika Sandell]

kuinka kauan ajallisesti safiirilla keskimäärin kestää kasvaa vaikkapa viitisen senttiseksi?
Ovatko nämä "hintelämpiä" kuin monniset yleensä?
Onko naarailla ja koirailla kuinka paljon koko eroa?
Kyntääkö safiirit hiekkaa ollenkaan?
Monnisilla monesti näyttä olevan sellainen tapa, todella kivan näköistä seurata sitä touhuamista .

Ostin viime talvena noin kolme senttisiä safiirimonnisia, eikä ne ole vieläkään viittä senttiä. Ovat sirompia kuin useat monniset. Naaraat kasvaa hiukan isommiksi. Kyntäminen on pikemminkin pyöreäkuonoisille tyypillistä pientä kaivelua, ei mitään teräväkuonoisten touhuun verrattavaa.

[Sisso]

Ilmeisen hitaasti kasvavia ovat, toisin tämä väittämä perustuu vain omieni kasvattajalta saatuun tietoon. Ja voin allekirjoittaa tuon, että lunuttavat hiukan hiekkaa, ei silmiä myöden kynnä. Nyt kun meille tuli kantoa enemmänkin niiden kotopaljuun, viettävät paljon aikaa kantojen alla ja takana. Ei uskoisi, että niitä on sen 12, kun useinmiten yhtä aikaa näkyvillä on vain muutama. Ruoka-aikana ilmestyvät koloistaan. Ei mua häiritse että ovat piilossa, hyvä vaan jos pystyn tarjoamaan niille mieluisia paikkoja, mutta esimerkiksi kuparit, täplät ja helmiset on enemmän esillä. Jotta jos etsii kalaa, joka on aina framilla, safiiri ei ehkä ole paras valinta. Tai kaipa ne on esillä jos ei ole muita vaihtoehtoja, mutta selvästi nämä tykkäävät jos on tarjolla hämyä ja koloa. Laseissa nuo ei ole oikeastaan koskaan, joskus satunnaisesti, enkä muistaakseni ole koskaan nähnyt niitä virta-uinnilla-suodattimien puhalluksessa. Eli pitävät aika matalaa profiilia olemisestaan, keskenänsä tohottelevat omiaan.

[-Tetratar-]

Onko tämä syrjässä pysyttely mielestäsi arkuutta, vai haluvatko ne ihan muuten vaan viettää aikaansa omissa oloissaan?

[Angel86]

Meillä ainakin tuppaavat pelästyä ku akvan ohi kävelee. Et taitavat siinä mielessä arkoja olla, mutta kyllä helmimonnisetkin tuntuvat säikkyvän liikettä, vaikka paljon akvan ohi kuljetaan.

[Mari Kurki]

Mun mielestä tossa "rohkeudessa" ei oikeastaan ole lajikohtaisia eroja, ainakaan suuria. Se on se parven koko mikä ratkaisee, joten kannattaa ottaa riittävästi niitä monnisia. Mitä pienempi laji sitä suuremman parven tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi. Itselläni on noita venezuelanmonnisia 13 kpl 180 l altaassa (ostin 15, mutta kaksi tipahti heti alkuunsa) ja se on liian vähän. Ainakin kymmenkunta tarvii hommata vielä lisää. Ja kääpiömonnisia on parikymmentä 35 litraisessa ja niitäkin tarvii saada ainakin se kymmenen lisää.

[Sisso]

Ei ne, siis safiirit, arkoja ole, mutta säpsyvät äkillisiä juttuja ehkä eräitä lajeja helpommin. Jatkavat heti juttujaan kun toteavat tilanteen vaarattomuuden. Tätä tapahtui myös kasvattajan luona, missä ne eleli isossa lajiakvassa ja jossa niitä oli monta kymmentä. Ja ovathan nuo esillä, aina joku, tai porukka, jossain, mutta selvästi tykkäävät hengailla kaveriporukassa kantojen alla, kunnes taas mennään. Meillä on tuossa akvassa kolme lajia monnisia, kaikkia löytyy yli 10 kpl parvet (joista kahta lajia kasvatellaan hiljaksiin isommiksi) ja musta niissä on eroja. Kuparit on ihan kuurosokeita kaikelle ja ovat aina esillä, mitä nyt hetkittäin huilii varjoissa. Helmiset on tuosta puolesta välistä. Toisessa akvassa esim albiinot ja täplät, joita molempia löytyy vain 6 kpl, ei säiky "mitään" ja roikkuu aina lasissa. Vihermonniset, joita oli iso parvi, viihtyi varjoissa safiirejakin enemmän. On toki mahdollista, että meillä safiirit tykkäävät hakea suojaa varjoista, koska monimetalli on aika kirkas ja jos ne ovat mieltyneet luonnostaan (MHS?? Valista meitä!) hämärämpään, siinä missä helmisiä tai kupareita ei kirkas valo tunnu haittaavan lainkaan. Reunat on meillä hämärämmät, kun valaisimia on vain yksi 150cm pitkässä akvassa. Tai sitten nuo on vaan mieltyneet suojaisiin paikkoihin muuten vaan, en ole asialla pientä päätäni vaivannut.

Musta on kiva, kun nuo ovat vähän erillaisia ja kantojen alla lepäilevät monnisparvet on mukava näky.

[Mika Sandell]

Itsellä monnisten ehdoilla mennään, ja valaistus on vaatimatonta luokkaa. Kasvivalikoimaa se pienentää, mutta kaikkea ei voi saada. Ja pienemmästä valikoimasta on helpompi valita. Monimetalleista ei ole kokemusta, mutta lukemani perusteella ei ainakaan kaikilla ole ollut toimiva ratkaisu monnisten kanssa. Olettaisin että valon ja varjon eron ollessa selvempi, kun valotehoa on enemmän, kynnys lähteä hämärästä piilosta kirkkaaseen valoon on suurempi. Lisäksi jos vedessä liikkuu jotain (kala, irtolehti tai jotain), voi se kirkkaassa valossa näkyä paremmin pohjalle, ja ehkä saada saalistajan piirteet. Viimeinen kyllä ihan mutua. Safiirimonniset kuitenkin ovat melko pieni laji, ja siten saalistajaksikin kelpaa pienempi uhka.

[Kana +-yksipantteri]

Minulla kyllä kasvavat papukaijalehdet hyvin ja ovat tosi punaisia valaistuksella 0.34 w/l.

[Deicide]

Mun mielestä tossa "rohkeudessa" ei oikeastaan ole lajikohtaisia eroja, ainakaan suuria. Se on se parven koko mikä ratkaisee, joten kannattaa ottaa riittävästi niitä monnisia.

Parvikoosta olen aivan samaa mieltä. Mitä enemmän, sen parempi. Lajikohtaisia eroja arkuudessa mielestäni kuitenkin on. Mulla on samassa altaassa C. davidsandsi ja B. splendens. C. davidsandsi on kenties rohkein monninen, mitä olen pitänyt, mutta samassa altaassa B. splendens huomattavasti säikympi. Molempia reilut yli kymmenen parvet. C. similis mielestäni myös hyvin arka.

Olisi noita altaita ja lajeja vaihdella ja kokeilla, muttei oikeastaan mikään pitämäni monninen ole ollut niin arka, ettei niitä voisi seurata.

[Sisso]

Musta koko keskustelu jonkin lajin "arkuudesta" on vähän absurdi. Kaikelle käyttäytymiselle on syynsä. Toki on kiva tietää, onko hankittava kala ylipäätään esillä koskaan, esillä päivällä vai yöllä jne, mutta ei "arat" (siis hermoheikot. Tekisivät pienen mutta ratkaisevan virheen ennemmin tai myöhemmin panikoidessaan) kalat pitkälle pötkisi. Tai keskustelu siitä, kuinka arka jokin laji on toiseen verrattuna. Ne ovat vain erillaisia. Joku laji on sellainen, että akvan luona täytyy malttaa istua hetki, ennen kuin kalat tulevat taas touhuamaan esille. Musta tämä on loistava juttu, joskus täytyy pysähtyä jos tahtoo katsella eikä kaikkea näe ohi kipittäessään tai muuhun keskittyneenä.

Valitsin meille vain yhden monimetallin akvan päälle juuri siksi, että niillä,muillakin kuin monnisilla, ketkä tykkäävät hämärämmästä on siihenkin mahdolisuus. Reunoilla sitten kasvaa juurikin vähempään valoon tyytyviä kasveja. Myös pintakasvillisuus auttaa taittamaan tehoja pois.