(kypsyttäminen) Onko totta...

[pikku_kalaset]

Nostaako magnesiumkloridi kovuutta? Jos nostaa, en voi käyttää sitä, sillä kalani tykkäävät pehmeästä.

[Kiksu]

Nostaa kyllä kovuutta, mutta määrät pelkkään Ca/Mg-suhteen korjaamiseen ovat aika pieniä eli mitään malawi-allasta niillä määrillä ei vielä saa. Harmi, etten voi tarkempia lukuja antaa koska olen lisännyt sitä vain kerran normaaliin vedenvaihtoon tarvittavan määrän eli altaissani arvot eivät ole vielä lopulliset. Luulisin, että GH tulee olemaan jotain 7, kun lähtötaso hanavedestä on 4, mutta tämä on vasta arvelu kunnes saan koko vesimäärän vaihdettua.

[Arkuu]

Minun tietääkseni pelkkä bactozym ei kypsytä allasta. Laita sinne lisäksi jotain bakteerivalmistetta kuten Tetran SafeStart.

Ostin JBL:n Aquarium-Starteria, sekä kävin hakemassa apteekista hirvensarvensuolaa. Jos näillä sitten alkaisi tapahtua...

Ensimmäiset päivät naamari näytti tältä: , sitten tältä ja tällä hetkellä tältä: . Kuudes päivä akvaarion kypsytyksessä... Tulos: levät lepattavat kasvien lehdillä . En ymmärrä mitä teen väärin! JBL:n Denitrol Aquarium-Starteria olen lisännyt ohjeen mukaisesti joka päivä, HSS lisäämisen lopetin muutama päivä sitten koska nitriittiä ei muodostunut. Tankin lämpötila jatkuvasti 25C, pumppu päällä ja hiekat akvaarion pohjalla. Onkohan tuo minun denitrol kenties bakteerivapaa versio, kun tuntuu että minä kypsyn akvaariotani huomattavasti nopeammin

[Kiksu]

En tiedä tuon aineen tehosta, mutta multaympillä voi mennä kaksikin viikkoa ennen kuin nitriittiä alkaa muodostua. Ei kannata vielä repiä hiuksia. Pystytkö mittaamaan ammoniumin määrää? Onko tietoa, mikä oli ammoniumin määrä enimmillään ja onko se siitä laskenut? Jos nyt viikon sisällä ei mitään tapahdu, laita uusi ymppi, vaikka jotain muuta valmistetta tai multaa.

[Arkuu]

En tiedä tuon aineen tehosta, mutta multaympillä voi mennä kaksikin viikkoa ennen kuin nitriittiä alkaa muodostua. Ei kannata vielä repiä hiuksia. Pystytkö mittaamaan ammoniumin määrää? Onko tietoa, mikä oli ammoniumin määrä enimmillään ja onko se siitä laskenut? Jos nyt viikon sisällä ei mitään tapahdu, laita uusi ymppi, vaikka jotain muuta valmistetta tai multaa.

Ammoniumia tuossa testiliuskassa ei ole, joten sitä en tällä hetkellä pysty mittaamaan. Odottelen vielä viikon ja jos tilanne ei näytä muuttuvan mihinkään suuntaan, niin ei kai auta muu kuin käydä ostamassa uutta litkua kehiin. Tai sitten rävin sen mullan kanssa. Jompsis kumpsis.

[Kiksu]

Ruukkusalaatin multa Mikään ei estä lisäämästä esim. sitä vaikka heti, kalliimpien valmisteiden lisäyksessä odottelisin, koska ne maksaa ja miksi maksaisi turhasta jos tuo alkuperäinen suunnitelmasi kuitenkin toimisikin. No ei sitä ammoniumtestiä välttämättä tarvitsekaan nyt olla, nitriittipiikki ja nitraatin kertyminen sitten osoittavat aikanaan akvaarion kypsyneen. Voithan hommata ammoniumtestin sitten, kun varmistat kalojen turvallisen asuttamisen akvaarioosi (testaamalla ennen kalojen ostamista pienellä hirvensarvisuolan lisäyksellä kuinka nopeasti ammonium poistuu). Kaikki eivät hommaa silloinkaan, mutta on mielestäni oman mielenrauhan vuoksi hyvä olla olemassa.

[Arkuu]

Ruukkusalaatin multa Mikään ei estä lisäämästä esim. sitä vaikka heti, kalliimpien valmisteiden lisäyksessä odottelisin, koska ne maksaa ja miksi maksaisi turhasta jos tuo alkuperäinen suunnitelmasi kuitenkin toimisikin. No ei sitä ammoniumtestiä välttämättä tarvitsekaan nyt olla, nitriittipiikki ja nitraatin kertyminen sitten osoittavat aikanaan akvaarion kypsyneen. Voithan hommata ammoniumtestin sitten, kun varmistat kalojen turvallisen asuttamisen akvaarioosi (testaamalla ennen kalojen ostamista pienellä hirvensarvisuolan lisäyksellä kuinka nopeasti ammonium poistuu). Kaikki eivät hommaa silloinkaan, mutta on mielestäni oman mielenrauhan vuoksi hyvä olla olemassa.

Jees, pitkän tähtäimen suunnitelmana onkin hommata tippatestit.

Mutta nyt, asiasta kolmanteen: olen nimittäin pienessä mielessäni pyöritellyt erilaisia vaihtoehtoja kalastosta.
Joten kysynpä teiltä mielipidettä seuraavanlaiseen kokoonpanoon:
- (koru?)monnisia 8-10 kpl
- kiilakylkiä ~15 kpl
- partamonni 1 kpl tai 2-3 kpl täplänuolimonnia
- jotain pienikokoisia, näyttäviä ja rauhallisia kirjoahvenia (ehdotuksia)

Akvaario on 180 litrainen 100 cm pitkä. Lämpötila on 24,5°C-25,5°C. Testiliuskoilla mitattuna vesi vaikuttaisi olevan pehmeää ja pH 6,8-7,0.

[7330]

Kalastosuunnitelma kuulostaa oikein toimivalta. Jos täplänuolimonneihin päädyt, niitä voi hyvin olla enemmänkin kuin pari-kolme. Ne ovat vain muutaman sentin mittaisia, joten niitä mahtuu kyllä, ja levänsyöntiteho paranee sitä mukaa kun yksilömäärä kasvaa. 6-10 kappaletta menisi ainakin kivasti.

Pieniä sieviä kirjoahvenia on kaupan niin paljon, ettei kaikkia viitsi yhdessä viestissä luetellakaan. Muutaman esimerkin mainitakseni perhoskirjoahven ja Apistogramma-kääpiöahvenet (kuten kelta-, loisto- ja töyhtökääpiöahven) ovat näyttävimmästä päästä, mutta toisaalta vähän herkänpuoleisia. Rusokirjoahven on käsittääkseni perhoskirjoahvenen kestävämpi serkku. Afrikasta palettikala ja punatimanttiahven ovat upean näköisiä, mutta pahaluontoisia ja kiusaksi asti lisääntyviä. Purppurasuuhautoja, timanttikirjoahven tai harvinaisemmat palettikalalajit ovat yhtä komeita, mutta kiltimpiä. Hillitymmän väristä ahventa hakevalle taas ruostekirjoahven tai kääpiöakara voisi olla hyvä valinta.

[Arkuu]

Kalastosuunnitelma kuulostaa oikein toimivalta. Jos täplänuolimonneihin päädyt, niitä voi hyvin olla enemmänkin kuin pari-kolme. Ne ovat vain muutaman sentin mittaisia, joten niitä mahtuu kyllä, ja levänsyöntiteho paranee sitä mukaa kun yksilömäärä kasvaa. 6-10 kappaletta menisi ainakin kivasti.

Pieniä sieviä kirjoahvenia on kaupan niin paljon, ettei kaikkia viitsi yhdessä viestissä luetellakaan. Muutaman esimerkin mainitakseni perhoskirjoahven ja Apistogramma-kääpiöahvenet (kuten kelta-, loisto- ja töyhtökääpiöahven) ovat näyttävimmästä päästä, mutta toisaalta vähän herkänpuoleisia. Rusokirjoahven on käsittääkseni perhoskirjoahvenen kestävämpi serkku. Afrikasta palettikala ja punatimanttiahven ovat upean näköisiä, mutta pahaluontoisia ja kiusaksi asti lisääntyviä. Purppurasuuhautoja, timanttikirjoahven tai harvinaisemmat palettikalalajit ovat yhtä komeita, mutta kiltimpiä. Hillitymmän väristä ahventa hakevalle taas ruostekirjoahven tai kääpiöakara voisi olla hyvä valinta.

Vau, kuulostaa siltä että valinnan varaa ainakin löytyy! Olen kuitenkin täysi keltanokka akvaariohommissa; eli ensimmäistä kalasoppaa ollaan kehittelemässä, joten herkimpiä laleja en mieluiten ottaisi.

Pakko esittää vielä muutama kysymys; mitenkäs kun ostan ensimmäiset kalani, niin montako olisi hyvä ostaa kerralla? Ostanko samaa lajia vai useita lajeja kutakin muutamia yksilöitä. Luin jostain ettei ole suositeltavaa ostaa kaikkia kaloja kerralla, koska se kuormittaa uutta akvaariota liikaa.

Kiitos paljon vastaajille!

[Kiksu]

Kypsytyksen idea on juuri valmistaa akvaario ottamaan vastaan kalat. Neuvot, joissa suositellaan ottamaan ensin vain muutama kala, perustuvat kalalliseen kypsytykseen, malliin "laita akvaarioon vesi ja odota viikko" eli oikeasti akvaario ei ole silloin kypsä ottamaan kaloja vastaan. Osta koko parvi yhtä lajia kerralla. Ota huomioon, että myytävät kalat ovat yleensä poikasia, jotka eivät kuormitakaan yhtä paljon kuin aikuiset. Herkimpien kalojen kanssa voit odottaa kuukauden-pari, jotta pääset perille akvaariosi toiminnasta ja sopivat hoitorutiinit ovat muodostuneet. Ruoki kaloja niin, ettei ylimääräinen ruoka jää pilaantumaan veteen ja mittaa säännöllisesti nitriittiä, niin kuin varmasti tiedätkin.

[Sisso]

Itse olisin varovaisemmalla linjalla kalaston lisäämisen kanssa. Koska ei voida varmasti tietää, minkälaisella massalla bakuja akva on varustettu, lisäisin alussa ehkä 1/3-1/2 lopullisesta kalastosta. Veikkaisin, että akva on kypsytetty kohtuullisen pienellä kuormalla ja äkkinäinen kalaston lisäys kera todennäköisesti turhankin reippaan ruokinnan on bakusille melkoinen paukku. Tai siis pikemminkin antibakusille, kun ei niitä ehkä ole riittävästi huolehtimaan yhtäkkisestä lisäkuormasta.

Tässähän ei ole kyseessä kalallinen kypsytys (vai onko?) vaan eikös tarkoitus ole kypsyttää akva nitriittipiikin yli (ja saada nitraatti esiin), joten akvan pitäisi siis sinänsä olla kypsä kaloille. Siltikään en kippaisi kerralla koko kalastoa akvaan. Paisti jos "kalasto" käsittää vain muutamia kaloja. Varmasti se näinkin onnistuu, mutta tilannetta on seurattava erityisen tarkkaan ja reagoitava tarvittaessa välittömästi tilanteeseen. On ehkä aloittelijalle vähän jo haastavampi tilanne ja on ikävää, jos kalat saavat nitriitistä siipeensä.

[Kiksu]

Hyviä pointteja Sissolla. Juu, ehkä tällaisessa tapauksessa parempi ottaa varman päälle ja välttyä pettymyksiltä, jotka voisivat lopettaa kokonaan hyvän harrastuksen. Jos itse olisin tuossa tilanteessa, hommaisin varmaan kerralla vaikka ne monniset että niitä olisi heti kunnollisen kokoinen parvi, jossa tuntisivat olonsa turvalliseksi. Sitten parin viikon välein lisäilisin muita lajeja.

[Arkuu]

Tässähän ei ole kyseessä kalallinen kypsytys (vai onko?) vaan eikös tarkoitus ole kypsyttää akva nitriittipiikin yli (ja saada nitraatti esiin), joten akvan pitäisi siis sinänsä olla kypsä kaloille.

Juurikin näin, eli kalaton kypsytys on meneillään.

Hyviä pointteja Sissolla. Juu, ehkä tällaisessa tapauksessa parempi ottaa varman päälle ja välttyä pettymyksiltä, jotka voisivat lopettaa kokonaan hyvän harrastuksen. Jos itse olisin tuossa tilanteessa, hommaisin varmaan kerralla vaikka ne monniset että niitä olisi heti kunnollisen kokoinen parvi, jossa tuntisivat olonsa turvalliseksi. Sitten parin viikon välein lisäilisin muita lajeja.

Hankin varmaankin kerralla otot ja mahdollisesti myös monniset. Tuo levän kasvaminen on infernaalisen nopeata; muutamia päiviä sitten hädin tuskin huomasin levän karvoja, niin nyt ne liehuvat parhaimmillaan 3-4 cm:n pituisina! Tarvitsen kavereita jotka parturoisivat levän pois, eli otot tulevat ainakin ensin.

[jleppako]

Eikös otot ole sieltä herkimmästä päästä? Sulla taitaa olla sitä tupsulevää vai miksi sitä sanotaan mikä rehottaa uudessa altaassa? Siihen ei ototkaan koske.

[Arkuu]

Eikös otot ole sieltä herkimmästä päästä? Sulla taitaa olla sitä tupsulevää vai miksi sitä sanotaan mikä rehottaa uudessa altaassa? Siihen ei ototkaan koske.

Vai semmosia heppuleita... ei valmiiksi kasvatettu levä kelpaa! Noh, toivottavasti tuo levä katoaa pian. Jos otot ovat kerta herkkänahkaisia, niin ei kai siinä muu auta kuin valita monniset ensimmäisiksi tulokkaiksi.

[Sisso]

Uh, aika tymäkkää tupsulevää, jos liehuu 3-4cm pituisena...?!

Levien ilmaantuminen laji kerrallaan johtuu uudessa akvssa ravinne-epätasapainosta, joka vielä hakee tasapainoaan. Kun yksi epäkohta on korjaanutunut, yksi levälaji häipyy, mutta seuraava opportunisti on jo paikalla hyödyntämässä sen hetkistä tilannetta. Uudessa akvassa leviä esiintyy viikkojen, jopa kuukausien, ajan mutta sitä voi helpottaa paljonkin hankkimalla alkuunsa nopeasti kasvavia kasveja ja paljon. Hyvä kasvien kasvu on kaikkein tehokkain tapa torjua leviä. Jos levät eivät ymmärrä poistua viimeistään muutamassa kuukaudessa, epätasapaino ei todennäköisesti korjaannu ilman aputoimia. Silloin täytyy tarkastella akvan kaikki komponentit läpi ja yrittää hakea se heikoin lenkki.

Otot on tosiaan vähän herkkähipiäisiä ja suosittelen minäkin niiden hommaamista vasta myöhemmin, muutoin voi varautua miestappiohin sillä rintamalla.

[pikku_kalaset]

Minulla on todella paljon levää Seinät ovat täynnä sellaisia vihreitä pieniä pisteitä, jotka peittävät laajoja alueita. Sitten hiekalla on vihreitä klönttejä. Ne ovat todella kirkkaan vihreitä. Laseissa on vähän jotain ruskeata ja utumaista. Kasveissa on myös pieniä karvoja, mut ne eivät niin haittaa, kun eivät ne näy. Sitten etenkin kasvien juurissa on mustia tupsuja. Joidenkin kasvien lehdet ovat värjäytyneet kirkkaan vihreiksi.

Akvaario on aika lähellä ikkunaa, mutta valot ovat päällä vain 8 tuntia. Pitäisikö akvaario peittää kankaalla muulloin kun silloin kun valot ovat päällä? Ei se nimittäin kovin auta, että valot ovat päällä vain vähän, jos akvaario saa luonnonvaloa koko ajan.

[Arkuu]

Uh, aika tymäkkää tupsulevää, jos liehuu 3-4cm pituisena...?!

Levien ilmaantuminen laji kerrallaan johtuu uudessa akvssa ravinne-epätasapainosta, joka vielä hakee tasapainoaan. Kun yksi epäkohta on korjaanutunut, yksi levälaji häipyy, mutta seuraava opportunisti on jo paikalla hyödyntämässä sen hetkistä tilannetta. Uudessa akvassa leviä esiintyy viikkojen, jopa kuukausien, ajan mutta sitä voi helpottaa paljonkin hankkimalla alkuunsa nopeasti kasvavia kasveja ja paljon. Hyvä kasvien kasvu on kaikkein tehokkain tapa torjua leviä. Jos levät eivät ymmärrä poistua viimeistään muutamassa kuukaudessa, epätasapaino ei todennäköisesti korjaannu ilman aputoimia. Silloin täytyy tarkastella akvan kaikki komponentit läpi ja yrittää hakea se heikoin lenkki.

Otot on tosiaan vähän herkkähipiäisiä ja suosittelen minäkin niiden hommaamista vasta myöhemmin, muutoin voi varautua miestappiohin sillä rintamalla.

Juu, yksittäiset levärihmat ovat jopa ~3 cm:n pituisia.. mutta muuten lyhyempää (n. 1 cm). Levät näyttävät viihtyvän kasvien lehdillä, sillä muualla en niitä näe.

Mittasin akvaarioni vesiarvoja testiliuskalla, joka näytti jo hieman lupaavampia arvoja! Nimittäin nitriitti ja nitraatti olivat hieman koholla Lisäsin ½ ml HSS (akvaario on180l), toivoen että sama vauhti jatkuisi. Huomenna suoritan uuden mittauksen.

[Arkuu]

Uskomatonta - tuo levän kasvu on aivan uskomatonta. Parin päivän takainen kuva (1.) ja tänään otettu kuva (2.) kertovat kaiken.

1.


2.


Asiasta kolmanteen; onko kenellekään sattunut seuraavanlaista: rävit vettä, joka valuu akvaarion ulkolaitoja pitkin akvaarion ja pöytäpinnan väliin ja se vesi jää "asumaan" sinne. Itsellä nimittäin tapahtui juurikin näin ja se ärsyttää suunnattomasti, kun pöytä on vielä lastulevystä, niin reunat eivät todellakaan ilahdu kosteudesta / vedestä. Pientä levyn turpoilua on jo havaittavissa. Akvaarion ja pöydän välissä ei ole solumuovia yms. pehmikettä, joka luonnollisesti estäisi veden jäämisen loukkuun . Pitäisikö altaan ja pöydän väli esim. teipata eristysteipillä, ettei vesi pääsisi sinne, vai tulisko allas jopa tyhjentää ja laittaa jotain altaan ja pöydän väliin ?

[Sisso]

Pojan akvan alla on vähän herkänsorttinen vanha puupöytä. Laitan aina siihen pyyhkeen ja melkeimpä toisenkin vielä juuri siihen "kulmakohtaan", niin ei imeydy vesi puuhun.

[Arkuu]

Pojan akvan alla on vähän herkänsorttinen vanha puupöytä. Laitan aina siihen pyyhkeen ja melkeimpä toisenkin vielä juuri siihen "kulmakohtaan", niin ei imeydy vesi puuhun.

Tämä MP:n akvaariosetin pöydän kansi on jostain kumman (säästö)syystä tehty lastulevystä! Aika mielenkiintoinen ratkaisu! Akvaarion reunasta valuvat vesipisarat kohtaavat suoraan pöydän reunan, joten en voi estää veden joutumista akvaarion alle pyyhkeillä. Vaan vesi käytännössä imeytyy suoraan lastulevyyn, sekä kulkeutuu akvaarion alle

Joudun ilmeisesti kypsytyksen jälkeen tyhjentämään tankin pikaisesti ja laittamaan akvaarion alle solumuovia. Jos tyhjennän vedet kokonaan (jätän hiekat pohjalle juuri ja juuri veden peittoon) pois ja laitan suodattimen pöhisemään vaikka ämpäriin, niin onko siitä haittaa akvaarion bakteerikannalle? Joudunko uuteen kypsytysurakkaan?

[Sisso]

Laitat suodattimen käymään akvaveteen paljuun, niin bakut ei huomaa yhtään mitään. Jos sen sijaan joskus joudut pitämään suodattimen pysäytettynä yhtään pidempään, se kannattaa laskea kuiville vedestä, mutta kuitenkin estää sisustan (mitä sillä ikinä onkaan, sieni, massoja...) kuivuminen, valella välillä vaikka vedellä. Bakteerit tarvitsevat happea ja pitkään liikkumatta seisseestä vedestä alkaa loppumaan happi jossain kohtaa. Sitä, missä kulkee raja, en osaa tarkalleen sanoa, mutta kyllä bakujen pitäisi kestää normioloissa muutama tunti seisovassa vedessäkin. Jos epäilet bakujen päässeen kuolemaan, sisus täytyy huuhdella ennen uudelleen käynnistystä, koska kuolleet bakut pilaavat akvaveden. Ja silloin täytyy kypsyttää uudelleen, tietysti.

[Arkuu]

Nyt kun nitriittiarvot on todella korkealla (mitta-asteikon huipussa), niin kannattaako lisätä hss, vai antaa kaiken nitriitin muuttua rauhassa nitraatiksi?

[Kiksu]

Juu, bakteerien pitää saada ravintoa. Nitriittipiikin ilmaantuessa veden ammoniakkipitoisuus laskee nopeasti nollille. Ammoniakkilisäystä ja pientä määrää hienonnettua kalanruokaa käyttämällä bakteerit pysyvät elossa. Ammoniakkipitoisuus olisi hyvä olla tuossa vaiheessa noin 1 mg/l, jonka saat ylläpidettyä lisäämällä hss vajaa puoli millilitraa päivässä olettaen, että akvaariosi vesitilavuus on noin 160 litraa. Noin viikon kuluttua nitriitin määrä on vähentynyt selvästi ja nitraatin määrä on korkeimmillaan. Sitten ei mene montaakaan päivää kun nitriittitesti näyttää pienintä arvoa eli nollaa vuorokausi hss:n lisäyksen jälkeen. Kun olet todennut tämän, vaihda vettä sen verran,että saat nitraattipitoisuuden kohtuulliseksi (10-15 mg/l) ja imuroi pohjahiekan päältä ylimääräiset moskat, mutta älä varsinaisesti pöyhi pohjaa. Sitten voit tuoda akvaarioon ensimmäiset kalat.

[Arkuu]

Juu, bakteerien pitää saada ravintoa. Nitriittipiikin ilmaantuessa veden ammoniakkipitoisuus laskee nopeasti nollille. Ammoniakkilisäystä ja pientä määrää hienonnettua kalanruokaa käyttämällä bakteerit pysyvät elossa. Ammoniakkipitoisuus olisi hyvä olla tuossa vaiheessa noin 1 mg/l, jonka saat ylläpidettyä lisäämällä hss vajaa puoli millilitraa päivässä olettaen, että akvaariosi vesitilavuus on noin 160 litraa. Noin viikon kuluttua nitriitin määrä on vähentynyt selvästi ja nitraatin määrä on korkeimmillaan. Sitten ei mene montaakaan päivää kun nitriittitesti näyttää pienintä arvoa eli nollaa vuorokausi hss:n lisäyksen jälkeen. Kun olet todennut tämän, vaihda vettä sen verran,että saat nitraattipitoisuuden kohtuulliseksi (10-15 mg/l) ja imuroi pohjahiekan päältä ylimääräiset moskat, mutta älä varsinaisesti pöyhi pohjaa. Sitten voit tuoda akvaarioon ensimmäiset kalat.

Eli siis lisään n. 1/3ml / ~160l hss joka päivä. Nyt siis nitriitti on korkeimmassa arvossaan (olikohan 10 mg / l) ja nitraatti oli 250 mg / l.