Ja taas uusi aloittelija huokailee

[Mari Kurki]

Jos on raakaa lasinpesunestettä, niin voi käydäkin, mutta jos on sellaista valmista liuosta, ei varmaankaan ole ehkä riittävän tehokasta. Sen lasin täytyy olla ihan superpuhdasta ja täysin rasvatonta, muuten silikoni ei tartu. Kannattaa hommata sitä sinolia tai IPAa (Verkkokauppa.com:sta ainakin saa IPAa).

[thank]

Yks aika kivaksi todettu apuväline on myös jäätelötikku tuohon silikonisauman siistimiseen.

[Alma-neiti]

Lasol on ilmeisesti juurikin tällainen laimentamaton. Pakko oli jo testirappailla ja tosiaan jos voimaa käyttää reippaasti ja on vaan terävät kalut nii hyvin lähtee suuremmat irti.

[7330]

Lasol on ilmeisesti juurikin tällainen laimentamaton. Pakko oli jo testirappailla ja tosiaan jos voimaa käyttää reippaasti ja on vaan terävät kalut nii hyvin lähtee suuremmat irti.

Lähteepi kyllä, mutta niin lähtevät sormenpäätkin. Varovasti.

[Alma-neiti]

Jaa-a saapas nähdä miten kävi..kovasti epäilyttää. Entiset silikoonit sain pois lopulta ja nyt on uudet paikallaan mutta epäilen että viduix mänt! Luulen että silikoonia tuli paikoittain liian paksusti ja sormet oli liian märät. Epäilen että ei tosiaan tartu tarpeeksi tiukkaan lasia vasten. Kukahan tai mikä liike noita vaihtaa Oulun seudulla? Helpointa varmaan ois ostaa uus jos tuosta ei tule mitään. prkl!

[Alma-neiti]

Nyt on silikoonit kuivuneet 2vrk. ja täytin juuri altaan, vuotoja ei ainakaan heti näkynyt missään mutta saa nyt pari päivää olla kylppärissä vesissä, jos sen jälkeen on vielä "kuiva" niin enköhän uskalla alkaa kypsyttelemään. Jotenkin se vaan mieltä arveluttaa jotta kestääkö purkki. Millainen tuo kehysakvaarion "anatomia" on eli mitä koossa pitäviä rakenteita altaassa on? Pelottaa että saan altaan täytettyä olkkariin ja se levähtää koko paska lattialle.

BTW. mitä ihmiset käyttävät soran/ hiekan alla akvaarioissa? Kertokaas mulle nyt seuraavat työvaiheet ja muistettavat asiat ihan kohta kohdalta.

Ainiin ja tässä vielä Oulun Veden sivuilta otetut arvot, mitä pitää ottaa huomioon?

Oulussa verkostoveden kovuus on keskimäärin:
- 3,9 dH (saksalaisina kovuusasteina)
- 0,70 mmol/l (molaarisena kovuutena)

Oulun verkostovesi on pehmeää.

Verkostoveden pH on Oulussa pH 8,2 - 8,5.

[7330]

Allasta pitävät koossa ensisijaisesti lasien välissä olevat silikonit, eli ne joita et vaihtanut. Enpä ole tainnut koskaan kuulla, että allas olisi varsinaisesti niistä levähtänyt, siis että lasit olisivat omine nokkineen tipahtaneet paikoiltaan. Normaalisti joko silikonit alkavat vuotaa tai jonkin jännityksen vuoksi lasi halkeaa. Jälkimmäinen liittyy yleensä joko kuljetusvaurioihin tai siihen, että allas on epätasaisella/vääntyvällä alustalla.

Jos purkki ei nyt parissa päivässä ala vuotaa ja se tulee kunnon alustalle, syytä huoleen tuskin on.

BTW. mitä ihmiset käyttävät soran/ hiekan alla akvaarioissa? Kertokaas mulle nyt seuraavat työvaiheet ja muistettavat asiat ihan kohta kohdalta.

Ei välttämättä mitään, mutta jos haluat kasvattaa tukevajuurisia kasveja (kuten lumpeita, vesimiekkoja tai melalehtiä) saatat haluta levittää hiekan alle kerroksen jotakin kasvilannoitetta. Esimerkiksi Tetran Initial Sticks on tehty tähän tarkoitukseen. Lannoitetta voi kyllä lisätä kohdistetusti kasvien juurille jälkeenpäinkin, joten sen suhteen ei ole hätää.

Jos haluat rakentaa mattosuodattimen, pengerryksiä tai lisätä kolmiulotteisen taustakuvan, se kannattaa miettiä nyt ennen akvaarion täyttöä. Niitä voi kyllä lisätä jälkeenpäinkin, mutta kätevämpää se on tehdä ennen kuin hiekka on altaassa.

Kun se osasto on kunnossa, heitetään hiekat ja vesi akvaarioon ja aloitetaan kypsytys. Kasveja voi lisätä joko tässä vaiheessa tai vasta kun kypsytys on hoidettu: se on makuasia. Elottomalle sisustukselle, kuten kannoille ja kiville, on luonnollisesti ihan sama milloin ne laitetaan mukaan soppaan.

[Kiksu]

Vetesi kovuuden perusteella sinulla on laaja valikoima kaloja, joita voit ottaa kunhan ne kokonsa ja keskinäisten kemioidensa mukaan sopivat. Tetroja, barbeja, monnisia, nuoliaisia, rihmakaloja, kääpiöahvenia... Esimerkiksi synnyttäville hammaskarpeille vetesi vaatisi kovettamista.

Sivuilla on ilmoitettu vesilaitokselta lähtevän veden pH, mutta se on alempi sinulle ehdittyään ja toimivassa akvaariossa tippuu vielä vähän. Tulee siis olemaan seiskan tuntumassa eli neutraali. Tuonkin suhteen kalavalikoima tulee olemaan laaja.

[Alma-neiti]

Kiitoksia vastauksista! Kääpiöahvenet kiinnostaa kovasti sekä joku pieni, aktiivinen ja suurissa parvissa viihtyvä helppo kala. Voisin lähteä ihan parilla lajikkeella liikkeelle ja katsoa sitten eteenpäin. Tällä hetkellä ei edes itse kalasto mietitytä niin paljon, haluan nyt alkuun vaan saada altaaseen täydelliset olosuhteet sekä kauniin ulkomuodon.

Sanokaas nyt vielä se varmin keino kypsytykseen kun kovin eriäviä mielipiteitä satelee. eläinkaupan myyjätär sitten lopulliseti veti pakan sekasi ku puhu ihan mitä sattuu kun kävin juttelemassa, taidan sen episodin jättää täysin omaan arvoonsa.

[7330]

Kiitoksia vastauksista! Kääpiöahvenet kiinnostaa kovasti sekä joku pieni, aktiivinen ja suurissa parvissa viihtyvä helppo kala. Voisin lähteä ihan parilla lajikkeella liikkeelle ja katsoa sitten eteenpäin. Tällä hetkellä ei edes itse kalasto mietitytä niin paljon, haluan nyt alkuun vaan saada altaaseen täydelliset olosuhteet sekä kauniin ulkomuodon.

Eipä sillä vielä kiirettä olekaan, ja kalasto on hyväkin hankkia vähitellen eikä kipata allasta kerralla täyteen.

Varoituksen sanasena, että kääpiöahvenet (Apistogramma-suku) ovat hiukan herkänlaisia, samoin perhoskirjoahvenet. Niitä ei kannata aivan ensimmäisenä vastaperustettuun akvaarioon hankkia, vaan vasta kun allas on löytänyt kunnolla tasapainonsa ja harrastajalla on jo vähän kokemusta takana. Helppoja, kauniita pikku parvikaloja on kyllä valtava valikoima tetroissa, rasboroissa, seeprakaloissa ja kiilakyljissä. Ja sitten ovat vielä villimiljoonakalat, sinisilmät ja viirikirjokalat. Sieltä vain valikoimaan mieluista.

Sanokaas nyt vielä se varmin keino kypsytykseen kun kovin eriäviä mielipiteitä satelee. eläinkaupan myyjätär sitten lopulliseti veti pakan sekasi ku puhu ihan mitä sattuu kun kävin juttelemassa, taidan sen episodin jättää täysin omaan arvoonsa.

Eläinkaupoista kuulee kyllä vieläkin välillä lievästi sanoen mielenkiintoisia neuvoja, vaikka myyjien tietotaso onkin omista aloittelijan ajoistani (reilun kymmenen vuoden takaa) noussut huimasti. Onneksi myös todella hyviä ja päteviä myyjiä on paljon, mutta tämä ei tainnut olla sellainen.

Kypsytykseen on monta oikeaa tapaa, joten neuvot tuppaavat olemaan keskenään ristiriitaisia. Voit....
1) käyttää jonkun tutun tai paikallisen harrastajan kypsää akvaariota: laittaa esimerkiksi oma suodattimesi pariksi viikoksi pörisemään kypsään akvaarioon keräämään bakteerikantaa tai kauhoa hiekan pintakerroksen omaan altaaseesi. Tässä tapauksessa tosin saat myös akvaarion piilevät taudinaiheuttajat kaupan päälle.
2) rakentaa bakteerikannan alusta luomukonstein, eli käyttää ymppinä kukkamultaa ja ruokkia bakteereita hirvensarvisuolalla. Tämä on halpa ja tautiturvallinen menetelmä, mutta perin hidas. Kypsyttelyssä voi kestää kuukausikin.
3) käyttää akvaarioliikkeistä saatavia bakteeritiivisteitä, joista Prodibio Bio Digest on kuulemma luotettavin. Nopeaa, ja turvallista kunhan bakteeriampullia ei ole säilytetty liian kauaa ennen myyntiä tai se ei ole päässyt jäätymään.

Kaikissa tapauksissa akvaariota on tarkoitus ensin kuormittaa ilman kaloja lisäämällä hirvensarvisuolaa ja/tai kalanruokaa ja seuraamalla nitraattia ja nitriittiä: kun bakteerinruokaa lisäämällä nitraatti nousee mutta nitriitti pysyy nollassa, akvaario on kypsä. Sitten kaloja lisätään vähitellen ja jokaisen reilumman lisäyksen jälkeen tarkkaillaan, ettei akvaarion kantokyky ylittynyt eli nitriitti nouse. Jos nousee, vaihdetaan vettä ja odotetaan, että bakteerit ehtivät lisääntyä riittävästi.

Tämä oli karkea versio - yksityiskohdista on vielä olemassa sata eri mielipidettä ja käytäntöä.

[Alma-neiti]

Voi kuulkaas kun noita kasveja katselen niin kysymyksiä herää tuhansittain..Millä saisin osaan allasta ns. tuuhean, lyhyen ruohomaton? Mikä olisi helppohoitoinen ja saatavilla oleva lajike? Mitä vaatii ravinteelta, pohjalta ja valoilta? Jos haluan rajata selviä alueita joissa sammal/ ruoho ei kasva niin kuinka tehdä käytännössä?

[Aprikoosi]

1) käyttää jonkun tutun tai paikallisen harrastajan kypsää akvaariota: laittaa esimerkiksi oma suodattimesi pariksi viikoksi pörisemään kypsään akvaarioon keräämään bakteerikantaa

Mä oon antanu itteni ymmärtää, että suodatin kerää sen bakteerikannan ihan muutamassa päivässä..?

[kerttu]

Voi kuulkaas kun noita kasveja katselen niin kysymyksiä herää tuhansittain..Millä saisin osaan allasta ns. tuuhean, lyhyen ruohomaton? Mikä olisi helppohoitoinen ja saatavilla oleva lajike? Mitä vaatii ravinteelta, pohjalta ja valoilta? Jos haluan rajata selviä alueita joissa sammal/ ruoho ei kasva niin kuinka tehdä käytännössä?

Jos haluat alun alkaen ruohomattoisen akvaarion, niin tuohon hiekan alle laitettavaan lannoitteeseen kannattaa satsata. Ruohon kasvun rajat yleensä tehdään ihan perkaamalla ja kitkemällä, mutta kaippa se on mahdollista jotakin muovia/lasinpalaa silikoonata reunoiksi niin, ettei juuret leviä niin helposti. Ruohomaton kasvattaminen kestänee kuitenkin hetken, joten karsiminen on se yleisempi keino sitten kun kasvu rehevöityy.

Nuo ruohomatoksi kasvavat kasvit ovat vähän vaativampia kuin rönsyilevät ja muut yleisemmät. Jos niitä haluat heti alkuun, niin hiilidioksidinlevitin on hyvä olla, ja valoa riittävästi. Suosittelisin kuitenkin lähtemään liikkeelle jollain peruskasveilla, alkuun on niin paljon muutakin perehtymistä . Ite tein niin, että ostelin alkuun kasvipaketteja harrastajilta ja katselin, mitkä menestyy ja näyttää parhaalta. Joillain on semmoinen lahja, että osaavat suunnitella valmiiksi, minä kuulun niihin joiden tarvii testailla ja pohtia... Alussa nopeakasvuiset lajit kuten intianvesitähdikki on hyviä, koska sitovat ravinteita ja hillitsevät siten vielä epävakaan altaan leväkukintoja.

[7330]

1) käyttää jonkun tutun tai paikallisen harrastajan kypsää akvaariota: laittaa esimerkiksi oma suodattimesi pariksi viikoksi pörisemään kypsään akvaarioon keräämään bakteerikantaa

Mä oon antanu itteni ymmärtää, että suodatin kerää sen bakteerikannan ihan muutamassa päivässä..?

Kuten sanoin, yksityiskohdista on vielä sataa eri käytäntöä. Voi hyvin olla että onnistuu nopeamminkin: tuo pari viikkoa oli sellainen "varman päälle"-aika, että suodattimessa pitäisi olla jo tuntuvasti lietettäkin.

[Kiksu]

Puhuin kääpiöahvenista kun tarkoitin ylipäänsä pienikokoisia ahvenia... Pieniä kestäviä ahvenia on lippukirjoahven ja kääpiöakara, jotka ovat hyvin söpöjä, mutta eivät pysty kilpailemaan värityksensä puolesta esim. perhoskirjoahvenen kanssa. Tuo aiemmin mainittu villimiljoonakala on käsittääkseni hohtomiljoonakala, joka on kyllä aivan ihana voimakkaan värisine täplineen ja laikkuineen ja on sopeutunut kovettamattomaan veteen toisin kuin suuripyrstöiset normaalit miljoonakalat.

[7330]

Puhuin kääpiöahvenista kun tarkoitin ylipäänsä pienikokoisia ahvenia...

Aivan, selvä. Kestäviä pieniä kirjoahveniahan kyllä on.

Tuo aiemmin mainittu villimiljoonakala on käsittääkseni hohtomiljoonakala, joka on kyllä aivan ihana voimakkaan värisine täplineen ja laikkuineen ja on sopeutunut kovettamattomaan veteen toisin kuin suuripyrstöiset normaalit miljoonakalat.

Tarkoitin puolestani villimiljoonakaloilla kaikenlaisia luonnonmuotoisia miljoonakaloja, sekä "tavallisia" miljoonakaloja että hohtomiljoonakaloja. Hohtomillis on kieltämättä näistä näyttävämpi ja taitaa olla paremmin saatavillakin.

[Kiksu]

Varmimmalla pohjalla tosiaan miljoonakalojen hankkimisessa pehmeään veteen on, kun hankkii joko niitä hohtomiljoonakaloja tai varmuudella "maatiaiskantaa", joka on kymmeniä vuosia lisääntynyt ja pysynyt terveenä pehmeässä vedessä. Mistä sitten sellaisia löytää, on toinen juttu ja sisäsiittoisuus on niillä varmaankin hyvin korkealla asteella. Luonnossakin pehmeässä vedessä elää miljoonakalakantoja, mutta kannattaneeko akvaariotukkujen niitä tuottaa Suomeen kun kate jäisi pieneksi ja saattaisivat kuitenkin jäädä käsiin koska jäävät väriloistossa jalostettujen varjoon, varsinkin naaraiden osalta.

[Sisso]

Sagittariat eli kaiholehdet ovat kasveja, jolla saa vähän niin kuin ruohoa pohjalle vaikkei ne ole olekkaan verrattavissa kääpiöruohoihin yms. Ne kuitenkin tyytyvät vähempäänkin valoon ja leviävät ensin asettuaan ihan mukavan reippaasti. Saatavuus voi olla ongelmana, tai sitten ei jos käy tsägä. Aluksi kannattaa hankkia nopeakasvuisia köynnöstäviä lajeja, ne pitävät levät kurissa. Niitä voi sitten karsia hiljaksiin ja vaihtaa osan hitaammin kasvaviin. Kokopunaiset tai osin hyvin voimakkaan punaiset kasvit kannattaa jättää alkuunsa kauppaan, ne ovat yleensäskin vaativampia ja tarvitsevat paljon valoa sekä monet hiilarin. Huonosti voidessaan ne vihertyvät ja levääntyvät todella pahasti. Punervaa väriä saa kyllä esim punaisesta tiikerilumpeesta ja hentorotasta, jotka eivät ole vaateliaita tosin kumpikin vaatii kuitenkin vähää enemmän valoa punaiseen väriinsä. Rotalasta punertuu vain latvat valossa, mutta se on oikein kaunis ja helppohoitoinen. Kaikkein parasta jos saat kasveja toisilta harrastajilta, esim täältä Awlta, isoina määrinä. Ensinnäkin monet kaupoissa myytävät kasvit ovat ilmakasvatettuja ja niillä menee kaiken muun sopeutumisen lisäksi jonkin verran aikaa sopeutua vesielämään, toiseksi saat ehkä jo valmiiksi isoja kasveja, tulee kivasti valmiin näköistä ja kolmanneksi usein perusakasveja saa toisilta harrastajilta edullisesti ja isoja määriä. Mitä enmmän sulla on siellä kasveja, sen paremmin ne pistää leville, jotka yrittävät 100% varmasti apajille uudessa akvassa, kampoihin.

Jos saat jostain lainaan tai ostat Markku Varjon uuden Akvaariokasvit-kirjan, sieltä löytyvät 1-2 vaativuustason kasvit on oikein hyviä ja iso osa niistä on helposti saatavilla. Myös täältä http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/kasvit/kasvit.htm saa hyviä vinkkejä hankittaviksi kasveiksi. Kirja on muutenkin hyvä perusopas kasvien maailmaan, suosittelen! Hyvinvoivat kasvit ovat myös kalojen etu, koska ne käytävät niin ammoniumia, nitrittiiä kuin nitraattiakin vedestä ja tuottavat samalla happea veteen. Lisäksi ne tuottavat aineita, jotka suojaavat kaloja sairauksilta ja eräät lajit torjuvat myös leviä tuottamalla kemikaaleja. Lisäksi kalanpokaset saavat niistä ravintoa niiden pintaa nyppimällä.

[Alma-neiti]

Voe jumaleissoni, 110l muuttuikin tänään 270l Ajattelinkin että jonkinasteinen mania tästä saadaan aikaseksi mutta en uskonut että ihan näin pian. En tosiaan ehtinyt vesiä pukata altaseen kun möin ja uuden ostin. Järkisyitähän oli lukuisia, joita onneksi ei edes teille muille maanikoille tarvi selittää. jippiaijee, kalastonkin puolesta tuli paljon lisää vaihtoehtoja. Eli vinkkejä otetaan vastaan! Ahvenet kiinnostaa mutta jos ovat mahdottoman ranttuja ja herkkiä olosuhteille niin siirrämmä affenia tuonnemaksi.

[Sisso]

Ihan hyvän hankinnan teit kun vaihdoit isompaan!

Kääpiöahvenista uskaltaa laittaa uuteen akvaan ainakin ruso- lippu- ja ruostekirjot. Jos multa kysytään, rusot on ihan pop! Mainioita pikkukaloja, joiden touhuja on hauska seurata. Voisit ottaa niit' tuohon kuusin kappaletta, eikä sukupuolijakumalla ole väliä, ukot vaan uhoaa toisilleen, mutta eivät koske tai jahtaa toisiaan. Muista kaloista tai kasveista ne ei välitä tuon taivaallista eivätkä kaivele. Rusoista on ollut viime aikoina täälläkin kiitettävästi juttua, joten haulla löytyy lisää tietoa ja kokemuksia. Niiden suosio näyttäisi olevan nousussa, minkä ne kyllä ansaitsevatkin helppoina ja mielenkiintoisina hoidokkeina. Myäs liptu ja ruosteet ovat oikein mukavia, liput ehkä vähän ujoja ja ruosteiden lisäksi melkoisen rauhallisia. Rusot pyörivät pohjalla vain omassa porukassaan. Kaikki antavat monnisten, jos sellaisia mielit, olla rauhassa eikä yksikään ole kutuaikanakaan sen kiukkuisempi kuin ajaa pesältä muut pois.

Jos apistoista puhutaan, niistä töhtökäppänä on kaikein kestävin ja rauhallisin, mutta affen on aina affen ja yksilöissä voi olla kovastikin luonne-eroja. Niitä voisit ottaa 1+1 tai 1+2. Ne asustavat, kuten rusotkin, alavesissä lähellä pohjaa, kun taas ruostekirjot käytävät koko akvaa, eniten kuitenkin keskivettä. Näistä kaikki arvostavat runsasta kasvillisuutta ja ennen kaikkea kantoja ja/tai kiviä sisustuksena. Kaikien noiden kanssa voi laittaa kalasia, esim tetroja, keskiveteen ja myös pinta-asukkeja. Nuo lajit nyt tuli ekan mieleen kestävistä, rauhallisista (siis ei riehu muiden kalojen kanssa tai rettelöitse muuten) affenista, joita voi ajatella uuteenkiin akvaan.

[Alma-neiti]

Kiitoksia vastauksesta! Alanpas tutustumaan kys. kalasiin. Hommaa näin uutena harrastajana helpottaa myös että allas tulee lähes suoraan käytöstä hiekkoineen ja jospa ei niin perusteellista kypsyttelyä tarvittaisikaan. Käyn tänään hakemassa tippatestit ja hirvensarvisuolan, mitähän muuta akuuttiia tarvin? Kasvilannotteet yms. tulee altaan mukana. Lähden alkuun liikkeelle kahdella sisäsuodattimella mutta katsotaan tässä myöhemmin jos hankkisin sen ulkosuodattimen kuitenkin, vaikka jostain syystä se nyt aiheuttaa negatiiviasia viboja

[Sisso]

Jos akva on ollut toiminannassa niin, että bakujen elämä siellä on ollut turvattua siirtoon asti, niin eipä siinä paljoa kypsyttelyä tarvita, lähinnä varmistelua. Eli jos saat (varmasti) elossa olevan suodattimen ja hiekat (plus muut) niin itse en tekisi muuta kuin lisäisin varmistukseksi hiukan BioDigestiä, esim puolet uuden akvan käynnistykseen tarvittavasta määrästä ja laittaisin kalat sisään. Tässä kohtaa kuitenkaan ei ihan lopullista kalastoa vaan 1/3(-1/2) ja siitä sitten hitaasti lisäten. Olemassa olevaan bakukantaan on vaikuttanut aiemmin akvassa ollut kalasto eli raskas kalasto-runsaasti bakuja, kevyt kalasto->kevyt bakukanta ja tätä täytyy sitten mahdollisesti kasvatella uutta kalastoa vastaavaksi.

Jos hiekka on ollut puhdistushommissa siirtoon asti, bakuja elää vain sen ylimmässä kahdessa sentissä, eli ota se talteen ja levitä uuteen akvaan päälimmäiseksi. Loput voit vaikka pestä. Mikäli suodatin on ollut kuivillaan ja/tai pysäytettynä yli 8h, taitaa mennä uusiksi koko homma. Muista silloin putsata suodatin (ja kaikki hiekka jos sama homma) koska muuten kuolevat ja hajoavat bakut pilaa veden. Bakut siis tarvitsevat jatkuvasti happea (virtaava vesi) ja ravinteita, kovin monen tunnin vaje näistä alkaa tekemäan niistä selvän ja homma täytyy aloittaa alusta. Eli tarvittavat toimenpiteet riippuvat nyt ihan siitä, mikä tilanne bakuilla on ollut/on uuteen akvaan siirtyessään.

Jos päädyt uudelleen kypsytykseen kokonaan ja ostat kauppreisullasi ohjeannostuksen BioDigestiä (ainoa valmiste, jonka tiedetään toimivan varmasti, muita en uskalla suositella niiden epävarman toiminna takia) voit ostaa samalla jo hiukan kaloja, muuten joudut huolehtimaan bakujen elossa pysymisestä muutoin, mutta tästä mulla ei ole kokemusta. Ja sitten arvojen seurantaa päivittäin parin seuraavan viikon ajan, kaikesta huolimatta voi nitrittiä ilmestyä, mutta oman ja täältä luettujen kokemusten perusteella sitä on ilmestynyt vain hyvin vähän, kun on käynnistelty ProdiBion tuotteilla.

[Alma-neiti]

No joo kyllä se nyt kuitenkin siltä näyttää että kypsyttelen altaan ihan alusta loppuun saakka. Vedet on altaasta otettu pois kolme viikkoa sitten ja suodattimet tuolloin pois käytöstä, hiekka on vielä kosteaa mutta ei siinä mitää taida olla enää elossa. Eli suosittelet kuitenkin hiekan pesun ennen altaaseen laittoa? Suodattimet huuhtasen ja laitan pöhisemään uuteen. Kasvit tulee huomenna ja voin ilmeisesti laittaa (ja on ilmeisesti suositeltavaa) ne jo samalntien altaaseen. Biodigestillä lähden käynnistämään koko altaan alusta täydellä määrällä.

[Sisso]

Jep, ei siellä hiekassa ole mitään säästeltävää, pelkkää jaskaa.

Itse olen kypsyttänyt, tai ollut mukana, jo monta akvaa BioDigestillä niin, että sisään on tuotu ainakin osa kalastosta ihan saman tien. Riippuen vähän uuden akvan aikaimmasta historiasta ja kalastosta, joskus on tullut nitriitiä, joskus ei, mutta kertaakaan ei ole vedenvaihtokynnys ylittynyt. Joskus olen kuitenkin vaihtanut hiukan vettä, jos akvassa on ollut herkäksi tiedettyjä lajeja. Se on ilmestynyt 4-6 päivää käynnistyksestä ja (vasta) tästä muutaman päivän kuluttua on ilmaantunut nitraattia. Heti ollaan päästy kiinni normaaleihin hoitorutiineihin vedenvaihtoineen. Mitään sen kummempia ongelmia ei ole koskaan eteen tullut vaikka esim heinäkuussa starttasin meitin isoimman paljun BioDigestillä myytyäni kalojen ja kasvien alta, tai pikemminkin ympäriltä, kaiken, myös suodattimet ja hiekan.

[Alma-neiti]

Nii eli kuinka tarkkaan pesen hiekan huomenna vai pesenkö? kasvit ilmeisesti voi heittää jo vaikka heti huomenna kyytiin? Kaloja ei tod. näk tule vielä nyt. Tarvinko Biodigestin lisäksi huomenna jotain muutakin vielä kyytiin? Lannoitteet kasveille tulee pohjalle ja veteen.