Isot kasviakvaariot

[KtMan]

Ihmettelen minäkin miksi sekakäyttö olisi pahasta?
Seuraavaan kasvitankkiini olen alustavasti suunnitellut saviturvetta alimmaiseksi, sitä sitomaan hieno hiekka ja päälimmäiseksi soraa ja isompia kiviä.
Mitä? Olenko tekemässä suurta virhettä?

T:Krisse

[111na]

0,1 - 0,6 ja 0,5 - 1,2 mm hiekat eivät kumpikaan sekoittamattakaan ole ollenkaan tasakokoista materiaalia, vaan ne asettuvat kuten jossain Järven linkittämässä saksalaisessa *uutta suodattimista' sivun kuvassa näki, hyvin tiiveiksi. (Uutta suodattimista oli tekniikan otsikko viime kuussa.)

Hiekan päälle voi laittaa elävöittämään maisemaa aivan hyvin soraa ja karkeaa soraa, siis pieniä kiviä. Isommat pysyvät hiekan pinnalla. Tasakokoisuuden vaatimus liittyy läheisiin jyväkokoihin, ei reilusti erikokoisiin. Siis jopa sama laitetaanko alle ja väliinkin isompaa. Toisaalta sitten soraa voi kaikenlaista jyväkokoa olla sekaisin, ilmavia rakoja riittää. (Siinä saksalaisessa kuvassa näki miten pienet jyvät täyttivät vähän isompien välit ja se oli ihan mikroskooppikuva. Siis mitä ilmeisemmin puhallushiekkaa tai sen kaltaista.)

Toisaalta sitten kasvin juurten sanotaan pitävänkin myös hapettomasta. Eli tuo Krissenkin järjestely varmasti toimisi. Eikö saviturve ole aika hapeton hienon hiekan alla?

Tuossa Amanon linkissä ei todellakaan esitetty tasakokoisuuden vaatimusta, sen huomasin ja aiemmin jo korjasin juttuuni. Muistin ensilukemalta väärin.

Hiekka vai sora -jutussa käy ilmi juuri varsinkin hienon hiekan hapettomuus jo muutamaa miiliä pinnan alta. Siellä myös esitettiin että tasakokoinen hiekka ei mene helposti§ tukkoon, jos siellä on kierteissarvia.

Hiekan puolestapuhujia tietysti riittää, koska se on hyvin yleistä. Varsinkin kierteissarvikotiloiden kanssa käytäntö osoittaa sen toimivuuden. Pointti tuossa hyvässä keskustelussa onkin siinä että se ei ole ainoa toimiva vaihtoehto.

Virrassahan ei hieno hiekka edes pysy ja kerääntyy sinne missä ei virtaa. Lisäksi talven jäät ja jäänlähdöt tulvineen vaikuttavat. Veden liike ja pieneliöt varmasti pitävät muuten pohjan hapekkaana luonnossa.

[Juska]

Ja niinhän täällä on saanut kuulla että monet kasvit pitävät hapettomuudesta juurissa

Olen seurannut vähän huonosti viime aikoina näitä Aqua-webin keskusteluja, mutta törmäsin tähän "anaerobinen pohja" -ajatteluun juteltuani viime viikolla Lemmikkikeskuksen Herra Valon kanssa. Hän oli erittäin vahvasti sitä mieltä, että hyvä kasviakvaario vaatii anaerobisen pohjan ja minä kehtasin olla vähän eri mieltä, tai en ainakaan heti ollut valmis nielemään tätä ideaa.

Asiaa selvittääkseni ryhdyin siis lukemaan Diana Walstadin kirjaa "Ecology of Planted Aqurium" tämän asian kannalta. Walstadin referoimien tieteellisten artikkelien perusteella kasvit pärjäävät anaerobisessa maassa nimenomaan sen perusteella, että ne kykenevät siirtämään juuriin fotosynteesissä syntynyttä happea, eli ilman happea juurien ravinnonotto ei onnistu. Tämän vuoksi esimerkiksi pohjalämmityskaapeleilla pyritään nostamaan vedenvirtausta pohjassa, jotta juuret saisivat enemmän happea.

No, miksi siis pohjan anaerobia vaikuttaa kuitenkin hyvältä idealta. Tämä johtuu eräiden hivenaineiden (Fe, Mn, Cu ja Zn) nopeasta saostumisesta hapen läsnäollessa. Anaerobia suojaa hivenaineita siis hapettumiselta ja lisäksi bakteerit, jotka hajottavat saostuneita hivenaineoksideja takaisin vapaiksi ioneiksi, joita kasvit voivat jälleen hyödyntää, toimivat vain anaerobisissa oloissa. Siksi paras mahdollinen pohja onkin sellainen, joka mahdollistaa aerobisen että anaerobisen toiminnan yhtäaikaa. Puhutaan ns. anaerobisista ja aerobisista taskuista. Tällainen pohja saadaan aikaiseksi käyttämällä sopivan rakeista (ei liian hienoa ) pohjamateriaalia, joka mahdollistaa aerobian, mutta ainesta kasataan riittävän paksuksi kerrokseksi, jotta sinne pääsee syntymään myös anaerobisia alueita. Siksi esim. Amano suosittelee varsin paksua pohjakerrosta (6 cm eteen ja 12 taakse). Kuinka paljon pohjan hapensaanti riippuu kasvien sinne siirtämästä hapesta ja kuinka paljon pohjamateriaalin raekoosta ja paksuudesta, sitä en osaa sanoa.

Herra Valo korosti vielä, että hän on katsonut näitä "anaerobisia" pohjia alta päin taskulampulla ja on nähnyt kuinka lasia vasten työntynyt voimakas juurikasvusto hivenen punertaa. Sellaiset terveiset voisin tässä lähettää, että tuo punerrus johtuu hapen vaikutuksesta saostuneista rautaoksideista, eli se siitä anaerobisesta pohjasta.

[111na]

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Sand-Misch-200.jpg

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Quarzsand.htm

http://www.ibdoerre.com/aqua/michael/bodengrund.htm

[iekku]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

Tämähän on pelkkä arvaus,mutta olettaisin sen olevan kylpyhuoneen ammeessa kuivumassa,niin kuin meilläkin.

Aarni

Heeh Meillä on kaksi p***aista mattoa vanhan kämpän kylppärissä patteriin nojailemassa. Pitäs pestä ne niin sais palotella sisäsuodattimen patruunoiksi hyötykäyttöön...

[Juska]

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Sand-Misch-200.jpg

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Quarzsand.htm

http://www.ibdoerre.com/aqua/michael/bodengrund.htm

Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Näiden mukaan olisi siis mahdollista saada aikaan hapeton pohjavyöhyke käyttämällä alle 1 mm raekoon hiesua noin 5 cm kerroksena. Onko se parempi ratkaisu kuin yhtä paksu kerros vähän karkeampaa hiekkaa, jolloin muodostuu ehkä vain paikallisia hapettomia taskuja, en tiedä.

Oikeastaan se mitä halusin edellisellä viestilläni sanoa oli, että hapettomuus sinänsä ei ole hyvä asia, vaan sen epäsuorat seuraukset, eli hivenaineiden pysyminen kasvin ulottuvilla sekä anaerobinen mikrobiologinen toiminta, joka tuottaa kasville ravinteita.

Faktahan on kuitenkin se, että jos juuret eivät saa happea, ne joutuvat fermentoimaan ravinnonottoon tarvitsemansa energian. Ja fermentointihan ei tunnetusti ole energeettisesti kovin edullista. Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan ja siksi juuren lähiympäristö on aerobinen vaikka ympäröivä pohja olisikin hapeton. Jos siis pohjahiekan alla on kerros rautapitoista pohjalannoitetta, niin juurien erittämä happi sakkaa sen juurien läheltä ja siksi juuret näyttävät punertavilta. Kasvi tekee siis jatkuvia kompromisseja ravinteiden saatavuuden ja ravinteiden saannin tehokkuuden välillä.

[Tounimaan]

Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan

Ohimennen kysyn, että tästäkö siis johtuu tossa mun altaassa se että pohjahiekkaa tonkiessa sieltä tulee ilmakuplia?

Hiekka on todella hienoa, eli n. saharamalli - vähän karkeempi....

[Maisu]

Näiden mukaan olisi siis mahdollista saada aikaan hapeton pohjavyöhyke käyttämällä alle 1 mm raekoon hiesua noin 5 cm kerroksena. Onko se parempi ratkaisu kuin yhtä paksu kerros vähän karkeampaa hiekkaa, jolloin muodostuu ehkä vain paikallisia hapettomia taskuja, en tiedä.

Nostin juuri vinon pinon erilajisia miekkakasveja altaasta jossa on hyvin hieno hiekkapohja. Esim. Echinodorus cordifolius "Ovalis" oli kasvattanut permanentattuja juuria eli aivan säkkärää käkkärää. Kasvit itsessään (näitä siis on useampia) voivat kyllä suhteellisen hyvin joskin jo pari viikkoa 0,5 - 1,0 mm hiekassa toisessa akvaariossa näyttää kohentaneen kasvua silminnähtävästi. Nostin yhden taimen uudelleen ylös viikonloppuna varmistuakseni että uudet juuret ovat suoria ja kyllä ne ovat, joten kyse ei ole mistään mutaatiostakaan.

Olen muutenkin entistäkin vakuuttuneempi siitä ettei kaikkien hienoin hiekka ole hyvä kasvualusta kasveille tuon akvaarion kasvien siirtämisen jälkeen. Esim. pohjalannoitetabletit viimeisten puolen vuoden ajalta löytyivät sellaisenaan, kokonaisina. Ilmeisesti pohjassa ei enää kiertänyt mikään molekyyli edes kertomassa kasveille mistä päin ravinnetta olisi saatavilla. En voi rehellisesti suositella tällaista hyperhienoa hiekkaa kenellekään jos tarkoitus on kasvattaa kasvejakin, toisin kuin sitä 0,5 - 1,0 -millistä joka toimii kuin junan vessa.

[111na]

Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan

Ohimennen kysyn, että tästäkö siis johtuu tossa mun altaassa se että pohjahiekkaa tonkiessa sieltä tulee ilmakuplia?

Hiekka on todella hienoa, eli n. saharamalli - vähän karkeempi....

Pohjassasi käy denitrifikaatio. Nitraatti muuttuu joiksikin kaasuiksi. Pohja on siis ns. tukossa. Ilmaa kuplat eivät ole. Haista niitä kuplia kun ne tulevat pintaan, se voi olla valaiseva kokemus. Avotulen käyttö kielletty.

En ole ihan varma tuosta viimeisestä, enkä ensimmäisestäkään, mutta luulisin noin. Ei kai sitä happea sentään juurista kupliksi asti tule.

[KtMan]

Pohjassasi käy denitrifikaatio. Nitraatti muuttuu joiksikin kaasuiksi. Pohja on siis ns. tukossa. Ilmaa kuplat eivät ole. Haista niitä kuplia kun ne tulevat pintaan, se voi olla valaiseva kokemus. Avotulen käyttö kielletty.

En ole ihan varma tuosta viimeisestä, enkä ensimmäisestäkään, mutta luulisin noin. Ei kai sitä happea sentään juurista kupliksi asti tule.

Jokin kaasu on typpi, joka syntyy bakteerien 'syödessä' nitraatista kaiken hapen: NO3- > NO2- > NO > N2O > N2 (kaasu).

T:Krisse

[111na]

Krisse, miten denitrifikaatiokokeilut edistyvät?

Noista kaasuista mainitaan yhtenä usein ainakin metaani.

[VilleJ]

Huomatkaa tuossakin Amanolle tyypilliset elementit: karkean ja hienomman soran sekoitus, juurakoiden peittäminen jaavansammaleella ja vastaavilla ja kaloja varsin vähän - toki noin kaukaa otetussa kuvassa kalat jäävät vähän paitsioon, mutta ei niitä kovin lukuisasti sieltä löydy. Itse laskin vähän reilu toistakymmentä varmaa kalaa.

Suomalaisiin (ja aqua-webbiläisiin) ajatuksiin eniten ristiriidassa on tuo karkean soran ja hienon hiekan sekakäyttö.

Juurihan itse totesit, että Amanolle tyypillisesti kaloja on varsin vähän. Joten mistä sinne soran sekaan sitten lietettä syntyisi? Sehän tässä se jonkin asteinen nurja puoli onkin: yleensä akvaariossa on kalaa sen verran, että ruokaa ja kakkaa painuu pohjaan ja helposti tukkivat sen ajan kanssa.

Vapaana suomennoksena: jyväkoon pitäisi olla 3-10 milliä. Isommat kivenmöhkäleet haittaavat juurten kasvua ja hienompi "murskaa/tukahduttaa" juuriston.

No, me suomalaiset näytetään olevan monessa asiassa sitten poikkeuksellisen onnistuneita, kun kasvit kasvaa hyvin ja kasvattavat valtavan juuriston. Tulee vain miettineeksi missä se vika sitten on, jos kokee, että hiekkapohja estää kasvien kasvua.

mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin ja sekakokoisesta materiaalista tehty pohja menee tukkoon!

Ja mielestämme vettä tulee vaihtaa riittävästi, kun taas suuressa maailmassa ollaan toista mieltä.

[KtMan]

Krisse, miten denitrifikaatiokokeilut edistyvät?

Noista kaasuista mainitaan yhtenä usein ainakin metaani.

Pvc putken olen jo saanut hommattua, nyt ihmettelen mitähän liimaa siihen käyttäisi, jolla läpiviennit ja 'tulppaukset' saisi pitämään..
Suodatinmateriaaliakaan en oo valinnu, enkä putken mittaa päättänyt max120cm halkaisia ~18cm. Jos näkis jossain moisen, niin matkiminen olisi helpompaa Eli hitaasti edistyy!

T:Krisse

[111na]

Pvc putken olen jo saanut hommattua,
Eli hitaasti edistyy!

Saisiko siihen liekin palamaan päähän?

Ei sieltä niin paljoa huonoa ilmaa taida tulla. Vaikea keksiä synonyymejä metaanille! Suokaasu, maakaasu, pieru.
Sää ja sun pieruputkes!

Outoja nuo akvaristit. Tuodaan kalat huoneeseen ja kohta ei muuta ajatellakaan.

Hulluus koputtaa vasta sisällä. Sain vasta koottua uuden, jo kolmannen altaani, 47*80*20 cm:n 'kasvi-laajapohjasuodattimen'. Sinne hienoa soraa. Se tulee 233 litraisen laajennukseksi. Yritän vielä rakentaa niin, että jotkut kalatkin pääsevät toiseen altaaseen. Kolmas allas on 40 litrainen 50cm korkea ja siellä on jo kasveja ja kotiloita. Hui, onko se alkanut jo?

Muuten, pvc:n liimaus kestävästi tehdään erikoisliimalla tai hitsaamalla, muistelisin. Tuli tutuksi Eirin laboratoriokalusteiden kautta. Hitsaus olisi varmaan se paras ja ehkä ihan helppokin. Voisi mennä kuumailmapuhaltimella?

[Tapio Martimo]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

Ovatko kala-akvaariot sitten sellaisia, joissa on vain kaloja eikä muuta? Entäpä vesiakvaario? Hiekka-akvaario?

Mainittakoon tähän allasterminologia-asiaan sen verran, että saksassa on onnistuttu keksimään eri termit "tavalliselle" (hollantilaistyyppiselle) kasviakvaariolle (Pflanzenaquarium) ja "Amano-tyypiselle" akvaariolle (Naturaquarium). Pitäisikö meidänkin pyrkiä erottamaan kasviakvaariot ja kasviakvaariot toisistaan? Kelpaako "luontoakvaario" suorana käännöksenä kuvaamaan Amano-tyyliä? Tuskinpa vain...

esimerkkiviitteet:
http://www.naturaquarium.de/
http://www.show-pflanzenaquarium.de/

Hitsaus olisi varmaan se paras ja ehkä ihan helppokin. Voisi mennä kuumailmapuhaltimella?

Kertoisitko tästä hieman lisää? Mitä ainetta olisi hyvä käyttää PVC:n hitsaamisessa? PVC:tä?

[Cory]

[...] saksassa on onnistuttu keksimään eri termit "tavalliselle" (hollantilaistyyppiselle) kasviakvaariolle (Pflanzenaquarium) ja "Amano-tyypiselle" akvaariolle (Naturaquarium). [...]Kelpaako "luontoakvaario" suorana käännöksenä kuvaamaan Amano-tyyliä?

Naturalistiakvaario? ;)

Vaan vakavasti, eikö "puhekielessä" jo usein höpötetä Amano-akvaarioista? Toinen voisi tuolla logiikalla olla yksinkertaisesti hollantilaisakvaario.

Ohimennen kysyn, että tästäkö siis johtuu tossa mun altaassa se että pohjahiekkaa tonkiessa sieltä tulee ilmakuplia?

Muistelisin, että vallisnerioiden juurien tienoilta löytyy usein kuplia ja että ne olisivat jotenkin peräisin tuosta kasvista, eivätkä siten välttämättä merkitse tuon kasvin kohdalla pohjan tukkeutumista. (Muut kasvit ovat sitten toinen juttu.) Vaan en tietenkään löydä haulla tähän yhtään aikaisempaa kommenttia aiheesta. :( Alan jo epäillä muistiani....

[Kati]

Mainittakoon tähän allasterminologia-asiaan sen verran, että saksassa on onnistuttu keksimään eri termit "tavalliselle" (hollantilaistyyppiselle) kasviakvaariolle (Pflanzenaquarium) ja "Amano-tyypiselle" akvaariolle (Naturaquarium). Pitäisikö meidänkin pyrkiä erottamaan kasviakvaariot ja kasviakvaariot toisistaan? Kelpaako "luontoakvaario" suorana käännöksenä kuvaamaan Amano-tyyliä? Tuskinpa vain...

esimerkkiviitteet:
http://www.naturaquarium.de/
http://www.show-pflanzenaquarium.de/

Noh tuota... Kyllä meillä täällä tunnetaan ainakin käsitteet "hollantilainen kasviakvaario" ja "japanilainen kasviakvaario", joista jälkimmäinen tarkoittanee tismalleen samaa kuin "natur aquarium".

"Luontoakvaario" on minusta ihan pe*se termi (ja niin on "natur aquariumkin"). Ainakin mun päässäni "luontoakvaario" yhdistyy terminä helposti biotooppiakvaarioon. "Natur aquarium" ei kuitenkaan varsinaisesti pyri luonnolliseen vesimaisemaan, vaan pikemminkin "kopioimaan" muotoja ja vaikutelmia maanpäällisestä luonnosta (ja Amanon tapauksessa myös esim. puutarhoista) sinne akvaarioon.

Kati

[111na]

Hitsaus olisi varmaan se paras ja ehkä ihan helppokin. Voisi mennä kuumailmapuhaltimella?

Kertoisitko tästä hieman lisää? Mitä ainetta olisi hyvä käyttää PVC:n hitsaamisessa? PVC:tä?

Niin toki. Googlekin auttaa. Hakusana: pvc hitsaaminen. Ensimmäinen tulos tässä, vink vink! :

http://www.vink.fi/Default.asp?ID=6369 "Materiaalia on helppo ja nopea hitsata. Valikoimaamme kuuluvat myös hitsauslangat, joista on saatavilla eri kokoja ja värejä."