Kaikenlaisia aloittelijan mietteitä

[KimmoP]

Kaupan täti suositteli tuota Bactozyymiä. Ostin sitten sitä. Luulin että kapselissa on bakteereita.

[Taika-Jim]

Minä olen aina saanut akvaariot käyntiin tuolla Bactozymillä ja olen odotellut yleensä viikon verran noitten kapselien käytöstä ensimmäisiin kaloihin.

Tuolla meinasin nytkin startata ja lisäksi SafeStarttia ja vähän kasveja mukaan niin pitäisi akvaario kypsyä ihan kivuttomasti.

[marli]

Mulle kanssa akvaarion perustusvaiheessa suositeltiin Bactozymiä jota sitten ostin. Heitin kapseleita akvaarioon ja suodattimeen mutta mitään vaikutusta en huomannut. Luulen kyllä että itse sähläsin koko jutun jonka takia vaikutusta en huomannut. Loppujen lopuksi koira veti napaansa loput kapselit silmän välttäessä

[KimmoP]

Ymmärsinkö nyt oikein, että Bactozyme ei sisällä bakteereita? Miksi sitten purkissa sanotaan, että kalat voi tuoda päivän päästä, vai kahdenko se oli? Valehdellaanko purkissa? Mistä minä tähän hätään lumisesta maasta bakteereita hommaan? Kukkia mulla ei ole, eikä kukkamultaakaan. Ei edes kellään tutuilla. Tuo hiekka on ollut umpimuovipusseissa monta kuukautta. Sen kyllä tiedän, että bakteerit ovat sitkeitä otuksia. Jospa niitä olisi jäänyt kumminkin sen pesunkin jälkeen vielä jäljelle. Kokeilen liuskaa, vaikka eilen se ei näyttänyt mitään...

Ei siellä ole minkäänlaisia bakteereita. Nuo on ihan valkosia nuo hyvien ja pahojen bakteerien merkit molemmat. Täysin elotonta autiomaata koko allas. Meinasin kyllä lähteä tästä ostamaan niitä kasveja kohtapuoliin. Tulisikohan niitten mukana typpibakteeri? Se on kyllä plussan puolella tuo ilma ja ulkona ruoho näkyvillä loskan seassa.

[KimmoP]

Olipa reissu vesisateessa liukastella, mutta nyt on kukkia.

Ostin kaksi vesimiekkaa ja tuon tippa ph testin, mikä neuvottiin. Kyllä sai olla tarkkana tuon potin kanssa. Miehän en ala mitään lasivillaa kalojen kiusaksi laittamaan. Siinä sai olla tarkkana, että tuon paakun saa irrotetuksi rikkomatta juuria. No siellä ne nyt on altaassa. Ei mitenkään kovin sievästi aseteltuina, mutta kunhan toipuvat järkytyksestä rauhassa. Toivottavasti toipuvat. Kasvien juurissahan on typpibakteereita, vai eikö olekin? Näin muistelisin koulun biologiasta. Salamurhaajakotiloita oli samassa altaassa nuiden kasvien kanssa. No jännityksellä odotamme, mitä tapahtuu.

edit. Tippa ph näytti 7,5 ja liuska minimiä, mitä se pystyi näyttämään, eli keltaista.

[KimmoP]

Kaikkea ne puhhuuki. Tammenlehtiä Suomessa. Semmoset tammet ja palmupuut on jotaki Afrikan eksoottisia juttuja vain. Leijonat ja hyeenat siellä syö banaania tammen alla

Siitä vain tuli mieleen, että kun tuolla altaassa ei tapahdu mitään ja nuo kalanruokahiutaleet vain lilluu pohjalla. Siitä sitte foorumia lueskelemaan, että kuinkahan ph arvoa saisi ihan pikkusen alaspäin. Turveuutetta kehuttiin tai niitä satulehtiä Täälähän ei kasua ko koivu ja kuusi ja mänty ja paju ja sensemmoset tavalliset puut vain. Ei tuomoset eksoottiset ollenkaan. Niin siksi sitä peehoota mietin, että jos ostaisin niitä ampulleja, jotka menee kalojen kanssa yhtäaikaa. En nyt meinaa hosua kuitenkaan. Käyn sitä hirvensarvea ostamassa ensin, mutta jos ei viikonlopun yli mitään ota tapahtuakseen, niin vähän ihmetyttää. Onkohan nuo liuskat ihan sekundaa sitte? Ihan valkosena pysyy NO3 ja NO2 molemmat. Siitä sitten tuli ajatus, ettei tuo kalanruoka varmaan riitä mihinkään. Varjon kirjassa kyllä kehuttiin, että pelkästään kasveja ja kalanruokaa, niin kypsyy. Se varmaan on ongelma, etten oikein kunnollista bakteerikantaa ole saanu alkuun. Kävin illalla pihalta raapimassa pensaitten alta, mutta ei siitä jäisestä maasta irronnut, kuin pintaroskaa. Onko tästä tuotteesta kokemuksia? http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200001112 No jospa ostaisin huomenna tippatestit, kun ne tuntuu olevan luotettavempia. Tänään on vähän kiiru.

Kukat on molemmat elossa, että jotain positiivista sentään ja laitoin kuplamasiinan kuplimaan. Ajattelin, että jos sinne veteen tarttuisi vähän hiilidioksiidia ilmasta, kun ei siellä ole vielä muita hengittelijöitä. Kiljupänikkää kanssa suositeltiin, mutta kehtaanko mie kaupasta ostaa vain sokeria ja hiivaa? Velipoika penskana kaverin kanssa kävi kaupassa. Toinen osti hiivan ja toinen sokerin ja menivät perätysten kassalle. Ei varmaan täti arvannu. Ehkä ostan nestehiiltä, ehkä en. Se nyt riippuu tuosta, että rehottaako kasvit, vai näivettyy.

[Sisso]

Ymmärsinkö nyt oikein, että Bactozyme ei sisällä bakteereita? Miksi sitten purkissa sanotaan, että kalat voi tuoda päivän päästä, vai kahdenko se oli? Valehdellaanko purkissa? Mistä minä tähän hätään lumisesta maasta bakteereita hommaan?

Tuote on mulle vieras, mutta nettiä kahlaamalla en kyllä löydä tietoa, että se sisältäisi bakuja, vain kaikkea kivaa niitä varten. Saatko jostain BioDigestiä, eli juurikin tätä: http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6, näissä on satavarmasti toimivia typpibakuja. Nestemäiset typpiympit, mitä usein myydään akvatarvikekaupoissa, on valitettavan usein död ja siten hyödyttömiä.

Miksi sun pitäisi saada pHta alemmas? pH on kaloille aika yksilysti, sen sijaan veden kovuudella voikin jo olla merkitystä. Voit kikkailla pHta alemmas, mutta vesi ei siitä välttämättä pehmene yhtään, riippuu toki millä tavalla ajat pHta alas. Jos rahkaturpeella (ns valkoine turve, jota käytännössä et saa mistään) niin samalla vesi oikeasti pehmeneekin. Luonnonturve auttaa hiukan, mutta savutettu hyöty on aika mitätön suhteessa vaivaan. Mikään muu turve ei kelpaa kuin rahkaturve, niillä ei ole samaa vaikutusta. Kannot, kos oavt sopivaa puulajia, myös pehmentävät hiukan vettä. Kaikkien isoin moka yrittää pehmentää vettä on jollain pH miinus-kemikaalilla jolla pH kyllä laskee, jos laskee, kun samalla tunkee akvaan täyteen kaloja kuormittavaa kemikaalia, yleismmin fosfaattia. Älä vaan haksahda niihin. Tai rikkihappoon. Kun lopulta saat sillä pHta alas, määrä on jo vahingollinen akvan bakuille! Jos saat tammenlehtiä tai lepän "käpyjä", ne luovuttavat hyvin parkkihappoja vettä happamoittaen ja pehmentäen. Aina joskus joku AWlla myy niitä. Kannattaa muistaa, että valtaosa myynnissä olevista lajeista on viljeltyjä ja sopeutuvat meikäläisiin vesiin loistavasti ilman vesiarvojen säätelyä. Säätämisessä on se ongelma, että arvot pyrkii aina takaisin lähtöasetelmiin jolloin niiden pitäminen haluttuna (ts muokattuina) voi olla haastavaa. Taitamattomasti tehtynä hyvä yritys kääntyää itseään vastaan. Jos haluaa harrastaa vaativia lajeja kuten esim eräitä herkkiä tetra- tai kääpiöahvenlajeja tai kudettaa näitä, joutuu sitten tosisaan miettimään sitä vettä mutta se onkin sitten jo oma tieteenhaaransa! pH todennäköisesti tippuu hiukan kun saat akvan asutettua ja se asettuu lopulliseen balanssiin. Siis mikäli mikään akvassa ei sitä nosta, hiekka, kivet tms. Nestehiili ei laske pHta. Meillä tulee hanasta pH8 vettä, mutta asettuu yleensä 7,2 tuntumaan. Lakkasin murehtimasta pHta jo kauan sitten enkä ole mitannut sitä varmaan kohta vuoteen. Saa olla mikä on vaikka tiedän sen vaihtelvan hanasta ajoittain 7,2-8 (tähän loppuu asteikko) välillä. pH ei kerro mistään muusta kuin vetyatomien suhteesta toisiinsa, kaloille ei sillä ole väliä kun pysytään edes jotenkin normilukemissa, kuten yleensä pysytäänkin. En tiedä mistä tämä yleinen vimma murehtia ja epätoivoisesti säätää pHta oikein tulee?

Vähän paradoksaalista sanoa, että alkaa hoitamaan kasveja riippuen siitä alkaako ne menestymään vai ei. Ehkä ne ei menesty jos ei hoida? Kilju on kiva kaveri, mutta kannattaa perehtyä siihen hiukan ennen kuin alkaa lataamaan sitä akvaan, siihenkin sisältyy riskinsä, mm tankillinen tapettuja kaloja jos huonosti käyp.

Kasvin juuristossa elää tosiaan valtava tybbibakteerikanta, mutta juuri nyt se ei sua paljoa auta, eipä siellä villoissa ole niiden ollut mukava elää ja lisiä. Tarvitset nyt kunnon bakuympin jostain muualta, esim ampulleista.

Tippatestitkään ei useinkaan ole erityisen luotettavia, riippuu testistä mutta liuskat...Noh. Enemmin uskoisin tippaa.

[Sisso]

Ymmärsinkö nyt oikein, että Bactozyme ei sisällä bakteereita? Miksi sitten purkissa sanotaan, että kalat voi tuoda päivän päästä, vai kahdenko se oli? Valehdellaanko purkissa? Mistä minä tähän hätään lumisesta maasta bakteereita hommaan?

Tuote on mulle vieras, mutta nettiä kahlaamalla en kyllä löydä tietoa, että se sisältäisi bakuja, vain kaikkea kivaa niitä varten. Saatko jostain BioDigestiä, eli juurikin tätä: http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6, näissä on satavarmasti toimivia typpibakuja. Nestemäiset bakuympit, mitä usein myydään akvatarvikekaupoissa, on valitettavan usein död ja siten hyödyttömiä.

Miksi sun pitäisi saada pHta alemmas? pH on kaloille aika yksilysti, sen sijaan veden kovuudella voikin jo olla merkitystä. Voit kikkailla pHta alemmas, mutta vesi ei siitä välttämättä pehmene yhtään, riippuu toki millä tavalla ajat pHta alas. Jos rahkaturpeella (ns valkoinen turve, jota käytännössä ei saa mistään muut kuin ammattilaiset) niin samalla vesi oikeasti pehmeneekin. Luonnonturve auttaa hiukan, mutta saavutettu hyöty on aika mitätön suhteessa vaivaan. Mikään muu turve ei kelpaa kuin rahkaturve, niillä ei ole samaa vaikutusta. Kannot, jos vaan ovat sopivaa puulajia, myös pehmentävät hiukan vettä. Kaikkien isoin moka yrittää pehmentää vettä on jollain pH miinus-kemikaalilla jolla pH kyllä laskee, jos laskee, kun samalla tunkee akvaan täyteen kaloja kuormittavaa kemikaalia, yleismmin fosfaattia. Älä vaan haksahda niihin. Tai rikkihappoon. Kun lopulta saat sillä pHta alas, määrä on jo vahingollinen akvan bakuille! Jos saat tammenlehtiä tai lepän "käpyjä", ne luovuttavat hyvin parkkihappoja vettä happamoittaen ja pehmentäen. Ketapang eli mantelipuun lehdet on myös OK ratkaisu, vaan aika tyyriitä. Sitten on erilaisia valmisuutteita, joku toimii hiukan, joku ei. Aina joskus joku AWlla myy tammenlehtiä. Kannattaa muistaa, että valtaosa myynnissä olevista kalalajeista on viljeltyjä ja sopeutuvat meikäläisiin vesiin loistavasti ilman vesiarvojen säätelyä. Säätämisessä on se ongelma, että arvot pyrkii aina takaisin lähtöasetelmiin jolloin niiden pitäminen haluttuna (ts muokattuina) voi olla haastavaa. Taitamattomasti tehtynä hyvä yritys kääntyää itseään vastaan. Jos haluaa harrastaa vaativia lajeja kuten esim eräitä herkkiä tetra- tai kääpiöahvenlajeja tai kudettaa näitä, joutuu sitten tosisaan miettimään sitä vettä mutta se onkin sitten jo oma tieteenhaaransa! pH todennäköisesti tippuu hiukan kun saat akvan asutettua ja se asettuu lopulliseen balanssiin. Siis mikäli mikään akvassa ei sitä nosta, hiekka, kivet tms. Nestehiili ei laske pHta. Meillä tulee hanasta pH8 vettä, mutta asettuu yleensä 7,2 tuntumaan. Lakkasin murehtimasta pHta jo kauan sitten enkä ole mitannut sitä varmaan kohta vuoteen. Saa olla mikä on vaikka tiedän sen vaihtelvan hanasta ajoittain 7,2-8 (tähän loppuu asteikko) välillä. pH ei kerro mistään muusta kuin vetyatomien suhteesta toisiinsa, kaloille ei sillä ole väliä kun pysytään edes jotenkin normilukemissa, kuten yleensä pysytäänkin. En tiedä mistä tämä yleinen vimma murehtia ja epätoivoisesti säätää pHta oikein tulee? pHnn lasku voi olla haastavaa etenkin jos muokattava vesi omaa hyvän puskurointikyvyn eli KH on edes kohtuullinen. Toisaalta...kuten todettua....miksi vaivautua?

Vähän paradoksaalista sanoa, että alkaa hoitamaan kasveja riippuen siitä alkaako ne menestymään vai ei. Ehkä ne ei menesty jos ei hoida? Kilju on kiva kaveri, mutta kannattaa perehtyä siihen hiukan ennen kuin alkaa lataamaan sitä akvaan, siihenkin sisältyy riskinsä, mm tankillinen tapettuja kaloja jos huonosti käyp.

Kasvin juuristossa elää tosiaan valtava tybbibakteerikanta, mutta juuri nyt se ei sua paljoa auta, eipä siellä villoissa ole niiden ollut mukava elää ja lisiä. Tarvitset nyt kunnon bakuympin jostain muualta, esim ampulleista.

Tippatestitkään ei useinkaan ole erityisen luotettavia, riippuu testistä mutta liuskat...Noh. Enemmin uskoisin tippaa.

[KimmoP]

Kiitos neuvoista. Tilaanpa sitten tuota tavaraa netistä. Kalakirjassa lukee, että kuparimonninen ph 6-7,5. Siitä tietysti oletin, että jos ph poikkeaa yhdenkin desimaalin, niin kala kuolee heti kitumalla pois. 7,5 näytti testi, niin se vaikutti olevan vaarallisen lähellä rajaa.

[Sisso]

Siitä tietysti oletin, että jos ph poikkeaa yhdenkin desimaalin, niin kala kuolee heti kitumalla pois. 7,5 näytti testi, niin se vaikutti olevan vaarallisen lähellä rajaa.

Höpsistä! Jos kuparimonniset on menneet meidän vedessä, joka lienee ehkä jopa suomen huonointa, vuosia ja hyvin kasvaneet tuollaisiksi seitsemänsenttisiksi mörriköiksi (toisin kuin eräät muut lajit) ongelmitta, niin ei sulla sen huonommin voi mennä! Usko mua, jopa kiekkoja pidetään pH9 vedessä ongelmitta, joskin muutoin pehmeässä-keskikovassa vedessä. Mikääm, ei mikään laji heitä lusikkaa kehään hiukan väärän pHn takia, eikä ainakaan kitumalla heti pois! Missään ei ole ikinä todistettu että pHlla olisi kaloille merkitystä, toisin kuin jo mainitulla veden kovuudella. Pehmeän lajit, etenkin viljellyt, sietää hyvin keskikovaa, jopa kovaa vettä, sen sijaan kovan lajeilla voi hyvinkin olla ongelmia liian pehmeässä vedessä. Mitään mystistä pH-shokkia ei ole olemassa, jos nyt sellaiseenkin vielä jossain törmäät. Osmoottinen shokki sen sijaan on, nämä sotketaan iloisesti sekaisin edelleen, ikävä kyllä. pHn rukkaaminen millä-lie-kemikaaleilla (ja mä sentään olen kemikaalien suuri ystävä, mutta joku tolkku tässäkin!) on taatusti tappanut enemmän kaloja kuin hiukan "väärä" (mikään) arvo! Arvojen tuijottamisen sijaan kannattaa keskittyä puhtaaseen veteen ja jos vielä saa kasvit kukoistamaan, ei tilanne voi olla kovin huono! Ja kuten todettua, akvassa pH yleensä pyrkii hiukan alas. Ilmastin ei ole hiilidioksidin kannalta kovin hyvä, se ajaa sitä vedestä jolloin myös pH pyrkii ylös. Enemmin kannattaa satsata laajaan pintavesialaan (laaja pinta-ala kaasujen vaihtua) ja siihen maltillinen virtaus, jotta ilmasta liukenee veteen hiilaria. Jos lähdet lisäämään hiilaria kaasuna painepullosta tai kiljuna, pintavirtaus on sen sijaan syytä torpata niin pieneksi kuin mahdollista.

Ja kun hommaat tuota BioDigestiä, tee itsellesi palvelus: hommaa muutama kala heti, vaikkapa 5-6 nuorta monnista. Ruoki niitä alkuunsa hyvin maltilla pikkuhiljaa määrää lisäten. Ennen kuin lisäät ampullit, putsaa kuitenkin akvasta pois kaikki nyt siellä lilluva homeinen ruokajäte. AWlta pitäisi haulla löytyä keskusteluja BioDigestin käytöstä. Itse vannon sen nimiin ja monen monta akvaa olen sillä startannut jopa niin, että vanha kalasto on siirtynyt täysimääräisenä ja -kokoisena täysin uuteen ympäristöön, siis suodattimia ja hiekkaa myöten uuteen. Joskus on tullut hiukan nitriittiä, yleensä ei kun on muistanut vaihdella vettä ja malttaa ruokinnan kanssa. Jos kotoa löytyy nitriitti- ja nitraattitestit (tippa), niitäkin voi käyttää apuna.

[Siltsu]

Kaikkea ne puhhuuki. Tammenlehtiä Suomessa. Semmoset tammet ja palmupuut on jotaki Afrikan eksoottisia juttuja vain. Leijonat ja hyeenat siellä syö banaania tammen alla

Napapiirilläkö asustelet? Niin paljon olen nyt tammenlehdistä täällä lukenut, että taidan ensi syksynä järjestää haravointitalkoot aw:laisten voimin! Kompostiin kelpaamattomat tammenlehdet saa sitten viedä mennessään... -Meidän pihalla kun ei muita puita kasva

[hippikala]

Voi että sulla on hyvä meininki!

Mitä tulee pariskuntien valintaan niin tuota olen tosiaan itsekin mietiskellyt. Varmaan valitsisin jonkun suht yleisen kääpiökirjoahvenen ja kävisin hakemassa yhdestä kaupasta herran ja toisesta kaupasta rouvan. Vielä kun kauppias osaisi kertoa kalojen alkuperästä jotain niin voisi vähän arvuutella sukulaisuuden todennäköisyyttä. Että jos toiseen kauppaan tullut kaloja Saksasta ja toiseen Ruotsista niin ehkä eivät ole ihan lähimpiä sukulaisia. Sekin on vaihtoehto, että kyttää täältä AWsta myynti-ilmoituksia. Suht usein tulee kuitenkin tarjolle nimenomaan koiraita jos on otettu kasvamaan useampi kala ja odotettu että muodostavat pareja. Sitten voi kaupasta hakea naaraan.

Kuparimonninen taitaa kuulua niihin kaloihin mitkä pysyvät hengissä suurin piirtein missä tahansa nesteessä kahvista maitoon . Muutenkin kalat taitavat olla paljon kestävämpiä kuin arvaammekaan. Monestihan kirjoissa on ne suositukset laitettu sen mukaan millainen vesi on ollut jossain jorpakossa vuonna miekka ja kirves silloin kun joku tieteilijä on ne kalat alunperin haavinut talteen. Jos niitä fisuja sitten on vuosikymmenien ajan kasvatettu keskieurooppalaisessa hanavedessä niin onhan se todellinen sietokyky melkoinen. Pahin riski taitaa olla tosiaan se, että laitetaan kalkkiliemeen tottuneita kaloja suomalaiseen suoveteen. Siinä on jo hitusen liikaa heittoa olosuhteilla.

[KimmoP]

Kiitokset Sissolle ja muillekin hyvistä ohjeista. Uskonhan minä, kun koneneemmat neuvoo

Kalakirjassa ihmeteltiin vähän, että miksi kuparimonninen on suosittu, vaikka se on aika vaatimattoman näköinen. Minäpä luulen syyksi juuri sen, että se on kestävän maineessa. Kun on vähän epävarma olo, niin tuli mieleen laittaa kuparimonnisia, vaikka leopardit/jaguaarit olisivat mieluisampia. Helmimonnisia ei ollut kaupassa juuri nyt ja ne olivat aika kalliita. Sitäpaitsi ei se kuparikaan ole mikään ruma. Ihan nätti kalahan tuokin on. Tuli sellainenkin ajatus, että myöhemmin jatkaisi kuparimonnisten parvea leopardeilla niin, että ne olisivat enemmistö. Eläinkaupassa näyttivät viihtyvän sekaparvissakin.

Tuo sukulaisuus minua mietityttää. En haluaisi liian sisäsiittoista parvea, mutta arvelen, että kaupan parvi on aina lähes sisaruksia. Montakohan akvaarioliikettä on Oulussa? Minä tiedän vain yhden keskustassa. Ruottinpuolella on Haaparannalla ainakin ollut eläinkauppa kauan aikaa. Nyt muistinkin, että kaveri kertoi pikkupoikana aina Haaparannalta käyneen ostamassa kaloja. Se on pieni liike, mutta ei tämä Oulun keskustassa ole sen isompi. Jos se siis on edelleen olemassa. Nykyään kun liikkeitä menee nurin niin tiuhaan tahtiin. Ensikerran kun käyn Torniossa, niin vois tarkistaa tuonkin ja mitä kaloja löytyy. Ajomatkaa tulee varmaan puolitoista tuntia. Onkohan se liian pitkä aika kaloille? Netistä löytyi vain Musti ja Mirri rajalta ja jotain koira ja hevostarvikkeita myyviä. Pahus.

edit. Ainiin tarkistin sen jo ihan alussa kaupungin sivuilta. Tällä alueella on pehmeä vesi.

[Sisso]

[quote="KimmoP" Ajomatkaa tulee varmaan puolitoista tuntia. Onkohan se liian pitkä aika kaloille?

edit. Ainiin tarkistin sen jo ihan alussa kaupungin sivuilta. Tällä alueella on pehmeä vesi.[/quote]

Kalat pärjää tuon matkan hyvin, pidät vaan huolen ettei vesi pääse jäähtymään liikaa. Styroksipaksi on hyvä, sinne vaikka sopivan lämmin vesipullo. Sanotaan että kun pussin vesi liikkuu, kuten autossa tapaa tehdä, kalat kestää jopa 12h kuljetuksen. Itse olen vahingossa raahannut yhden partisparan kuivan laatikon pohjalla, oli sentään kosteiden kasvien seassa (ja siksipä en sitä huomannutkaan, etenkään kun ko kalaa ei pitänyt edes olla...), auton takaosassa helmikuussa kaksi ajotuntia kotio. Kala ei ollut moksiskaan.

Pehmeä vesi on hyvä uutinen ajatellen lajeja joita olet ajetellut hankkia, hienoa! Ja pehmeänä se myös pysyy, ellet laita akvan mitään mikä kovettaisi sitä. Kasviravinteet lisäävät hiukan veden suoloja, mutta tällä määrällä ei ole kaloille merkitystä. Lupaa mulle ettet enää ikinä mieti pHn rukkaamista etkä murehdi sitä, jooko? pH kertoo akvan tapahtumista omaa kieltään esim silloin kun lisätään hiilidioksidia, mutta sitä täytyy aina osata tulkita! pH on siis enemmänkin "oire" tahi seuraus kuin syy. Toki voit jossain vaiheessa ostaa tippa KH ja GH-testit, niillä voit uteliaisuutasi tarkemmin tutkailla millaisia ovat ne arvot, joilla on kaloillesi enemmän merkitystä, mutta jos hanavesi laitoksen mukaan on pehmeää, se on pehmeää ja thats it. Jos akvassa tulee ongelmia, on hyvä selvittää GH-, KH- ja nitraattiarvot (joskin nitrattitesti voi puhua ihan höpöjä joten ei siihenkään ole aina luottaminen), myös nitriitti voi tehdä kiusaa, etenkin alkuaikoina, jopa kuukausien kuluttua kavan perustamisesta. pH saa ola todella pahasti pielessä jotta siitä olisi kiusaa kaloille. Likainen vesi on se, mikä tappaa ja sairastuttaa eniten kaloja.

Sinuna en tässä kohtaa murehtisi kalojen sukulaisuussuhteita. Ensinnäkin poikasten selviäminen seura-akvaariossa on melkoista tuuripeliä, suurin osa kaloista kun syö kudun ja poikaset, omat ja muiden, hyvin hanakasti. Ja jos sieltä nyt jokunen onnekas selviää, niin se todennäköisesti on ihan terve vaikka jokin veli-sisar-rakkaushedelmä olisikin. Jos innostut tosissaan kasvattamaan kaloja, hommaat tähän eri altaan ja sitten vähän uutta verta kehiin. Kun kaikki on nyt uutta, kannattaa keskittyä peruasioihin ja hyviin hoitorutiineihin, jos siinä ohessa tulee poikasia ja ne saavat rauhassa kasvaa, se on vain mukavaa plussaa! Poikasten kasvattaminen isossa mittakaavassa voi olla melko työlästä (ruokinta monta, jopa 6-8, kertaa päivässä, vettä vaihtuu päivittäin, jopa useasti jne) joten helpommalla pääsee jos antaa kalojen lisääntyä kotoakvassaan omine nokkineen, jos sikseen tulee.

Musta kuparimonninen on varsin mainio pakkaus, nättikin! Se on reipas ja rohkea, siinä missä monet muut lajit voi olla hyvinkin säpsyjä. Lejeissa on eroja "rohkeuden" suhteen. Leopardit ja jaguaarit on myös hyvä valinta, meillä (meidän vedessä!) jaguaarimonniset on voineet ja kasvaneet hyvin, joten itse pidän sitä sitkeänä kalana. Se on kyllä selvästi säpsympi äänille ja liikkelle kuin esim kuparinen, mutta tulee kyllä esille kun vähän malttaa. Monniset viihtyvät tosiaan hyvin sekaparvissakin, mutta kannattaa kuitenki ottaa samaa lajia reilumpi satsi, vaikkapa kuusi. Jos jokin kalalaji kiinnostaa, voisit soitella ja kysellä tilausmahdollisuutta kalakauppaan tietylle haluamallesi lajille jos ajomatkaa on enemmän, niin ei tule tehtyä hukkareissua.

[KimmoP]

Eilen ostin sitä hirvensarvisuolaa, kun vielä kuvittelin, että tarvin bakteereille. Laitoin sitä sellaisen teelusikallisen ja nyt tuossa on sellainen hikisukan haisu. En laita sitä enempää, varsinkaan kun ne ampullitkin tilasin. Vesi näyttää kuitenkin kirkkaammalta, kuin pari päivää sitten. Tänäänkin näytti NO kaksi ja kolme ihan valkoista lappua liuskassa. Olen ottanut valokuvia muutaman päivän välein ja kuvista vertaamalla vesi on nyt selvästi kirkkaampaa. Pitkittäin tiirailemalla vielä näkyy harmautta. Imaisin kanssa enimmät ruokajämät pois turhaa leijumasta.

En ole vielä kovin tarkkaan asetellut kantoja ja kiviä. Miekat istutin suurinpiirtein, niinkuin ne haluaisin olevan lähelle oikeaa päätä. Vasemmalle tulee sitten sitä karttulehteä, mutta sitä ei ollut kaupassa. Tarkoitus olisi saada ikäänkuin kaksi erinäköistä kasvillisuusvyöhykettä ja suurinpiirtein keskelle aukeampaa. Haluaisin vain sellaisen oikein ison ja haarakkaan mangrovejuurakon tuohon oikeaan reunaan. Nyt mulla on yksi pieni ja kaksi vähän isompaa juurenpalasta, mutta ne ei ole sellaisia, kuin ajattelin. Toki kaloille piiloina ihan kivoja. Kaupassa ei tosiaan ollut niitä 3d taustoja, vaan pelkkiä papereita. No nyt mulla on laitettuna juurakkokuvioinen tausta, mutta se ei oikein ole minun silmään sellainen, kuin olisin halunnut. Parempi sekin, kuin valkoinen seinä, mutta sen aion vaihtaa. Voiko sillä akvaariosilikonilla liimata tavaraa, jos altaassa on jo vettä ja kaloja? Tarkoitan tuohon taustalasiin.

Vielä tuolla leijuu yksi ärsyttävä hiutale.

Kaikenlaisia ideoita tulee mieleen, mutta vain yhden voi toteuttaa. No jos joku muu saa inspiksen, niin tuli mieleen Muumilaakso. Ikäänkuin merenranta vasemmalle ja taustalle metsää. Sinne laituri ja sitten pari Muumilaakson taloa. Taustapaperiin vuoria. Etuala sitä ruohon näköistä matalaa kasvia

[Sisso]

Karttulehteä saat ihan varmasti ostettua AWn kautta. Itse olen myynyt ja ostanut kasveja postitse tällä viikollakin, tosin täällä saaristossa lämpötila pyörii suht lämmön puolella, ja ihan hyvässä kunnossa ovat olleet postin jäljiltä. Myös Saksasta saapunut miekkalähetys oli täysin priimakunnossa, joten aika hyvin nuo kylmää kestää jos vaan eivät pääse jäätymään, sitä ne ei kestä. Viime talvena kulki kasveja molempiin suuntiin koko talven. SmartPostilla lähetettynä kasvit jää lämpimään vartoomaan noutoa jos kotona on ulkoloota ja pelkää niiden paleltuvan. Ostat jonkun ison kasvipaketin AWlta, niin postarit tasottuu sillä. Ja maksaahan se bensakin.

Hei, jos tammenlehdet kiinnostaa, voin postittaa niitä. Mulla on niitä nyt tossa iso muovikassillinen kerättynä ja meinaan lisää hakea kunhan päivänvalossa pääsen. Lait YVtä jos kiinnostaa. Todennäköisesti haen myös lepän kukintoja (niitä "käpyjä"). Itse olen käyttänyt tammenlerhtiä mieluummin kuin mantelipuuta koska a)hinta... b)tammenlehdet maatuu selvästi hitaammin kuin Ketapangit. Vaikutus pitäisi olla yhtä hyvä molemmilla.

[KimmoP]

Joo katellaanpa tuota myyntipalstaa läpi. Lepän käpyjä löytyy tosiaan tästä läheltäkin. Ensikerran kun kävelen siitä ohi, niin nyppään muutaman taskuun. Tammenlehtiä saan varmaan, kun ensikerran käyn etelässä. Kuitenkin noin kerran vuoteen tulee reissattua. Altaassa tilanne on ennallaan ja hikisukan haju on haihtunut myös.

Miten muuten teette vedenvaihdon käytännössä? Itse ajattelin laskea letkulla suoraan hanasta. Tosin mietin tuota lämpötilaa. Talvella tässä talossa kylmä vesi on aivan luita ja ytimiä jäädyttävän kylmää. Saa olla tarkkana, ettei kaloille tule yskä.

[Taika-Jim]

Miten muuten teette vedenvaihdon käytännössä? Itse ajattelin laskea letkulla suoraan hanasta. Tosin mietin tuota lämpötilaa. Talvella tässä talossa kylmä vesi on aivan luita ja ytimiä jäädyttävän kylmää. Saa olla tarkkana, ettei kaloille tule yskä.

Letkulla hoidan vedenvaihdon. Niin poiston kuin lisäyksenkin. Lisätessä lasken noin suurinpiirtein oikein lämpöistä vettä altaaseen. Hitaasti kun laskee kannon, kiven tai kasvin päälle niin pääsee hieman kaasutkin haihtumaan ja pohja ei sekoitu.

[Sisso]

Tammenlehtiä saan varmaan, kun ensikerran käyn etelässä. Kuitenkin noin kerran vuoteen tulee reissattua.

Talvella tässä talossa kylmä vesi on aivan luita ja ytimiä jäädyttävän kylmää. Saa olla tarkkana, ettei kaloille tule yskä.

Ajoitus, ystäväiseni, ajoitus... Tammenlehtien pitää olla täysin ruskeita, yhtään tuoreet ei kelpaa. Lepän kävyt hoitaa hyvin tanniininen eli parkkihappojen jakelun, ne vaan tuppaa sotkemaan vettä hajotessaan, mutta moskan saa lapottua pohjalta suht helposti.

Älä laske kalojen niskaan ihan kylmää vettä. Se on aika varma tapa saada ne sairastelemaan ellei kyseessä ole laji, jolle muutaman asteen lämpötilan lasku yhdistettynä raikkaaseen veteen merkitsee kutukauden alkamista...mm monet monniset kuuluu näihin.

[KimmoP]

Nyt en muista, puhuinko vesijohtoveden kloorista. Olin varmaan sekoittanut termejä aikaisemmin. Fluoria ei lisätä veteen, mutta kloorista ei puhuttu mitään. Mutta tapahtuipa kummia. Tuo allas on saanut olla jonkin aikaa ihan rauhassa. Tänään mittasin liuskalla ja tuo KH tyyny meni siniseksi. Purkin mukaan se tarkoittaa 20. Aikaisemmin se oli vihreä koko ajan, mikä tarkoittaa noin 6. Omituista. Ajattelin liuskan vialliseksi ja mittasin uudestaan ja se muuttui siniseksi taas.

Ph:sta lakkasin huolehtimasta, niinkuin neuvottiin

[KimmoP]

Jaa liuska näyttää taas tavallisia värejä. Huomasin että laatoilta valuu toisten värilaattojen päälle vettä ja kuljettaa tuota väriä mukana. Se saattoi olla syy. Pitää ravistella liiat pois.

Toinen jännä huomio. Huoneilma on nyt paljon miellyttävämpää hengitellä. Täällä on varmaan ollu liian kuiva ilma. Nyt on hyvä. En viitsi mennä kaivelemaan, mutta kiinnostaisi nähdä, kuinka nuo juuret jakselee. Kasvien juuret olivat melko vaatimattomat , kun ne irrotti potista. Yritin ottaa mahdollisimman nätisti, ettei katkeile liikaa. Arvelen niin, että nuo juuret pitää kasvaa kunnolla, ennenkuin ne alkaa lehtiä pukkaamaan. Nyt nuo ovat vain olleet ennallaan. Joko ne ei tee mitään, tai sitten kasvattavat juuria. Toivon, että juuria. Voisin tietysti kaupunkireissulla samalla hakea sitä hiilijutskaa.

[Sisso]

Verimatoja namm.
Näyttää ihan lääkekapseleilta nuo bakteerijutskat. Mitähän käy, jos niitä nielis?

Suolisto saa hyvä bakteerikannan

Munkin suolisto sai sillon varmaan hyvän bakteerikannan kun lapposin kuravettä akvan pohjalta suulla imien. Oli vatsa 2kk vähän huonona sen proggiksen jälkeen.

Meillä sama juttu, paljon miellyttävämpi hengitellä kun pytyt (600- ja 250l) on ilman kansilaseja. Myös viherkasvit huoneessa kukoistaa taas.

Kasvien juuria, etenkin miekkojen ja melalehtien, on hyvä typistää kun ne on poistettu villoista ja jättää 5-6cm jäljelle vahoja juuria. Tämä kiihdytäää uudisjuurten kasvua. Homman voi tehdä saksilla, mutta itse revin tylysti sormin.

[KimmoP]

Nuo tuli nuo ampullit tässä kuluneella viikolla ja meinasin huomenna kipata ne altaaseen ja hakea kalat, niin kas ihmettä. Uusia kiviä laittaessa ihmettelin, että mikä ihmeen kakkakerros tuossa veden pinnassa lie ja mittasin NO2 testillä ja punaista näytti. Tässä ihmetellessä oli ilmeisesti luonnollinen toiminta alkanut kaikesta huolimatta. Varmaan kasvien mukana tullu. Vesimiekatkin pukkaavat uutta lehteä. Mitähän minä nyt noilla ampulleilla teen? Voiko niitä edelleen käyttää?

[Fisutar10]

Jos biodigestin ampulleja tarkoitat, niin juu, laita ihmeessä altaaseen. Nythän niitä tarvitaan, jos nitriittiä kipossa. Ampullit myös säilyvät ikuisuuden, jos eivät mene heti kaikki. Pahan päivän varalle niitä voi jättää (nitriittipiikki, altaan bakut vaurioituvat yms. tilanteet).

Odottele vielä. Ei fisuja sitten heti. Nitriitti pitää olla nolla. Ammoniakkiakin aluksi voi tulla. Jos mittaus siihen, niin senkin mittaisin. Nitraattia kun pukkkaa, ja nitriitti ja ammoniakki 0. Silloin allas kypsä.

[KimmoP]

Kiitos taas neuvoista. Nyt en ole hetkeen kirjoitellut. Aikamoista kemistiä saa leikkiä näiden tippatestien kanssa. Mitä pidemmän vaiheen testi, niin sen enemmän puteleita. Sehän on ihan loogista NO2 on pienempi, niin siinä on kaksi pulloa litkuja ja NO3 on isompi, niin kolme pulloa litkuja ja oho oho vielä mysteeristä pulveriakin mukana.

Mulla on vähän sellainen tuntuma, että tämä voi olla kohta kypsymään päin. Jospa viikon päästä uskaltaisin kaloja ajatella. Hirvensarvisuolaa olen sinne muutaman kerran pannut epämääräisen teelusikallisen. En kuitenkaan kovin tiuhaan tahtiin. Pikemminkin aika harvakseen. Kaksi aikaisemmin ostamaa vesimiekkaa tekee uutta lehteä oikein mukavaan tahtiin ja eilen kävin ostamassa pari tukkoa mitähän tuo olikaan nimeltään... kääpiöruohoa. Jos se olisikin Bilbon ruohoa, niin olisi jännempi nimi. Istutetaan löyhään ryhmään etualalle, eli otin potista pois ja törkkäsin tuppona siihen hiekkaan. Ihan turha kuvitella sellaista, niinkuin muka kuvittelin, että muutaman ruohon kerrallaan tasaisesti. Ne kelluu, joten tuskaisen ähräyksen jälkeen olin oikein tyytyväinen, kun sain nuo tukot pysymään paikallaan. Harmittaa vähän, kun sitä karttulehteä ei täällä Oulussa ole kummankaan kaupan valikoimassa, eikä edes tulossa. Entinen akvaarioharrastaja kaveri sanoi, että mulla on liian vähän kasveja ja olen vähän samaa mieltä itsekin. Sitten se papukaijalehti pitää hommata jossain vaiheessa. Siinä kaupan altaassa oli ilmeisesti aika paljon kierteiskotiloita, mutta en älynnyt pyytää niitä mukaan, kun kuvittelin, että on niitä kasvien seassa kumminkin. No näyttää, ettei ollutkaan.