Minulla on 250-litraisessani käytännöllisesti katsottuna pienen pieni matto. Se on Seran perinteikäs ilmatoiminen vaahtomuovisuodatin. Laskeskelin sen patruunan ulkomittojen mukaan sen olevan vähintään viisinkertaisesti alimitoitettu, mutta virtaus on bakteereille suotuisa 2-3 cm/min.
Vaikkei kuormitusta ole paljoa, se menee tukkoon ja sitä yleensä pesen vähän kerran viikossa. On tosin hienompaa kuin hienoin matto.
Jos käytetään pienempää mattoa kuin suositellaan, siitä seuraa automaattisesti vähempi akvaarion veden kierto sen läpi, jotta virtaus pidettäisiin tutkitulla hyvällä tasolla. Biologisessa tehossa ei voine olla eroa siinä mielessä, että siitä tullee hyvin käsiteltyä vettä ulos. Erona on kuitenkin tuo missä ajassa se pystyy vettä käsittelemään kuormituspiikin kohdalla.
Minä näkisin, että karkealla matolla helposti toimiva paksuuskin kasvaa. Ja läpivirtaus asetettuna tiedetyille ylärajoille se olisi paksuimmillaan. Yläraja pinnalla hyvään pinnalla pysymiseen on 30cm/min, mutta matossa on myös aineen (muovin) tilavuutta jolloin käytännön virtaus on suurempi kuin suoraan laskien. (Vesi kulkee maton pintaan nähden sen sisällä tunneleissa, jolloin virtaus seinämään nähden kasvaa.)
Tarvitaanko sitten erillistä biologista suodatinta, on kokonaan toinen kysymys, koska akvaariossa yleensä nitrifikaatio toimii muutenkin. Mutta aika mukava olisi akvaariossa mukana vaikkapa vähän suositeltua pienempikin karkea matto, jonka läpivirtaus olisi jossain 10cm/min. paikkeilla. Ei veisi tilaa niin paljoa, mutta helpottaisi tuota biologista suodatusta. Täytyykö sitä aina muka laittaa teorian mukainen täydellisyys - sehän muistuttaa vähän noita isäntiä kehuskelemassa autonsa kiintyvyyksiä ja huippunopeuksia!
Ai niin, ne kuormituksen ylärajat löytyvät ammoniakkikypsytyksessä, missä yleensä käytetään moninkertaisia, itse asiassa varmasti satakertaisia typpikuormia. (Siksipä suositellut ammoniakkikypsytyksen ammoniummäärät eivät ole järkeviä, jos altaassa ei ole mattoon verrattavaa tehokasta biologista suodatinta, mutta sekin on toinen juttu.)
Kuitenkin lisäämällä aina suurempia ammoniummääriä, hahmottuvat jokaisen kokonaisuuden nitrifikaation rajat. Sitä nopeammin typpi hapettuu, mitä paremmat ja laajemmat ovat typpibakteerien olosuhteet akvaariossa.
Minä tuskin mattoa virittelen, vaan pidän enemmän soraan perustuvista biologisista suodattimista/suodatuksista.
Siehä minnuu poliitikoksi moitit!
