Pohdinnan aiheena suodatus 300-litraiseen

Valaisimet, suodattimet, lämmittimet ym.

Valvoja: Moderaattorit

jumase
Senior Member
Senior Member
Viestit: 705
Liittynyt: 10:56, 17.07.2004
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja jumase »

jarvij kirjoitti:Mutta mites kun bakteerien kannalta noin ei ole, jonka vuoksi niitä esiintyy erkittävästi vain parin uloimman sentin matkalla?
No tuohon en osaa vastata, eikä liiemmin näköjään kukaan muukaan. Kaikissa ketjuissa päädytään ihmettelemään samoja asioita. Miksi niitä bakteereja on vain maton uloimmas pintakerroksessa. Onko tämä tutkittu juttu? Vai kenties yhdestä matosta tehty johtopäätös. Itse kun en keksi mitään syytä miksi niitä bakteereja olisi vain siinä pinnassa, kun kerran olosuhteet ovat täysin samat myös syvemmällä matossa. Bakteerit eivät tietääkseni valitse asuinpaikkaansa minkään muun kuin olosuhteiden perusteella.

Olen lukenut nuo mattosuodatin-ohjeet läpi useaan otteeseen ja hyvin sieltä on kaikki tarpeellinen selvinnytkin. Valitettavasti olen tällainen hankala luonne, joka pyrkii selvittämään kaiken viimeistä piirtoa myöten. Toimivan maton voi rakentaa kuka tahansa Järven ohjeilla, mutta sieltäkään ei löydy vastausta, miksi bakteerit ovat mieltyneet tuohon pintakerrokseen. Ihan tiedonjanosta sitä selvittelen ja paremmin ymmärtääkseni suodattimen toiminnan.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

jarvij kirjoitti:Kannattaa halkaista kunnolla kypsynyt mattosuodatin ja tarkistaa asia eri vaihtoehdoissa.
Juu tietenkin tuo ajatelmani on niin järkevä, että se silloin paljastuu. Minulle riittää tämä. ;)

Hyvissä virtausnopeuksissa on kuitenkin niin vähän nostamisen varaa, että asia lienee enemmän teoreettinen. Uskon mieluusti käytännön kokemuksia höystettynä järkevällä teorialla.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Tuossa vaiheessa on syytä siirtyä sanoista tekoihin ja halkaista kunnolla kypsynyt matto. Jos typpibakteereita on vain parin uloimman senkin matkalla, niin niitä on vain parin uloimman senkin matkalla. Syitä siihen voipi olla bakteerien riittävä määrä parissa ylimmässä sentissä. Happipitoisuuden aleneminen typpibakteerien kannalta liikaa.
Hajottajia ja fakultatiivisia hajottajia voi toki olla syvemmälläkin. Kaikki tuo ja paljon muuta selviäisi asiaan perehtymällä. Voivat toki mikrobiologian kirjatkin asiaa auttaa. Minulle riittää nykytietämykseni asiassa. :mrgreen:
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

jarvij kirjoitti:Minulle riittää nykytietämykseni asiassa. :mrgreen:
:D
Jos epäselväksi jäi, niin minullekin uskomukseni, joka on hyvin samankaltainen. Uskon siis virtausta johonkin 15cm/min maton läpi nostettaessa havaittavan vain pientä typpibakteerien 'etenemistä' syvemmälle. 1-2 cm -> 1-2,5 kenties. Tai sitten ei. Mitäpä minä siitä sen enempää.

Aikaa bakteerien kiinnittyminen tietysti aina vaatii. Ja maton karkeuskin saattaisi tuohon syvemmyyteen vaikuttaa, sillä isommassa 'putkessa' sessiilin bakun ohi virtaa enemmän vettä, johon se ei ylety! Ei siihen mikrobiologian tenttiä tarvita. ;)

ps. Hapesta puhuttiin hiljan ja jäin käsitykseen että siitä ei kiikasta.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 59#3454559

Edit, linkistä.
jarvij kirjoitti: Happi ei lopu matosta, mutta hapettuva aines parin esimmäisen sentin matkalla loppuu oikein mitoitetussa matossa.
Viimeksi muokannut 111na, 13:13, 19.08.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
dsl
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1387
Liittynyt: 11:41, 22.12.2001
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja dsl »

jarvij kirjoitti:Ja lisäksi sen edullisuus.
Kun pönttösuodatinten yhteydessä puhutaan 6-8 kertaa tunnissa nopeuksista, pitää pumpun olla tehokas eli suodattimen hintava.
Mattosuodattimelle rittää 1-3 kertaa tunnissa. Tähän päästään suhteellisen pienellä ja hinnaltaan edullisella pumpulla.
Mattosuodatin voidaan rakentaa täysin huomaamattomaksi ja jopa kasvien peitossa olevaksi sisustuselementiksi.
Onko tälle mitään muita perusteita kuin auktoriteetti? Sinä ja pari saksalaista väitätte noin, mutta missä on mitatut faktat verrattuna muihin vaihtoehtoihin?

Matto voi varmasti olla hyvä, mutta miettikää nyt vähän, mitä väitätte tai millä perustein. Tuosta näyttää tulleen uskonto.
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

dsl kirjoitti:Matto voi varmasti olla hyvä, mutta miettikää nyt vähän, mitä väitätte tai millä perustein. Tuosta näyttää tulleen uskonto.
Uskonnonvapaus ja toivon mukaan myös sananvapaus vallitsee myös täällä. ;) Itse näen itseni tarpeellisena teorioiden ja auktoriteettiuskon kyseenalaistajana ja käytännöllisen totuuden etsijänä, mutta itsenäkemyksenkin vapaus lienee totta! :D

Yksi totuus on mitä ikävin ilmiö ja valetta.



ps. dsl, jokos sie ajattelit äänestää miuta
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Ainakin jokunen faktaa löytyy heti:
edullisuus, huoltovapaus, biologinen tehokkuus ja vuotamattomuus.
Lisänäyttöjä jo yli 20 vuoden kokemus.
Hakusana Googleen: "mattenfilter" ja lisää pukkaa. :mrgreen:
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
jartzu65
Koi-Jari
Koi-Jari
Viestit: 3790
Liittynyt: 14:50, 09.11.2001
Paikkakunta: Suonenjoki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jartzu65 »

Tässäkin harrastuksessa omakohtaiset kokemukset antavat aika tarkkaa faktaa itselle [;)] Olipa sitten kyseessä matto,ulko tai sisäsuodatin.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"

http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
arto_m
Junior Member
Junior Member
Viestit: 128
Liittynyt: 12:59, 23.06.2004
Paikkakunta: Imatra

Viesti Kirjoittaja arto_m »

Kuinkahan paljon on tehty tutkimuksia siten, että kuormitusta on pikkuhiljaa lisätty, kunnes on saavutettu maton yläraja? Eli onko kukaan testannut, miltä näyttää mattosuodatin silloin, kun se ei poistakaan kaikkea ammoniumia ja nitriittiä? Oikein kansoitetussa akvaariossa matto hoitelee kaiken jätteen, joten on selvää, että maton loppuosassa ei enää ole bakuille ravintoa. Jos kuormitusta on selvästi enemmän, luulisi että bakteerimassakin ulottuu syvemmälle mattoon.

Nyt netistä löytyy matolle tietyt mitoitusperusteet. Perustuvatko ne oikeasti tieteelliseen tutkimukseen, vai ovatko ne varman päälle mittoja? Ts. olisiko niin, että pumppua ja mattoa voisi pienentää reilusti, ja siltikin teho vielä riittäisi? Selvää on, että akvaariossa olevien eläinten ja ruokinnan määrä vaikuttaa, koska jätteitähän matolla poistetaan.

Mattoa kyllä hehkutetaan kovasti, mutten tiedä, kannattaako ehdoin tahdoin vaihtaa toimivaa suodatusjärjestelmää mattoon. Miksi pitäisi vaihtaa toimiva vaihtoehto toimivaan?
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

Minulla on 250-litraisessani käytännöllisesti katsottuna pienen pieni matto. Se on Seran perinteikäs ilmatoiminen vaahtomuovisuodatin. Laskeskelin sen patruunan ulkomittojen mukaan sen olevan vähintään viisinkertaisesti alimitoitettu, mutta virtaus on bakteereille suotuisa 2-3 cm/min.

Vaikkei kuormitusta ole paljoa, se menee tukkoon ja sitä yleensä pesen vähän kerran viikossa. On tosin hienompaa kuin hienoin matto.

Jos käytetään pienempää mattoa kuin suositellaan, siitä seuraa automaattisesti vähempi akvaarion veden kierto sen läpi, jotta virtaus pidettäisiin tutkitulla hyvällä tasolla. Biologisessa tehossa ei voine olla eroa siinä mielessä, että siitä tullee hyvin käsiteltyä vettä ulos. Erona on kuitenkin tuo missä ajassa se pystyy vettä käsittelemään kuormituspiikin kohdalla.

Minä näkisin, että karkealla matolla helposti toimiva paksuuskin kasvaa. Ja läpivirtaus asetettuna tiedetyille ylärajoille se olisi paksuimmillaan. Yläraja pinnalla hyvään pinnalla pysymiseen on 30cm/min, mutta matossa on myös aineen (muovin) tilavuutta jolloin käytännön virtaus on suurempi kuin suoraan laskien. (Vesi kulkee maton pintaan nähden sen sisällä tunneleissa, jolloin virtaus seinämään nähden kasvaa.)

Tarvitaanko sitten erillistä biologista suodatinta, on kokonaan toinen kysymys, koska akvaariossa yleensä nitrifikaatio toimii muutenkin. Mutta aika mukava olisi akvaariossa mukana vaikkapa vähän suositeltua pienempikin karkea matto, jonka läpivirtaus olisi jossain 10cm/min. paikkeilla. Ei veisi tilaa niin paljoa, mutta helpottaisi tuota biologista suodatusta. Täytyykö sitä aina muka laittaa teorian mukainen täydellisyys - sehän muistuttaa vähän noita isäntiä kehuskelemassa autonsa kiintyvyyksiä ja huippunopeuksia! :D

Ai niin, ne kuormituksen ylärajat löytyvät ammoniakkikypsytyksessä, missä yleensä käytetään moninkertaisia, itse asiassa varmasti satakertaisia typpikuormia. (Siksipä suositellut ammoniakkikypsytyksen ammoniummäärät eivät ole järkeviä, jos altaassa ei ole mattoon verrattavaa tehokasta biologista suodatinta, mutta sekin on toinen juttu.)
Kuitenkin lisäämällä aina suurempia ammoniummääriä, hahmottuvat jokaisen kokonaisuuden nitrifikaation rajat. Sitä nopeammin typpi hapettuu, mitä paremmat ja laajemmat ovat typpibakteerien olosuhteet akvaariossa.

Minä tuskin mattoa virittelen, vaan pidän enemmän soraan perustuvista biologisista suodattimista/suodatuksista.
jumase
Senior Member
Senior Member
Viestit: 705
Liittynyt: 10:56, 17.07.2004
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja jumase »

liina kirjoitti: Täytyykö sitä aina muka laittaa teorian mukainen täydellisyys - sehän muistuttaa vähän noita isäntiä kehuskelemassa autonsa kiintyvyyksiä ja huippunopeuksia!
Ei tietenkään, mutta jos nuo teoriat on tiedossa, voi jokainen niiden mukaan valmistaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivan maton. Nythän vallitseva käytäntö on laittaa 5 senttiä paksu matto Järven laskurin mukaan. Sinänsä ihan toimiva vaihtoehto, mutta jättää huomioimatta kalaston jne. Kyllähän kaikissa muissakin suodatusvaihtoehdoissa mietitään tarkasti kaikki vaikuttavat tekijät. Autovertailua käyttääkseni, tilanne on mattosuodattimen suhteen hieman sama kuin kaikki rekkakuskista formulakuskiin ajaisivat volvoa, vaikka ferrarit ja sisutkin olisivat vaihtoehtoja.

Itse olen päätynyt uuden suodattimen hieman pienempään pinta-alaan ja ohuempaan mattoon kuin laskuri suosittelee, koska kalastoa on hyvin vähän ja kasveja paljon. Saapahan ainakin sen pienemmän maton helpommin piilotettua.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

Eihän laskuri piittaa paksuudesta kuitenkaan - eikä kuulukaan piitata. Vaikka toimiva paksuus olisi jonkin verran vaihteleva, pitäisi ulos tulla 'puhdasta' vettä. Karkeuteenkaan siellä ei oteta kantaa, jos oikein muistan.

Mutta muuten ihan noin olen samoilla ajatuksilla.
jumase
Senior Member
Senior Member
Viestit: 705
Liittynyt: 10:56, 17.07.2004
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja jumase »

liina kirjoitti:Eihän laskuri piittaa paksuudesta kuitenkaan - eikä kuulukaan piitata. Vaikka toimiva paksuus olisi jonkin verran vaihteleva, pitäisi ulos tulla 'puhdasta' vettä.
No enhän minä kai niin sanonutkaan. En ainakaan tarkoittanut. Käytäntö on siis käyttää 5 senttiä paksua mattoa, vaikka 3 senttisenkin pitäisi kaiken järjen mukaan riittää. Säästyypäähän enemmän kaloille uimatilaa. Laskuri sen sijaan antaa maton pinta-alan, pelkästään litrojen perusteella. Tämä tuntuu tietysti ihan järkevältä, jos kaikissa altaissa olisi yhtä paljon suodatettavaa. Mutta eihän asia näin ole. No ehkä tämä on turhaa saivartelua. Kyllä kai kaikki ymmärtävät, että ei tuollainen matto siinä suhteessa eroa muistakaan suodattimista. Mitä enemmän kuormitusta, sitä suurempi matto ja sen mukaan sitten kiertovesipumppu.
dsl
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1387
Liittynyt: 11:41, 22.12.2001
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja dsl »

liina kirjoitti:ps. dsl, jokos sie ajattelit äänestää miuta
Äänestää? Kunnallisvaaleissako?
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

Vielä ajatus karkeuden vaikutuksesta.

Jos karkea matto on kevyempää niinkuin kuvittelen, merkitsee se vähemmän supistusta ja vastusta veden reitille sen läpi. Siksi mattolaskurien nopeuksia voitaisiin nostaa karkeammalla matolla, koska todellinen sisäinen nopeus ei niin paljoa nouse laskennalliseen nähden kuin hienolla. Niillä sivuillahan puhutaan myös biofilmin kasvamisesta ja lietteen kerääntymisestä maton sisälle, mikä käytännössä nostaa nopeutta ja on jo laskurissa huomioitu.

Kuinka paljon näillä on eroja, onkin vaikea sanoa.



edit. dsl. lyhyt muisti vai? :) Siehä minnuu poliitikoksi moitit!
jumase
Senior Member
Senior Member
Viestit: 705
Liittynyt: 10:56, 17.07.2004
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja jumase »

Juu näin minäkin asia näkisin. Virtaava vesimäärähän on aivan yhtä suuri oli matto karkeaa tai tiheää, jolloin karkeassa veden täytyy virrata hitaammin.

Esimerkkinä voisi kuvitella tilannetta jossa hanasta lasketaan vettä ja sitten laitetaan suihku päälle. Suihkusta vesi tulee nopeammin, vaikka määrä on sama.
dsl
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1387
Liittynyt: 11:41, 22.12.2001
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja dsl »

liina kirjoitti:edit. dsl. lyhyt muisti vai? :) Siehä minnuu poliitikoksi moitit!
Öh?
hmm. aw on kyllä aika lailla hölmö paikka.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

Kirkasvesitilan puolella sitten näkyy vedenpinnan ero kun matto alkaa olla pienireikäinen, mikä taas nostaa painetta ja vauhdikkuutta maton käytävissä.

Pilli ja piimä on hyvin kuvaava havainnollistaja. Piimä on kerääntymää maton sisällä ja ilma vettä. Imetään piimää paksun ja ohuen pillin läpi ja nostetaan pilli lasista. Imetään pillit tyhjiksi. Kuinka hengitys onnistuu pillien läpi?

Ja sittenpä vielä kun oikein puhalletaan, piimä ei pysy enää kunnolla putken reunamilla! Loistava vertaus vaikka itse sanonkin. :D

No niin ja sitten hedelmäjugurtti! Hedelmät ovat sottavien kalojen aikaansaannoksia ja muuta näkyvää töyhkää.. nam nam. Mutta pienen pillin ne tukkivat ainakin, juu. Päivän oppitunti taisi olla tässä ja luetaan ne läksyt!



Edit. öh öh! Siis taisi olla offtopic osastolla ;) Haluatko että kaivan sen esiin? Yv sopii, jos on asiaa! ;)

Edit: mahtuuhan tähän vielä yksi OT-rivi: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#3468919 Jospa asia olisi käsitelty?
jartzu65
Koi-Jari
Koi-Jari
Viestit: 3790
Liittynyt: 14:50, 09.11.2001
Paikkakunta: Suonenjoki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jartzu65 »

Heitämpä tähän "piimä-pilli-höpinöihin"(ei saa loukkaantua [;)] ) sellaisen kommentin, että kokeilkaa mattosuodatinta sellaiset,joilla sitä ei ole ollut [;)]

Tuo spekulointi siitä miten virtaukset menevät hienon tai karkean maton läpi riippuu TAAS niin monesta seikasta:

- Mikä on maton karkeus
-Millainen on kalasto
-Mitä kaloille syötetään ja miten paljon= tuleeko kaikki syödyksi ja meneekö syömätön eväs maton huokosiin.
-Onko altaassa puuta& puuta jauhavia plekoja.
-Onko altaassa kaloja,jotka "laiduntavat" maton pinnalla.

Tuo viimeinen maininta perustuu omakohtaiseen kokemukseen minun omassa altaassa.

Matto toimi mielestäni loistavasti siihen asti kun altaassa oli lammikkokalat,partamonnit ja tummaleväpleko. Ensin lähti "imukuppikalat" toisiin altaisiin ja sitten lammikkokalat ulkoaltaaseen.

Tilalle tuli alivuokralaisiksi rihmakirjoahven-pariskunta ja matto meni pinnalta tukkoon,koska rihmat eivät suorittaneet huoltohommia.

Tuo ainakin on oma teoriani maton toimimattomuudesta muuttuneiden olosuhteiden johdosta. Voihan olla että matto olisi toiminut kesän yli syksyyn,jos olisin säännöllisesti laponnut maton pintaa vedenvaihtojen yhteydessä?

Summasumlarum= Minulla se ei toiminut tällä järjestelyllä, jollakin toisella se voi toimia aivan mainiosti ja oikein järjestetyllä kalastolla ja rutiineilla se on varmasti toimiva suodatin ja hyvä kasvualusta hyödyllisille bakteereille.

Muutoin olen Liinan kanssa samoilla aatoksilla tuosta pohjamateriaalin ylivertaisuudesta "biofilminä" 8-)
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"

http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuukkis
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1519
Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
Akvaarioseurat: Ciklidistit
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Tuukkis »

Kummallista vaan tässä tapauksessa on se että jo valmiit hyvät suodatusvaihtoehdot jotka oli jo tämän aiheen aloittajalla kehoitettiin vaihtamaan mattosuodattimeen ja näin homma olisi tullut sitten halvemmaksi ja paremmaksi.Edelleen ihmetyttää se tässä mattosuodattimessa kun puhutaan sen virtauksista niin jätetään huomioimatta se että pumpun lähellä olevassa osassahan melkein kaikki virtaus tapahtuu ja mitä kauemmas imusta mennään niin virtaus lakkaa luultavasti kokonaan,tuokin asia on helppo testata ruiskuttamalla pruutalla turveuutetta maton laitimmaiseen puoleen,mahdollisimman kauas pumpusta ja ihmettelen vaan jos imua on havaittavissa.
In numbers of ten the power is in one.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

8-)

Kysyjä on kiinnostunut mattosuodattimesta. Just go for it!

Suodatus on monipiippuinen aihe ja siitä tulee kirjoiteltua yhtä sun toista.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=28905
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=30401 Kaikilla ratkaisuilla on hyvät ja huonot puolensa, ei voi mitään!

Mjaa.. Tietysti veden virtaus on oltava tarpeeksi tasainen.

Ruotsalaismalli, pilarimatto: "Varma en ole kuinka tuollainen puhallus eroaa imusta kun puhallettaessa putkessa virtaa vesi vauhdilla ja sen pitäisi tehdä kulma päästäkseen ulos. Imussa taas imu tavallaan tulee luonnostaan reikään, jos ymmärrätte mitä tarkoitan." Tarpeeksi sekavaa? :) Selviää:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=29425

Siitä eteenpäin oltiin sitä mieltä ettei tuota imuputkea tarvita, vaan pelkkä reikä pilarimallin keskellä tekisi tasaisen imun. Liittyy vahvasti aiheeseen ja lopussa Krissen hieno keksintö. En todellakaan tunne veden liikettä niin että kuinka se käyttäytyy?
jumase
Senior Member
Senior Member
Viestit: 705
Liittynyt: 10:56, 17.07.2004
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja jumase »

Tuukkis kirjoitti:Kummallista vaan tässä tapauksessa on se että jo valmiit hyvät suodatusvaihtoehdot jotka oli jo tämän aiheen aloittajalla kehoitettiin vaihtamaan mattosuodattimeen ja näin homma olisi tullut sitten halvemmaksi ja paremmaksi.Edelleen ihmetyttää se tässä mattosuodattimessa kun puhutaan sen virtauksista niin jätetään huomioimatta se että pumpun lähellä olevassa osassahan melkein kaikki virtaus tapahtuu ja mitä kauemmas imusta mennään niin virtaus lakkaa luultavasti kokonaan.
Näin on, suurin osa akvaristeistä hoitaa akvaariota vanhojen akvaariokirjojen oppien mukaan eli vaihtaa vettä kolmasosan kerran tai pari kuussa ja puhdistaa samalla sisäsuodattimen. Hyvin on näilläkin opeilla homma toiminut, saati sitten uusilla opeilla vaikka ilman mattosuodatintakin. Runsaat vedenvaihdot, oikein mitoitettu sisä- tai ulkosuodatin ja homma yleensä toimii. Mattosuodatin ehkä vähentää huolto-tarvetta, mutta kyllä nuo muutkin hommansa hoitavat varsin tehokkaasti. Ja eipä tuollaiselle sisäsuodattimelle kovin paljoa enemmän hintaa kerry. Kyllä siihen mattosuodattimeen nopeasti uppoaa jopa pienen ulkosuodattimen hankintarahat. Matto 20 euroa, kiertovesipumppu 35 euroa, silikonit 5 euroa, paluuletkut 5 euroa, lasisoirot, 5 euroa jne. Toisaalta voisi hakea liikkeestä valmiin paketin ja lyödä sen saman tien tankkiin ilman sen suurempaa askartelua.

Tuosta mattosuodattimen virtausongelmasta: Itse liitin kiertovesipumpun imupäähän kaksihaaraisen letkun, johon leikkelin reikiä pitkin matkaa. Sen jälkeen asettelin letkun haarat tasaisesti pitkin mattoa. Nyt imu on tasaista koko maton alueella.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Mielenkiintoista. Kun virtaus on tehokkainta maton läpi siis teorianne mukaan vain imuputken välittömässä läheisyydessä ja kauempana lakkaa luultavasti kokonaan, voidaan maton koko pudottaa vain murto-osaan laskennallisesta. Joopa joo. [;)]
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jokeri
Member
Member
Viestit: 445
Liittynyt: 22:42, 08.03.2003
Paikkakunta: Etelään Hesasta

Re: Pohdinnan aiheena suodatus 300-litraiseen

Viesti Kirjoittaja Jokeri »

j. kirjoitti: Vai olisiko mattosuodatin hyvä vaihtoehto noiden tilalle?
Huoltovapaus kiinnostaa [;)]
Pystyisikö mattosuodattimeen ottamaan pumpun jommasta kummasta sisäsuodattimestani?
Tuossahan tuo alkuperäinen kysymys on eli j. haluaa tietää enemmän mattosuodattimesta. Ei häntä minun ymmärrykseni mukaan kehoteta tai pakoteta ottamaan mattosuodatinta altaaseensa. Pikemminkin tarjotaan tietoa, jota hän pyysi. Tosin näillä matto vs. pönttö -keskusteluilla on tapana aina kuukahtaa samalle kiertoradalle jomman kumman paremmuudesta. Siitä on käyty niin paljon keskusteluja tälläkin foorumilla, että siitä voisi perustaa kokonaan oman foorumin :)

Niin tai näin. Kokeilemalla sen tietää, sopiiko se omaan altaaseen. Ja jos on jo olemassa hyvä suodatin, joka on todettu omassa altaassa toimivaksi, niin ei välttämättä ole syytä vaihtaa mihinkään. Ellei halua sitten kokeilla jotain uutta.
- Keittiössäni roikkuu katosta amppeli. Jossain toisaalla se löytyy pöydän äärestä -
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Paremmin kuin kokeilemalla, saisi tietää lisäksi mittailemalla vesiarvoja ja vertailemalla niitä. [;)]
Lisäksi voisi seurailla saksalaista suodatinkeskustelua:
http://www.aquaristikimdetail.de/
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tekniikka”