Hiekka vs. hiekka

[Mja]

Hiekat ja muut kiviainekset kuivataan rummussa, joka on maallikon silmään enemmän putki kuin rumpu. Putki on hieman kallellaan ja pyörii, ja yläpäästä sinne syöötetään hihnalla kosteaa kiviainesta. Alapäässä on poltin, joka polttaa yleensä joko polttoöljyä tai nestekaasua. Kiviaines valuu hiljalleen alaspäin pyörivässä rummussa ja rummun keskellä palava suuri liekki kuivattaa sen. Kuiva kiviaines valuu rummun alapäästä sitten ulos.

Jos tuo liekki palaa niin ei sieltä kyllä ylimääräistä polttoöljyä hiekan sekaan joudu, ehkä tuotantokatkoksen jälkeen poltinta sytytettäessä saattaa ensin hieman "lorahtaa". Öljyä menee joka tapauksessa niin paljon ettei sitä turhaan sinne kippailla, pienehkön siirrettävän asfalttiaseman kuivausrummun öljynkulutus vuorokaudessa on samaa luokkaa kuin kolmen öljylämmitteisen omakotitalon kulutus talvessa.

[RPekka]

Jos tuo liekki palaa niin ei sieltä kyllä ylimääräistä polttoöljyä hiekan sekaan joudu

Mutta jos rumpua täytetään liikaa ja rumpuun joutuu "kokkare" niin liekki sammuu osuessaan kylmään pintaan ja polttoöljyä tiivistyy hiekan sekaan.

Öljyä menee joka tapauksessa niin paljon ettei sitä turhaan sinne kippailla

Nuo öljyjäämät ovat niin pieniä että niillä ei ole mitään vaikutusta kokonaiskulutukseen eli ei niitä sen takia tarvitse vältellä. Akvaariossakaan nuo pienet määrät öljyä eivät haittaa koska kuumalla vedellä huuhdottaessa öljy "päästää hiekasta irti" ja nousee pintaan. Siitä sen voi sitten kaataa kulman yli viemäriin tai akvaariossa huuhtoessa imaista letkulla pinnasta pois.

[kantarelli]

Ekalla kerralla kun käytin Optirocia pesin ja voi kauhia mikä homma. Kyseessä siis pienin raekoko (oliko nyt 0,1-0,5mm). Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun siihen ryhdyin..lisäksi kaikki hienoin materiaali huuhtoutu kukkapenkkiin! Toisella ja kolmannella kerralla kun olen samaista hiekkaa käyttänyt olen läntännyt suoraan akvaan ilman pesua eikä mitään ongelmia. Tietty on hiukan sameaa ihan alussa, mutta parin päivän kuluttua jo lähes kristallin kirkasta. Ihan kristallin kirkkaaksi saa parilla vedenvaihdolla. Mielestäni bilteman hiekka on ruman väristä. Enemmän kellertävää kuin optirocin. Mutta makunsa kullakin . Toisaalta näihin väriseikkoihin vaikuttaa valaistus. Elikkäs en voi esittää 100% varmana tietona .

Tässä kuva Optirocin hiekasta.
http://personal.inet.fi/surf/in/kiekot.jpg

Toisaalta molemmat hiekat ovat mielestäni liian vaaleita materiaaleja ja "vanha kunnon sora" on väriltään paljon parempaa. Odottelenkin tässä josko tulisi jotain asiallista pohjamateriaalia myyntiin. Siihen asti pidättäydyn kuitenkin Optirocissa.

[111na]

Sen sijaan erityisen hienon hiekan mm. bilteman(0.1-0.6 mm tai vastaava) käytöstä akvaariossa on ollut minulla ja monilla muilla erittäin huonoja kokemuksia, johtuen siitä että tuon raekoon hiekkapohja tukkeutuu erittäin helposti ja nopeasti varsinkin käytettäessä kaupallisia pohjalannoitteita hiekassa.

Ja sitten taas joillakin on ollut erittäin hyviä kokemuksia. Minä yhtenä niistä. Minä en muuta hiekkaa altaaseeni viitsi laittaa ja siellä hiekan alla on yleensä kerros savea ja lannoitteita. Ehkä se seuraavaksi karkeampi olisi jotenkin helpompi, en vain itse keksi että miten ja en näe syytä vaihtaa sellaiseen, omissa silmissäni kun näyttää melkein soralta

Eli hyvin reippaasti on makuasioista kiinni. Ja tietenkin siitä hoidosta. Jos sitä hiekkaa ei koskaan sekoittele, niin tokihan se jämähtää.

Biltema on tosiaan puhdasta, mutta omaan makuuni liian vaaleaa (ja happamia, sanoi Satu, joka asuu aika kaukana Biltemasta). Itse olen käyttänyt Kokemäen Laatuhiekan hiekkoja jos niitä on ollut saatavilla. Suunnilleen yhtä puhdasta Bilteman kanssa. Mutta vaikeampi varmaan löytää. Kauniston Soran ja Optirocin hiekat ovat aika sottuisia.

Se että pussissa lukee 0,1-0,6mm ei kuitenkaan vielä sano että kyse olisi samanlaisesta koostumuksesta. Bilteman hiekka on oman havainnon mukaan melkomoista pölyä ja vertailu olisi tehtävä katsoen ihan vierekkäin niitä hyvin läheltä.

Kiskaisin Satun kuvan tähän, mikä löytyi täältä.
http://sademetsa.net/hiekka.jpg Tuohon kun saisi samaan kulhoon bilteman hienoa ja siitä sitten lähikuva, niin se kertoisi jo enemmän. Myös värivertailuissa samassa kuvassa hiekat pitäisi olla.

Vertailuja romuttaa sitten vielä luonnolliset erien vaihtelut...

Tasakokoinen rae ja vieläpä mahdollimman pyöreän pallomainen ei mene niin tiiviiksi. Teoriassa.

Tämä on todella tarve- ja makuasiakin ja itse näkisin kaikkein hienoimpien olevan eräänlainen extreme valinta ja yleisesti olisi hyvä suositella vähän ilmavampaa materiaalia. Kaikissa on puolensa, sorallakin: Mitä isompi on raekoko, sitä enemmän myös liete tunkeutuu sisään. Samalla sitä syvemmälle ulottuu hapekas kerros, koska vesi vaihtuu isomman sisältä paremmin. (Mitä taas se liete myös tukkiikin. )

Minulla on rantahiekkaa, seulottua kokoon 0,2-0,7 ehkäpä, ja pohjaravinne toimii kyllä sen kanssa. Savimaista Tetran Initial Sticks raetta se kylläkin vain on. Mutta miksei saviturvepohjakin toimisi sillä rautakaupan karkeammalla hiekalla? Vai pitäisikö laittaa kerros hienointa siihen päälle, niin muodostuisi aika luonnollinen kerrostunut pohja?

[Hanna78]

Optiroc on nykyään Maxit, eli Carlsonilla oli vaan tuoreempaa tavaraa myynnissä .

Niin taitaa olla! En malttanut odottaa ja totesin että hiekka on saatava Mikkelistä, kauempaa en hae, joten kävin ostamassa Carlsonilta hiekkasäkin 0,5-1,2mm (25kg/7,40€). Avokki heitti sen takakonttiin ja kotona vasta katsoin pussia, jossa luki Optiroc eli siis täältä ei taida muuta merkkiä saadakaan.

Optiroc ainakin itselläni oli ihan julmettua kuravelliä ja peseminen tuskaa.
Bilteman kaadoin pesemättä altaaseen, tein ~50% vedenvaihdon ja tulos tyydytti .

Pussia avatessa mietin minkä väristä hiekkaa mahdoin saada ja yllätys oli iloinen, sillä hiekka on juuri sellaista kuin halusinkin: "tavallisen hiekan" väristä, ei liian vaaleaa tai punertavaa, mutta vaaleampaa kuin entinen sora, joka oli mielestäni synkkä. Peseminen ei tuottanut tuskaa kun akvaario on vaan 84l (no mitä nyt vähän selkä on kipeä ) eli laitoin hiekkkaa noin 12kg. Huuhtelin pienissä erissä useampaan kertaan eikä vesi aivan kirkkaaksi tullut, mutta ajattelin että pieni pöly ei haittaa. Hiekka oli siis pakko saada altaaseen jo eilen ja tänään allas oli jo aivan kirkas. Otin siis suuren osan vedestä, kalat ja kasvit saaviin ja kauhoin entisen soran pois lasten lapiolla, voi olla että pohja naarmuntui hieman, mutta jätin altaaseen sen verran vettä että sain "pöllytettyä" soraa pois sivulasien vierestä eikä siis tarvinnut kaapia... Nyt sitten odotellaan mitä kasvit ja kalat tykkää muutoksesta.

[111na]

Tämä on todella tarve- ja makuasiakin ja itse näkisin kaikkein hienoimpien olevan eräänlainen extreme valinta ja yleisesti olisi hyvä suositella vähän ilmavampaa materiaalia. Kaikissa on puolensa, sorallakin: Mitä isompi on raekoko, sitä enemmän myös liete tunkeutuu sisään. Samalla sitä syvemmälle ulottuu hapekas kerros, koska vesi vaihtuu isomman sisältä paremmin. (Mitä taas se liete myös tukkiikin. )

Yllättäin törmäsin M.Varjon ajatuksiin pohjasta ja biologisesta suodatuksesta Akvaristissa 4/2004 (Niitä myytiin 85 sentillä kappale kaikki numerot viime vuodelta.) Ja kas kummaa, hän vahvistaa ajatukseni soran paremmasta biologisesta suodatuksesta, jota vuoden verran täällä olen esittänyt. Hiekkapohjaisessa akvaariossa pitää olla jotenkin muuten järjestetty hyvä biologinen suodatus ja sorassa nimenomaan sen tarjoama tila lietteelle on olennaista. Kun pieneen soraan laitetaan kierteissarvikotiloita, ei sitä paljoa tarvitse imuroidakaan.

[jarvij]

Ehkäpä kerrot vielä missä jutussa ja millä sivulla tuo ajatuksesi vahvistaminen esiintyy.

[111na]

Kannattaa toki lukea se kokonaan. Suodatusteema alkaa sivulta kuusi ja tarkoittamani juttu on ensimmäinen. Mukavaa oli nähdä ettei kirjoittamasi mattosuodatinosuus ollut mitenkään irrallisen tuntuinen lehdessä, vaan Varjonkin teksti on täynnä biologisen suodatuksen olennaisia huomioita. Matto myös siinä esitetään paikkansa lunastaneena tekniikkana.


Edit. Illalla noita luin ja jossain oli myös maininta sopivan soran koosta, mitä nyt en löytänyt. Mutta olennainen mainitsemistani aiheista löytyy sivun kahdeksan kuvatekstistä ja sitten sivulta yhdeksän leipätekstistä.

Myös vedenvaihdoissa käsitys on aivan sama kuin minullakin. Yli 50% vedenvaihtoa ei varauksetta kannata suositella.

[jarvij]

Ei, vaan tarkemmin! Miten Varjo tuo tuon asian esille. Sopii vaikka suoraan lainata kyseinen lause tai kohta. Siis miten Varjo perustelee. Kaikilla ei liene kyseistä numeroa käsillä!

[111na]

"Jos sorapohjaa ei imuroida, sen pinnalle ja sisään kertyy roskia kasvijätteistä, ruoantähteistä ja kalojen ulosteista, jotka aikaa myöten liettyvät muodostaen bakteerien toimesta biologisesti puhdistavan aktiivilietekerroksen. Jos pohjassa on kierteissarvikotiloita, pohja ei tukkeudu helposti. Hiekkapohjan pienen huokostilavuuden vuoksi sinne ei muodostu merkittävää bakteeritoimintaa, joten hiekkapohjainen akvaario tarvirtsee tehokkaamman biologisen suodattimen kuin sorapohjainen."

Tuo oli vain kuvateksti. Leipätekstissä asia selkenee. Ei siellä sanota ihan tuolla tavalla hiekkaa varsinaisesti huonoksi, mutta paremmuusjärjestys toistuu samoin perustein ja toistuu myös että hiekan kanssa on oltava parempi biologinen suodatin. Jutun kokonaan lukemalla saa hyvän kuvan vaikuttavista tekijöistä.

Esimerkiksi: "Aktiiviliete vaikuttaa myös akvaarioveden kemiallisiin ominaisuuksiin. Humusaineiden hajoamisesta syntyvät fulvohapot pitävät pienen osan hivenaineista, kuten raudasta ja kuparista, kelaatteina kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Toisaalta liete sitoo vaikealiukoisia fosfaatteja, karbonaatteja ja hydroksideja ja vakauttaa veden kemiallisia arvoja, kuten happamuutta ja kovuutta."

[jarvij]

Muilta osin noin, mutta kyllä hiekkaan bakteerimassa saadaan muutaman millin syvyyteen saakka ainakin. Hiekan piemmästä jaekoosta seuraa että pintaa on vastaavasti enemmän kuin sorassa.
Asia ei siis ole aivan yksioikoisen selkeä. Paljon riippuu siitäkin onko hiekka tasajakeista vai ei jne.

Toisaalta sora tukkeutuu helpommin, jollei sitä hoideta säännöllisesti. Hiekkapohjaan taas ei tauhkaa kovin helposti pääse. Se mikä pääsee, on pieneliöstön ja bakteerien helposti hajotettavissa.
Toisaalta Varjokaan ei viittaa mihinkään koetuloksiin.

[111na]

Koetuloksia ei ole näkynyt minkään pohjamateriaalin osalta. Ainoastaan tiedetään varmasti että hiekassa happi vähenee ja loppuu nopeasti syvyyden senteissä, koska sen läpi ei virtaa vesi mainitun huokostilavuuden pienuuden vuoksi. Hiekanpinnat ovat silloin vain todella kerroksen pintapuolella toimivia. Aktiivilietteen ominaisuuksista on myös faktaa, joten kyllä päätelmä aktiivilietteellisen hapekkaan pohjan ominaisuuksista on mitä järkevin. Liete myös nitrifioi, joten kyse ei ole vain hiekanpinnoista.

Miten pohjan hoito luonnistuu on taas kokemuspohjainen asia. Miltä tuntuu lapotessa ottaa suurempia pohjaltakin tarpeen vaatiessa, on jokaisen oma tuntemus. Hienoon soraan ei äkkiä uppoa syvälle uutta ainesta, vaan sitä voidaan rajoittaa imemällä ihan vain pinnasta vähän säännöllisesti.

Hiekka vs. sora ovat lähtökohdiltaan erilaisia, joten tuo helpommin tukkiutuminenkin on hieman todellisuutta vääristävä ilmaus. Hiekkahan on jo 'luonnostaan' tukossa, paitsi ihan pinnaltaan. Ei syvältä sorasta varmaan kannatakaan imuroida. Sinne on hyvä muodostua vähähappistakin aluetta juurille.

[Aquatoid]

Mutta pohjakalat tykkäävät sitten enemmän mitä pienempää hiekka on? Mihinkä hiekkakokoon saakka voi sanoa että monniset vielä viihtyvät?

[NannaJ]

Mutta pohjakalat tykkäävät sitten enemmän mitä pienempää hiekka on? Mihinkä hiekkakokoon saakka voi sanoa että monniset vielä viihtyvät?

Viihtyminen on tietysti vähän moniselitteinen kysymys. Mutta monniset rakastavat tonkia hiekkaa ja työntää kuononsa sinne silmiään myöten. Tätä ne tekevät kuitenkin vain aivan hienossa hiekassa. Olen joskus ratkaissut asian sillä tavalla, että laitoin akvaarioon pakasterasiassa ruokintapaikalle tätä hienoa hiekkaa ja muuten akvaariossa oli pyöristettyä soraa. Mutta ideaalia olisi kyllä että koko akvaario olisi hienoa hiekkaa.

Vähimmäisvaatimus on ettei hiekka saa olla niin karkeaa, että se vaurioittaa monnisten viiksisäikeitä. Mikä on liian karkeaa, riippuu hieman monnislajista. Isokokoiset monniset (esim. C. agassizii), joilla on tuhdin kokoiset viiksisäikeet, pysyy kunnossa sorassakin, kunhan se on reunoiltaan pyöristettyä. Tällaista saa akvaarioikaupoista. Pienikokoisempien monnisten (esim. C. panda) ja poikasten viiksisäikeet sen sijaan ovat herkkiä vaurioitumaan tavallisessa hiekassa, jo 1 mm raekoossa. Tämä on ainakin minun kokemukseni...

[111na]

Monnisista on täällä kerrottu usein, että ne näyttävät nauttivan hienosta hiekasta. Partamonnini ei sitä taas tehnyt, vaan vältteli paljasta hiekkaa akvaariossa missä oli valinnanvaraa. Nykyisillä aasianmutakalojen vielä vajaan kymmenen sentin pituisilla poikasillani taas näkyy sitä hiekan seulomistapaa (suuhun ja kiduksista ulos) kuin monnisillakin kuulemma on. Tuollainen seulominen lienee yksi luontainen ravinnonhankintatapa, jossa saadaan mm. pieneliöitä.

Spekulaatioita on sitten kuinka paljon merkitsee löytyykö akvaarion hiekasta kuinkakin paljon ravinnetta että seulominen on kannattavaa ja onko tuo sisäistetty tärkeä lajityypillinen tapa, joka akvaariossa on leikin luontoista. Luonnossa on varmaankin enemmän ravintoa ja pehmeämpiäkin aineksia seulottavaksi, jolloin ravinnon etsimisen valinta saattaisi kohdistua palkitsevimpiin kohteisiin kuin akvaarion pohjahiekan kaltaisiin pohjan kohtiin. Akvaariossa ruokitaan usein kaloja melkeinpä 'tarjoiltuna eteen' ja sitten osa ruuasta sirottuu laajemmalle ja osa on muuntuneena eliöiksi. Sitä seulomisen 'leikin' merkitystä ei ehkä ole syytä aliarvioida kuitenkaan, vaikka tässä tulinkin osittain vähätelleeksi sitä ravinnon saannin kannalta. (Mikä ei tietysti ole kirkossa kuulutettu sekään.)

Pohjakalan lajista ja koosta ja voimakkuudesta sekä hiekan terävyydestä ja rakeen koosta riippuu pohjan sopivuus. Voimakkaampi kala voisi olla huiskis vain pohjan kuin pohjan sisässä, jos se sinne tahtoo mennä vaikka pelästyessään. Kyllä se monninenkin kuulemma voi olla pää sisällä sorassa kun siellä on sisällä jotakin sitä kiinnostavaa - ja siellähän on! Kysymys tarvitseeko vaikkapa monninen tai piikkisilmä kuinka hienoa hiekkaa on ehkä fiksuinta pelkistää akvaristin luonnolliseksi tarpeeksi nähdä virikkeitä kaloillaan - yhtenä hiekan seulominen. Siinä akvaristin on syytä tehdä omat havaintonsa.

Kuitenkin pehmeämpienkin ainesten olemassaolo akvaariossa tuo taas toisenlaista virikettä ja turvaa kaloille, mitä ei pidä unohtaa. Jo jokin lahoava lehti pohjalla lienee pikkukalan ensimmäinen turvapaikka ennen hiekkaan kätkeytymistä ja kamala sisustus voisi olla paljas hiekka vain. Kalan tarpeiden muistaminen ei ole syytä päättyä hiekkapussin hankintaan, puhumatta siitä että (kovallekin) pohjalle voi järjestää vaikka kuinka hyvän luolaston ja muun vaihtelevan maiseman pehmeinekin kohtineen.

Hiekan olisi syytä olla hioutunutta eikä terävää. Asian näkisi suurennuslasilla tai mikroskoopilla. Sorasta sen näkee paljain silmin ja siinä se onkin hyvin tärkeää. En oikein tiedä minkälaista on rautakaupan 0,5-1,5mm hiekka, mutta ainakin merenrannalta tuomani vastaava (tosin olen seulonut siitä yli millin jyvät pois) näyttää pikkuisille mutakaloille hyvältä: hiekkaa siivilöidään kidustenkin kautta ja välillä olen nähnyt mutiksen pää hiekassa kun se jotakin haistoi siellä. Eikä hieno sorakaan vedessä paljoa paina ja pyöreäkulmaisena ei estä ruuan hakemista pohjasta, siivilöimisen kyllä.

Monnisia pitkälle harrastanut Ismo Korjula on kertonut myös käyttävänsä luonnonhiekkaa, mutta häneltä voisi joku kysyä, minkälaista raetta.


edit. kirjoitin ennen edellisen näkemistä. Ensimmäistä kertaa kuulen kertomuksen että sora olisi vahingollista viiksille. (No, enhän minä paljoa ole ehtinyt vielä kuulla tässä vuoden AW-aikana.) Mitä on "tavallinen hiekka", NannaJ ? Aiemmin on esitetty jollain tapaa bakteereista johtuneeksi tietynlainen viiksien tuhoutuminen, mikä tyypillisesti tapahtuisi puhtaalla lasipinnalla. Oliko tavallinen hiekkasi tuoretta ja uutta vai onko kyse eri asiasta, terävyydestä tms. (Ei pidä tulkita että suosittaisin isoa raekokoa monnisille, vaan tiedon itsensä kannalta. Monnisista ei minulla ole kokemusta. )

Karkea hiekka on siinä 1-2mm, mutta karkeus sanan karkeudesta välittämättä ei kuvaa sen pyöreyttä ja pehmeyttä lainkaan, vaan rakeen kokoa. Hieno sora taas 2-4mm tms.

Ja vielä se, että akvaariokauppa ei aina myy vain sopivaa ainesta vaan myös teräväkulmaista mursketta, mitä ei pitäisi laittaa mihinkään akvaarioon. Toki hyviä luonnonhiekkojakin siellä usein on.

[NannaJ]

Monnisista on täällä kerrottu usein, että ne näyttävät nauttivan hienosta hiekasta. Partamonnini ei sitä taas tehnyt, vaan vältteli paljasta hiekkaa akvaariossa missä oli valinnanvaraa. Nykyisillä aasianmutakalojen vielä vajaan kymmenen sentin pituisilla poikasillani taas näkyy sitä hiekan seulomistapaa (suuhun ja kiduksista ulos) kuin monnisillakin kuulemma on. Tuollainen seulominen lienee yksi luontainen ravinnonhankintatapa, jossa saadaan mm. pieneliöitä.

Seulomista en ole huomannut monnisteni tekevän. Mutta ne tonkivat esim. tarjoamiani pakastettuja surviaissääsken toukkia suurella innolla hiekasta. Toki toukat kelpaavat syötäväksi muultakin pohjalta, mutta syöminen on laiskemman oloista. Onkohan kyse siitä että hienoon hiekkaan osin "hautautunut" toukka laukaisee jonkun luonnollisen saalistamisvietin?

edit. kirjoitin ennen edellisen näkemistä. Ensimmäistä kertaa kuulen kertomuksen että sora olisi vahingollista viiksille. (No, enhän minä paljoa ole ehtinyt vielä kuulla tässä vuoden AW-aikana.) Mitä on "tavallinen hiekka", NannaJ ? Aiemmin on esitetty jollain tapaa bakteereista johtuneeksi tietynlainen viiksien tuhoutuminen, mikä tyypillisesti tapahtuisi puhtaalla lasipinnalla. Oliko tavallinen hiekkasi tuoretta ja uutta vai onko kyse eri asiasta, terävyydestä tms. .

Minun olisi pitänyt huomata poistaa tuo sana tavallinen, se ei tosiaan tarkoita mitään. Tarkoitin soraa ylipäätänsä. Minulla on käynyt pyöristetyn ja hiotunkin soran kanssa niin, että pienien monnisten viiksisäikeet on kutistuneet. Bakteerithan sen aiheuttaa, mutta kovaan/ terävään soraan viiksien jatkuva tunkeminen kaiketi sitten edesauttaa bakteeri-infektion syntyä. Kun vastaavaa ilmiötä ei ole minulla tapahtunut saman lajin kaloilla hienossa hiekassa. Tai sitten kyse on vain sattumasta.

Ja vielä se, että akvaariokauppa ei aina myy vain sopivaa ainesta vaan myös teräväkulmaista mursketta, mitä ei pitäisi laittaa mihinkään akvaarioon. Toki hyviä luonnonhiekkojakin siellä usein on.

Näin on. Hyvä lisäys ettei tule väärinkäsityksiä.

[111na]

Seulomista en ole huomannut monnisteni tekevän.

Yllättävää! Seuraavassa on kuvausta siitä. Mutta jokaisella, jolla on ollut monnisia, on tässä aiheessa enemmän kokemusta kuin minulla.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 37#3519937

[NannaJ]

Mielenkiintoinen linkki, kiitos liina! Aion kertoa monnisilleni että niiden pitää ruveta käyttäytymään lajityypillisemmin Tai olisiko sittenkin hiekassa vielä parantamisen varaa kun eivät sitä ole tehneet...? Vai syötänkö liian hyvin, ettei kiinnosta seulomiset kun ruokaa on pöydässä muutenkin...

[Johannavee]

Spekulaatioita on sitten kuinka paljon merkitsee löytyykö akvaarion hiekasta kuinkakin paljon ravinnetta että seulominen on kannattavaa ja onko tuo sisäistetty tärkeä lajityypillinen tapa, joka akvaariossa on leikin luontoista. Luonnossa on varmaankin enemmän ravintoa ja pehmeämpiäkin aineksia seulottavaksi, jolloin ravinnon etsimisen valinta saattaisi kohdistua palkitsevimpiin kohteisiin kuin akvaarion pohjahiekan kaltaisiin pohjan kohtiin.

Käsittääkseni monnisille seulominen on lajityypillinen ravinnon hankintaan olennaisena osana liittyvä käyttäytymispiirre eikä sitä voida kutsua ns. leikiksi, edes silloin, jos poihja-aines ei sisällä ravintohiukkasia. Monniset seulovat jokatapauksessa. Lajityypilliseen käyttäytymiseen mahdollistava akvaarion sisustus on ensisijaisen tärkeää. Hiekan seulomista minulla harrastavat ahkerasti monniset ja tulisuut. Mielestäni hiekkapohja mm. näillä lajeilla edesauttaa näin lajityypillisen käyttäytymisen ilmenemistä. Valitettavan kohtalon kokeneet edesmenneet piikkisilmäni samaten seuloivat hiekkaa. Eli näille eläinryhmille soisin hienon hiekkapohjan. Myös tonkijoille hiekkapohja on luonnollisesti ihanteellinen.

[111na]

Lisäksi aasianmutakalat seulovat ihan oman havaintoni mukaan. Hiekka vain suihkahtelee kiduksista.

Leikillä en tarkoittanut aliarvioida, joten tarpeellinen huomautus siltäkin osin. Leikki on tärkeimpiä asioita maailmassa! Mutta ei sanota leikiksi, kuin leikillään.

[SP]

Kaikki Optirocit kuivataan nykyään gaasulla.

Hei. Ei muuten kuivata.

Kyselin asiaa joulukuussa Optirocilta ja sain vastaukseksi että raekooltaan 0,5 - 1,2 mm hiekka kuivataan pääosin Oulun tehtaalla, jossa hiekan kuivausuunin polttoaineena on polttoöljy. Ojakkalan tehtaalla hiekan kuivausuunin polttoaineena on nestekaasu, ja siellä kuivataan muut puhallushiekkaraekoot, eli 0,1 - 0,6 mm ja 0,5 - 2,0 mm.

minulla on juuri tuota 0.5-1.2 mm hiekkaa, onko se kovinki paha asia? jos kerta sen kuivaamiseen on käytetty tuota polttoöljyä hiekan vaihdoin vasta eilen altaaseen

[111na]

Myös tonkijoille hiekkapohja on luonnollisesti ihanteellinen.

Tuosta en olisi ihan varma ja muistan että jotkut muutkin ovat esittäneet samaa näkemystä: näyttää että kuoppia kaivelevat kalat tykkäävät sorasta, koska kaivaminen on palkitsevaa. Hiekassa ei oikein kuopat pysy ja sorasta löytyy kaikkea jännää. Siellähän voi elää vaikka putkimatoja.

minulla on juuri tuota 0.5-1.2 mm hiekkaa, onko se kovinki paha asia?

Tästä Optiroc aiheesta löytyy haulla vanhat jutut, kokemukset ja spekulaatiot.