Oletko aivan varma että moisen vahvan hapon lisäyksen jälkeen KH on edelleen sama. Nimittäin jos se onkin alempi, ja karbonaateista on vapautunut lisää hiilidioksidia, kun karbonaatit ovat korvautuneet kyseisen hapon suoloilla?
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Valvoja: Moderaattorit
Niinpä niin. Nuo omat esimerkkini ovat hieman holtittomia, mutta pointti on tainnut jo tässä itselleni selvitä. Jos unohdetaan vahvat hapot ja keskitytään tuohon hiilidioksidin lisäämiseen.Oletko aivan varma että moisen vahvan hapon lisäyksen jälkeen KH on edelleen sama. Nimittäin jos se onkin alempi, ja karbonaateista on vapautunut lisää hiilidioksidia, kun karbonaatit ovat korvautuneet kyseisen hapon suoloilla?
Eli tälläistä tilannetta haen itsekin eli nimenomaan yritän ruokasoodalla nostaa KH:n sen verran korkeaksi, että se estää pH:n heittelyt ja hiilidioksidilla laskea sitten tuon pH:n 7 alle, jotta vesi olisi sopivaa kaloilleni.Matala KH ei estä pH:n laskua, koska silloin haponsitomiskyky on alhainen. KH on hyvä pitää alueella 2-3 ja hiilihapolla pH sopivana. Pitää muistaa karbonaattipuskuri. KH siis niin korkeaksi ettei pH mainittavasti laske vedenvaihtovälillä.
Aika tekniseksi menee käytännössä tuon toteutus. Tuossa Teemukin juuri kokeilujaan selostaa. Tosin kiljupullon vaikutus voisi olla suurempikin kuin hänellä, mutta pH:n vakauteen tarvitaan huolellista paneutumista kiljupullojen huollon kanssa tai kalliit hiilidioksidilaitteet.jarvij kirjoitti: Karbonaattikovuutta on liian vähän, jos pH vedenvaihtovälillä laskee mainittavasti. Sitä on siis nostettava ja pH voidaan edelleen pitää hiilidioksidilisäyksellä tarkoitetussa.
Vaikealta saat sen näin kuulostamaan, mutta mitä väliä noilla seikoilla on, jos pientä liukenemista kuitenkin käytännössä tulee? En voi olla tuomatta tähän lähes samaan aikaan kirjoitettua toisaalta: "Tottakai sinpukan ja kotiloisen kuoret liukenevat hitaasti akvaariossa olevien happojen vaikutuksesta, ei sitä voi kiistää, mutta niin hihasta ja vähäpätöistä tuo liukeneminen on ettei se juuri vedenlaadussa näy.jarvij kirjoitti: Edelleen siis tuo puskurivaikutus.
Karbonaattikovuutta ei kuitenkaan tule muuttaa kalkilla, sillä kalkki saostuu ja liukenee koko ajan. Hapon lisääminen liuottaa kalkkia ja pH nousee. Taas lisää happoa ja kalkkia liukenee lisää ja pH noousee. Samalla nousee myös KH, kunnes tulee seuraava vedenaihto ja hissi alkaa alusta. Kalkki ei liukene emäksiseen veteen, mutta happojen vaikutuksesta kyllä.
Eli sopivaa vaikutusta voi hakea kokeilumielinen. Kannattaa toki mittailla pH-, KH- ja GH arvoja. Kalkkipitoisen aineksen lisääminen minua henkilökohtaisesti kiinnostaa muuten vain, eikä sille ole ollut oikeaa tarvetta. Sen sijaan ruokasoodaa tulee ripoteltua joskus. Tuo muuten vain on siinä, että sen vastustus tuntuu olevan hyvin tärkeää.liina kirjoitti:Kyllä sitä tai muuta kalkkipitoista voi kokeilla - ei ole kiellettyä! Sopivan materiaalin, sijoituspaikan ja määrän suhteessa vedenvaihtoihin kanssa saattaa toimia kuin nakutettu estämään liiallista pH:n alenemista. Se vaikuttaa myös kovuutta nostavasti (GH), mutta saako tätä mitattua tavanomaisin testein, lienee kyseenalaista.Taija kirjoitti:Korallimurskeesta ei ilmeisestikään mainittavaa apua ole?
Pieni hidas vaikutus, mikä vedenvaihdossa aina taas "nollautuu". Ja mitä happamempaa, sitä nopeammin sitä liukenee. Itsesäätelevyyttä tässä mielessä.
Taija kirjoitti:"Se mikä tässä taisi jäädä vastausta vaille, oli onko todella pH Taijalla laskenut liian alas kalojensa tarpeisiin ja olisiko helpompi pitää happamuutta yllä kuin lähes neutraalia vettä?"
PH:n tippuminen alle kuuteen kuullostaa ajatuksissani aivan liian alhaiselta...
Tarkoitatko siis että pyrkisin pitämään pH:n noin alhaisena koko ajan? Pyrkisin laskemaan kraanaveden pH:ta? Eijei...
Ensihätiin siis ostin tuota nestemäistä KH plussaa, ja ainakaan vielä en ole todennut sen mainittavasti pH:ta nostaneen, mikä on hyvä asia. Tosin en mene tuosta vannomaan, olen ollut erittäin kiireinen enkä ehtinyt arvoja kovin kauan seuraamaan, matkallekkin jouduin lähtemään... Kämppis hoitaa siellä nyt akvaariota, toivottavasti ei tule ruumiita.![]()
Sain siis vedenvaihdoilla pH:n jälleen 6.5 paikkeille, ja lisäsin KH plussaa kolmessa erässä altaaseen niin, että KH:n olisi hieman yli asteen verran pitänyt pakkauksen mukaan nousta. No, sen saattoi tippatestillä todeta nousseen ehkä alle asteen... Vuorokauden kuluttua lisäyksistä pH oli edelleen 6.5.
Kokeilen heti palattuani mitata kunnolla tuon kaupallisen aineen vaikutukset (niin hyvin kuin nyt tippatesteillä saan) ja samaten ruokasoodan vaikutukset, kerron sitten kuinka kävi...
Itse kun olen aivan ulalla ollut kaikesta kemiaan liittyvästä ennen harrastuksen alkua, niin kaikki täytyy rautalangasta vääntää. Paljon olen kuitenkin jo oppinut! Kertokaapas vielä mikä yhteys GH arvolla voisi olla tähän ongelmaan, vai onko sellaista? Minulle sanottiin nimittäin, että GH:kin olisi hyvä tämän ongelman kannalta olla jotakin muuta kuin "erittäin pehmeää". Perusteluja tuolle kaipaisin...
Ja kiitos kaikille jotka jaksavat keskusteluun osallistua!
Mikä on pH todella on (testi usein näyttää väärin) ja miten kalasi sen kokevat? Kalalajit jätit edelleen kertomatta. Kuten kalaston kokonaisuudessaan suhteessa akvaarion kokoon... sekä vedenvaihdon määrä ja rytmi.PH:n tippuminen alle kuuteen kuullostaa ajatuksissani aivan liian alhaiselta...
Tarkoitatko siis että pyrkisin pitämään pH:n noin alhaisena koko ajan? Pyrkisin laskemaan kraanaveden pH:ta? Eijei...
Vedenvaihtojen tihentäminen, mahdollisesti myös vähemmän kerralla, auttaisi varmaankin pitämään pH:ta tasaisempana.Kämppis hoitaa siellä nyt akvaariota, toivottavasti ei tule ruumiita.![]()
Tetran testi muistaakseni näyttää liian hapanta happaman puolella. Niin taitaa kyllä muillakin tippatesteillä olla, että tarkkuus on vain puolisen astetta.Kokeilen heti palattuani mitata kunnolla tuon kaupallisen aineen vaikutukset (niin hyvin kuin nyt tippatesteillä saan) ja samaten ruokasoodan vaikutukset, kerron sitten kuinka kävi...
En ymmärrä, muuta kuin mutkan kautta siten, että jos (pieni) kovuus on saatu aikaan kalkilla, joka samalla myös karbonaattikovuutta antaa. (En luulisi siis sen suoraan vaikuttavan ongelmaan, mutta kuunnellaan josko joku muu tietäisi.) Kovuus kumminkin on valittava kalojen parhaaksi, lajille tyypillisen mukaan. Monien eurooppalaisten on syytä olla kateellisia suomalaisten pehmeille vesille, ja monien kalojen kovuussuosituksien ylärajat voivat hyvinkin olla (vain) kokemusperäisiä ja aivan yläkanttiin biotooppeihin nähden. Myös ilmoitetuissa pH-arvoissa on samaa ilmiötä useinkin.Minulle sanottiin nimittäin, että GH:kin olisi hyvä tämän ongelman kannalta olla jotakin muuta kuin "erittäin pehmeää". Perusteluja tuolle kaipaisin...
Onko akvaario hiljattain perustettu? Jos se vasta alkaa vakautumaan ja "löytämään" luonnollisen happamuutensa? Minkalainen suodatus ja hoito? pH:n "romahdusta" pelätään useimmin ihan turhaan. Nitraatin määrästä ja vedenvaihdoista voisi myös päätellä jotakin.liina kirjoitti: Happamuutta vakauttaa mm. runsas aktiiviliete. Happamassa on luonnostaan matala KH ilman vippaskonsteja. Onkohan kuormitusta liikaa?
Jäin todella viimeksi tästä puhuessamme siihen käsitykseen, ettei KH puskuroi hiilidioksidin pH:ta alentavaa vaikutusta. Kyse taisi ollakin tarkalleen vain siitä, ettei hiilihappo alenna KH:ta? Että kun vaikka CO2/KH/pH taulukkoa katsoo, hiilidioksidin lisääminen pitää KH:n ennallaan ja muutos näkyy taulukossa juuri vain hiilidioksidin lisääntymisenä ja pH:n alenemisena.jarvij kirjoitti:liina kirjoitti:
" Millä tavalla hiilidioksidin lisääminen (ja hiilihappo vedessä) vaikuttaa karbonaatteihin? Jäin viimeksi siihen käsitykseen keskustelussamme, ettei se kenties vaikuttaisi kuin pH arvoon. "
No, jos akvaariossa on esimerkiksi tuota suosittelemaasi kalkkia, niin sitä liukenee hiilihapon lisäyksen vaikutuksesta ja KH nousee. Ellei ole, ja KH on korkea, niin pH ei juuri muutu hiilidioksidin lisäyksessä, puskurivaikutus.