Perun kultaisen kuparimonnisen kutu

[Törökala]

Tässä tulee jotain faktoja altaastani jos vaikka auttaisi jotain.

Eli allas on 576 litrainen seura-akvaario. Kuparimonnisia, perun kultaisia ja albiinoja kuparimonnisia on reilu 20 yksilöä. Näin isossa porukassa ovat perun kultaiset ihan samanlaisia höseltäjiä kuin muutkin kuparimonniset. Arkuutta en ole havainnut yhtään. Ovat ensimmäiset monniseni jotka todella tulevat vaikka pinnalta hakemaan ruokaa jos ei ala heti pohjalle tippumaan sapuskaa. Muihin monnisiin eroten myös käyttävät koko akvaarion tilan hyödykseen eli könyävät kantojen ja kasvien päällä muita monnisia enemmän. Poikasissa olen havainnut saman ilmiön.

Ruokin tässä akvaariossa kaloja pakasteötököillä, erilaisilla pohjatableteilla, muikkumixillä (monniset pitävät tästä), kuivatuilla öttiäisillä sekä erilaisilla granulaateilla. Ruokamerkkejä joita käytän on Dubla, JBL, Tetra, Sera ja harvemmin NLS. Pakasteötökät on sellainen viiden lajin mix levy + erikseen vielä surviaisia kaupan päälle. Pidän ruokinnan varsin monipuolisena ja pakasteruokaa tippuu viitisen kertaa viikossa. Välillä joutuvat paastopäiville.

Tekniikkana on kaksi eheimin ulkosuodatinta 2028 sekä 2250. Lisäksi pidän sisäsuodatinta ja UV-sterilisator löytyy myös.

Akvaarion sisustuksesta sen verran, että pohjamateriaali on Bilteman hiekkaa. Useita kantoja sekä liikaa kasveja. Akvaario on hämärä runsaan pintakasvillisuuden vuoksi. Neljä putkea kuitenkin löytyy. Valaistusaika on pitkä eli 7:15 - 21:00. Tästä ajasta kaikki putket eivät ole päällä vaan aamupäivään asti ollaan parilla putkella, sitten päivän ajan on neljä putkea ja illalla taas 19:00 jälkeen kahdella putkella. Kasvit menestyvät riesaksi asti.

Hoitorutiinit ovat säännölliset, eli 50 - 75% vettä vaihtuu viikottain. Myönnettäköön, että vaihdan useammin tuon 75% kuin 50%. En käytä vedenparannusaineita. Monniset kutevat yleensä vedenvaihdon jälkeisen päivän aamuna. Lämpötila on 25 - 27 asteen välillä.

En ole vesiarvoja juurikaan mittailut, mitä nyt pH:ta seurailen. Se on aika hyvin pysynyt tuossa 6,8 tiennoilla. Käytän Junglen liuskatestiä vaikka kaikki maailman tippatestitkin löytyisi. Viimeksi monniset kutivat viime sunnuntaina, mutta maltoin olla ottamatta mätiä talteen. Haluan ensin nähdä kuinka elinkelpoista porukkaa tästä nyt kasvaa.

Monnisten kohdalla sanoisin, että kaverit tuovat niihin eloa ja rohkeutta. Olen vastannut muutamiin YV ja sähköpostitiedusteluihin joten tässä taisi tulla joillekin hieman toisintoa.

Minun lähestymiseni monnisten kudetukseen ei ole ollut mitään kovin vakavaa, lähinnä erittäin mielenkiintoinen harrastuksen osa-alue ja sitä moukan tuuria. Myönnän kuitenkin, että olen varovaisesti miettinyt toisen altaani muuttamista pelkästään monnisille ja hakemaan vähän haastetta harrastukselle sitä kautta.

[Törökala]

Tässäpä viime viikonlopulta otettu kuva jossa pari poikasta onnistuttu saamaan samaan kuvaan. Salaman käyttö on vähän muuttanut värejä. Ilman salamaa otetuista kuvista ei taas saa mitään selvää.Poikaset.

Poikasia on nyt nähtävästi elossa seitsemän yksilöä. Yksi poikasista on jäänyt muita pienemmäksi, mutta näyttäisi kasvavan kuitenkin. Nyt ovat päässeet sen idean kimppuun, että kun Seran Viformo tabletteja ilmestyy taivaalta suun eteen niin siihen voi jäädä ruokailemaan hieman pidemmäksikin aikaan.

Ruokinta on pysynyt samana, välillä olen tarjonut JBL:n ja Tetran pohjatabletteja lisäksi (kasvipainotteisia), mutta eivät ole olleet niistä kovinkaan innostuneita vielä. Vedenvaihdoissa olen poikasaltaan kohdalla siirtymävaiheessa, eli tarkoitus on että vaihdat jatkossa kerran viikossa n. 40 - 50% vedestä.

[Törökala]

Päätän perun kultaisten kasvatusoperaatio selostukseni tähän. Poikaset eivät oikeastaan enää tee muuta kuin kasvavat ja värit voimistuvat. Koko on nyt n. 2cm luokkaa. Ruokahalu on mahtava ja monniset touhottavat pohjahiekassa, kasvien seassa ja välilä pinnalla käyden päivästä toiseen.

Poikasakvaarion vesiarvot (Jungle liuska): Nitraatti 20ml/L, Nitriitti 0, GH 75 ppm, KH 80 ppm ja pH vain 6,2.

Viimeinen kuva poikasesta
Poikasakvaario

Toivottavasti jollekin oli iloa tästä sepustuksesta. Jos jotain dramaattista tapahtuisi niin palaan sitten uudelleen asiaan. Kysymyksiin voin tietty vastata jos jotain vielä on epäselvää.

Mainitsen vielä tähän loppuun, että nämä rakkaat veijarit tulevat etsimään aikanaan uutta kotia joko parvien jatkona tai koko lössi (7kpl) samaan kotiin johonkin sopivaan hintaan. Saa varata nyt jos on tarjota hyvä koti.

[Törökala]

Piti palata asiaan jos jotain dramaattista tapahtuu. No, pienen katastrofin sain sitten poikasaltaaseen aikaiseksi.

Karsin tuossa viime viikonloppuna reilusti kasveja kaikista altaistani poikasallasta myöten. Sen jälkeen poikasakvaarion vesi muuttui mutavelliksi enkä ole saanut sitä enää tasapainoon. Vettä on vaihdettu joka päivä, mutta näyttää aina vain yhtä hurjalta. Nitraatit katossa.

Ymmärtäisin ongelman jos olisin repinyt akvaariosta pohjakasveja pois, mutta oikeasti karsin vain konnanputkea pinnalta, tosin erittäin paljon. Eilen sitten ei enää auttanut muu kuin metsästää monnisten poikaset pois ja siirtää tuoho 576 litraiseen muiden sekaan. Onneksi ovat jo sen verran isoja, että pärjäilevät siellä.

Akvaariossa on vielä neonsateenkaarikalojen poikasia, mutta nekin siirrän muualle viikonloppuna kun saan ne vain kiinni. En tosiaan tiedä mikä meni pieleen. Olisiko se valtava kasvimassan poistaminen viennyt akvaarion tasapainon aivan päälaelleen?

Tässä muutama kuva ennen kuin sain typerän idean karsia kasvillisuutta. Nuo harmaat yksilöt ovat toisesta erästä. Luulin niitä kuparimonnisiksi, mutta en ole ihan varma. Voivat olla risteytyksiä mikä ei ole niin hyvä juttu. Ne jäävät kuitenkin minulle tuonne isompaan altaaseen.

kuva 1
kuva 2
kuva 3

[prboy]

Vastaisen varalle:

Uuden "Identifying Corydoradinae Catfish"-teoksen mukaan Perun hohtojuovaiset monniset ovat läheisempää sukua kultakylkimonniselle (C. melanotaenia) kuin kuparimonniselle, joksi niitä useimmiten väitetään.

[Törökala]

Aikaisemmassa viestissäni epäilin, että minulla olisi perun kultaisen kuparimonnisen ja kuparimonnisen sekoituksia kasvamassa perun kultaisten lisäksi. Nyt jos/kun perun kultaiset kuparimonniset ovatkin läheisempää sukua kultakylkimonnisille niin millä todennäköisyydellä kuparimonniset kutisivat ristiin näiden kanssa? Onko eri monnislajien ristiin kuteminen yleistä?

Tässä linkissä on nyt kolme kuvaa epäilemästäni risteytyksestä sekä viimeisessä kuvassa vertailun vuoksi ihan perus kuparimonnisia. Jos haluaa vertailla perun kultaisiin niin nuo aikaisemmin lähettämäni linkit ovat vielä voimassa.

kuva 1
kuva 2
kuva 3
kuva 4

Onko joku samaa mieltä kannassani, että kuvan kalat ovat risteytyksiä vai ehkä sittenkin värimuunnelma kuparimonnisesta? Livenä nähtynä näillä on kellertävät vatsat ja muut evät paitsi selkäevä on kuparimonnisen tavoin punertava. Muuten tuollaisia melko vihreän värisiä pirteitä tapauksia, kasvavat normaalisti.

Tämä minua todella kiinnostaisi sillä monniset kutevat jatkuvasti ja ihan minkä tahansa liikkuvan kanssa. Koiraat ovat sokeuksissaan ahdistelleet jopa kuusiraitabarbeja.

Aikomukseni ei ole ryhtyä kasvattamaan mitään risteytyksiä vaan tarkoitus olisi pysyä ihan omissa lajeissaan. Seuraavalla kerralla joudun jo kuitenkin laittamaan omaan akvaarioonsa kutemaan, että pystyn tätä jotenkin valvomaan.

[KingLittle]

Tässä olisi kuva omista kuparimonnisistani joka kauppiaan mukaan on ollut sp. perun kultainen. :

[Tittis]

Meitillä täplämonniset kuti toissayönä akvaarion takalasiin. Kun tämmönen seuraavan kerran tapahtuu, voiko munat poimia erilliseen pyttyyn? Miten, kuinka kauan kestää kun kuoriutuu, täytyykö olla erillinen ilmastus/riittääkö os.vedenvaihto päivittäin?
Moista perheenlisäystä ei olla koskaan päästy todistamaan, olisi aikas hienoa saada kasvatettua ees muutama yksilö isoiksi! Jos saisi joitakin ohjeita, vaikka privaviestilläkin!

[Törökala]

En tiedä kannattaisiko sinun perustaa oma aihe täplämonnisten kudulle(ettei mene pullat ja vellit sekaisin), mutta vastataan tähän.

Munat voit siirtää vaikka partaveitsen terällä tai ihan sormin altaasta toiseen.

Kolmisen vuorokautta menee kuoriutumiseen. Poikaset ovat pienen pieniä (ehkä 2-3mm) ja pärjäävät muutaman päivän oman ruokavarastonsa turvin. Siihen mennessä kannattaa hankkia poikasille sopivaa ruokaa esim. nestemäistä poikasruokaa tai keitettyä kanamunan keltuaista. Myös jauhemaisia poikasruokia saa liikkeistä ainakin JBL:n ja Tetran valikoimista löytyy. Kun poikaset ovat kasvaneet niin artemian kasvattaminen kannattaa. Ohjeita lienee netti pullollaan, ei ole vaikeaa.

Mitä paremmalla ravinnolla saat poikaset ruokittua (proteiineja) sitä paremmat mahdollisuudet niillä on kehittyä kunnon monnisiksi. Itse kasvatin albiinot monniset 50 l ja nämä perun kultaiset 82l altaassa jossa aluksi ilmastin ja sukkahousulla peitetty sisäsuodatin. Altaan siivouksen vuoksi ei välttämättä kannata pitää pohjamateriaalina muuta kuin pohjalasi. Vettä vaihdetaan usein, itse vaihdoin päivittäin osan (jonkun kuukauden) ja siitä pikkuhiljaa harvensin vaihtovälin kerran kaksi viikkoon.

Lämpötilasta on ollut erilaisia mielipiteitä, mutta itse pidin veden n. 23 - 24 asteisena.

Poikasten kasvattaminen on mukavaa ja mielenkiintoista. Monnisille aika usein myös löytää koteja helposti jos oikein reippaanlaisesti meinaa kasvatella.