Oman ulkosuodattimen tekeminen - mahdollistako?

[joppe]

Tuo ulkosuodattimien teknistyminen johtuu ihan loogisista syistä eli kaupallisista ja kustannuksellisista. Eli suodattimiin on paljon halvempaa ängetä mikroprosessori pohjaista tingeltangelia vilkkuvaloineen jne. kuin satsata kunnollisiin materiaaleihin ja toimivaan perusrakenteeseen. Nuo sälät vaan käytännössä tekee suuren vaikutuksen suurinpaan osaa ostaja kunnasta. Sama ilmiö on kaikessa teollisissa tuotteissa. Eli silmänpalvonta on suuri tuotteen valmistusperuste ja myöskin ostoperuste.
Käsi sydämmelle kaikki eheimin omistajat. Ostitko proffa vai classiccia? Eka on parempi mutta silti jälkimmäistä ostetaan paljon.

Tässä pitäisi tulla linkit pariin itsetehtyyn systeemiin ja laitteeseen kaikille asiasta kiinnostuneille.

Ekassa on noin sata liimattavaa osaa ja 36 litraa suodatin tilavuutta. Työtunteja väsäämiseen meni ziljoona ja materiaaleihin toinen mokoma.
Toimii hyvin mutta pumppu pitää vaihtaa hiljaisempaan. Materiaali on 8mm akryyli. Tekemiseen mennyillä rahoilla saa suomesta ihan minkä tahansa eheimin ja vielä riittää tuhlattavaa.

http://www.aijaa.com/v.php?i=1783005.jpg

Tämä on juuri nyt käytössä oleva systeemi. Sinitarra letkun juuressa todistaa käytännössä kuinka vaikeaa jopa ammatti-ihmiseltä on tehdä vesitiiviitä liitoksia. Pystymötti on jakotukki ja pumppu grundfossin kattilapumppu.

http://www.aijaa.com/v.php?i=1783017.jpg

[NesteHukka]

Eikös Proffa kakkosessa ole se painettava kansi jolla sen saa ilmattua?
Se on kyllä sellainen ratkaisu joka itseä ainakin huolestuttaisi enemmän mitä elektroniikka. Jotenkin vaikuttaa sellaiselta, että jos mikään muu paikka ei ala vuotaa, niin se sitten.

[JJVi]

Ekassa on noin sata liimattavaa osaa ja 36 litraa suodatin tilavuutta. Työtunteja väsäämiseen meni ziljoona ja materiaaleihin toinen mokoma.
Toimii hyvin mutta pumppu pitää vaihtaa hiljaisempaan. Materiaali on 8mm akryyli. Tekemiseen mennyillä rahoilla saa suomesta ihan minkä tahansa eheimin ja vielä riittää tuhlattavaa.

Mutta onhan tuo aika pro

[NesteHukka]

Mikäs tuo pumpun ja suodattimen välissä oleva kappale on jälkimmäisessä kuvassa? Onko se joku jakokappale?

[joppe]

Joo se on jakotukki eli siihen tulee liitännät tosta pääpöntöstä ja kahdesta hieno suodattimesta.

[NesteHukka]

Paas nyt Joppe lukien tuo yksityisviesti, kun koitan vähän tässä taas korjata omia tekemisiä

[lehtiju2]

No juu, ehkä hajoaa, mutta tuottaa silti typpiyhdisteitä pitkään ja lyhentää suodattimen puhdistussykliä. Kyllä ne roskat (ja mustatetran poikaset) kannattaa poistaa ihan perinteisin lappomenetelmin...

Onko esittää faktaa tuosta typpiyhdisteiden pitkäaikaisesta tuottamisesta? Jostakin aikoinaan luin, että normikokoisten kalojen jätösten tapauksessa puhutaan päivistä, jonka jälkeen ne ovat lähinnä esteettinen haitta.

Niin ja pohjaahan meillä ei ole lapottu sitten 80-luvun...eikä lapota

Faktaa on omista vesiarvomittauksista. "Jostakin luin" on taas näitä mutu-juttuja, verrattavissa kaupunkilegendoihin.

Suosittelen edelleen pohjan lappoamista, on se nyt kumma kun nykyajan akvaarioharrastajat ovat kovin laiskoja tämän suhteen - se nimittäin tuo todellisia tuloksia, jotka ovat mitattavissa!

[JJVi]

No juu, ehkä hajoaa, mutta tuottaa silti typpiyhdisteitä pitkään ja lyhentää suodattimen puhdistussykliä. Kyllä ne roskat (ja mustatetran poikaset) kannattaa poistaa ihan perinteisin lappomenetelmin...

Onko esittää faktaa tuosta typpiyhdisteiden pitkäaikaisesta tuottamisesta? Jostakin aikoinaan luin, että normikokoisten kalojen jätösten tapauksessa puhutaan päivistä, jonka jälkeen ne ovat lähinnä esteettinen haitta.

Niin ja pohjaahan meillä ei ole lapottu sitten 80-luvun...eikä lapota

Faktaa on omista vesiarvomittauksista. "Jostakin luin" on taas näitä mutu-juttuja, verrattavissa kaupunkilegendoihin.

Suosittelen edelleen pohjan lappoamista, on se nyt kumma kun nykyajan akvaarioharrastajat ovat kovin laiskoja tämän suhteen - se nimittäin tuo todellisia tuloksia, jotka ovat mitattavissa!

Sinä esitit väitteen että kalojen jätökset tuottavat pitkäaikaisesti typpiyhdisteitä, eli sinun tehtäväsi on etsiä todisteet väitteesi tueksi. Niinkauan kun sinä et ole niitä löytänyt, sinun puheesi on tulkittavissa tulevaksi kaupunkilegendaksi. Mitkään omakohtaiset mittaukset esimerkiksi nitriitin häviämisestä jollain tippatestillä eivät ole niitä, itselläni eivät nitriittitestit ole kertaakaan näyttäneet mitään kypsyneestä altaassa.

Jos tuollaiset todisteet jostain löydät, sitten alan harkita että etsisin lähteet lukemani pohjaksi.

Minkäslaisia mitattavia tuloksia pohjaa lappoamalla on saavutettu? Jotkut kasvattavat sitä pohjalietettä aktiivisesti jopa sinisessä matossa,

[NesteHukka]

No juu, ehkä hajoaa, mutta tuottaa silti typpiyhdisteitä pitkään ja lyhentää suodattimen puhdistussykliä. Kyllä ne roskat (ja mustatetran poikaset) kannattaa poistaa ihan perinteisin lappomenetelmin...

Onko esittää faktaa tuosta typpiyhdisteiden pitkäaikaisesta tuottamisesta? Jostakin aikoinaan luin, että normikokoisten kalojen jätösten tapauksessa puhutaan päivistä, jonka jälkeen ne ovat lähinnä esteettinen haitta.

Niin ja pohjaahan meillä ei ole lapottu sitten 80-luvun...eikä lapota

Faktaa on omista vesiarvomittauksista. "Jostakin luin" on taas näitä mutu-juttuja, verrattavissa kaupunkilegendoihin.

Suosittelen edelleen pohjan lappoamista, on se nyt kumma kun nykyajan akvaarioharrastajat ovat kovin laiskoja tämän suhteen - se nimittäin tuo todellisia tuloksia, jotka ovat mitattavissa!

Sinä esitit väitteen että kalojen jätökset tuottavat pitkäaikaisesti typpiyhdisteitä, eli sinun tehtäväsi on etsiä todisteet väitteesi tueksi. Niinkauan kun sinä et ole niitä löytänyt, sinun puheesi on tulkittavissa tulevaksi kaupunkilegendaksi. Mitkään omakohtaiset mittaukset esimerkiksi nitriitin häviämisestä jollain tippatestillä eivät ole niitä, itselläni eivät nitriittitestit ole kertaakaan näyttäneet mitään kypsyneestä altaassa.

Jos tuollaiset todisteet jostain löydät, sitten alan harkita että etsisin lähteet lukemani pohjaksi.

Minkäslaisia mitattavia tuloksia pohjaa lappoamalla on saavutettu? Jotkut kasvattavat sitä pohjalietettä aktiivisesti jopa sinisessä matossa,

Niin siis se nitriitti ja ammoniakkihan pitäisi sitten mitata siitä pohjalla lilluvasta kakista. Jos testaa vaan vesiarvoja, niin nousevat pitoisuudet kertovat ainoastaan riittämättömästä suodatuksesta (olettaen siis että se suodatus on biologisesti kypsynyt)

Maalaisjärkikin voisi toimia tässä asiassa, eli... jos niissä ulosteissa, mitä pohjalle jouduttuaan muun hajoavan kaman mukana, myös detritukseksi sanotaan, on vielä reilusti nitriittiä, niin miten plekot voisivat niitä tonkia jatkuvasti? Eikö ne silloin saisi helpoiten nitriittimyrkytyksen?

[JJVi]

Samaten malawit ovat tunnetusti herkkiä nitriitille/nitraatille. Samaten kivikkoaltaan lappoaminen tarkasti on liki mahdotonta. Ruuan yliannostus tappaa ne nopeasti mutta lietteestä ne eivät ole moksiskaan.