Mikä tätä allasta oikein riivaa? Kuvia lisätty!

[Nanuska]

Poikkean asiasta, mutta kun tuolla Ilpo-ketjussa mainitsit kaverisi kalan pelastamisesta omaan tankkiisi...

Eli kun tilanne on edelleen päällä ja kalasi sairastavat, niin älä hyvä ihminen ala sinne akvaan haalimaan lisää kaloja! Siis ehdoton ei, kaverisi etsiköön kalalleen uuden kodin muualta, hänen kalansa on hänen vastuullaan ja sinun omallasi.

Ja sitten varsinaiseen asiaan... Olen itse kantapään kautta havainnut, että havaittu sairaus on usein vain oire, ja syy piilee muualla, esim. vesioloissa. Eli siis lääkkeillä hoidetaan tätä havaittua oiretta, mutta itse sairauden perimmäisen syyn säilyessä ennallaan ei kala varsinaisesti parane. Eli siis kehottaisin ostamaan niitä vesitestejä ja miettimään vedenvaihtokäytäntöjä. EELAan lähettäminen voi tietty selventää asiaa, tai sitten ei. Tsemppiä!

[Tuntematon]

Pitkästä aikaa tätä aihetta ylös nostelen, onhan tästä jo kuukausi kulunut viimeisimmästä viestistä. Juuh, no voisin nyt tässä hieman kertoilla kalojen tämän hetkisestä tilanteesta.

Juupsista, eli kaikkien kalojen tilanne on parantunut kovasti, nykyään kalat ovat käytökseltäänkin jo aivan normaaleja, pirteitä ja reippaita. Minkäänlaista apaattisuutta ei ole kaloilla esiintynyt. Ruokintaa olemme koittaneet muuttaa niin säännölliseksi kuin mahdollista - pieniä, mutta kuitenkin riittäviä annoksia muutamia kertoja päivässä jolloin näinkin tuloksia kalojen käyttäytymisessä on alkanut näkyä pikku hiljaa. Tällä hetkellä kaikki kalat näyttäisivät olevan aivan terveitä, käytökseltään iloisia ja pirteitä eikä ulkoisia sairauden merkkejä näy ollenkaan. Poikkeuksena tuo Rontti kultakalamme joka on ilmeisesti eväruton vaivakseen saanut, mutta kunhan kalan karanteeniin lääkitykseen saan, niin kyllä me tästäkin vielä selviämme!

Minnikin parani täydellisesti tuosta vesipöhöstä, jossain vaiheessa kala oli todella huonossa kunnosssa ja olin jo aivan varma ettei se selviäisi - eihän vesipöhöön sairastuneen kalan pitäisi parantua kuin ihmeestä? Mutta kuitenkin, parin viikon karanteenissa olon jälkeen kala alkoi pikku hiljaa parantua - turvotus laski, suomut palasivat takaisin ennalleen ja veren vuoto lakkasi - ja yhtenä aamuna kala oli täysin terve! Ei apaattisuutta, ei merkkiäkään pari viikkoa kestäneestä vesipöhöstä. Itse en voi sanoa kovin 'huolella' ja tarkasti kalaa sairauden aikana hoitaneeni; ruokin pienin annoksin silloin tällöin ja lääkettä lisäsin altaaseen muutamiakin kertoja ohjeista välittämättä - ja kala parani.

Liekö sitten kala kovasti kärsinyt tuon parin viikon aikana tai ei, silti se nykyään viettää jo pari vuotis synttäreitään täysin terveenä kavereidensa seurassa omassa kodissaan. Moni harrastaja olisi varmasti lopettanut kalan jo sairauden alkuvaiheessa jolloin kalan kunto oli huonoimmillaan - mutta olisimmeko silloin koskaan saaneet tietää olisiko minulle erittäin rakas kala tullut koskaan taudista selviämään ja päässyt palaamaan vielä takaisin omaan kotiinsa terveenä ja reippaana? Itse olen enemmän kuin onnellinen että sain pitää tämän ihanan veijarin vielä luonani, enkä kiellä etteikö kalan kunto olisi ollut jo erittäin huono jossakin vaiheessa, mutta jos olisimme luovuttaneet jo tuossa veiheessa - kala ilmeisesti asuisi nyt kalojen taivaassa. Aina ei käy näin hyvä tuuri, mutta meillä oli onni matkassa ja Minni kala pysyi vielä luoname - tästä olen todella onnellinen. Tässä tapauksessa yrittäminen kannatti.

Eli tällä hetkellä kalat altaassamme näyttävät voivan paremmin kuin hyvin, ja kyllä tuo Ronttikin tuosta vielä paranee - koskaan ei saa enettää toivoa, vaikka tilanne näyttäisi kuinka epätoivoiselta tahansa, aina kannattaa yrittää.

terv. Tuntematon ja altaassa onnellisina uiskentelevat pikkuiset kultakalamme.

[Tuntematon]

Mikään ei ole ikuista.

Tilanne pysyi hyvänä pitkään, kaikki kalat piristyivät selvästi, jonka luulisin johtuvan ruokinnasta. Olin tuossa joulun jälkeen nimittäin viikon reissussa, jonka aikana vanhempani hoitivat ja ruokkivat kalani - ha kas kummaa, kuinka kaikki kalat olivatkaan piristyneet kun olin takaisin kotiin palannut. Arvelempa tosissaan että olisin jostakin syystä, huolimattomuuttani ruokkinut kaloja liian harvoin tai liian pienillä annoksilla, sillä kalat olivat selvästi piristyneet - minun poissa ollessani. Nyt tuntuu taas että ruokinta olisi päässyt lepsumaan kun kalat ovat hieman 'lössyköitä', mutta kaikki kuitenkin uivat reippaina ja pirteinä eivätkä makoile pohjalla.

Poikkeuksia lukuun ottamatta.

Rontti kalamme oli jo jonkin aikaa ollut apaattinen Minnin tavoin, mutta Minnihän tosiaan piristyi kovasti vesipöhöstä paranemisensa jälkeen eikä apaattisuutta enää esiintynytkään kuin tällä Rontillamme. Pikku hiljaa kalan evät alkoivat rispaantumaan, sellaisia puolen millin mittaisia halkeemia pyrstön ja evien reunoissa. Tämä ilmeni jo kuun alussa, mutta kalaa en ole saanut karanteeniin edelleenkään siirrettyä toisen asukkaan vuoksi josta kerron lisää myöhemmin. Kala on ollut pitkään apaattinen, mutta ui toki välillä ihan pirteänäkin ympäri allasta ja syö hyvin, siinä ei ole ongelmaa ja siirränkin kalan mahdollisemman pian karanteeniin.

Mahdollisesti myös Pikku-kalan, eli Viuhtin.

Viuhti on ollut aina hyvin pirteä, mutta nyt, pitkästä pitkästä aikaa sen pyrstön alueelle on ilmestynyt sellainen vaalea läikkä, epäsäänöllinen, kalan mustasta ihosta varsinkin valon heijastuksessa hyvin erottuva. Kala on ollut hieman apaattinen joka ei ole koskaan ollut kalan apaista, mutta tuota vaaleaa, samettitaudin näköistä, on ilmennyt kalan iholla joskus kesällä ja parani hyvin parin päivän lääkityksellä karanteenissa. Ajattelin että jos siirtäisi tämän ja Rontin sitten seuraavaksi tuonne karanteeniin lääkintään.

Sitten taas tuo Minni kultakalamme.

Minni oli ollut hyvin pirteä parannuttuaan vesipöhöstä eikä ollut sen koommin makoillut pohjallakaan, oli yhtä pirteä kuin muutkin eikä ollut yhtään sairaan oloinen ulkoisestikaan. Nyt tosin viikko sitten, huomasin vedenvaihdon yhteydessä ennen niin pirteän ja reippaan kalan makoilevan apaattisena pohjalla, syömäänkään ei meinannut tulla ensin ollenkaan. Lisäksi huomasin kalan näyttävän jotenkin turvonneelta, ajattelin että kuvittelinkohan vain mutta ajattelin kuitenkin siirtää kalan karanteeniin saman iltana sen ensin tyhjennettyäni ja täytettyäni. Samaan altaaseen laitoin alustavasti myös Rontin jonka siirsin takaisin muitten joukkoon jo seuraavana päivänä pelätessäni sen sairastuvan mahdolliseen vesipöhöön jos se on Minnillä uusiutunut. Altaaseen kippasin jälleen kultakalojen yleislääkettä ohjeen mukaisesti.

Nyt kun kala on jo jonkin aikaa karanteenissa ollut, on sillä suomut alkaneet jo törröttää, silmät pullottavat ja kala on turvonnut, taitaa huomen aamuna siirtyä kala paremmille uimavesille - eihän sitä tiedä, että parantuiko kala koskaan taudista kokonaan, ehkä tauti oli jäänyt sen elimistöön ja puhkesi nyt uudelleen. En halua antaa kalan kärsiä.

----------

Joka tapauksessa, mitä mieltä olette että kannattaisikohan koko allas vielä varmuuden vuoksi lääkitä tuolla kultakalojen yleislääkkeellä? Rontin ja Viuhtin kuitenkin karanteeniin erikseen lääkintään sirrän, muut kalat ovatkin sitten aina olleet ihan terveitä eikä apaattisuuttakaan ole koskaan ilmennyt.

t. Tuntematon

[Nanuska]

No onpas huonoa tuuria... Mutta en usko syyn kyllä olevan sinussa, niin hienot puitteet on allasta myöten. Nämä pidemmälle jalostetut muodot taitavat vaan olla niin herkkiä ja rescua-kalojen kohdalla taustalla on vielä usein ne "lapsuuden" huonot elinolot, jolloin kalasta ei varmasti tule yhtä kestävää kuin silloin, kun on alusta asti saanut asianmukaista hoitoa.

Tuosta koko altaan lääkitsemisestä. Ainahan kehotetaan välttämään turhaa lääkitystä, mutta toisaalta ymmärrän hyvin, että haluaisit varmuuden vuoksi lääkitä. Mitähän tähän nyt sitten sanoisi... Katselisin ehkä muutaman päivän sairaiden kalojen poistamisen jälkeen, että mihin suuntaan tilanne kehittyy. Sitten uusi harkinta.

[Tuntematon]

Kiitos kovasti neuvoista, pitää tosiaan päästä tuo Minni kalasemme paremmille uimavesille, sillä en haluaisi sen turhaan kärsivän enää pidempää, paranemisen merkkejä ei tällä kertaa näy. Kyseinen kala on asustellut meillä akvaario harrastukseni alusta alkaen, ja ollut aina yksi altaan pirteimmistä ja hellyyttävimmistä otuksista - aina se tuli syömään ruokaa rohkeasti kädestä, seuraamaan touhujani altaan ulkopuolelta - tätä kalaa jään kaipaamaan..

Tyhjennän karanteenin jälleen ja putsaan sen kunnolla ja täytän, niin pääsevät sitten Viuhti ja Rontti lääkitykseen niin saataisiin sitten kaikki kalat terveiksi eikä sitten tarvitsisi tuota koko allasta lääkitsemään alkaa - eivät kalat turhaan stressaannu tms. Jatkossa pitää vain toivoa että kalat olisivat tulevaisuudessakin terveitä eikä näitä ikäviä sairastumisia sattuisi näin usein kuin mitä meillä on käynyt ensinmäisen puolen vuoden aikana kun allas on käynnissä ollut. Tällaista ei toivoisi kenellekään.

Mutta elämä jatkuu, ja kyllä me tästä selvitään..!

_______________

t. Tuntematon ja kultakalat

[Tuntematon]

In memorian 25.1.2005

Kultakalamme Minni lensi kalojen taivaaseen 25.1.2005 sairastuttuaan jo toistamiseen parantumattomaan vesipöhöön, josta se kuitenkin, ihme kyllä, ensinmäisellä kerralla selvisi. Minni oli minulle hyvin rakas, ja niiden kahden vuoden aikana mitä se kerkesi meillä asustelemaan, valtasi se sydämeni hellyyttävällä ja uteliaalla luonteellaan - sitkeytensä ansiosta se selvisi monista esteistä elämänsä varrella ja silti jaksoi aina olla yhtä pirteä ja reipas pikku kalanen.

[Nanuska]

[totoro]

Otan osaa...

[Tuntematon]

Hei,

Voisin tässä kertoa hieman altaan nykyisestä tilanteesta. Eli Minni kalanen tosiaan lensi kalojen taivaaseen viime viikolla, ja joskus toisinaan kun menen allasta katsomaan, mietin että missäköhän Minniseni tällä kertaa piileskelee, mutta sitten muistankin karun totuuden että mitä tapahtui tälle pienelle ressukalle.. Onneksi muut eläimet kuitenkin vievät ajatuksia sen verran muualle, ettei kaipuu ole aivan mahdoton ja voi ajatella tulevaisuutta, että kuinka tästä eteen päin..

Altaassa näyttää kaikki olevan kunnossa, kasvit rehottavat ja kalat ovat pirteitä, paitsi että silti joskus saatan nähdä Rontin ja Viuhtin loikoilevan apaatisina yhdessä kasvien juurella. Ilmeisesti täytyisi taas laittaa tuo karanteeni kuntoon vielä kerran, niin ehkäpä jonain päivänä saan katsella allasta jossa kasvit kukoistavat, kaikki kalat ovat terveitä ja iloisia. Niin kuin pitääkin.


[ Ja jos jotakuta nämä kuvat häiritsevät, ilmoittakoon siitä minulle niin lupaan muokata kuvat linkkien taakse. ]

[Tuntematon]

Heissan!

Pitkästä aikaa tänne aqua-webbiin kirjoitan, viimeiset pari kuukautta olen vain tyytynyt seuraamaan aiheita ja jotakin joskus kommentoimaan. Mutta katsoo nyt jos pääsisi taas kirjoittelemisessa vauhtiin.

Voisin kertoa pitkästä aikaa altaan ja kalojen kuulumisia, joita hieman tosin yritinkin listata tuonne kotisivujen puolelle - niidenkin päivittäminen oli hieman päässyt unohtumaan, mutta nyt ovat sivut hieman paremmassa kunnossa.

Tosiaan, altaan yleisilme on hieman muuttunut tammikuusta, vähäisen valon takia suurin osa kasveista levääntyi ja suuret komeat miekkakasvit kuihtuivat pois komeiden kukkavanojen kera. Piilevä ja tupsulevä näyttävät viihtyvän oikein hyvin keihäslehtien pinnoilla - pitäisi joskus ottaa kaikki nuo tuolta pois ja hangata levät pois sekä heittää huono kuntoiset kasvit menemään. Allas näyttää tällä hetkellä erittäin tyhjältä verrattuna tuohon yllä olevaan kuvaan, jossa kasvit vielä kukoistivat kauniisti, mutta myönnän, olihan tuo hieman täyden puoleinen noihin aikoihin. Nyt olisi suunnitteilla sisustuksen muutos altaaseen, kaikki paljon valoa tarvitsevat kasvit jätän suosiolla kauppaan (ellen saa tuota valaistusta hoidettua paremmaksi), ja tilalle ajattelin hankkia pari pienempää juurakkoa tuon suuremman molemmille puolille - niihin kiinnittäisin runsaasti keihäslehteä, jaavansammalta,- ja saniaista, ehkäpä muutaman miekkakasvin yrittäisin vielä saada kasvamaan jos valaistus saadaan kuntoon. Laittelen toki kuvia altaan uudesta ilmeestä heti kun saan projektin aloitettua ja ennen kaikkea varoja siihen.

Kalat ovat voineet erittäin maniosti, kaikki ovat yllättävän pirteitä, ja nykyään huomaa myös sen että kultakala todella on parvikala. On todella ihana katsella allasta (joka olisi vielä ihanempaa jos allas olisi edes siedettävän näköinen =), kun kaikki viisi kalaa, pikku-kalaa myöten uivat vieri vieren pirteinä ja iloisina. Vihdoinkin tuo apaattisuus on saatu kuriin enkä ole pitkiin aikoihin nähnyt yhtäkään kalaa altaan pohjalla apaattisina. Hyvä juttu että vihdoin saatiin kalat piristymään.

Tuossa Helmikuussa meille tuli pieni kultakala Ernie, joka kuitenkin siirtyi pian meille tulonsa jälkeen kalojen taivaaseen, sillä yhteis elosta muiden kalojemme kanssa ei tullut mitään, vaan lopulta tilanne meni niin pahaksi, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. En viitsinyt kalaa kiertoon laittaa, ja toisaalta uutta kotia ei tarpeeksi läheltä olisi löytynytkään. Kiitos kuitenkin kaikille, jotka uuden kodin olisivat halunneet tälle pikkuiselle tarjota.

Kaikki kalat ovat siis olleet suth terveitä, mutta kyllä tuosta pikku-kalasta huomaa että senkin peukaloiminen on mennyt jo niin pitkälle, että kaikenlaisiin ihosairauksiin se sairastuu muita selvästi helpommin - mutta aina ollaan kaikista ongelmista selvitty ilman lääkitystäkin.

Noniin, kerron taas joskus uutta juttua ja kuvia altaastamme, vierailkaa toki kotisivuilla, joita niitäkin yritän päivittää aina parhaani mukaan. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille aqua-webbiläisille

[Save]

Heippa!
Kannattaa kokeilla jättiläisvallisneriaa kultsien kanssa. Se pysyy hyvin pohjassa rönsyjensä avulla. Lisäksi kasvi kasvaa nopeasti vähäisessä valossakin ja viihtyy hieman kovemmassakin vedessä.
T. Satu

[Tuntematon]

Juu, tuota meillä onkin altaassa jo ollut ihan alusta lähtien, ihan hyvinhän tuo on pärjännyt, mutta valoa on siellä missä kasvit ovat kasvaneet, ollut niin vähän että ovat levääntyneet kovasti niin tupsulevän kuin piilevänkin merkeissä. Mutta tänään saatiin valaistus kuntoon ja ajattelinkin että vallisneriaa jättäisin tuonne taustaa peittämään. Kiitos vinkistä.

[juha34]

Heissan!

Tuossa aikaisemmin hoito, ongelmat ja kalataudit puolella kirjoitin kultakalamme Rääpäleen äkillisestä kuolemasta, kuolin syy on yhä selvittämättä, sillä tarkkaan ei tuota ilmeisemmin voida ilman suurempia tutkimuksia selvittää. Aiheesta lisää alla olevasta linkistä, josta saattaa löytyä lisää infoa tähänkin aiheeseen liittyen. Aloitin uuden aiheen, koska mielestäni tämä käsittelee enemmän muitakin kultakalojamme ja niiden käytöstä, kuin vain tuota Rääpäleen kuolemaa.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=33793

Eli, usein huomaan kalojen nököttävän aivan liikkumattomana ulkosuodattimen päädyssä, jossa virtaus, ihme kyllä, on hieman hiljaisempaa. Yksi saattaa olla kasvien lehtien päällä, yksi sen vieressä ihan vedessä, yksi pohjalla. Siinä ne nököttävät, joskus tunninkin, aivan liikkumatta, evät joko aivan pystyssäja jäykkinä ja möllöttävät vain eteen päin. Mutta heti kun joku tulee altaan luo, ne lähtevät uimaan ruuan saannin toivossa. Siinä ne sitten taas uivat hetken, tai pidempäänkin, jos ovat ruokaa saaneet, mutta lopulta palaavat puolen tunnin - parin tunnin uimisen jälkeen altaan toiseen päätyyn möllöttämään. Usein kaloja on tuolla päädyssä kaksi - neljä, vain pari - kolme kalaa käyskentelee omissa oloissaan ja tutkiskelee allasta.

Minusta tuo on hieman outoa, kun eikös se ole niin, että yleensä kultakalat uivat uteliaina ympäri allasta tai tutkiskelevat pohjaa? Tuota on minusta jatkunut jo pitkään, ehkä jopa ihan alku ajoista lähtien. Hieman ristiritaistahan tämä on, mutta joskus ne uivat kovinkin pirteinä ympäri allasta vaikka koko päivän vain vällillä lepäillen, mutta joskus taas kaloja saattaa möllöttää tuossa päädyssä neljäkin 15 minuutista tuntiin; kunnes joku tulee altaan luo ja kaloihin tulee liikettä. Onko tuo nyt ihan normaalia, että kalat välillä lepäilevät joko pohjalla tai kasvien lehdillä aina ajoittain? Luulisi että kyllähän kalakin joskus väsyy eikä koko ajan jaksa uida ympäri allasta, miten on, onko tämä aivan normaalia - vai voisiko kyseessä olla jokin tauti johtaen vaikka tuon Rääpäleemme kuolemaan?

Vesiarvot yms. altaassa pitäisi olla kunnossa, mitään päällisiä sairauden merkkejä ei kaloissa näy.

MOI!
Ehdottaisin,että hommaisit suodattimiesi päähän ns. diffuusorin. Sillä saat veteen lisää happea. Sinulla kun on todella (kadehdittavan) komeat kasvit, jotka syövät paljon happea ja ainakin meidän kultikset tarvii hirveesti happea (meillä on kolme suodatinta ja jokaisen päässä hapetin). Heti, jos yksikin diffuusori on pois toiminnasta, kalat tulee apaattisiksi(muuten ne ei juurikaan lepäile). Toiseksi vaihtaisin myös viikottain vettä, jolloin voit vaihtaa vähemmän kerrallaan. Suuri vedenvaihto on aina rasitus ja meidän mielestä se tulisi tehdä vain, jos esim. nitraatit on jostain syystä "punaisella". Vaikka vesiarvosi ovatkin olleet kohdallaan epäilisin kuitenkin, että veitikoitasi vaivaa hapenpuute. Siis, jos mitään sairauden oireita ei ole havattavissa. Muuten siitä valkoisesta hunnusta, jonka sanoit terrorisoineen muita. Niinkuin itsekin arvelit se luultavasti kosiskeli muita tyttösiä. Ei ole vaarallista, vaikka joskus hurjalta näyttääkin. Tosin ulkoaltaasta meidän oli "pelastettava" suosikkihuntutyttömme. Siellä se oli vaarassa hengästyä kuoliaaksi. Joten raukka joutui viettämään kahta päivää lukuunottamatta koko viime kesän sisällä. Tosin syksyllä paljastui, että 8 pikkuristeytystä oli kuitenkin syntynyt niiden kahden päivän tuloksena. Ja niitä vasta olikin hankala saada kiinni, kun olivat vesselit vielä ruskeita. Onneksi karpit olivat kuitenkin harventaneet vähän laumaan. Meinaan vaan, että mihin sitä oliskaan joutunut 800 tirheän kultiksenpoikasen kanssa

[jartzu65]

Sinulla kun on todella (kadehdittavan) komeat kasvit, jotka syövät paljon happea

On kyllä toisinpäin= kasvit käyttävät hiilidioksidia ja tuottavat happea.

[juha34]

Sinulla kun on todella (kadehdittavan) komeat kasvit, jotka syövät paljon happea

On kyllä toisinpäin= kasvit käyttävät hiilidioksidia ja tuottavat happea.

näinhän se menee

[Tepa Kalifi]

Sinulla kun on todella (kadehdittavan) komeat kasvit, jotka syövät paljon happea

On kyllä toisinpäin= kasvit käyttävät hiilidioksidia ja tuottavat happea.

Vanha kunnon saivartelija täällä heräsi: Valoisaan aikaan (eli valaisimien ollessa päällä) kasvit toimivat näin, mutta pimeällä kasvit käyttävät yhtäläillä happea kuten muutkin eliöt.

[111na]

Solu hengittää samoin oli se sitten eläimen tai kasvin. Mutta valossa kasvi myös yhteyttää ja sen vaikutus on paljon suurempi ajatellen happea ja hiilidioksidia. Samaan aikaan edelleen solut hengittävät.

Minä olin väärässä käsityksessä vielä jokin aika sitten että kasvi muka jotenkin kääntäisi toimintansa pimeässä eläimen kaltaiseksi. Tarkasti ottaen niin ei lainkaan tapahdu, mutta toki "kauempaa katsottuna" siltä vähän vain vaikuttaa.

Onkohan tässä sitten paljon oiottavaa. nm. elämänikäinen hidas oppiminen


Tähän otsikkoon vielä: En valitettavasti lukenut mitä on viimeksi kerrottu. Mutta jos puhe on ollut yön ja päivän vaikutuksesta, täytyy myös huomata että akvaarion pohjakin hengittää ja käyttää happea. "Pohja hengittää" ts. sen elämä - mm. bakteeristo.