Täällä ainakin odotellaan mielenkiinnolla miltä poikaset näyttävät. Harvemmin on kukaan "uskaltanut" niitä poikaskuvia näyttää, mutta ehkä syynä on vain ollut kyllästyminen foorumiin...
Papukaijakirjoahvenesta kokemuksia kaivataan!
Valvoja: Moderaattorit
-
Kaizu
- Imperaattori

- Viestit: 2881
- Liittynyt: 16:42, 21.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
- Viesti:
Vanhemmat eivät ainakaan omaa silmää miellytä, mutta kuaneushan on katsojan silmissä.
Täällä ainakin odotellaan mielenkiinnolla miltä poikaset näyttävät. Harvemmin on kukaan "uskaltanut" niitä poikaskuvia näyttää, mutta ehkä syynä on vain ollut kyllästyminen foorumiin...
Täällä ainakin odotellaan mielenkiinnolla miltä poikaset näyttävät. Harvemmin on kukaan "uskaltanut" niitä poikaskuvia näyttää, mutta ehkä syynä on vain ollut kyllästyminen foorumiin...
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
-
arasila
- Member

- Viestit: 415
- Liittynyt: 10:11, 29.04.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Käsittääkseni "alkuperäinen" blood parrot on väriltään oranssi.Mari kirjoitti:Normaali väri käsittääkseni on vaalea, kerman sävyinen. Eli ilmeisesti punaiset /keltaiset/ vihreät /siniset jne. ovat värjättyjä alunperin.
Kermanvärinen muoto on kehitetty edellisestä värjäämistarkoituksessa risteyttämällä seeprakirjoahvenen albiinomuodon kanssa. Tämä muoto on alkuperäistä kestävämpi ja voidaan siten värjätä nuorempana.
Joihinkin punaisiinkin muotoihin on lisätty keinotekoisesti väriä, etenkin pyrstöttömään "love heart"-muotoon (koska "sydämenmuotoinen" kala on suosittu ystävänpäivälahja ja värisävy pitää tietenkin "korjata" paremmin vastaamaan kohdemarkkinoita). Pyrstötön muoto ei itsessään ole minkään "jalostuksen" tai edes risteytyksen tulos -- kaloilta yksinkertaisesti leikataan nuorena pyrstö veitsellä pois.
Varmaankin jo muutaman vuoden päästä pääsemme ostamaan myös muihin juhlapäiviin, sarjakuvahahmoihin sekä sisustus- ja pukeutumistyyleihin sovitettuja teemalemmikkejä. Odotankin mielenkiinnolla ainakin kurpitsapäistä halloween-parrottia
Jostain luin, että alunperin joku oli saanut aikaan geneettisen virheen, jolla tuo pyrstö jää uupumaan. Joskus mullekin sattui aikanaan, että seeprakirjoahventen kudussa oli yksi poikanen, jolta puuttui pyrstö (jonka tietenkin lopetin..) Noiden pyrstöttömien kysyntä (jostain täysin käsittämättömästä syystä) on kuitenkin niin suuri, että noita geneettisesti pyrstöttömiä ei ole riittävästi ja kasvattajat sitten näemmä napsivat pyrstöt pois.arasila kirjoitti:Pyrstötön muoto ei itsessään ole minkään "jalostuksen" tai edes risteytyksen tulos -- kaloilta yksinkertaisesti leikataan nuorena pyrstö veitsellä pois.
Toisaalta tälläinen "rehellisesti" risteyttäminen, millä parrotitkin on aikanaan saatu aikaan, lienee vielä kevyt alkusoitto siitä, mitä mahtaa tapahtua kunhan geenitekniikka arkipäiväistyy riittävästi. Kuluttajat haluavat aina uutta (tai niin heille ainakin uskotellaan) ja samaan aikaan esimerkiksi uusien plekojen löytyminen jokien syövereistä muuttuu koko ajan harvinaisemmaksi. Eli mun surullinen veikkaukseni on, että väriään muuttavat, hohtavat ja muuten kummalliset kalat tulevat kauppoihin, halusimme sitä tai emme.
/jari
-
akvaariokalat
- Junior Member

- Viestit: 185
- Liittynyt: 19:09, 25.02.2005
Tiedän keinon miten väriään muuttavat, hohtavat ja muuten kummalliset kalat loppuisivat kaupoista-yksinkertaisesti niittä boikotoimalla ja ostamatta. Jos kyseiset kalat ei kukaan ostaisi niiden tuottaminen ei olisi kannattavaa ja samalla niiden tuottaminen loppuisi.
Pelkään kuitenkin pahasti että aina tulee olemaan joku joka haluaisi ostaa kyseiset kalat itse kaloja ja niiden kärsimuksiä ajattelamatta.
Pelkään kuitenkin pahasti että aina tulee olemaan joku joka haluaisi ostaa kyseiset kalat itse kaloja ja niiden kärsimuksiä ajattelamatta.
No niin, emme nyt sitten vielä nää minkä värisiä papuskapoikasista olisi tullut. Kutu ei nimittäin kehittynyt. Homehtui ahkerasta vedenvaihdosta huolimatta ja homeenestolääkettäkin laitoin, mutta turhaan. Sniif
Nyt sitten odottelen vaan uutta kutua ja olisin mielissäni jos joku esim. Sitruunakirjoahventen kasvattaja tai joku tietäjä kertoisi miten ton lajin kudun kanssa pitää toimia oikeaoppisesti.
En minä tästä kuitenkaan lannistu.Olen mielissäni että altaasta löytyy virkeä papukaijakirjoahven kutupari ja toivoa jälkeläisistä vielä on
!
Nyt sitten odottelen vaan uutta kutua ja olisin mielissäni jos joku esim. Sitruunakirjoahventen kasvattaja tai joku tietäjä kertoisi miten ton lajin kudun kanssa pitää toimia oikeaoppisesti.
En minä tästä kuitenkaan lannistu.Olen mielissäni että altaasta löytyy virkeä papukaijakirjoahven kutupari ja toivoa jälkeläisistä vielä on
-
Mari Kurki
- Elite Member

- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Mikäli mäti on homehtunut, niin silloin se ei ole hedelmöittynyt ja pilaantuu automaattisesti. Tällöin kyse on yleensä joko siitä että kaksi naarasta kutee keskenään, tai sitten siitä että jompikumpi pariskunnasta on hedelmätön.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
-Alix-
- Katalysaattori

- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Juttelin muutama kuukausi sitten Sarakonnun Liisan kanssa näistä kaloista ja se sanoi kuulleensa, että papukaija olisi kutenut jossain. Mahdollista siis ilmeisesti on löytää hedelmällisiä papukaijoja, mutta ne ovat ilmeisesti enemmänkin urbaanilegendan tasolla (kuulin että kaveri sanoi että oli jostain lukenut -tyyliä) kuin tätä päivää.
Sitruunakirjoahvenen omistajana (en kudettajana) ja muiden sitruunaa kudettavien omistajien tuttavana olen ymmärtänyt ko kalan kudetuksen olevan varsin helppoa.
Sitruunakirjoahvenen omistajana (en kudettajana) ja muiden sitruunaa kudettavien omistajien tuttavana olen ymmärtänyt ko kalan kudetuksen olevan varsin helppoa.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Urbaanilegenda tai ei, mutta minä olen nähnyt noita poikasia vaasalaisessa akvaarioliikkeessä. Emokalat olivat kuuleman mukaan tuotu ruotsista ja kuteneet kotiakvaariossa.-Alix- kirjoitti:Juttelin muutama kuukausi sitten Sarakonnun Liisan kanssa näistä kaloista ja se sanoi kuulleensa, että papukaija olisi kutenut jossain. Mahdollista siis ilmeisesti on löytää hedelmällisiä papukaijoja, mutta ne ovat ilmeisesti enemmänkin urbaanilegendan tasolla (kuulin että kaveri sanoi että oli jostain lukenut -tyyliä) kuin tätä päivää.
Sitruunakirjoahvenen omistajana (en kudettajana) ja muiden sitruunaa kudettavien omistajien tuttavana olen ymmärtänyt ko kalan kudetuksen olevan varsin helppoa.
Netissä (totta tai sitten ei) törmää äkkiä väitteisiin altaassa lisääntyneistä parroteista. Niiden kerrotaan myös kuteneen muiden kirjoahventen (kuten teksasinkirjoahvenen) kanssa. Lisäksi jollain foorumilla jäi kuva, että lisääntyneet parrotit olivat huomattavan agressiivisia, olisivatkohan ne sitten olleet lähempänä kantaisiään.
Edit: Lisäksi tuntuu ihmeelliseltä, että parrottien viljelijät risteyttäisivät kalat joka poikueeseen erikseen noilla kantalajeilla.
/jari
Tai sitten parrotit eivät kykene lisääntymään itsenäisesti ja mäti homehtuu. Mutta sopivalla hormonihoidolla saadaan parrotit lisääntymään.JJvi kirjoitti:Lisäksi tuntuu ihmeelliseltä, että parrottien viljelijät risteyttäisivät kalat joka poikueeseen erikseen noilla kantalajeilla.
Saisivat jäädä lisääntymättä
Itselläni ainakin huulikirjoahvenet ovat lisääntyneet luonnollisesti huulikirjoahven vanhempien hoitamana. Ei tarvitse homeenesto lääkityksiä tai vedenvaihtoja. Hyvästä hapetuksesta täytyy kuitenkin huolehtia.
Huulikirjot kutivat ruukkuun ja hoitivat poikasensa hyvin. Muut kalat täytyi kuitenkin poistaa akvaariosta, koska huulikirjot olivat kutuaikana niin aggressiivisia.
Ensimmäisellä kerralla kun ko kalat kutivat, poikasia ei koskaan kehittynyt. Toisella kerralla kutu onnistui ja samaan ilmiöön olen törmännyt myös muiden kirjoahventen kudettamisessa, eli ensimmäinen kutu yleensä epäonnistuu. Hoitamisen taito ehkä kehittyy kokemuksen myötä?
Todennäköisesti papukaijasi kutevat melko pian uudestaan, ehkä jo parin viikon sisällä, mutta voihan kuitenkin olla että niistä ei ikinä poikasia kehity kuten aiemmin on mainittu.
Huulikirjot kutivat ruukkuun ja hoitivat poikasensa hyvin. Muut kalat täytyi kuitenkin poistaa akvaariosta, koska huulikirjot olivat kutuaikana niin aggressiivisia.
Ensimmäisellä kerralla kun ko kalat kutivat, poikasia ei koskaan kehittynyt. Toisella kerralla kutu onnistui ja samaan ilmiöön olen törmännyt myös muiden kirjoahventen kudettamisessa, eli ensimmäinen kutu yleensä epäonnistuu. Hoitamisen taito ehkä kehittyy kokemuksen myötä?
Todennäköisesti papukaijasi kutevat melko pian uudestaan, ehkä jo parin viikon sisällä, mutta voihan kuitenkin olla että niistä ei ikinä poikasia kehity kuten aiemmin on mainittu.
Joo hormoonien käyttö ei varmaan ole millään lailla outoa noissa parrot-piireissä. Tuntuisi kuitenkin, että hormoneja voidaan käyttää paremminkin kutuhaluttomien kalojen kudun aikaansaamiseksi, kuin hedelmättömien kalojen kudun saamiseksi hedelmälliseksi.Demi kirjoitti:Tai sitten parrotit eivät kykene lisääntymään itsenäisesti ja mäti homehtuu. Mutta sopivalla hormonihoidolla saadaan parrotit lisääntymään.JJvi kirjoitti:Lisäksi tuntuu ihmeelliseltä, että parrottien viljelijät risteyttäisivät kalat joka poikueeseen erikseen noilla kantalajeilla.
Saisivat jäädä lisääntymättä
Todennäköisesti nuo parrottien kantaisät on saatu kutemaan keskenään juuri noiden hormoonien avulla.
/jari
Alix ja JJvi KIITOS kaunis kannustavista kommenteista
!
Olisiko ollut mahdollista että olisin ottanut kudun liian nopeasti pois isosta kutualtaasta erilliseen kutualtaaseen, ettei se olisi vielä kerinnyt heldelmöittyä?
Uros vartioi otto tilanteessa hanakasti kudun irrottamista ja sain todellakin varoa näppejäni.
Ja kyllä mulla on kutu homehtunut ennenkin. Esim. albiinomonnisten kudusta homehtui viimeksikin osa, mutta osasta tuli oikeen sööttejä pikkumonnisia n. 50 kpl. Elinvoimaisia pikkuveijareita, joista osa on jo annettu uusiin koteihin. Tämän takia Mari en valitettavasti oikein usko kommenttejasi
!
Olisiko ollut mahdollista että olisin ottanut kudun liian nopeasti pois isosta kutualtaasta erilliseen kutualtaaseen, ettei se olisi vielä kerinnyt heldelmöittyä?
Ja kyllä mulla on kutu homehtunut ennenkin. Esim. albiinomonnisten kudusta homehtui viimeksikin osa, mutta osasta tuli oikeen sööttejä pikkumonnisia n. 50 kpl. Elinvoimaisia pikkuveijareita, joista osa on jo annettu uusiin koteihin. Tämän takia Mari en valitettavasti oikein usko kommenttejasi
-
Kaizu
- Imperaattori

- Viestit: 2881
- Liittynyt: 16:42, 21.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
- Viesti:
Älä turhaan siirrä mätimunia pois jos koiras kerran vahtii niitä. Kala pystyy itse poistamaan hedelmöittymättömät ja muuten vialliset mätimunat ennen kuin mahdollinen home leviää muihinkin.pusu kirjoitti:Olisiko ollut mahdollista että olisin ottanut kudun liian nopeasti pois isosta kutualtaasta erilliseen kutualtaaseen, ettei se olisi vielä kerinnyt heldelmöittyä?Uros vartioi otto tilanteessa hanakasti kudun irrottamista ja sain todellakin varoa näppejäni.
Siirrä vaikka ennemmin se kutupari omaan kutualtaaseen kutemaan.
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
-
Mari Kurki
- Elite Member

- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Jep, mun tapanani onkin ollut roikkua täällä jakamassa ihan ajanvietteekseni kaikenlaisia totuudenvastaisia neuvoja ja kommenttejapusu kirjoitti:Tämän takia Mari en valitettavasti oikein usko kommenttejasi!
(Ja tuossa monnistesi tapauksessa väittäisin että se osa mädistä joka homehtui, ei ollut hedelmöittynyttä...)
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
Minulla oli vielä muutama kuukausi sitten kaksi papukaijakirjoahventa (ensimmäisiä hankintoja, en tiennyt kyseessä olevan muutaatiomuoto), jotka sittemmin lahjoitin suurempaan altaaseen.
Asuivat meillä parin vuoden ajan ja kasvoivat tuona aikana kovasti(!).
Alkutaival kaksikon kanssa oli mitä mukavin ja olivat perheenjäseniä parhaimmasta päästä. Uteliaisuus ja kädestä ruoan hakeminen tuntuivat hienoilta "saavutuksilta".
Kutuakin yrittivät moneen kertaan, mutta popsivat sen aina lopulta itse.
Kaiken kaikkiaan varsin veikeitä tapauksia, kunnes oletettu koiras alkoi olemaan ruokkivaa kättä kohtaan vähemmän ystävällinen.
=Akvaarioon sukeltava käsi muuttui pahimmaksi viholliseksi.
Itse pidän kovasti (ehkä liikaakin) akvaarion jynssäyksestä (=lasit kirkkaina, kasvit virheettömiä jne.), joten hyökkäykset alkoivat tuntua varsin epämiellyttäviltä. Lopulta niitä jopa pelkäsi, sillä "täysiä päin uiminen" teki varsin kipeää.
Aluksi ajattelin luopua vain itse hyökkäilijästä, mutta en tohtinut erottaa kaveruksia eli molemmat pääsivät 1000-litraiseen affenaltaaseen.
Otuksille tuli kokoa tuon parin vuoden aikana n. 16-18cm. Ruumis oli hyvin roteva ja oranssi väri selvästi haalistui iän myötä.
Kaverukset tulivat meille saman kokoisina, mutta toisesta kasvoi huomattavasti toista isompi (tästä syystä epäilys pariskunnasta).
Alkuun asuivat 300-litr. altaassa, lopulta 800-litraisessa. Käyttäytyivät todella sopuisasti muita asukkeja kohtaan ja polskuttelivat jatkuvasti kahdestaan, toista milloinkaan hylkäämättä.
Asuivat meillä parin vuoden ajan ja kasvoivat tuona aikana kovasti(!).
Alkutaival kaksikon kanssa oli mitä mukavin ja olivat perheenjäseniä parhaimmasta päästä. Uteliaisuus ja kädestä ruoan hakeminen tuntuivat hienoilta "saavutuksilta".
Kutuakin yrittivät moneen kertaan, mutta popsivat sen aina lopulta itse.
Kaiken kaikkiaan varsin veikeitä tapauksia, kunnes oletettu koiras alkoi olemaan ruokkivaa kättä kohtaan vähemmän ystävällinen.
=Akvaarioon sukeltava käsi muuttui pahimmaksi viholliseksi.
Itse pidän kovasti (ehkä liikaakin) akvaarion jynssäyksestä (=lasit kirkkaina, kasvit virheettömiä jne.), joten hyökkäykset alkoivat tuntua varsin epämiellyttäviltä. Lopulta niitä jopa pelkäsi, sillä "täysiä päin uiminen" teki varsin kipeää.
Aluksi ajattelin luopua vain itse hyökkäilijästä, mutta en tohtinut erottaa kaveruksia eli molemmat pääsivät 1000-litraiseen affenaltaaseen.
Otuksille tuli kokoa tuon parin vuoden aikana n. 16-18cm. Ruumis oli hyvin roteva ja oranssi väri selvästi haalistui iän myötä.
Kaverukset tulivat meille saman kokoisina, mutta toisesta kasvoi huomattavasti toista isompi (tästä syystä epäilys pariskunnasta).
Alkuun asuivat 300-litr. altaassa, lopulta 800-litraisessa. Käyttäytyivät todella sopuisasti muita asukkeja kohtaan ja polskuttelivat jatkuvasti kahdestaan, toista milloinkaan hylkäämättä.
Paljon kiitos Mymmeli kokemuksiesi kertomisesta
.
Pariskunta noikin tuntuvat olevan, kihnaavat leikkisästi vähän välilä, uivat vierekkäin jne.
Uros on myös mulla jonkin verran isompi. 12cm suunnilleen on uros ja naaras ehkä sentin lyhkäsempi, muutenkin naaras on "papukaijamaisempi" kuin uros ulkonäöltään.
Pariskunta noikin tuntuvat olevan, kihnaavat leikkisästi vähän välilä, uivat vierekkäin jne.
Uros on myös mulla jonkin verran isompi. 12cm suunnilleen on uros ja naaras ehkä sentin lyhkäsempi, muutenkin naaras on "papukaijamaisempi" kuin uros ulkonäöltään.
Kyselin papuskojen edelliseltä omistajalta tietoa...
... Eli kalat on ollut hänellä 2 vuotta ennen kun ostin ne. Oli ostettu akvaario Kurjesta ja silloin olivat vähän pienempiä. Myynnissä oli useita samanvärisiä. Alkuperää ei muistanut.(Ajattelin soittaa itse myymälään ja kysyä).
Olivat kuteneet edellisellä omistajalla n. 6 kertaa tuona aikana.
... Ja ikävä kyllä ei mulla millään ole tilaa/rahaa viidennelle akvalle siis (pelkästään kutualtaaksi niille)
Saa tulla näissä olosuhteissa mitä on, jos on tullakseen
!?!
... Eli kalat on ollut hänellä 2 vuotta ennen kun ostin ne. Oli ostettu akvaario Kurjesta ja silloin olivat vähän pienempiä. Myynnissä oli useita samanvärisiä. Alkuperää ei muistanut.(Ajattelin soittaa itse myymälään ja kysyä).
Olivat kuteneet edellisellä omistajalla n. 6 kertaa tuona aikana.
... Ja ikävä kyllä ei mulla millään ole tilaa/rahaa viidennelle akvalle siis (pelkästään kutualtaaksi niille)
HURRAA
! Uusi kutu ilmestynyt!!!
Ukko papuska vartioi kannon alla kutua, jonne kaivanut oikeen kokonkin itselleen (kaiketi nyt kannon alla tilavampaa, kun sorat on kuopalla).
Ja kannon alapuoli on kutua täynnä pilvin pimein
.
Nyt en siirrä kutua, vaan katson mitä tapahtuu, kun hoitavat itse!
Päivitän tilannetta
...
Ukko papuska vartioi kannon alla kutua, jonne kaivanut oikeen kokonkin itselleen (kaiketi nyt kannon alla tilavampaa, kun sorat on kuopalla).
Nyt en siirrä kutua, vaan katson mitä tapahtuu, kun hoitavat itse!
Päivitän tilannetta
No niin, nyt voidaan palata aiheeseen! Hommasin papukaijoille 200 l. kutukodin, jossa ovat jo möyhineet sopivan pesän itselleen ja kismaivat...
Altaassa ei mitään muita suita kudun katoamista ajatellen. Edellinen kun meni partamonnin ja muiden suuhun
Palaan asiaan kun tapahtuu!!! Mä haluan palavasti nähdä onnistuuko kutu ja ovatko poikaset ns.hydridejä syntyessään vai ei
!
Altaassa ei mitään muita suita kudun katoamista ajatellen. Edellinen kun meni partamonnin ja muiden suuhun
Palaan asiaan kun tapahtuu!!! Mä haluan palavasti nähdä onnistuuko kutu ja ovatko poikaset ns.hydridejä syntyessään vai ei
"Kala on kaveri, ei sapuskaa!"
-
memma
- Advanced Member

- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
No on ne. Hybridillä tarkoitetaan kahden tai useamman eläin- (tai kasvi)lajin risteytystä. Koska mahdollisten poikasten vanhemmatkin ovat hybridejä (eivät ole siis omaa lajia, jolla oma tieteellinen nimi), ovat ne lapsetkin hybridejäpusu kirjoitti:ovatko poikaset ns.hydridejä syntyessään vai ei!
Suuntaa-antava esimerkki: sekarotuisia koiria keskenään risteyttämällä et saa aikaiseksi puhdasta rotukoiraa (suuntaa-antava siksi, että kaikki koiraroduthan ovat kuitenkin samaa eläinlajia keskenään).
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Ihan tosi, paljon maksaa? Aika rajuja, minkä siniisiä ja kuin isoja? Hmmm, saiskos niitä stadiin?
Mä tarkotiin lähinnä ovatko poikaiset minkä värisiä syntyessään...Eli onko Siitruunakirjoahvenen värisiä syntyessään, jos ovat niin tieto oranssienkin väräyksestä on totta. MUTTA jos poikaset ovat valmiiksi orasseja, niin on väri perytyvää nykyään.
.
Pahvikin tietää ettei sekarotuiselta voi tulla rotukoiraa...
Ja todetaan vielä loppuun, että Papuskat ovat juuri ne kalat joita eniten ihaillaan vieraiden, tuttujen ja kaveriden kesken.
Eli ns. Ei akvaharrastajilla on hyvä maku
.
Mä tarkotiin lähinnä ovatko poikaiset minkä värisiä syntyessään...Eli onko Siitruunakirjoahvenen värisiä syntyessään, jos ovat niin tieto oranssienkin väräyksestä on totta. MUTTA jos poikaset ovat valmiiksi orasseja, niin on väri perytyvää nykyään.
Pahvikin tietää ettei sekarotuiselta voi tulla rotukoiraa...
Ja todetaan vielä loppuun, että Papuskat ovat juuri ne kalat joita eniten ihaillaan vieraiden, tuttujen ja kaveriden kesken.
Eli ns. Ei akvaharrastajilla on hyvä maku
"Kala on kaveri, ei sapuskaa!"
