Miksi kirjoittaa AW:iin?

[silli]

Hienoa, että täällä on monella ihmisellä aivosolut tallella. Edellisiin voisin vielä huomauttaa (pääaiheesta TÄYSIN poiketen) että 2+2=4 vain kymmenjärjestelmässä, jos siinäkään. Esim. binäärisessä järjestelmässä 2+2=4 kirjoitetaan muotoon 10+10=100. Ja fyysikkomieheni tuossa väittä, että kolmikantaisessa järjestelmässä 2+2=11 Toinen mielenkiintoinen asia taas on tuo, että mitä on totuus, tieto ja informaatio ja voimmeko me niistä mitään tietää, mutta siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan, joten jätän sen suosiolla filosofian tohtoreille. Täällä tuntuu olevan aika paljon akteemisia tai muuten vaan päteviä ihmisiä ja sekös minua miellyttää!

[Janda]

Kumpaa noista nyt sitten uskoa onko faktoja vai ei?

Filosofian luennolla taidettiin sanoa, että tieto on tosi uskomus. Joten kai sitä pitää vain uskoa lujasti.

[Saara]

Kumpaa noista nyt sitten uskoa onko faktoja vai ei?

En ole opiskellut tieto-oppia kuin lukiossa, enkä siis vetoa siihen. Itseeni vetoaa eniten näkemys siitä, että faktoja on, mutta niistä on vaikea saada varmuutta ilman, että muodostetaan keinotekoinen järjestelmä, kuten edellisessä viestissäni. Uskon tai haluan kovasti uskoa, että myös tilastollisten menetelmien avulla voidaan saada tietoa maailmasta, jos teoriaa vain sovelletaan oikein käytäntöön. Muuten saadaan höpötietoa, mielipiteitä, näkemyksiä tai peukalosääntöjä, jotka saattavat helpottaa arkielmää mutta saattavat myös vaikeuttaa sitä, jos käsitykset ovat virheellisiä...

Cory, todistuksen olennaiset osat olivat: +-laskun liitännäisyys ja se, miten luvut 1, 2, 3 ja 4 suhtautuvat toisiinsa. =-laskutoimitusta ei käytetty tavanomaisesta poikkeavasti: jos 2 + 2 = 4, niin 4 = 2 + 2. Olennaista =-laskutoimituksen käytössä oli se, että se luo "sijoitussäännön", eli jos tiedetään, että 2 + 1 = 3, niin lausekkeeseen (2 + 1) + 1 voidaan sijoitaa (2 + 1):n paikalle 3.

[Kawai]

Kirjoittamiseni ainoa motiivi on tiedon jakaminen ja niiden auttaminen, jotka vilpittömästi kaipaavat lisää tietoa.

Työni puolesta tunnen samoin.

Henkilökohtaisesti - vaikkakin tällä hetkellä tyystin monneja ilman elävänä - jään kaipaamaan asiantuntevia kommenttejasi.

Arvostan ja ymmärrän kuitenkin päätöstäsi.

-K-

(Todettakoon tähän, että luin threadista vain prboyn ensimmäisen kirjoituksen.)

[Harald]

Hienoa, että täällä on monella ihmisellä aivosolut tallella... Täällä tuntuu olevan aika paljon akteemisia tai muuten vaan päteviä ihmisiä ja sekös minua miellyttää!

Onko akateemisuus aina yhtäkuin pätevä/älykäs jne? Rohkenen olla erimieltä....

Mutta, minuakin siis miellyttää se, että täällä on paljon akvaarioalan asiantuntijoita, olivatpa he akateemisia tai eivät, ja he ovat valmiita auttamaan ongelmissa! Kiitos siitä!

[Saara]

akteemisia tai muuten vaan päteviä ihmisiä

Onko akateemisuus aina yhtäkuin pätevä/älykäs jne? Rohkenen olla erimieltä....

Niin rohkenen minäkin ja niin varmaan sillikin, koska muotoili "tai muuten vain päteviä ihmisiä". Mietin jo, olisiko pitänyt poistaa yllä oleva todistus, etteivät kovin monet ihmiset vetäisisi herneitä nenään. Se ei kuitenkaan ollut enää mahdollista, koska siihen oli jo vastattu. Vastasin itse vain järvij:n - ilmeisesti puhtaasta mielenkiinnosta - esittämään kysymykseen. Olkoon todistus siinä yleissivistyksenä niille, joille matemaattinen todistaminen on uusi asia, ja triviaalinan toimituksena niille, joille ei ole.

[silli]

Tarkoituksena ei todellakaan ollut epäillä kenenkään pätevyyttä, joten älkäähän hikeentykö, kysehän oli vain teoreettisesta löpinästä, joka ei millään muotoa liity siihen, kuka hallitsee akvaariot ja kuka ei. Jos ei ymmärtänyt matematiikkahöpinöistä kuin puolet saattaa silti olla kullan arvoinen asiantuntija vesielämässä.

Palattakoon siis alkuperäiseen aiheeseen eli miksi kirjoittaa aquawebiin. Olisi kyllä kiva saada viihdepuoli selkeästi eristetyksi faktajutuista. Itse kyllä hyödyntäsin kumpaakin, mutta tietysti tiedon jakaminen on etusijalla. Löpinäpalstoja netti on kuitenkin pullollaan. Ja positiivista täällä on se, että valvontaa löytyy ja asiattomuuksiin tartutaan herkällä kädellä.

[Behemot]

Minä taas en ole opiskellut matikkaa yli tuon 2+2-tason enkä voi väittää ymmärtäneeni Saaran hienosta todistuksesta paljoakaan (mutta luen sen uudelleen kun aikaa on enemmän). Selvennän kuitenkin tieto-opillista kantaani näin:
Matemaattiset lauseet ovat sopimuksia jotka ovat voimassa tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Esim. 2 miljoonakalanaarasta+ 1 miljoonakalauros ei anna tulokseksi kolmea kalaa, mikäli odotamme vähän aikaa. Vastaavasti, jos pulloon tiputtaa 2 tippaa vettä, sieltä ei enää saa ravisteltua 2 tippaa pois. Eli 2-2 ei tässä tapauksessa olekaan nolla. Tai jos käytämme vanhoja kunnon omenia, niin 2+2=4 ainoastaan siinä tapauksessa, että yhteen ei ole piiloutunut matoa joka on syönyt omenasta huomaamatta "takapuolen" pois, että laskutoimitus on tehty ennen kuin omenat ovat kuivahtaneet pieniksi muumioiksi, että laskija ei epähuomiossa syö yhtä omenaa jne.
Kuitenkin matemaattisten toimitusten puolustukseksi on sanottava se, että ne ovat luotettavampia kuin faktaoletuksista päätteleminen. Eli ei näin: "Koulutus parantaa ihmisen mahdollisuuksia työllistyä" => "Jos 500 000 ihmistä pistetään koulutukseen, kaikki työllistyvät". Miksi ei? No koska koulutus parantaa nimenomaan yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia kilpailussa muita vastaan. Jos 500 000 ihmistä toimii samalla lailla, tämä etu poistuu.

[Cory]

Cory, todistuksen olennaiset osat olivat: +-laskun liitännäisyys ja se, miten luvut 1, 2, 3 ja 4 suhtautuvat toisiinsa. =-laskutoimitusta ei käytetty tavanomaisesta poikkeavasti: jos 2 + 2 = 4, niin 4 = 2 + 2. Olennaista =-laskutoimituksen käytössä oli se, että se luo "sijoitussäännön", eli jos tiedetään, että 2 + 1 = 3, niin lausekkeeseen (2 + 1) + 1 voidaan sijoitaa (2 + 1):n paikalle 3.

Ymmärsin kyllä, ihan juuri noin, jo heti aluksi. Oma 2 +2 = 4 vai 4 = 2 + 2 kysymykseni ei ollut ollenkaan matemaattinen, tai ei ainakaan ollut tarkoitukseni lähestyä sitä siten. Pohdin sen sijaan kumpi on tärkeämpää, lopputulos itsessään, vaiko menettelytavat. Ehkä siis pikemminkin filosofinen pohdinta, kyseiseen tieteenalaan kun olen viimeksi tutustunut (ei en ole filosofian opiskelija, muuten vaan). Tuo viestini lainaus oli kieltämättä hieman huonosti pätkitty ja aiheutti harhaanjohtavan kuvan siitä mitä ajoin takaa. Pahoittelen epäselvyyttä.

[jarvij]

Menettelytavat, kun ne johtavat samaan lopputulokseen:
Yksi lannoittaa kasveja viikottain, mutta lappoaa lannoitteista suurimman osan pois, kun bakteerit ensin ovat hajottaneet kaikki kelaatit.
Toinen hoitaa saman asiam ruokkimalla kaloja ja antamalla aktiivilietteen kehittyä mattosuodattimeen, jonka luonnollisista kelaateista (fulvohapot) ravinteet vapautuvat pikkuhiljaa kasvien käyttöön.
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/schlamm.php

[VilleJ]

mutta oliko joku aquawebiläinen muka kiinnostunut tästä?

Kyllä

Oletetaan ensin +- ja =-laskutoimitukset ja joukko, johon kuuluvat luvut 1, 2, 3 ja 4. Oletetaan myös +-laskutoimituksen liitännäisyys yllä määritellyssä joukossa.

Eniten todistuksissa häiritsee oletukset, kun niissä oletetaan asioita, jotka eivät vaikka pitäisikään paikkaansa. Toisinaan epäselviä asioita pidetään triviaaleina ja toisinaan ne on pakko todistaa. Milloin mitäkin, se on minulle ainakin epäselvää.

Itse en pidä em. kaltaisista todistuksista, koska näistä ei koskaan tiedä, mitä saa olettaa ja mitä ei. Miksi oletetaan, että [1,4] kuuluu R:ään tai yleensäkään N:ään saati Z+:aan. Eikö tuokin pitäisi todistaa? Vai onko niin, että itse todistuksen kannalta ei ole tarpeellista todistaa oletuksia vain pelkästään väite?

Todistelun kannalta mielenkiintoinen kurssi on differentiaali- ja integraalilaskennan kurssit. Jos mitään muuta en ko. kursseista muista, niin raja-arvon olemassa olon todistamisen kyllä

*ratki riemukasta, hohhoijaa*

Matemaatikoilla on omat huvinsa, siksipä en sitä pääaineekseni ottanutkaan..

Pohdin sen sijaan kumpi on tärkeämpää, lopputulos itsessään, vaiko menettelytavat

Periaatteessa et voi olla 100% varma lopputuloksesta, ellet tiedä, mitä teet. Hyvänä esimerkkinä on tästä vaikkapa harmoninen sarja 1/k, jossa "k käy yhdestä äärettömään". Hajaantuuko vai suppeneeko sarja? Sarja hajaantuu, vaikka limes 1/k -> 0 k:n kasvaessa rajatta eli sarjan suppenevuuden kannalta lim on tärkeä, mutta ei vielä riittävä. Liian nopealla johtopäätöksellä olisi tulos siis väärä.

edit. Ja jotta sotkettaisiin pakkaa oikein kunnolla, niin mitenhän mahtaa olla sarjan 1/k^2 "k käy yhdestä äärettömään" suppenemisen laita?