Viljelykokemuksia kirjoviuhkapyrstöstä?

[santanae]

Sori

linkissä pikku virhe, oikea on:
http://edis.ifas.ufl.edu/FA024

ik

Heippa Moina monistaja

Onnea ja menestysty edelleen Moina brojektiisi. Muista monistaa Moinaa useisiin kasvatus tankkeihin ettei hyvin alkanut kasvatus pääty eräänä aamuna siihen ettei tankissa ole kuin muutama Moina hengissä, niin jokaisen tankin elämä joskus päättyy.
Katso linkki http://edis.ifas.ofi.edu/FA024


Jos tarkoitit aiemmin näitä munan kehitys kuvia niin nämä kuvat ovat heikkolaatuisia eivätkä kovin selviä sekä kehittyneen kalan silmät näkyvät valmiina samanlaisina kuin alinna olevan poikasen silmät ja kehittynyt poikanen liikkuu munan sisällä kun valo häiritsee sitä. Tarkkuuteen vaikuttaa tietenkin katseluvälineen laatu.

ik

[annikki]

Kiitoksia santanae tuosta moina-linkistä. Pitää vielä lukea paremmin syventyen, tänään ehdin silmäillä. Ootkos kokeillut karjan tai hepan lannalla? - Pitää oikein tehdä laskelmia, miten ne eri vaihtoehdot olisivat näillä pienillä akvaristin moina-viljelmillä.
Moina elävät edelleen, jo viikko pysyneet hengissä. Vahvan kannan sain ja tänään vielä lisää, joten nyt on toinenkin viljelmä ja huomenna viritän vielä kaksi viljelmää. Uuteen laitoin veden akvaariosta ja heitin vähän huonekasvilannoitetta, liotetun hiivan ja Sera micron joukkoon ja lopulta moina-ympin. Ainakin nyt illalla olivat pirteitä kirppuset siellä.

Nyt on mun Chromaphyosemion bitaeniatumit 1k+2n aivan pinkeinä. Pitää tutkia, mikä laukaisisi kudun käyntiin. Pitää tarkistaa vesiarvot ja lämpötila, ympäristö on minusta hyvä 20 l:n matala akvaario, jossa on paljon pintakasveja ja muutenkin kokoonsa nähden paljon kasveja.

Saksalaisella foorumilla on käynnissä mielenkiintoinen keskustelu ja kokeiluja A. australesta. Pohdinnan kohteena on, pitääkö munia pitää turpeessa vai vedessä ne 2-3 viikkoa kudusta kuoriutumiseen. Seuraan keskustelua. - Mulla ne munat on nyt osa siis vedessä ja osa turpeineen vedessä. Ois tieten voinut osan jättää vielä turpeeseen muovipussiin.

Hämmästyksekseni vuodelta kivi ja kanto oleva artemiamunapurkin munat ovat kehittyneet melkein paremmin kuin sen Sera-mixin munat. - Vanhojen munien veteen laitoin merisuolaa 1½ tl/l ja ruokasoodaa 1/4 tl/l, ja vesi oli seisotettua hanavettä.

[santanae]

No eipä elo hepan paskoo meille sisään kannettu, koiran kyllä olis vaikka heti käyttöön.
Aikuisten oikeesti lantaa on käytetty iä ja ajat vesikirppujen ja hyttysten toukkien ulko kasvatukseen,
Mistä sait tämän lannoite vinkin ( nitraatti pommi ?).

A.australe
Seuraa vain foorumia mutta muista että siellä ei renaa yksikään proffa eikä Dr.
Aphyosemion suvusta ei tule mieleeni yhtään Annuaalia ja kaikki taitavat olla viidakkolajeja joten jos munat kestävät kuivuutta se ei tarkoita että ne vaativat sitä. A. australe on tosi kauan ollut akvaarioharrastuksen kohteena ( jota todistaa myös jalostusmuunnoksetr ) että jos sillä olisi kausikalapopulaatioita siitä olisi varmasti korkeampaa tietoa.
Jos se toimisi turvekuivauksella olisi siitä saatava hyöty suuremman poikueen aikaansaaminen kerralla hoidettavaksi, joskin riski lisääntyy aikaansaada swimmereitä eli poikasia jotka eivät koskaan ui kunnolla vaan vipeltävät pitkin pohjaa kuin monnit.

Cromaphyosemion suvun kudun laukaisee uusi neuraalivesi ja hyvin syötetyt emot.
Eräs käytetty hyväksihavaittu tapa Cromaphyosemion lajien munitukseen on laittaa emot uudella vedellä täytettyyn runsaskasviseen akvaarioon ja pitää niitä siinä 2 viikkoa ja siirtää ne sitten seuraavaan akvaarioon jolloin poikasten kuoriuduttua kaikki 20-30 poikasta varmasti kasvaa aikuisiksi hyvällä ruokinnalla.
Chrom. poikaset ovat pieniä syntyessään joten alkuun pientä ruokaa Sera micron, likoeläimet, etikkamicrot, kananmunan keltuainen ym.

ik

[annikki]

Moii!
Mistäkö lannan keksin. En keksinyt, kun luin sun kirjoitusta tuolla aiemmin ja sitten sitä moina-linkkiä.

Lahjoitusturvesatsi Saksasta saapui. Tosi nopeesti; maanantaina postiin, keskiviikkona perillä. Kyseessä on laji Simpsonichthys constanciae. Kerätty 30.4.2007. Lahjoittaja sanoi, että alkaa jo olla kiire vesitykseen. Toisaalta löysin tiedon, että itämisaika on 4 kk. Onko sulla parempaa tietoa?

[santanae]

Moikka

Sorry, en tarkoittanut lantaa vaan lannoite kehoitusta.

Simp. constaniae
Kehitysajasta on eräs tieto seuraava:
lämpötilä munilla 24 - 27 C kehitysaika 3 viikkoa
lämpötilä munilla 21 - 24 C kehitysaika 6 viikkoa
lämpötilä munilla 20 - 21 C kehitysaika 3 kk

mutta munien kehitykseen vaikuttavat myös muut tewkijät esim. kosteus joten tarkkaa aikaa ei voi ennustaa.

Tässä linkki South American Annuaal Killifish kirjan vapaasti imuroitavaan pdf tiedostoon:
http://dkg.killi.org/arbeitsruppen/cyno ... lifish.pdf

ik



ik

[annikki]

Monet kiitokset jälleen!

Tuo pdf vaikuttaa oikein hyvältä, sen tallennan ja luen.
Vesitän nuo Sim. constanien munat tänään, kunhan ensin yritän katsoa, näenkö munien kehitysasteesta jotakin.
Tuosta on hyötyä myös Australolebias nigripinniksen kasvatukseen (munia tulossa kohdakkoin).

On sanottava, että kaikki killiharrastajat, joiden kanssa olen nyt ollut tekemisissä eri tavoin, ovat äärettömän innostuneita ja ystävällisiä ja valmiita auttamaan ja neuvomaan. Kerrassaan ihan kokemus pelkästään jo se.

Moinasta:
Olinpa lukenut/käsittänyt päässäni epätarkasti kirjoituksesi, selvästihän siellä kirjoitit 'lannoite' eikä lanta.
Ohjeen huonekasvilannoitteen käytöstä sain ympin myyjältä. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=108116
Kolmesta kasvustosta tuo lannoitettu lisääntyy nopeimmin. Tosin toinen hiivalla ja micronilla ryyditetty menestyy myös hyvin. Ensimmäisessä kasvustossa meni varmaan suhteet jotenkin pieleen, mutta sekin elää kituuttaa.

[santanae]

Moi Annikki

Kerro mistä Suomesta tilasit Moinan, ehkä Jyväskylästä ?
Seuraa ja kerro miten Moina menestyy eri tavoilla, minun toiveeni olisi löytää kasvatus menetelmä joka sallisi mahdollisimman pitkä poissa olon kotoa esim. 1 viikko Kööpenhaminassa.

Se pdf- opus
Ehkä sinulle on jo selvää tämä tieteellisten nimien käyttö mutta varmuudeksi:
Simpsonichthys suku on siinä kirjassa Cynelibias eli Cynolebias constansiae jne.
Eli kaikki vanhemmat nimeämiset ( synonyymit ) tulee tietää tai etsiä kirjallisuudesta tai netistä kun jäljittää tietoa jostakin kalasta. Kannattaa myös huomioida kalan revidointi vuosi ( löytö vuosi ) koska jos se on nuorempi löydös kuin kirja ei sitä lajia tietenkään voi olla k.o kirjassa.
Omat simp. constanciae munani eivät olleet vielä 3kk valmiita kuoriutumaan, joten kuivasin ne 1 kk. Katsotaan sitten mikä on tilanne ja täytyykö tilata uusia ennen talvea.
Simp. constanciae on viehättävä kala mutta rekisteröityjä kantoja en ole tavannut, miten nämä sinulle tulleet munat, mitä niiden nimessä lukee ?
Ehkä Simpsonihthys constanciae "Barra do Sao Joao " .
Simp. constanciae on vanhimpia tunnettuja Simpsonihthys lajeja.

Tuo ystävällisyys Killiharrastajien kesken on jopa poikkeuksellista akvaarioharrastajien keskuudessa, tiedustellessani 2001 Kööpenhaminassa n. 10 eri harrastajalta että miksi he olivat päätyneet Killiharrastajiksi oli vastaus : Killiharrastajat ovat ystävällisiä ja mukavia eikä kateellisuutta esiinny niinkuin esim. ahven porukoissa ja nyt puhutaan Eurooppalaisista akvaarioharrastajista.

SKS
Sain EU- koodit jäsenmaksun maksamiseksi, he olivat ilahtuneita 4:stä uudesta jäsenestä SKS:n. Joten tervetula jäseniksi Annikki ja Sisu ja kaikki muutkin Killeistä kiinnostuneet todelliset akvaarioharrastajat.
Tein kirjatilauksen ja maksan jäsenmaksuni 2008 jotta saadaan selvyys maksu numeroiden toiminnasta.
SKS tekee kalainventarion joka kevät jäsenistön kalastosta ja julkaisee jäsentensä käyttöön jäsenluettelon jossa on yhteystiedot ja jokaisen ilmoittaneen kalasto jonka perusteella voi tehdä kyselyn k.o henkilön mahdollisuuksista toimitta k.o kaloja. Myös jäsenet saavat salasanan SKS sivuston kala ja muna myynti sivuille sekä SKS-foorumille.
Killipladet nelivärinen jäsenlehti ilmestyy 4-5 numeroa vuodessa, Killiposten joka toinen kuukausi, jäsen/kalaluettelo, Killidata, nämä kaikki televat jäsenille veloituksetta.
Killipostenissa on SKS Butiken luettelo ja hinnasto tilattavista tuotteista näyttely (show) tulokset, ajankohtais ilmoitukset yms.


ik
SKS - 108

[annikki]

Vauuuu! Ensimmäinen A. australöe Gold kuoriutunut, erästä, jonka munat kerätty 23.7.2007 ja olleet vedessä turpeineen.
Ja tämä oli minulle ensimmäinen munasta kuoriutunut killi. Voi tätä iloa.

Edit: Nyt kun ilo tasaantunut alkaa ihmettyy, miten ihmeessä saan tuon poikasen tuolta turpeen joukosta kiinni ja poikasaltaaseen. Se osaa sitten olla vikkelä, menee kuin raketti turpeeseen.

Se S. constanciae on lähtöisin tuntemattomasta paikasta, elikkä paikkaa ei ole ilmoitettu. Taidanpa kysäistä sitä vielä lahjoittajalta, jahkaa saan tuon vesityksen tehtyä ja näen, tuleeko sieltä nyt mitään tässä vaiheessa, n 13 viikkoa keruusta.

Kiitos santanae muistutuksesta noista nimi muutoksista. Olen niitä yrittänyt opetella muistamaan vähitellen nettisivuja plaratessa.

Hankin uutta artemiaa, JBL:n munia, joiden kuoriutumistakuu n 95 % ja lisäksi vielä suola-ruokaseosta, mutta ei se vaan kunnolla onnistu. Mrrrr! - Eipä auta kuin jatkaa harjoituksia.

On olemassa valmisruokana likoeläimiä 'vain vesi lisätään'. Onko kokemuksia jollakulla, onko se ruoka mistään kotoisin vauvakilleille?

Edit 2: Aikamoinen vilinä tuolla S. constanciae kipossa. Näyttävät kuoriutuvan kuin yhdellä iskulla. Vajaa tunti sitten ei näkynyt vielä ensimmäsitäkään.

[annikki]

S. constaniean kuoriutuneita poikasia on tuhottomasti, ei niitä pysty laskemaan.
Tänään pitää ne siirtää poikasaltaaseen.
Nämä vesitin muuten lähes pelkästään pullotetulla jääkaappikylmällä lähdevedellä, pienempi osa oli seisoetttu huoneenlämpöistä hanavettä.

Edit:
Nyt ne on siirretty siltä osin kuin kiinnisaatu/onnistuttu n 40 l:n altaaseen, jossa on paljas pohja ja n 10 cm vettä ja kasveja pinnalla uiskentelemassa.
Poikasia on niin paljon, että ihan epäilyttää, mitä ne oikein ovat, mutta sanoisin että 100 poikasta on alakantissa. Virkeinä ne uivat. Ne ovat paaaljon pienempiä kuin A.australen poikanen. Annoin niille JBL:n nestemäsitä ruokaa hiukan ja sen liotin ensin pieneen vesitilkkaan, ettei jää pisaraksi yhteen kohtaan.

Oletko santanae kuullut, että KH vaikuttaisi A. australen munien kehittymiseen. Näin tiedon, jonka mukaan jos KH on enemmän kuin 3, eivät munat kehity.
Tästä ponnahteen saaneena mittasin mun A.australe kippojen veden KH:t ja ne olivat molemmat 4. Sattui olemaan kotona pullotettua lähdevettä, jonka KH n 1 ja sitäpä sitten vaihdoin osaksi näihin kippoihin KH:n laskemiseksi.

[santanae]

Heippa

Simp. constanciae
Anna rinnakkain Vastakuoriutuvia Artemian toukki ja likoeläinsotkua muutama päivä ja jatka sitten Artemialla.
Muista päivittäiset veden vaihdot ja poistaa kuolleet Artemiat ettei Costia iske.
Paljon elävääruokaa ja puhdas akvaario takaavat oikein kehittyneet aikuiset kalat.
Jos nimen perässä ei ole mitään tarkoittaa se kauan viljeltyä akvaariokantaa tai sekoittunutta kalakantaa tai kaupallista kantaa. kysymällä ei tule lisäkirjaimia nimen perään, kyllä lähettäjä varmaankin tietää mitä on lähettänyt.

A. australe
En ole kuullut eikä löydy kirjallisuudesta mainintaa ja toisekseen A. australe on viljelty jo lauan kaikkialla maailmassa joten en usko sen olevan erityisen tarkka vedensuhteen.
A.australe on kotoisin Gabonin rannikon läheisyydestä suo alueelta joten luonnonvesi on hyvin pehmeää, tätä ei kuitenkaan pidä lähteä jäljentämään koska sellaisen 0KH vesi ei toimi akvaariossa siitä tulee vain suuria vaikeuksia.
Hapan 6,5-7 pH ja pehmeä vesi toimii kyllä.

ik

[annikki]

Vihdoinkin tyydyttävä artemiasatsi, siis enemmän kuoriutneita kuin muniksi jääneitä. Siitä saivat nyt osansa Simp. contantiaen poikasparvi ja toivottavasti kutevat Crom.bivaetetumit ja N. guentherit.

Constan poikaset ei oikein ymmärrä ruokansa päälle, en nähnyt niiden käyvän nauplioiden kimppuun. Ovat kuitenkin uiskentelevaisia ja edelleen niitä riittääääääää.

Juuri noin kuin sanoit ajattelin tehdä, aluksi nestettä ja artemiaa ja sitten artemiaa.

Offtopicina; taskurapujen saksipaininäytös juuri päättyi ja palasivat koloilleen. On ne vitsikkäitä. Näen niiden touhut tuosta silmäkulmasta, kun koneella olen.

[annikki]

No, tänään sitten jo ymmärretään artemian päälle constan (suomeksi rihmaviuhkaevä) poikien altaassa, hanakasti sitä syödään.
Poikasille alkaa tulla jo väriä, etteivät ole ihan läpikuultavia enää kokonaan. Joillakin voi jo erottaa selässä tälpäkuviota. Sieltä se 'leopardi'lauma nousee.

Mikä tai millainen on se tauti, joka constantiaeita vaivaa, jos ei ole puhtoista vettä ja kelpo sapuskaa?

N. guentherit haaremi on ollut kudetuksessa kohta viikon ja ovatpa ne saaneet massunsa litteiksi. Saa sit katsoa, tuliko munia turpeeseen.

A.austaralen poikanen meni hukkaan ja uusia ei ole siunaantunut. Nyt alkaisi olla aika munien kuoriutua. Tosin niitäkään en erota sen paremmin vedestä kuin turpeisesta vedestäkään. - Odotellaan ennen kuin heitetään kipposet menemään.

Sähkönjohtavuusmittari. Kuulemma pistämätön tarvekalu killien viljelyssä. Ja kallis. Pitää harkita. Olis se vissiin pitkäikäinen kapistus, jos tää killiotismi on kerran elinkautinen.

Ja moinat elää kuten myös änkyrimadot, joille en oikein saa parasta mahdollista lämpöä jääkaapissa. Ei raskis ihan noiden vuoks jääkaappia lämmittää.

[annikki]

Nyt on constan pojilla, enemmistöllä, pulleat lohenpunertavat massut. Oiskohan se merkki, että ruoka on maistunut?

Altaassa on kaksi pikkuomppua siivoomassa (ja lihomassa). Osaan pohjasta laitoin peukalonpään kokoisia kiviä (kivet kuuluvat elinbiotooppiin). Ja vettä lisäsin altaaseen reippaasti, jotta mahtuvat liikkumaan. Minkähän kokoinen allas noilla pitäisi olla, tuolla määrällä (n 150 kpl?)? Tuo 40 litraa käy pieneksi kyllä tuossa tuokiossa. Kertokaa, nuo kun mun ekat poikaset muutenkin (lukuun ottamatta menneen ajan platyjä, joita vain siunaantui kuin myös makkarakaloja)!

[annikki]

A. australen poikasia on kuoriutunut turvesatsikipossa puolisen tusinaa. Vedessä olleista munista ei ole kuoriutunut yhtään nähtävissä olevaa. Laitoin poikasaltaan pystyyn ja siirsin vesisatsikiponkin kaikkineen samaan altaaseen. Turvekippo on edelleen ja seuraan, jos sieltä vielä lisää poikasia kuoriutuisi.
Poikasille maistui artemian naupliat oikein hanakasti. Pari moinaakin elää poikasaltaassa. - Onneksi tuo artemian kasvatus on alkanut luistaa!

Illan jännitysnäytelmää esittää taskurapu, joka oli päivän aikana kiivennyt paikkaan, jonne sen ei olisi pitänyt päästä. Nyt se rassu ei tiedä, kuinka se pääsisi pois. Voi olla, että joutuu tekemään uimahypyn...

Edit!
N. guentherien toinen kudetus ohi ja turve kerätty ja kuivumassa sanomalehden välissä. Näytti siellä munia olevan.

[annikki]

A.australen poikasia kerralla nähtävissä ollut 10 kpl. Turvekiposta tuli eilen ja tänään kumpanakin yksi poikanen. Nämä australet ovat jatkuvasti pohjalla, toisin kuin constan poikaset, jotka pääasiassa uivat välivedessä.

Tänään saapuivat Tsekin tasavallasta ensimmäiset paikkamerkintäiset munat: Austrolepias nigripinnis Carmelo ja A. sp. nigripinnis Sud Brésil. Ostin ne harrastajalta ja kulkivat postissa ma-pe kirjattuina. Näiden munien vesitys on 1.9.07 ja 18.9.07 kuivankauden ollessa 3 kk. Sain lähettäjältä myös joukon ohjeita, joihin palaan sitten aikanaan. Kuviakin tuli, mutta en vielä ole opetellut niitä tänne liittämään.

Netistä löydetty Carmelo:
http://kinobu.hp.infoseek.co.jp/nigripi ... rmelo.html

[annikki]

Ja vielä löytyi pari A. australen poikasta ja näkyipä turpeessa jokunen munakin vielä. Ihan kuin iltalypsyllä olis!

Jatketaan päivää myöhemmin: Jälleen löytyi kaksi poikasta turpeesta.
Tuntuu kuin nämä A australet kasvaisivat hitaammin kuin nuo Simp. contantiaet. Voiko olla mahdollista, ettei niillä ole niillä niin hoppu kasvaa kuin annuaaleilla, joilla aikaa on vähemmän eloille.

Simp. constantiean poikasista osaa alkaa saada selvästi väriä. Voiskohan olla, että jo runsaan viikon iässä alkaisi erottua sukupuolet, koiraat väriäsaavina ja naaraat värittöminä. Kokoa kuiten tulee suht samaan tahtiin kaikille.

[annikki]

Murrrrr. Chromaphyosemion bitaeniatumien kaksi naarasta ovat hävinneet olemattomiin. Ei löydy altaasta eikä sen ulkopuolelta. Altaassa on vain ollut 1+2 näitä ja sitten yksi Neritina nataliensis ja kierteisä.
Voiko koiras jahdata naaraat kuoliaaksi ja syödä ne? Ihan tässä olen niitä ruokkinut artemialla kutukunnon kohottamiseksi....

Edit 15.8.07
Ei niitä naaraita näköpiiriin siunaantunut, tiirailinpa vaikka kuinka paljon.
Siirsinpä koiraan pois altaasta ja elän toivossa, että olisivat ehtineet kutea ja että siellä olisi vielä kasvitiheikössä jäljellä jokunen muna kehittymässä. Yrittänyttä ei laiteta-periaatteella toiveikkaana.
Jälkiviisaana voi ajatella, että olisi pitänyt se moppi tehdä ja laittaa altaaseen eikä ajatella, että ehtiihän tuon myöhemminkin!

[annikki]

Moina-vesikirppujen kasvatus jatkuu.
Tuli paha flunssa ja voimat eivät riittäneet kaikkien purkkien parhaaseen hoitoon ja siispä neljä moina-viljelmää sai viikon olla omillaan. Ne eivät saaneet ruokaa eikä vettä vaihdettu. Eilen jaksoin katsoa jokaiseen ja saatoin todeta, että jatkui virkeänä kolmessa ja nuorimmassa neljännessä oli eloa tosi hintsusti. Se oli kasvilantaravinteinen satsi. Kolmesta elävästä kaksi oli kuivahiiva-micronravinnolla ja yksi kasvilannoitteella. Kaikkien vedestä vaihdoin n neljänneksen ja lisäsin kullekin ravintoa, samaa kuin aiemmin. -Tänään sitten jännitin, mitä on tapahtunut. Ei niin mitään, elämä jatkuu entiseen malliin ja siispä haavin niistä ruokaa kaloille, jotka tulivat aivan pöpöröiksi kirpuista.
Killin poikaset eivät oikein hyvin saa kirppuja syödyksi, kirput on sen verran isoja ja vikkeliä. Poikasethan ovat nyt kaksiviikkoisia. Simp. constantiaen poikaset ovat kovia syömään, massut pömpöttää. Ovat oppineet hakemaan suojaa kasvistosta ja ovat n 1 cm pituisia, josta osa on vielä läpikuultavaa, varsinkin pyrstö.
Kuka osaa sanoa, kuinka isoon altaaseen ne ois hyvä siirtää parin viikon päästä, kun tuo 40 litraa alkaa olla jo nyt pieni. Niitä on edelleen ainakin yli sata, ei vaan pysty laskemaan niitä.

[annikki]

Simp. constanciaen poikaset saavat väriä, päivänvalossa selustassa alkaa näkyä vihertävän-kellertävän-rusehtavaa väriä ja mustat pisteet voimistuvat. Ovat oppineet tulemaan ruuan luokse ja osaavat töpeksiä kunnolla, jos ei ole mieleinen suupala. Ja osaavat väistää lappoletkua ja kauhaa niin, ettei tarvitse enää vaihtovedestä noukkia niitä takaisin.

A. australen poikaset kituvat, liikkuvat pohjalla, vain yhden kerran olen nähnyt poikasen uivan ylhäällä kasvistossa. Vaikka kituvat, kyllä niitä aina useampia näkee. Artemiaa saavat ja vettä vaihdetaan, tiedä sitten,voisko jotain enemmän tehdä.

[urmutti]

Moip! Onnea poikasista! Älä vielä huolestu. Minun täpliksillä toisen populaation poikaset liikkuvat ihan pohjalla ja toisen vain pinnalla. Syövät ja kasvavat samaan tahtiin kuitenkin. En sitten tiedä miksi on tuollainen ero käyttäytymisessä. Tai no toiset kutevat pohjahiekkaan ja toiset kasveihin,eli siinä kaiketi yhteys. Tosin en tiedä syytä siihenkään miksi saman lajin eri väriä edustavat kalat kutevat noin eri paikkaan. Kai noita kalasia on yhtä moneen lähtöön kun meitä pitäjiäkin. Eli tuo siis jos kuitenkin kasvavat ja syövät hyvin.

[annikki]

Olipa hyvä kuulla tuo urmutti. Ehkä niihin hiukkasen on tullut eloa viime päivinä, kun ovat olla möllöttäneet lähinnä paikoillaan. Kasvavatkin hissukseen, hitaammin kuin nuo annuaalit Simp. constanciaet. Vertaaminen saattaa hämärtää A australen lajikohtaista arviointia.

Eilen oli aikaa asettua lukemaan tuo santanaen osoittama imuroitava teos etelä-Amerikan annuaaleista. Se on todella hyvä opas aloittelijalle, ja luokittelut ja taulukot hyödyllisiä enemmänkin harrastaneelle. Suosittelen, jos nuo lajit kiinnostavat.
Se on siis tuolla: http://dkg.killi.org/arbeitsgruppen/cyn ... lifish.pdf.

[annikki]

Vesitin eilen N. steinfortin turvesatsin uudelleen, kun kuukausi ensimmäisestä yrityksestä, josta ei tullut yhtään poikasta, on kulunut. Tämä kerta on tuottoisampi, sillä tänään illansuussa pyst yin näkemään joitakin poikasia, ehkäpä niitä on kaikkiaan n kymmenen.

A. australe goldit ja Simp. constanciaet kasvavat ja vahvistuvat.

[annikki]

N. steinfortiija on nyt selvinnyt viisi pirteää yksilöä hengissä ja toivottavasti ne kasvavat isoiksi ja toivottavasti niissä oisi kumpaakin sukupuolta. Nuo viisi ovat tosi kovia mussuttamaan likoeläimiä (liotettu semmosista kuivista pökäleistä). Artemian nauplioitakin on ollut tarjolla. - Ja oli ne yhden vrk:n paastollakin, kun olin reissussa.

[annikki]

Nyyyh, vain kolme pirteää jäljellä. Oiskohan ollut liikaa ruokaa ja sitten pilaantunutta vettä!?

Edit. 5.9.7:
Kolme sinnittelee edelleen. On se hiukka hassua noillekin omaa allasta perustaa, vain kolmelle, sillä eihän ne loputtomasti voi olla tuossa muovikipossakaan. - Laittaisinko ne altaaseen poikasverkkoon, jotta pysyvät erillään aikakin sen aikaa, että oppii ne muista kaloista erottamaan.
Sitten nämä nothothan tarviivat sitä suolaakin, joka taas mutkistaa asiaa. Pitää miettiä tätä vielä, kun muut nothot ovat olleet jo toista vuotta ilman suolaa, hyvällä onnella saamatta sitä loista.

Ja olenpa sitten liittynyt skandinaaviseen killiseuraan! Jippii.

[annikki]

A.australet alkavat selvästi ottaa kontaktia lajitovereihin, ihan pikkujahtaamista jopa. Rohkenenko sanoa, että nyt tuntuvat olevan nämä poikaset kuin elämässä kiinni. - Se mitä niissä vähän väriä on , on kyllä keltaista. Tosin pyrstönpuoleinen puolikas poikasesta on edelleen lähinnä läpinäkyvää/väritöntä.

Sekä näille australeille kuin myös Simp. constanciaen poikasille olöen kokeillut antaa teollista muonaa artemian ohella. Seran minirakeet menevät, samoin lasiin kiinnitettävät tabut. NLS:n grow on liian suuri rakeista, vaikka kuinka yrittäisi jauhaa sitä pienemmäksi. Vesikirput ovat pelottavia tai osalle liian suuria syötäväksi.