Turkulaisten akvaarioharrastajien höpötykset

[Mauiwee]

Pintakaloilla tarkoitin tossa kyllä niitä keskiveden kalojakin. Anteeksi vain aloittelijamainen epämääräisyyteni.
Mut jokatapauksessa toi kalamäärä on muutenki liikaa. Jos nyrkkisääntönä pidetään sitä että 1cm kalaa yhtä vesilitraa kohti ni sulla on suunnitelmissa melkeen tuplat mitä ton säännön mukaan on suotavaa.

[They2]

Joo. No, ostan vaikka ensin tollaset 20 kappaletta, niin näkee sitten miten käyttäytyy. Jos ne on arkoja, niin harkitsen niiden lisää ostamista.
Mitä mieltä olet kääpiömonnisista? Paljon niitä voisi ottaa?

[Mauiwee]

Mä ottaisin niitäkin alkuun 10-15 ja kattoisin sitten miltä näyttää. Mä nyt en tykkää ostaa kaloja hirmusesti kerralla.. en tie miksi.. Tääkin oli taas mun mielipide. Jokainen tyylillään.
Mulla oli itellä ensin 6 kääpiömonnista (84 litraisessa) ja se oli ehdottomasti liian vähän. Ostin 4 lisää ja ovat nyt tosi rohkeita. Nyt niitä on ainakin 12 kun ovat kuteneet hyvää tahtia ja pari poikasta on kasvanut jo melkein puolen sentin mittaan

[marinum]

Joo. No, ostan vaikka ensin tollaset 20 kappaletta, niin näkee sitten miten käyttäytyy. Jos ne on arkoja, niin harkitsen niiden lisää ostamista.
Mitä mieltä olet kääpiömonnisista? Paljon niitä voisi ottaa?

128 litraiseen menee ihan hienosti sinineoneita vaikka 40 kpl, itsellä on 84 litraisessa saman kokoisia hehkutetroja vajaa 20 kpl ja ajattelin tuplata määrän vielä lähitulevaisuudessa. Sinineonit on arkoja kaloja jotka tuntevat olonsa turvallisemmaksi isommassa parvessa .

[Mauiwee]

Joo. No, ostan vaikka ensin tollaset 20 kappaletta, niin näkee sitten miten käyttäytyy. Jos ne on arkoja, niin harkitsen niiden lisää ostamista.
Mitä mieltä olet kääpiömonnisista? Paljon niitä voisi ottaa?

128 litraiseen menee ihan hienosti sinineoneita vaikka 40 kpl, itsellä on 84 litraisessa saman kokoisia hehkutetroja vajaa 20 kpl ja ajattelin tuplata määrän vielä lähitulevaisuudessa. Sinineonit on arkoja kaloja jotka tuntevat olonsa turvallisemmaksi isommassa parvessa .

Meneehän niitä, mutta 40-50 sinineonia, 2 keltakäppänää, 10 ottoa ja 30-40 kääpiömonnista on ainaki kokonaisuudessaan liikaa. Ja tosiaan toi 20 oli vaan mun mielipide, koska en tykkää altaasta mis on hirmunen määrä kaloja.

[Aqualung]

Tuo cm kalaa per litra tilavuutta on muuten aika erinomaisen vanhentunut tapa kalaston ja sen määrän valintaan. Pitäisi ottaa huomioon ennemminkin kalan seurantarve, vesikerros ja lisäksi vielä altaan muoto (>tilavuus) ja suodatus sekä realistinen hoitotaso.

[Mauiwee]

Mihinkään ei voi siis enää luottaa. Varjon kirjassa on muistaakseni tuosta vähän muokattu kalan kokoon verrattavissa oleva vesimäärän tarve. Se on kuitenkin 2007 painettu kirja?

[They2]

Mä nyt en tykkää ostaa kaloja hirmusesti kerralla.. en tie miksi..

En itsekään tykkää ostaa kerralla suuria määriä kaloja, jos tulee kuljetuksen aikana ongelmia, niin koko satsi voi kuolla.

Meneehän niitä, mutta 40-50 sinineonia, 2 keltakäppänää, 10 ottoa ja 30-40 kääpiömonnista on ainaki kokonaisuudessaan liikaa.

Kuulostaahan tuo paljolta, mutta kalat kuitenkin suht pieniä. Ostan vähitellen, niin sitten näen, milloin tulee liikaa ja mikä määrä riittää.

Sinineonit on arkoja kaloja jotka tuntevat olonsa turvallisemmaksi isommassa parvessa .

Joo, siksi haluaisinkin ison parven.

Tuo cm kalaa per litra tilavuutta on muuten aika erinomaisen vanhentunut tapa kalaston ja sen määrän valintaan.

Totta, jos tuota sokeana seuraa, niin voisi muka laittaa 100 litraiseen altaaseen pari isompaa kultakalaa.

....vesikerros....

Tuo on tärkeää. Häiritsevätkö muka tapparakalat monnisia tonkimalla parvessa pohjahiekkaa? Vai uivatko monnit kokoajan pinnantuntumassa häiritsemässä seeprakaloja? Vesikerrosta olen täällä itsekin monelle tuputtanut, koska jos haluaa käyttää sentti per kala laskukaavaa, altaan tasona ajattelu on erittäin tärkeää. Tavallaanhan tuolloin voisi hankkia pelkkiä pintakaloja, ja akva olisi silloin muka täynnä, mutta keskikerros ja pohja ovat kokonaan tyhjiä ja ne pintakalat kuin sillit purkissa.

Varjon kirjassa on muistaakseni tuosta vähän muokattu kalan kokoon verrattavissa oleva vesimäärän tarve. Se on kuitenkin 2007 painettu kirja?

On siinä. Mielestäni tuo laskukaavajuttu on ihan turha, siitä saa niin väärän käsityksen. Muistaakseni kuitenkin kirjassa luki, että sentti per litra pitää suhteuttaa kalan kokoon, isommalla kalalla suhde voi olla 10 senttiä per litra, ja pienellä rasboralla vaikka 0.2 senttiä. Nuo oli siis esimerkkejä, mutta varmaan ymmärsitte.

[suski-87]

Etenkin tuo altaan muodon huomioiminen ja sen suhteuttaminen kalojen elintapaan monelta unohtuu, kun tuijotetaan liikaa litroja. Vaikka litramäärä olisi täsmälleen sama, on esimerkiksi monnisia ajatellen täysin eri asia onko allas 50*50*60cm kuutio, vai laakea 100*50*30cm allas. Jälkimmäiseen mahtuu helposti vähintään tuplaten monnisia ensimmäiseen verraten. Samaten altaan sisustus vaikuttaa osien kalojen kohdalla siihen, kuinka paljon niitä samaan altaaseen sopii; esimerkiksi joillekin reviirikaloille sopivien kantojen ja kolojen määrä voi olla hyvinkin paljon litroja keskeisempää. Minimiallaskokojen ilmoittamisessa litroina ja noissa laskukaavoissa helposti ongelmaksi muodostuu se, että ne eivät huomioi eri kalalajien vaatimuksia altaan pinta-alan, pituuden tai korkeuden suhteen (tai sitten juuri noita vesikerroksia ja seurantarvetta). Ja siitä seurauksena moni kala päätyy sopimattomaan altaaseen, kun esimerkiksi lehtikalan kohdalla ei osata huomioida kuinka korkeanmallisesta kalasta on kyse kun tuijotetaan vain sen vaatimaa litramäärää, vaikka edes parimetrinen monisataalitrainen allas ei lehtikalalle oikein riitä, jos altaalla on korkeutta vain 40cm, josta siitäkin osan vie hiekka ja somisteet.

Ehkä kaloillakin pitäisi siirtyä puhumaan litrojen ohella myös sopivan asumuksen mitoista. Jyrsijöillähän kun aina korostetaan sitä, etteivät vain ne litrat kerro terran sopivuudesta, vaan myös se muoto. Vähän samahan se on kaloillakin, kun eivät nekään läheskään kaikki koko altaan vesitilavuutta hyödynnä. Ja onhan noita keskeisimpiä mittoja jo alettukin osien lajien kohdalla käyttää: lehtikaloilla korostetaan altaan minimikorkeutta ja leväbarbeilla altaan pituutta.

[Angel86]

Hyvin ovat lehtikalat ja helmirihmat pärjänneet samassa altaassa tähän asti Kalojen määrä on lähinnä mielipide kysymys esim. kaikki ei tykkää, että allas kuhisee kaloja.

[They2]

Suski-87, samaa mieltä kanssasi.

[Mauiwee]

En mäkään nyt niin idiootti ole, että kultakalan laittaisin senttien perusteella pikkupurkkiin.
Mut siinä sentti per litra hommassa on varmaankin myös huomioitu altaan hoito. Jos on sitä enemmän kaloja niin hoitoon tarttee panostaa enemmän tai jotain. En minä tiedä..
Edelleen. Ilmaisin vain mielipiteeni, eli minkä verran kaloja minä haluan omaan altaaseeni ottaa. Jos joku haluaa monta kalaa altaaseensa niin se on sitten hänen asiansa.

[They2]

En nyt Mauiwee viitannut sinuun, jos nyt käsitit väärin. Tarkoitin tuolla sitä, että en todellakaan tykkää tuosta säännöstä. Aloittelijat saavat vain väärinkäsityksen. Olen samaa mieltä kanssasi, että akva ei saisi olla liian täynnä, muutenkin hoito on silloin vaikeampaa.

OT. Kukaan haluaa pieniä jaavansaniaisia. Haluaisin päästä noista eroon joten lahjotan ne. Ei ole isoja, ja jotkut lehdet reikäisiä, mutta kasvavat kyllä.

[Mauiwee]

Yksi kääpiömonnisvauveli on jo kasvanu niin isoksi että alkaa aikuisvärit pikkuhiljaa kehittyä. Vaakaraita on jo heikosti havaittavissa.
Jostain netistä luin, että nuo kutevat keväisin mutta täällä ne on puskenu kutua jo monta viikkoa. Ensin palleroita löytyi jaavansaniaisesta, mutta nyt ne on liimannu niitä jo laseihin. Yksi pallero on keskellä etulasia
On nuo kyllä niin hienoja otuksia. Puna-aaveet taas on tyhmiä ku ne ei kutenu.

[Jykke]

Oletko tilannut malaweja Uuden Akvaarion kautta? Itse mietin vielä Akvaariopisteen ja Uuden Akvaarion välillä. Akvaariopisteestä olet saanut kuitenkin terveitä kaloja eikä mitään ongelmia ole ilmennyt?

En ole tilannut Uuden Akvaarion kautta kaloja ja Akvaariopisteen kalat ovat olleet terveitä ja hyvin on mennyt ja tilasi hän minulle yhden malawi ukkelin, kun sellainen multa kuoli niin sain tytöille uuden sulhon.

Ollaan muuten saatu ketjuun jo 50 sivua tekstiä ja ketju on avattu 14.9. tänä vuonna joten aika haipakkaa on tekstiä tullut.

[bj]

Etenkin tuo altaan muodon huomioiminen ja sen suhteuttaminen kalojen elintapaan monelta unohtuu, kun tuijotetaan liikaa litroja. Vaikka litramäärä olisi täsmälleen sama, on esimerkiksi monnisia ajatellen täysin eri asia onko allas 50*50*60cm kuutio, vai laakea 100*50*30cm allas. Jälkimmäiseen mahtuu helposti vähintään tuplaten monnisia ensimmäiseen verraten. Samaten altaan sisustus vaikuttaa osien kalojen kohdalla siihen, kuinka paljon niitä samaan altaaseen sopii; esimerkiksi joillekin reviirikaloille sopivien kantojen ja kolojen määrä voi olla hyvinkin paljon litroja keskeisempää. Minimiallaskokojen ilmoittamisessa litroina ja noissa laskukaavoissa helposti ongelmaksi muodostuu se, että ne eivät huomioi eri kalalajien vaatimuksia altaan pinta-alan, pituuden tai korkeuden suhteen (tai sitten juuri noita vesikerroksia ja seurantarvetta). Ja siitä seurauksena moni kala päätyy sopimattomaan altaaseen, kun esimerkiksi lehtikalan kohdalla ei osata huomioida kuinka korkeanmallisesta kalasta on kyse kun tuijotetaan vain sen vaatimaa litramäärää, vaikka edes parimetrinen monisataalitrainen allas ei lehtikalalle oikein riitä, jos altaalla on korkeutta vain 40cm, josta siitäkin osan vie hiekka ja somisteet.

Ehkä kaloillakin pitäisi siirtyä puhumaan litrojen ohella myös sopivan asumuksen mitoista. Jyrsijöillähän kun aina korostetaan sitä, etteivät vain ne litrat kerro terran sopivuudesta, vaan myös se muoto. Vähän samahan se on kaloillakin, kun eivät nekään läheskään kaikki koko altaan vesitilavuutta hyödynnä. Ja onhan noita keskeisimpiä mittoja jo alettukin osien lajien kohdalla käyttää: lehtikaloilla korostetaan altaan minimikorkeutta ja leväbarbeilla altaan pituutta.

Kylhän nuo sentti per litra -mitat osin tulee siitäkin, et paljonko kalat kuormittaa vettä. Ettei sitä ny ihan pidä unohtaa, et altaan voi tunkea tupaten täyteen, jos vaan kalat sopii olemaan. Suodatus ja vedenvaihtojen määrä ratkaisee paljolti kanssa.

Lisään vielä, että nykyään, kun vettä vaihdetaan viikottain, kaloja meneekin kenties enempi kuin aiemmin, kerran kuukaudessa suoritetuilla vedenvaihdoilla joskus 80-luvulla .

[suski-87]

Lisään vielä, että nykyään, kun vettä vaihdetaan viikottain, kaloja meneekin kenties enempi kuin aiemmin, kerran kuukaudessa suoritetuilla vedenvaihdoilla joskus 80-luvulla .

Tuohon voi osaltaan vaikuttaa myös vedenvaihtomäärät, kun jotkut suosittelevat vaihtamaan ihan 40-50% vesimäärästä, kun ei ne bakteerit siinä vedessä elä vaan pinnoilla. Meillä vain ainakin hanavesi poikkeaa niin voimakkaasti akvaariovedestä arvoiltaan, että vaikka käytössä on vedenparannusaine ja turveuute, niin ei sitä kyllä uskaltaisi lähteä puolta vedestä vaihtamaan. Vaan mieluummin tekee sitten pienempiä vaihtoja niin että erilaista vettä tulee kerralla vähemmän. Toki sitten on asia eri, mikäli hanaveden ja altaan arvot ovat lähempänä toisiaan (tai käyttäisi jotain turveuutetta tehokkaampia tapoja hanaveden ph:n laskuun). Mutta sillä erolla mikä tämän asunnon hanavedellä ja omalla altaalla on, niin viikottaiset reilut vedenvaihdot voisivat olla kaloile aika huomattavakin stressitekijä.

Toki isompi kalamäärä kuormittaa allasta enemmän ja tekee altaasta herkemmän, eli esimerkiksi suodatuksen ja vedenvaihtojen kanssa tulee olla tarkempina etteivät vesiarvot käänny huonoiksi. Itsekin pidän omassa altaassa litroihin nähden niukahkosta kalastosta yhdistettynä runsaateen kasvillisuuteen, juuri sen takia ettei esimerkiksi vedenvaihdot ole niin päivän päälle tarkkoja.

[bj]

Jee, se on tämä turkulainen vesi... mä olen ennenkin manannut tätä palstalla . Kun täällä on johtoveden sähkönjohtokyky aina liki kahta ja puolta sataa, ni ei ole kovin hyvä ja myös pH on korkea. Tässä viikolla mittari näytti lukemaa 290 ja kuulemma on joskus vieläkin paljonkin suurempi. Oikeastaan täällä kannattaisi aina ennen vaihtoa mitata tuo kraanavesi, kun joskus on mun vakikauppiaan kertoman mukaan ollut hetkellisesti semmoista mömmöä, et kalat on kupsahdellut sitten. Mun edellisessä asuinpaikassa sähkönjohtokyvyn lukema oli 90, ni on siinä eroa. Mä vaihdoinkin alkuun vanhaan tapaan yli puolen vuotta vettä entiseen tyyliin eli puolet kerrallaan viikottain. Herkimmistä kaloista aina muutaman päivän päästä joku tippui. Viime keväänä aloin kokeilla vaihtaa tasan kolmannes ja siitä asti ne herkätkin lajit on pysyneet hegissä. Ja hyvin tuo määrä on riittänyt, kun nykysysteemeillä vaihto on kuitenkin viikottaista. Tällä määrällä ei tule kalojen kannalta liian isoa heittoa veteen. Jos muuttaminen olis yksinkertaisempaa, ehkä muuttaisin takaisin Kaarinan puolelle.

[suski-87]

Meilläkin on pari hunarihmakalaa kuollut vedenvaihtojen jälkeen, ja naapurilta on mennyt kääpiörihmoja. Onneksi ei nyt pitkään aikaan, mutta vedenvaihdotkin on tullut pidettyä pieninä.

[They2]

Kyllä varmaan tuohon vesijuttuun tulee parannusta, kun Turun seutukin alkaa käyttää pohjavettä, tai siis tekopohjavettä parin vuoden sisällä. Täällä Liedon ja Kaarinan suunnassahan nyt on kokoajan tullut oikeaa pohjavettä. Kai se vesi on parempaa kuin Aurajoen vesi?

[Tankero]

Miten tuo sähkönjohtamisarvo vaikuttaa akvaariossa? Kyselee tyhmä...

[They2]

Mitä enemmän veteen on liuennut metalleja, suoloja yms. muita aineita, sitä sähkönjohtavampi vesi on. Siis tavallaan mitä ''likaisempi'' vesi, sitä isompi sähkönjohtavuusarvo.

[Tankero]

Mitä enemmän veteen on liuennut metalleja, suoloja yms. muita aineita, sitä sähkönjohtavampi vesi on. Siis tavallaan mitä ''likaisempi'' vesi, sitä isompi sähkönjohtavuusarvo.

ok

[Mimosa X]

Heips vaan kaikki muut turkulaiset akvaristit!

Käytättekö kaikki vedenparannusainetta tämän kuuluisan vetemme kanssa? Mä olen aina käyttänyt, mutta joskus törmäsin akvaariokonkariin jossain palstalla, joka vaati "todisteita" siitä että miksi meidän vesijohtovetemme tarvitsee ehdottomasti vedenparannusainetta. Ei kuulema ole koskaan sitä käyttänyt, eikä ole ollut ongelmia akvaarion kanssa.
Itse olen ollut siinä uskossa että vesi on niin käsiteltyä ettei se voi sopia sellaisenaan sekoitettavaksi akvaarioveteen. Kloramiinia olen kuullut siinä olevan, mutta senkin joku kumosi ettei olisi. Hmm. ?
Onko muuten jotain yleistä tietoa siitä, mikä tai mitkä vedenparannusaineet on toimivia tämän meidän vetemme kanssa? Meillä nyt käytössä Jbl.n Biotopol. Hyvä tuote siitä että sitä saa täyttöpakkauksessa , jota ei tarvitse edes välttämättä mihinkään tyhjentää. Pussissa kun on korkki ja pysyy pystyssä. Huomattavasti edullisempikin kuin se muovipullo.

Meikäläisen 37 litrainen tulisukarapula on nyt tyhjillään. Mietin että uskaltaisinko itse vaihtaa siihen silikonit..

[They2]

Riippuu varmaan mikä paikkakunta. Esim Turussahan juomavesi tulee vielä Aurajoesta, joten kloramiinilla varmaan edelleen puhdistetaan vettä. Liedossa, Kaarinassa, yms. ympäristökunnissa vesi on tällä hetkellä vielä puhdasta pohjavettä ensi vuoden alkuun saakka, muistaakseni, joten kloramiinia ei ole, mutta putkista voi tulla metalleja, jotka vahingollisia kaloille ja bakuille. SIlloin vedenparannusainetta pitää käyttää niiden sitomiseen.