Ennen olin myös näitä "en karanteenaa kaloja" - ihmisiä mutta nyt kun olen kantapään kautta oppinut niin kyllä vain karanteenaan joka helvetin sintin vaikka yksitellen mutta allasta en enään rupea virkon ässällä putsaamaan.
Viiden vuoden aikana olen käyttänyt yhteensä 4 pulloa hiilaria
Nestehiiltä en harrasta: tappaa vain kasvit
Vedenparannusainetta käytän jos on ylimääräistä rahaa mitä useimmiten ei ole.
Sitten näihin tunnustuksiin:
-Olen kiehauttanut yli 4cm kaloja 3 kpl, koska minusta ei ollut katkaisemaan niiltä niskoja... Nyt myöhemmin raaskin leikata sinileuoilta päät irti.
-Olen jättänyt jättänyt monta kertaa kuolleen kalan akvaarioon ja odottanut kalojen tuhoavan sen
-Olen aloittanut harrastukseni 11-litraisella akvaariolla jossa asui miljoonakaloja ja partamonni. Akvaariossa ei ollut suodatinta ja valaisimena toimi pöytälamppu. Akvaariota ei luonnollisestikkaan kypsytetty ja joka viikko purin akvaarion ja pesin sen. Ihme kyllä kukaan ei kuollut ja akvaario toimi tosi hyvin. O_O Siitä sitten siirryttiin 25-litraseen (suodattimenkera) ja kardinaalikalat tulivat millien ja partiksen seuraksi. Seuraavaksi 42L -> 98L -> 250L.
-Joskus vedenvaihto väli on venähtänyt kuukauteen, sitä ei tapahdu onneksi kuin maks kerran vuodessa
-Minulla on ollut kaksi taistelukalaa 42-litraisessa huonolla menestyksellä, tappelivat koko ajan ja ei mennyt kauan kun kyllästyin siihen ja lopetin toisen.
-Olen kaapannut vahingossa sinileukojen kudun ja jättänyt sen kuiville
-Olen laittanut täyden lääkityksen vaikka altaassa oli piikkisilmiä (en lukenut ohjeta tarpeeksi tarkkaan ja siinä piikkisilmät vetivät kahdeksikkoa pari päivää)
-En ole pitänyt kansilaseja seeprakaloille vaikka olen tiennyt niiden pomppivan
-Minulla on ollut 3 platy koirasta 11-litran akvaariossa
-Olen kypsyttänyt akvaarion 2 kertaa elämässäni oikeaoppisesti ja lukuisat kerrat olen jättänyt kokonaan kypsyttämättä
-ruokin kaloja todella harvoin