ahven akvaariossa ?

[JJVi]

. Toinen mitä haluaisin koettaa on made

Loistotyypejä. Löytyy minkä tahansa madepitoisen vesistön rantakivien alta. Sellasia 5-10 senttisiä tyyppejä on plokattu... aina.
Hieman yllättävää käsikesyyntyminen, mutta hienoja hoidokkeja yhtä kaikki. Syövät kaikki kokoisensa ja sitä pienemmät akvaariosta.
Rock.

Joo juuri noin kaverikin oli tuon mateen hommannut. Hänellä oli ollut valkoinen pohjahiekka ja sanoi mateen värityksen muuttuneen sinertävän violetiksi tuota hiekkaa vasten.

[SPLASH]

Kukaan ei ole todistanut sairauksien leviämistä akvaariokaloista, eikä kukaan ole kommentoinut suurempaa tautiriskiä kuten akvaarioveden liruttamista vesiimme. Anteeksi jos mielestänne olen trolli. Voisoko joku vääntää rautalangasta miten ja mikä tauti voi hypätä ahvenen mukaan akvaariosta luonnonvesiimme? Ja onko siitä todisteita?

[hx]

. Toinen mitä haluaisin koettaa on made

Loistotyypejä. Löytyy minkä tahansa madepitoisen vesistön rantakivien alta. Sellasia 5-10 senttisiä tyyppejä on plokattu... aina.
Hieman yllättävää käsikesyyntyminen, mutta hienoja hoidokkeja yhtä kaikki. Syövät kaikki kokoisensa ja sitä pienemmät akvaariosta.
Rock.

Joo juuri noin kaverikin oli tuon mateen hommannut. Hänellä oli ollut valkoinen pohjahiekka ja sanoi mateen värityksen muuttuneen sinertävän violetiksi tuota hiekkaa vasten.

Tutkimattomia ovat matikoidemme tiet.

Muistaa vaan, että taimenen ohella matikka pirkules on Suomessa esiintyvistä kaloista herkin vesistöjen happamoitumiselle. Tai niin olen antanut itselleni kertoa.
Mun matikkapytyssä aikoinaan (20+ vuotta sitten) oli loppujen lopuksi yksi kala. Made.
En dumpannut sitä takaisin luonnonvesistöön.

[JJVi]

Kukaan ei ole todistanut sairauksien leviämistä akvaariokaloista, eikä kukaan ole kommentoinut suurempaa tautiriskiä kuten akvaarioveden liruttamista vesiimme. Anteeksi jos mielestänne olen trolli. Voisoko joku vääntää rautalangasta miten ja mikä tauti voi hypätä ahvenen mukaan akvaariosta luonnonvesiimme? Ja onko siitä todisteita?

Koska useammassa ketjussa on selkeästi osoitettu että suomen kielen sanavarasto ei riitä siihen että ymmärtäisit jotain muuta kuin omia päätelmiäsi, en oikein jaksa uskoa että kohtuullinen määrä rautalankaakaan siihen riittää. Rautalangan käyttö tässä tapauksessa on pelkkää rautalangan tuhlaamista, säästetään sitä heille jotka sitä ansaitsevat.

[jollyroger]

Jep.
Miksi ihmeessä palauttaisin espoonjokeen kovalla tuskalla sieltä ongitut veijarit? Kyllä ne tämän talon sisällä tulee pysymään ihan varmasti. Made mulla on kanssa käynyt mielessä ja mitenköhän mahtaa olla tuon espoonlahden suolaisuuden kanssa. Olen miettinyt sitä, että voisikohan kokeilla ottaa sieltä kaloja ja laittaa täysin makeaan veteen? Espoonlahden suolapitoisuus on kuitenkin todella vähäinen ja kalat tod. näk. saa välillä joista ihan täysin suolatontakin vettä "hengiteltäväksi".

[Mari Kurki]

Koko Itämeri on niin vähäsuolainen, että sieltä pyydystetyjä kaloja voi pitää myös makeassa vedessä. Onnea matikan metsästykselle

[memma]

Kotomaassa esiintyvistä kalataudeista kiinnostuneiden kannattaa selailla sellaista opusta kuin Terve kala -Tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito; Rahkonen, Vennerström, Rintamäki-Kinnunen, Kannel. Kirjoittajat työskentelevät Oulun yliopistolla, Evirassa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella. Kirja on kirjoitettu siis viljelykalojen pidon näkökulmasta, ja allaskaloissahan taudit helposti jylläävätkin johtuen suurista kalatiheyksistä, stressistä jne. (Kuten akvaariossakin).

Kuitenkin, kirjassa mainitaan vallan paljon akvaristille tuttuja kalatauteja ja loisia ja niiden sukuja. Esimerkkinä erilaisista loisista valkopilkkutauti (Ichthyophthirius multifiliis), Ichthyobodo necator, Chilodonella, Trichodina, Hexamita salmonis, Henneguya zschokkei, Gyrodactylus salaris, Dactylogyrus, Diplostomum. Lisäksi mainitaan näiden esiintyminen luonnonvesissä Suomessa. Monien noista todetaan pärjäävän jopa alle 1 asteen lämpötiloissa, mutta luonnollisestikin ne iloitsevat korkeammista lämpötiloista. Bakteereista voi akvaristi olla kuullut ainakin flavobakteeri-suvusta, sienitaudeista taas mainittiin ainakin Ichthyosporidium.

Jotenka tautien ja loisten suhteen paljon akvaristille tuttuja lajeja ja sukuja vesissämme esiintyy. Tämä sitten varmasti antaa jolle kulle hyvän syyn huoletta kipata trooppisessa akvaariossa pidetyt kalat luontoon. Kannattaa kuitenkin huomioida, että noihin luonnossamme esiintyvinä mainittuihin sukuihin sisältyy monasti vallan useita lajeja. Trooppisten akvaariokalojen taudinaiheuttajat voivat siis olla myös vain kotomaisten lajiemme lähisukuisia lajeja, joita ei ainakaan vielä tavata meillä. En tiedä, mikä estäisi jonkin trooppisen lähisukuisen lajin menestymisen luonnonvesissämme, vai estäisikö aina mikään. Kannattaa myös pohtia, miten paljon tautien aiheuttajien virulenssi on "jalostunut" akvaariokalakasvatuksessa ja -harrastuksessa ja miten ne voivat vaikka mahdollisten lääkintöjen takia erota luonnon populaatioissa esiintyvistä pöpöistä. Vaikkapa ihan siellä tropiikissakin. Mykobakteereja (kalatubi) kirja ei muistaakseni mainitse lainkaan?

Valitettavasti kirja ei anna vastausta sellaisiin kysymyksiin, kuin millä todennäköisyydellä trooppinen akvaariokala tai sellaisen kanssa tekemisissä ollut muu kala aiheuttaa taudin kulkeutumisen luontoon. Jotenka voinkin päättää trollin ruokkimisen tähän

[narm]

Täälläkin vaan tapellaan...kasvakaahan jo aikuisiksi .Siitä ahvenesta saa hyvää safkaa,kunhan kasvaa...

[annek]

Jos niitä siirrellään vesiimme, ennemmin tai myöhemmin joku tänne sopeutuu. Sen jälkeen sitä ei enää pois saa, eikä enää auta vaikka sinäkin alkaisit uskoa. Tästä on tuhansittain ja tuhansittain esimerkkejä kaikkialta maailmasta, valitettavasti.

Jep. Ja nämä perusasiat käytiin kyllä läpi jo ihan esimmäisillä vuosikursseilla.

Memman viestissä paljon hyvää asiaa.

[Ruma mies]

... MITÄ HELV*TIN HYÖTYÄ ON PÄÄSTÄÄ VAPAAKSI TROOPPISTEN KALOJEN KANSSA OLLUT SUOMEN YLEISIN KALALAJI JOS SIINÄ ON OLEMASSA PIENIKIN RISKI ETTÄ SE TARTUTTAA KOTOPERÄISIÄ KALOJA. Yhdeksän A-W vuoteni käytin ensimmäisen kerran HUUTAMISTA, toivon että annetaan anteeksi koska jokin raja käsittämätön idiotismin suhteen ylitettiin. Selvennän nyt vielä rumalle miehelle ja plättikselle että tämä viimeinen ei ollut kysymys, enkä toivo teiltä minkäänlaista vastausta sen suhteen.

Tarkoitukseni ei ollut enää jatkaa tähän ketjuun kirjoittamista, mutta tämä suorastaan pakottaa vastaamaan (suomalainen vastaa, kun ei kysytä, ja vastaa sitäkin varmemmin, jos kielletään vastaamasta).

Ei siinä tietenkään ole mitään hyötyä. Olet varmaan lukenut kirjoitukseni huonosti, jos olet saanut sen käsityksen, että luulisin siitä olevan jotain hyötyä. Minä rehellisesti ja aidosti yritin selvittää, kuinka suuri todennäköisyys on sellaisen taudin leviämiselle, jota ei Suomessa ennestään ole.

Johtopäätökseni eroaa sinun johtopäätöksestäsi, mutta voit silti nukkua yösi rauhassa. Jos otan ahvenen akvaarioon, en päästä sitä vapaaksi. Mökkijärvessäni on pikkukalaa muutenkin kompostoitavaksi asti.

[iktys]

Moi vaan

Olihan niin pitkä ja runsaasti rönsyilevä ketju että saattoi jäädä minulta huomaamatta oliko tämä linkki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080470

mukana mutta tuossa Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 470/2008 (kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustaminen) sanotaan mm. että koristevesieläinten kasvattaminen ja siirtäminen eivät saa vaarantaa vesiviljelyeläinten tai luonnonvaraisten vesieläinten terveyttä. Muutoinkaan ei kalojen siiroilla ja istutuksilla saa aiheuttaa tautien leviämisen vaaraa. Eli tautipuolen perspektiivistä katsottuna sinun täytyisi varmistaa, että palautettavat kalat ovat terveitä, eivätkä kanna ja levitä kalojen tauteja mukanaan.

Kalastuslaki puolestaan kieltää kalakantojen istutuksen vesistöstä toiseen siirrettäessä kantaa, jota siellä ennestään ole. Eli ilman ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lupaa sitä ahventa ei saisi ainakaan eri järveen/vesistöön päästää.

Näin helpoksi elämä on meille tehty. Ei tarvitse kuin noudattaa lakeja niin ei tarvitse kantaa huolta pikkuasioista.