Aqua-Web

Akva pysyy hyvin kuosissa kun on suodatus kunnossa, happea riittää, ei ruoki liikaa. Ja jos on kasveja niin pysyy vielä paremmin pahat jutut pois

Mullakin on tippatestejä kun ovat hiton tarkkoja

Ja voithan vaihtaa 50 % uutta vettä tilalle vedenparannusaineiden kera . Näin vähenee ammot ja lienee sitten ok -homma:).

Jbl tipalla testaan. En oo ihan varma onko se 0,1 vai se pienin, jotain siitä välistä, hanavedellä sama tulos. Paketin taulukon mukaan alle seiskan ph:lla pitäisi olla 3 mg/l ammoa, jotta se olisi edes jotenkin haitallista. Tuntuu aika hurjalta määrältä, itse olisin jo huolissani jos sitä olisi noin paljon..

CaptainJake kirjoitti:Jbl tipalla testaan. En oo ihan varma onko se 0,1 vai se pienin, jotain siitä välistä, hanavedellä sama tulos. Paketin taulukon mukaan alle seiskan ph:lla pitäisi olla 3 mg/l ammoa, jotta se olisi edes jotenkin haitallista. Tuntuu aika hurjalta määrältä, itse olisin jo huolissani jos sitä olisi noin paljon..

Juu, lähemmäs nollaa pitäisi olla minusta:). Mutta hanavesi jos samaa, niin sitten varmasti ok:). Kun lisää paljon hanavettä, nitriittiä on tovin akvaariossa reilummin täällä Stadin suunnilla.

Tällä puolella tamperetta tulee 0,1 nitriittiä hanasta, onneks ei mitenkään mahottomasti.

Oivoi, rupesin siirtämään sisustusta vanhasta pytystä uuteen, niin oli partis saanu ihtesä kaivettua yöllä kiven alle ja litistyny sinne. Enpä ole ajatellut, että tuollaista voisi tapahtua.

^Mittaa varmuudeksi vesiarvot. Nimittäin partis änkeää kuolemaan ahtaisiin paikkoihin ja terveenä harvemmin kiven alle hiekkaan litistyy.

Ei mitään normaalista poikkeavaa, outo juttu.

ph 6,8
no2 <0,05
no3 5
nh4 <0,05
kh 2
gh 3

Vaikuttaa ihan hyvälle. Harmi partista . Vaikka partikset ovat sitkeähenkisiä, haalivat "takkareina", raadonsyöjinä sekä pohjan putsarina varmasti kaikenlaista...Mutta eipä noista voi tietää, mikä taustalla.

Harmi tosiaan, oli nimittäin meidän ensimmäinen koskaan hankittu kala. Noh, eipä tuolle mitään mahda.

Vielä vika tarkistus uudesta pytystä enneku rupee kalat siirtymään:

ph 7
no2 0,025-0,05
no3 5
nh4 0,05-0,1
gh 3
kh 2

ph,no2,nh4 himpun enemmän, kuin aamulla, koska vaihoin puolet vedestä joku tunti sitten.

Ehkä partiksella oli jo ikääkin linssissä. Vanhemmiten sairastuvat helpommin ja tulee kaikenlaista vaivaa -kuten meillä ihmisilläkin.

Minusta näyttää jo hyvälle:).

Siirrä ensin osa sitkeistä sisseistä, ettei kuormitus paukahda kerralla suureksi. Ja mittaa vesiarvot. Uskoisin, että akva on kypsä ja pörisee hyvin:).

Aika nuori yksilö oli vielä, reilun vuoden ikäinen.

Eilen meni osa kaloista kyytiin ja tänään loput.

ph 7
no2 0,025-0,05
nh4 0,05-0,1

Nyt vaan päivittäistä vesiarvojen tsekkailua ja maltillista ruokintaa. Myöhemmin kuvia!

Kokemukseni mukaan naaraspartikset ovat herkempiä kuin urokset. Harmillista tuo partis. Itse olen menettänyt yhden partiksen Capillaria -madon vuoksi. Fisun muuttui apaattiseksi ja karttoi seuraa - vaikka yleensä oli pirteä ja seurallinen. Havaitsin ulosteessa ohutta nauhaa, vaalea luiru. Lopulta fisu ei syönyt. Olisi pitänyt olla herkempi reaktio asiaan. Pistin bakulääkityksen, joka ei tehonnut ja lopulta kalalla selvästi mineraalipuutos ja evät rispaantuivat ja tuli rähjäiseksi ja laihtui. Pistin Camacell-kuurin, mutta liian myöhään. Olisi 3. päivä ja kala kuoli...mikroskopoin fisun. Hyvin ohut mato luikerteli suolistossa. Lääke vaikuttaa hitaasti sisäloisiin. Ja harmitti kyllä ja paljon. Nyttemmin olen herkkä vastaaville havainnoille ja kipot on madotettu läpikotaisin. Partikset minulla linssiluteita kaikki, joten havaitsen kyllä käytösmuutokset, koska tunnen ne melkoisen hyvin. Plekot taas tuubeissa osin, joten niiden käytösmuutokset voivat olla joskus myöhäistä havaita....Mutta eipä hysterinenkaan kannata olla...Itse madotan fisut säännöllisesti ja karanteenaan kokemukseni valossa niin, että pääkipot säästyvät mahdollisimman hyvin liikalääkitykseltä ja ongelmilta. Suosittelen:).

Nyt vain tarkkailua ja aliruokintaa. Fisujen käytös ja sen muutos paras indikaattori testien ohella. Siitä se lähtee. Sitten kalastosuunnittelemaan.

Kyllähän tässä alkaa kalastosuunnitelma olemaan jo aikalailla mallillaan. Riippuen vähän mitä on saatavilla. Lähinnä isompia kirjoahven pareja, 6 winemilleriä, plekoja ja parvet kirjo- sekä vihermonnisia.

Aika autiotahan tuolla on


Kasvikulmaus


Arkoja vielä uudessa kodissa, mutta ruoka ainakin maistuu!

Tarkoituksena tuo mattosuodattimen puoleinen reuna pitää kasveja ja pienempää virtausta, toiseen reunaan taas enemmänkin juurakoita ja kovempi virtaus. Pitää noiden kasvien juurien ympärille kiviä asetella niin saattavat pysyä pohjassa, kun winemillerit saapuvat.

Hieno kippo. Tilaa vielä paljon fisuille.

Millaiseen suodatusjärjestelmään päädyit suhteessa ulkosuodatin/mattosuodatin? Itse suosittelen edelleen, että ovat erillisiä ja kiertovesipumppu mattosuodattimen ja lasin väliin. Ulkkarit erillisenä.

No mie laitan ne erilleen, kunhan saan sen erillisen pumpun hankittua, toistaiseksi on ulkkari takana.

Itselläni oli ihan Compact 1000, Eheim. Halpa värkki. En jaksanut tehdä suuria laskelmia, toimi ihan ok. Laitoin ohutta ulkosuodatinletkua ulostuloon ja se mattosuodattimen läpi.

Toisen laitoin liian ylös, sillä veden vaihdossa piti sitten aina pysäyttää. Kun laittaa alemmaksi, niin ei tarvitse pysäytellä turhaan, kun vaihtaa vettä. Pohjallakin tarpeen virtaus.

ph 7
no2 <0,01
nh4 <0,05

Jeejee, homma pelittää tällä hetkellä hienosti. Ph vielä himpun korkea, pitää uudet kiljut laittaa porisemaan. Kalat alkaa pikkuhlijaa olla kotiutuneet uuteen purkkiinsa, hieman aristelevat vielä, mutta iltasella alkaa plekot ja monnisetkin olemaan näkösällä. Sain vanhan pytyn tyhjennettyä, kun tetrat käytiin hakemassa uuteen kotiin ja siitä sainkin viimesen ulkkarin tähän isompaan pyttyyn.


Tekniikka osio, pitää verhoilla tää alakerta, kunhan saa aikaseks.


Monninen


Monnisten iltakasa

Monniset on selkeimmin innoissaan uudesta pytystä. Jatkuvasti möyhiivät tuota hienoa hiekkaa ja surffailevat virtauksissa. Eilen tuli käytyä Tampereen akvaariokalassa, jossa myyjä totesi etteivät he myy helmikirjoahvenia ollenkaan, niiden agressiivisuuden vuoksi. Ja sattumalta taisin löytää seuraavan ahvenpariskunnan altaaseen, smaragdikirjoahvenen. Ois valmis kutupari tiedossa, jos/kun selviävät reikätaudista.

Kun monniset uuteen kippoon, kutua usein luvassa. Jos kiinnostaa sitä keräillä, kannattaa seurailla ja napsia kutu talteen poikasverkkohäkkiin kipon laidalle ilmastimen kera.

Tarkkana sairaiden kalojen kanssa, ettei kippoon tule kutsumattomia vieraita.

Pitää koittaa seurailla, jos vaikka kutua tulisi. Olisihan tuo aika mahtavaa, varsinkin jos saisi poikasia kasvatettua! Pitää tosiaan olla tarkkana niiden smaragdien kansaa, akvaariokalan myyjä vaikutti kyllä todella ammattitaitoiselta!

Kirjomonnisen kuteminen akvaariossa on harvinaista. Moni olisi varmasti kiinnostunut vesiarvoista ja muista spekseistä, jos noin tapahtuisi.

Näinhän se on, enkä usko, että tapahtuu, mut seuraillaan nyt kuitenkin!

^ Ok, kirjomonninen tosiaan hieman haastavampi kudetettava:). Jengillä tilaa temmeltää ja kikertää laumassa. Mukavaa katseltavaa varmasti. Itse pidän myös monnisia indikaattorilajeina, jos pohjalla on huonosti happea tai alkavat kiepsahdella ja hieroskella itseään ohimennen. Tietysti jos olla möllöttävät, toinen huolestumisen aihe:).

Kuvapläjäys, kun kaloilla alkaa muuttojännitys helpottamaan!


Ruoka-ajan vauhtivaihde


Albiinotummaleväpleko "Ruoste"




Taitaahan tuo uusi koti kelvata lehtiksillekkin.