190 litraisen kalasto (oli: Kalasto apua.)

[weemano]

Tässä ollaan nyt kahden vaiheilla akvaarion perustamisessa: perustaakko lämmin, valoisa ja rehevä akvaario kaloille, vai salamanteri akvaario.

Salamanteri tietous on jo takataskussa, mutta hieman houkuttaisi tuo aivan normaali seura-akvaario.

Tilanne siis tämä:

akvaarion koko: 190 litraa (120cmx34cmx45cm)
Valo: kirkas kasviloisteputki
Vesi: Melko kova, rautapitoinen kaivovesi
Lämpötila normaalisti: +20 asetta
Pohjamateriaali: hieno kvartsihiekka (puhallushiekkaa)


Akvaarioon muuttaisi teleskooppisilmäinen kultakalamme ja piikkisilmä jolle hankinnassa kaveri.
Myös pari levabarbia olisi hankinnassa.
Muu kalasto on täysin auki.
Haluaisin akvaariosta eläväisen meillyttävän katsella.
Kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan.

[f_isu]

Leväbarbille ja kultakalalle allas on liian pieni.
Onko sinulla altaassa lämmitin? Piikkisilmille lämpösuositus on 24->.
Kuinka paljon (lukuina) on melko kova vesi?

[Höpötys]

Unohda kultakala ja levikset, kuten jo kerrottiin allas on liian pieni niille. Tee tuosta salamantereille koti ja laita lisäksi jokin keskiveden parvikala tuomaan liikettä altaaseen.

[Sophiru]

Suurin osa on jo sanottu, halusin vaan lisätä sen että piikkisilmät viihtyvät parvessa, eli minimi on neljä, tuon kokoisessa voisi pistää ainakin kuusi piikkisilmää. Mutta jos pistät sinne altaaseen salamantereita niin altaan lämpö on varmaan liian kylmä piikkisilmille, käsittääkseni salamanterit elävät kylmässä vedessä? En ole tästä asiasta ihan varma, ku en tiedä salamantereista paljon...

[miljoonakala84]

Unohda kultakala ja levikset, kuten jo kerrottiin allas on liian pieni niille. Tee tuosta salamantereille koti ja laita lisäksi jokin keskiveden parvikala tuomaan liikettä altaaseen.

Noita sammakkoeläimiä ja kaloja ei saa laittaa samaan akvaarioon, koska eivät pärjaa keskenään.

[weemano]

Juuri meinasin itsekin mainita että se on jokotai.
Eli joko salamanteri/sammakko eläimiä tai kaloja, eivät missään nimessä samaan purkkiin sovellu.
Kala-altaan puolelle on kallistumassa ihan sen vuoksi kun vesi on liian lämmintä.
Lämmitintä meillä ei siis ole koettu tarpeelliseksi koska vesi on aina yli 20 asteista lämpimän huoneilman vuoksi (jos on alle 25 lämpötila: paleltaa).

Miten akvaariokirjat suosittelevat leväbarbeja jopa 60-litran akvaarioihin jos 120cm pitkä tankki on liian pieni?
Tässä ei nyt oikein tiedä mitä uskoa.

kultakala on tankkiini muuttamassa alakerran akvaariosta, kuten muös yksin jäänyt piikkisilmä.
Kultakala lähtee kyllä uuteen kotiin kunhan saavuttaa 10cm mitan.

Vettä meillä ei ole juuri mitattu enää pitkiin aikoihin, mutta ainakin miljoonakalat, taistelukala, kirsikkatetrat, partamonnit ovat meillä menestyneet hienosti.

Ja vielä tietoa tuosta kultakalasta: se on teleskooppisilmä, pituutta noin 7cm pyrstöineen. On terve ja elämäniloinen.
Joskus vuosi sitten ajautui akvaarioomme "väliaikaisesti" ja siellä asustaa yhä. :/

[Sophiru]

Mitä kirjallisuutta olet lukenut? Kuulostaa aika vanhalta tiedolta se, että leväbarbeja voisi pistää 60 litraiseen. Leväbarbeille suositaan Helsingin Akvaariokeskuksen sivulla n 300 litran akvaario ainakin, ja leväbarbitkin viihtyy parvessa.

[weemano]

Muutamankin kirjan lukaisin..
Pitänee turvaantua ihan rehellisesti netin tietoihin..

Mutta mitäs sitten tuonne tankkiin syömään tupsulevät pois?

[Malys]

Jep, komppaan muita. Ei leviksiä noin pieneen. Niistä kasvaa isoja (omista isoin on ainakin 12cm pitkä (muistikuva-arvio) ja massaltaan vastaa paria nakkia) ja ovat todella nopeita uimareita. Oma 125cm pitkä allas näyttää liian lyhyeltä noille.

Jos kirjallisuutta lukee, niin kannattaa enemmin uskoa kirjoja, jotka on kirjoitettu 2000-luvulla. Kalojen tilasuositukset ovat muuttuneet todella paljon vuosien varrella. Markku Varjon uusin Akvaariokalat-kirja on erinomainen tiedonlähde, se kannattaa hommata ihan omaksi.

Tupsuleviä voi yrittää hävittää hiilidioksidilannoituksella.

[f_isu]

Lämmitintä meillä ei siis ole koettu tarpeelliseksi koska vesi on aina yli 20 asteista lämpimän huoneilman vuoksi (jos on alle 25 lämpötila: paleltaa).

Lämmittimessä on se etu, että altaan lämpötila pysyy tasaisesti samana, eikä heittele kokoajan.

[weemano]

Meillä on pysynyt ihan tasaisena kun lämpötila on aina talossa päälle 23.
Ja vaihdettava vesikin yleensä lisätään huoneen lämpöisenä.
Aalakerran akvaario on sijoitettu olohuoneeseen lähelle hormia ja omani tuli vedottomaan nurkkaan, talon sisäseinää vasten.

Minkä tehoinen ja mallinen lämmitin tuohon akvaarioon olisi sitten hankittava että sen saisi pysymään vaikka 25-27 asteisena?

[f_isu]

Minkä tehoinen ja mallinen lämmitin tuohon akvaarioon olisi sitten hankittava että sen saisi pysymään vaikka 25-27 asteisena..?

Minä ottaisin tällaisen.

[weemano]

Ok.
Tuo on jopa hintansa puolesta ihan ok.

Vielä tekniikan puolelta hankinnassa olisi ilmapumppu, mutta sellaisen ehkä löydän itsekin.

[lasagne]

Mihin ilmapumppua tarvitset? Turha vehje, josta ei ole mittän hyötyä. Panosta mieluummin vaikkapa valaistukseen.

[weemano]

Valaistus on kohdallaan jo: 30 w täyspitkä kasviputki koreilee tankin päällä..

Ja ilmapumppu tulee ihan sen vuoksi että olen mieltynyt katselemaan kuplien nousua.

[lasagne]

Onko Suodatinta? Jos ei ole niin kannattaa hankkia semmoinen, perus laite. Käy Eheimin sivuilta katselemassa. Jokin pieni ulkosuodatin voisi olla tuon kokoiseen aika näpsäkkä. 30w valaistus on aika hämärä jos ajattelit perustaa runsaskasvisen akvaarion. Lisää valaistusta puolet lisää, niin johan kasvit kasvaa tuuheasti. Meillä on 100-litraa isommassa 120 vattia ja se on juuri sopivasti.

Hyvä hankita voisi olla myös Markku Varjon akvaariokalat kirja. Siinä on kaikki tarpeellinen tieto akvaarion hoidosta kalojen vaatimuksiin ja niiden vaatimiin kohtuullisiin allaskokoihin.

[weemano]

Akvaario ei ole erityisen syvä&korkea ja valoa tulee jonkun verran ikkunoista aivan iltaan saakka ellei sitä estä.
Eiköhän tuo valo alkuun siis riittäne.
Välttävä suodatin löytyy, ajan kanssa sitten uusitaan jos on tarvetta.

[lasagne]

Se jos valoa tulee ikkunoista, ei välttämättä ole hyväksi, sillä vain levät riehaantuvat siitä, kun valoa tulee muualtakin akvaarioon, kuin ylhäältä. Leväinen akvaario ei ole mitenkään erityisen kaunis näky. Jos suodatin on välttävä, eli toisin sanoen alitehoinen, ei kannata akvaarioon laittaa kovinkaan suurta kalastoa, sillä isompi kalasto tarvitsee enemmän suodatusta, koska se sottaa enemmän. Leväbarbit eivät kuulu noin pieniin akvaarioihin, eivät myöskään kultakalat.

Hanki ensimmäiseksi kunnon ajantasalla oleva akvaariokirja, paras juuri tuo mainitsemani Markku Varjon Akvaariokalat kirja. Lue se läpi, ja tulet siten paljon viisaammaksi akvaarioharrastuksen saralta. Laita uusi akvaario vasta tämän jälkeen pystyyn, niin vältyt turhilta mokilta, joita sitten jälkeenpäin harmitteelee: "olisi sittenkin pitänyt tehdä toisin".

[weemano]

Ihan ensin akvaarioon on tulossa kasvit kasvamaan, kunnolla perustetulle pohjalle.
Ehkä pieni parvi miljoonakaloja tai platyja siihen lisäksi.
Jotta akvaario alkaisi pikkuhiljaa käynnistymään.
Sitten pikkuhiljaa parannetaan tekniikkaa, lisätään kasveja ja kaloja.

Parhaillaan teen hintavertailuja tekniikan saralta.

[lasagne]

Ihan ensin akvaarioon on tulossa kasvit kasvamaan, kunnolla perustetulle pohjalle.
Ehkä pieni parvi miljoonakaloja tai platyja siihen lisäksi.
Jotta akvaario alkaisi pikkuhiljaa käynnistymään.
Sitten pikkuhiljaa parannetaan tekniikkaa, lisätään kasveja ja kaloja.

Parhaillaan teen hintavertailuja tekniikan saralta.

[weemano]

Hmm...niin?

Mitenkäs, jos akvaarioon tulee hiekkapohja (tiedän, ei ole se helpoin) niin onko tarpeen laittaa sekä hiekan alle tuleva pohjalannoitus että käyttää savikuulia?

[lasagne]

Ihan ensin akvaarioon on tulossa kasvit kasvamaan, kunnolla perustetulle pohjalle.
Ehkä pieni parvi miljoonakaloja tai platyja siihen lisäksi.
Jotta akvaario alkaisi pikkuhiljaa käynnistymään.
Sitten pikkuhiljaa parannetaan tekniikkaa, lisätään kasveja ja kaloja.

Parhaillaan teen hintavertailuja tekniikan saralta.

Eli akvaariosta on tulossa kovan veden akvaario, kun on parvi platyja tai miljoonakaloja tulossa? Platyt, miljoonakalat, mollit ja miekkapyrstöt tarvitsevat kovaa ja emäksistä vettä, kun taas tetrat, barbit ja monet monnit sen sijaan pehmeää ja hapanta vettä. Pehmeäm ja happaman veden kaloja ei voi yhdistellä emäksisen veden kalojen kanssa, sillä ne eivät pidä samoista vesistä.

Savi kuulia parempi vaihtoehto voisi olla initial sticksit tai cryptot. Jos pohjassa on alunperin paljon ravinteita mutta valoa kasveille vain vähän, Levät vain hyötyvät. Jos on paljon ravinteita tulisi myös valoa olla paljon. Ne olosuhteet pitää olla nääs tasapainossa.

[weemano]

Katsellaan nyt mihin päädytään.. Miljoonakaloista on vain hyvää kokemusta, menestyivät ja kukoistivat ilman mitään veden paranteluja.

Mitä isompaa noitten miljoonakalojen, mollien tai platyjen kanssa voisi harkita?
Tai yleensäkin niihin oloihin soveltuvia kaloja, onhan esim. plätyt todella koreita parvessa, mutta jotain muutakin kaipaisi...

[lasagne]

No platyja ja miljoonakaloja voi hyvin keskenään yhdistellä. Pohjalle voi pistää vaikkapa niitä sopeutuvaisimpia monneja, kuten partamonnin ja kuparimonnisia (kuparimonniset tarvitsevat väh 6 kpl parven). Piikkisilmä sen sijaan ei sopeudu emäksisiin oloihin, vaan on aito pehmeiden ja happamien vesien kala.

[weemano]

Isäni tuolta huuteli että vesi on aika neutraalia, hieman enemmän kovan, kuin pehmeän puolella, iskä kun muistaa nuo kaivon veden mittailut paremmin.


Mutta pistetään nyt tähän näitä toiveita joita elättelen tässä mietinnän vaiheessa:

Toivoisin akvaarioon jonkinlaista kirjoahven pariskuntaa, timanttikirjoahven pariskunta olisi helposti saatavilla.
Pohjalle pari eläväistä pohjakalaa (mieltymyksinä partamonni, albiinomonninen, kuparimonni ja piikkisilmät) ja 10-20 yksilön parvi pienempiä värikkäitä kaloja.

Tuollaisilla toiveilla olisin lähdössä liikkeelle.
Kalastoa&kasvistoa sitten kasvateltaisiin ja parannettaisiin pikkuhiljaa.
----------------------------------------------
Alakerran akvaarion (120L) piikkisilmä saa meidän puolestamme jäädä, on onnellisena elellyt tähänkin saakka.
Ehkä alakerran akvaarion veden voisi pistää sopivammaksi ja hankkia piikkisilmälle sen kaipaaman parven?

Onko silikaatti-hiekka sopivaa akvaarion pohjalle? (ruskeaa hiekkapuhallushiekkaa)
----------------------------------------------
Millaiseen akvaarioon konnanputki on soveltuvaa?
Ja kuinka nopeasti se mahtaa kasvaa?
----------------------------------------------
Ensimmäinen kalapariskunta on päätetty.

Akvaarioon muuttaa timanttikirjoahven pariskunta, kunhan naaras saadaan uroksen seuraksi.
Siltä pohjalta lähtee muutkin kalat hankintaan pikkihiljaa.

Timanttikirjoahvenesta

Kotiseutu: Sierra Leone, Liberia ja Guinea
Lämpötila: 23-28ºC
pH: 6-7,5 (mielellään hieman hapan)
Kovuus: 5-12ºdH
Pituus: 7-10 cm
Lisääntyminen: lisääntyy hyvin helposti myös seura-akvaariossa
Sukupuolierot: Naaras tummempi ja yleensä pienempi, koiras isompi ja alaevän kärki terävä
Akvaarion koko: väh. 80l, mieluiten 120l
Elintavat: Parittain pidettävä, koska muodostaa muiden kirjoahventen tapaan reviirin.
----------------------------------------------
Mitkä kaikki testit vedelle on tarpeen edes tehdä? Noita tuntuu olevan aivan tuhottomasti.
----------------------------------------------
Ja mitä tarkoittaa kokonaiskovuustesti? o.o
*kovaa mietiskelyä*

Edit: Yhdistetty perättäiset viestit.

# Omia viestejä saa ja on viitsittäväkin muokata. Yli kahden peräkkäisen viestin lähetys samaan viestiketjuun on turhaa laiskuutta ja luettavuuden helpottamiseksi ylläpito tulee puuttumaan näihin tilanteisiin.

-Ylläpito