Kasvatus-/ kudetusallas

[Vesipeukalo]

Minulla on haaveissa jossain vaiheessa viljellä kaloja muutenkin kuin vahingossa (mollivauvat voivat hyvin ja kasvavat nopeasti ).

Minkäkokoinen kutu-/kasvatusaltaan pitäisi suurinpiirtein olla? Ymmärrän kyllä että riippuu tietenkin paljon kalan koosta, mutta jos nyt puhutaan mittakaavassa 5-15 cm, niin onko jotain litramäärää, mikä sopisi useimmille?

Riittäisikö esimerkiksi 100 litraa niin, että siihen teettäisi lasisen väliseinän, jolla voisi sitten erotella kudun tapahduttua poikaset vanhemmistaan, tai uroksen naaraasta tai muuta vastaavaa? Ja jättäisi poikaset sitten sinne kasvamaan.

Kannattaako kutuallas sisustaa ihan normaalisti, vai onko useimmissa tapauksissa parempi, ettei altaan pohjalla ole hiekkaa? Pitäisikö siellä kuitenkin olla kasveja, jos ajattelee kaloja, jotka kutevat lehdille?
Entä valaistus; pitäisikö olla himmeämpää kuin normaalisti?

Kalasto isompaan altaaseeni on vielä mietinnässä, joten en ole sen kummemmin edes mahdollisesti viljeltävää kalaa päättänyt. Ymmärrän, että lajikohtaisia eroja on, ja vaatimuksetkin vaihtelevat mitä kudetuspuuhiin tulee, mutta niihin on tarkoitus tutustua sitten kun sen aika on.
Kyselen nyt siksi, että mollivauvatkin tarvitsevat kohta isomman tilan (asuvat nyt poikasverkossa), ja mieluiten hankkisin sitten sellaisen altaan, jolle olisi myöhemminkin käyttöä.

[Tindra]

Kudettamiseen tietääkseni suositellaan ettei laiteta pohjamateriaalia, kasveja kuitenkin, joten siinäpä sitten kikkailua miten ne kasvit saa kiinni... Ite oon kudettanut taistoja koiraan omassa 40-litraisessa yksityislukaalissa, ihan normaali sisustus siinä on silloin ollut hiekat mukaanlukien. Kuplapesän "apukasviksi" sopii erinomaisesti intianlammikki. Siinä on isot lummemaiset lehdet, joiden alle koiraan on helppo tehdä pesä. Olen siirtänyt taistonpoikaset sitten pakasterasialla kaappaamalla toiseen altaaseen kasvamaan, arviolta parikymmentä vaavia majailee nyt 20-litraisessa. Samaisessa pikkualtaassa olen aiemmin kasvattanut miekkapyrstön poikasia, laitoin emokalat jo ennen synnytystä sinne ja sitten poikasten synnyttyä poistin naaraan. Ja huom. siellä oli myös aiempia poikasia samaan aikaan kuin kantavia naaraita, eivätkä naaraat edes niitä poikasia hätyytelleet. Poikasverkkohäkissä olen myös joskus miekkiksen poikasia kasvattanut, mutta se on mielestäni huono vaihtoehto. Hankala pitää puhtaana, poikaset pitäisi häkistä poistaa kovin usein, jotta pohjan saisi siivottua (koko verkko huuhteluun), ja onhan se häkki ikävän näköinen siinä altaan reunassa roikkumassa.

[Vesipeukalo]

Samaa mieltä tuosta poikasverkosta, vähän hankala ja aika ruma...

Voisihan ne kasvit ankkuroida vaikka kantoon, jonka sitten laittaisi ainoana sisustuselementtinä sinne.

[@ruusu]

Minun asia sivuaa niin sopivasti aihetta, että kysyn täällä...

Eli: kun mulla on poikas-altaaksi tarkoitettu 40l pikkukippo oottamassa pikkulehtikalojen kasvua vähän isommiksi. Allas on ollut käytössä jo useita kuukausia välillä karanteerina väliin tyhjillään. Siellä on ollut sorapohja ja vähän kasveja. Nyt oon ottanut soran ja kasvit pois, no vähän jätin kasveja pinnalle. Mutta siis kysymys nyt oikeestaan kuuluu, että pysyykö ne bakut siellä elossa, vaikka se on ihan tyhjillään? Pitääkö niitä "ruokkia"?

(Yrittäkää jaksaa, mie oon vielä aloittelija )

Ajatuksena siis, ettei sit, ku poikaset sinne siirtyy, niin sinne tule nitriittipiikkiä ja voi voi minun poikia sitten

Ja toinen kymysys: Kun poikasille pitää seisottaa vettä päivä, niin mitenkäs, kun se vesi on sitten kylmää, niin pitääkö se vesi lämmittää ennen altaaseen laittoa? Hih, mua itteäkin vähän hymyilyttää nää kysymykset, mutta kysyvä ei tieltä eksy

Ja pienten kalalillisten puolestahan mie vaan kyselen...

[Tindra]

Riippuuhan tuo seisotetun veden lämpötila akvaarioon pistettäessä siitäkin, millaisia lämpötiloja kalat vaativat. Yksi vaihtoehto olisi kenties pitää lämmitintä siinä saavissa tms, missä vettä seisottaa. Ite en kyllä ole yleensä seisotettua vettä sen suuremmin lämmitellyt, eikä kalat ole näyttäneet olleen moksiskaan.

[-Tassu-]

Altaan koko tosiaan riippuu lajista, mutta tuo 100 l on varmasti hyvä useimmille lajeille. Itse kun olen (siis tarkoituksella) viljellyt lähinnä taistoja ja pieniä rihmakaloja, käytän 60-litraista akvaariota. Täytän altaan vain osittain, kudetan, poistan vanhemmat ja kasvatan poikaset siinä lisäten vettä vähitellen kun lapset kasvavat. Muutaman kerran olen tähän siirtänyt myös seura-akvaarioihin tehtyjä vaahtopesiä tai eri lajien vahinkopoikasia. Helmirihmakalat kudetin 100-litraisessa, ovat sen verran kookkaampia kaloja ja kudun valmistelu aika vauhdikasta touhua. Toisaalta monille lajeille käytetään ihan pikkupurkkeja. 100-litraisen etuna on se, että isommassa tilassa suurempi määrä poikasia mahtuu kasvamaan myyntikokoon. Kasvatuksessahan on yleensä haastetta huomattavasti enemmän kuin pelkässä kudettamisessa

Hiekkaa ei kasvatusaltaan pohjalla tarvita. Allas on helpompi pitää puhtaana ilman. Jos kudetat mädinsirottelijoita (esim. monet tetrat), pohjalle laitetaan jotain estämään vanhempia syömästä mätiä samantien. Lasikuulat ovat yleisesti käytetty, helppo ja hygieeninen pohjamateriaali. Itsellä selvisi aikoinaan joku neontetranpoikanen muiden kalojen kanssa samassa altaassa, koska pohjalla oli karkeaa soraa ja kivikoita sekä hyvä virtaus. Mahdollista on asettaa altaaseen myös verkko, jonka läpi mätimunat mahtuvat vajoamaan pohjalle, mutta josta aikuiset kalat eivät pääse läpi.

Kasvien sekaan tai lehdille kuteville lajeille kutualtaaseen laitetaan joko oikea, tai muovikasvi, tai ns. "kutumoppi". Pohjassa kasvi pysyy helposti: säästän kaupasta ostettujen kasvinippujen mukana tulevat painot (niitä voi käyttää myös pistokkaiden juurruttamiseen), tai kiilaan puskan pohjaan muutamalla kivellä. Olen nähnyt myös, kuinka nurin käännetyn kukkaruukun pohjassa olevaan reikään on tökätty kasvinippu.. Luolakutijat tarvitsevat "luolan", se voi olla vaikka kukkaruukku tai putkenpätkä. Pintakasvina olen itse käyttänyt pistiaa. Elävissä kasveissa (saati pikkuhiljaa kuolevissa) muuten on se hyvä puoli, että kuoriutuneet poikaset voivat löytää niiden seasta tai pinnalta hiukan likoeläimiä ensimmäiseksi ateriakseen.

Lajista tietysti riippuu myös tarvittava tekniikka. Labyrinttikalani kasvavat pelkän lämmittimen varassa, kun esim. useat monnit vaativat virtausta ja happea..

Useat lajit kai kutevat mieluummin hiljaisessa ja hämärässä, mutta eivät kaikki. Esim. kiilakyljillä tuntuu touhu olevan kiihkeintä juuri, kun kirkas aamuaurinko osuu suoraan akvaarioon.. Mäti ja poikaset eivät kirkasta valoa kaipaa.

Kun vedenvaihdon suorittaa varovasti, eivät kalanpoikaset kauheaa shokkia saa pienestä viileämmän veden lisäyksestä. Eri juttu sitten ne tietyt lajit, joille yleensäkin vedenvaihto suoritetaan tyyliin "lisää tislattua vettä tippa tunnissa kolmen vuorokauden ajan" Jos oikein varovainen haluat olla, voit tosiaan pitää ämpärissä pientä termostaattilämmitintä, tai lisätä seisotettuun veteen kuumaa, keitettyä vettä, kunnes lämpötilat ämpärissä ja altaassa ovat samat. Keitä vesi teräskattilassa (ei alumiini-), ja anna oikeasti kiehua muutama minuutti.

Poikasaltaassa on vähän sama juttu, kuin karanteenialtaassa: vettä vaihdetaan niin tiheään, ettei piikkejä pääse syntymään. Mitään bakteerikantaa ei ole tarkoituskaan näissä altaissa olla (karanteeniallashan olisi joka tapauksessa hyvä vähintään tyhjentää, pestä ja antaa kuivua asukkaiden välillä). Sitten, kun on aika siirtää poikaset "tavalliseen" akvaarioon, ne totutetaan (kuten karanteenissa ollut kalakin) vähitellen uuteen veteen ja sen sisältämiin bakteereihin.

Jos haluat tyhjillään olevassa altaassa pitää yllä bakteerikantaa, niin kyllä sitä pitää jollain ruokkia.