Lehtihake pohjalle

[iilimato]

Tarkoituksena olisi tehdä kääpiökirjoahvenille sopivat elinolot akvaarioon. Kirjallisuudessa puhutaan usein lehtihakkeesta pohjalla. Pohjalle pitäisi levitellä puiden yms lehtiä luonnollisemman biotoopin tekemiseksi. DATZin kirjoahvennumerossa (se missä esiteltiin A-numeroita) oli kuva akvaariosta, jonka pohjalla oli pyökinlehtiä.

Miten tulee menetellä lehtien kanssa? Metsästä kerätyt taitavat olla kelpaamattomia. Missään Lahden akvaariokaupassa en ole lehtiä nähnyt. Onko niitä alan liikkeissä vai miten asian kanssa pitäisi menetellä? Vakaa aikomus on nimittäin järjestää pohjalle lehtipeitettä.

Kiitos etukäteen.

[Phoxinus]

Miten tulee menetellä lehtien kanssa? Metsästä kerätyt taitavat olla kelpaamattomia. Missään Lahden akvaariokaupassa en ole lehtiä nähnyt. Onko niitä alan liikkeissä vai miten asian kanssa pitäisi menetellä? Vakaa aikomus on nimittäin järjestää pohjalle lehtipeitettä.

Olen käyttänyt tammenlehtiä akvaarion pohjalla - banjomonneista on silminnähden mukavaa möyriä niiden seassa. Tammenlehdet säilyvät altaassa hyväkuntoisina parisen kuukautta. Vaihdan ne sitten aina uusiin. Muidenkin kotimaisten puiden lehtiä voi kokeilla, mutta tammen- (ja pyökin) lehdet ovat tunnetusti sieltä kestävimmästä päästä. Kevyt huuhtelu riittää käsittelyksi ennen akvaarioon laittamista.

[Koss]

Kannattaa sitten hakea ne lehdet jostain vähän sivummalta, eikä teiden tai tehtaiden liepeiltä. Tahtovat kerätä kaikenlaisia ilmansaasteita.

[waterwoman]

Tammenlehdet kylläkin laskevat veden pH:ta, joten ei niitä voi hurjaa määrää laittaa. Niissä tosin on hyviäkin puolia esim se antibioottinen vaikutus.
Meillä rapulassa on vain muutamia ja pH laskee-tosin rapula on vaan 100 litranen.
Onko kukaan mitannu pH:ta kuukauden "lillumisen" jälkeen onko lukemat palautuneet?

[Aqualung]

En ole tammenlehdillä huomannut kokeilla edes koskaan. Ketapang (intianmantelipuu) paketissa ainakin on että lehdet voi jättää pohjalle sen kk likoamisen jälkeen kun lisätään uutta.

[waterwoman]

Tottakai tammenlehdetkin saa jättää altaaseen hajoamaan, kun laittelee uusia.
Jos kokeilet tammenlehtiä, niin laita mieluummin sellasia, jotka ovat olleet pakkasessa, tai ylivuotisia.
Parkkihappo vai mikä se nyt oli, hajoaa kuulema paremmin pakkasen käsittelyssä

[-Alix-]

Lehtipuiden lehdet ovat emäksisiä, tammi poikkeuksena hapan. Eli tammea, ihan tavallisesta metsäsätä haettuja ylivuotsia lehtiä käytetään yleisesti veden hapantamiseen ja pohjan lehtipeitteeseen.

[Tindra]

Tammenlehdet kylläkin laskevat veden pH:ta, joten ei niitä voi hurjaa määrää laittaa. Niissä tosin on hyviäkin puolia esim se antibioottinen vaikutus.

Siis onko tammenlehdet tosiaan yhtä hyviä bakteerien ja homeiden torjunnassa kuin intianmantelipuun lehdet? Juuri tänään keräsin kuivia tammenlehtiä, mutta en ole vielä tohtinut laittaa akvaarioihin kun piti ensin vilkaista täältä tietoa niistä. Tulisi kyllä "hieman" halvemmaksi keräillä itse tammenlehtiä kuin ostaa intianmantelipuun lehtiä

[Deicide]

Kyllä tammenlehdillä ainakin samoja vaikutuksia on. Maasta noita ei tulisi keräillä, sillä lahoavat nopeammin. Pisimpään akvaarriossa kestävät ne tammenlehdet, jotka ovat kiinni puussa vielä pakkasten jälkeenkin. Syytä siihen en tiedä. Noita voi sitten kuivata tai pakastaa itselle. Muistaakseni mulla oli 100ltr. testi altaassa 10 lehteä, eikä pH heilahtanut mihinkään. Saattoi kyllä olla myös 60ltr. Täytyy tarkistaa.

[hyaSINTTI]

Ei heilu täälläkään pH tammenlehdillä.. tosin kauhean montaa en ole uskaltanut tuonne tunkea. Mutta luulisin ihan perstuntumalla, että melkosen kasan saa mättää, ennenkuin alkaa vesiarvot liikaa poukkoilla. Ehkä kannattaa laittaa aluksi varovaisemmin lehtiä ja mittailla vesiarvoja suht useasti, lisäilee sit ajan kans lehtiä, jos pärjäilee arvojen kans.

Lehdet säilyvät yllättävän hyvinä paperipussissa hyvin kuivatettuina!

[bj]

Mä kanssa aion alkaa keräilee noita tammenlehtiä justiin kääpiöahventen takia, taitaa monnisetkin tykätä. Käppänät kumminkin on aika herkkiä (tai ainakin mulla on olleet) ja katon, menestyvätkö noita lisäämällä paremmin. Vasta kävin alkusatsin noukkimassa, ei ole vielä kovin paljon ruskeita lehtiä, kun on ollut vissiin niin lämmin syksy. Odottelen, että tulis ekat pakkaset, ni lehdistä kuolis kaikki ylimääräisetkin, kuten etanat pois ja jos ne lehdetkin sitten olis parempia käyttää. Mun onneksi tammia näkyi täällä ihan mukavasti, tuolla syvemmälläkin metsässä, keräilykin käy samalla kun koiraa ulkoiluttaa . Ketapang-lehtiä olis kiva käyttää, mutta ei millään riitä varat pitää 4 akvaa jatkuvasti riittävästi lehdillä varustettuna. Noita tammenlehtiä raaskii laittaakin akvaan ihan runsaamminkin. Aika satsin niitä saa keräillä, jotta riittävät kevääseen, jolloin kannattaa vissiin sitten keräillä niitä ylivuotisia kesän tarpeiksi.

[rain-]

Kyllä tammenlehdillä ainakin samoja vaikutuksia on.

Oletko siis jostain löytänyt tutkimuksen, jossa sanotaan tammenlehdillä olevan myös nuo samat antibioottiset ja homesienten kasvua estävät mömmöt kuin intianmantelipuun lehdissä, vai viittaatko vain siihen, että toimivat veden hapattamisen suhteen samoin? Intianmantelipuun lehtiä käytetään siellä kotikonnuillaan luontaislääkkeissä moneenkin eri tarkoitukseen ja niistä löytyy monipuolisesti kaikenmoisia ainesosia. Tammenlehtiä en ole kuullut käytettävän samalla tavoin luontaislääkkeenä.

Veikkaan, että waterwomanilla meni intianmantelipuun ja tammen lehdet sekaisin omassa kirjoituksessaan. Tosin kyllähän se pH:n lasku voi auttaa jo itsessään esimerkiksi mätimunien vointiin.

Tammenlehtiä ja intianmantelipuun lehtiä voi käyttää molempia lehtikarikkeena pohjalle ja myös pH:ta laskemaan. Kiekkokala/taistelukala/yms. -harrastajat käyttävät noita intianmantelipuun lehtiä, koska ne vaikuttavat tehokkaammin ja myös tuntuvat tosiaan auttavan myös yleiskunnon, kutukunnon ja munien homehtumattomuuden suhteen. Mutta taistelukaloja, kiekkokaloja, sukarapuja ja muita on pidetty menestyksekkäästi myös ilman intianmantelipuun lehtiä, joten ei sitä mikään eläinrääkkääjä ole, vaikka käyttäisikin kotimaisia tammenlehtiä (periaatteessahan siinä pelastaa vähän pieneltä osin maailmaakin). Itse käytän intianmantelipuun lehtiä, sillä pidän niitten tehosta ja lisähyödyistä (ja tarvitsen toki sammakojeni toukillekin), tammenlehtiä käytän sitten enemmän esteettisistä syistä.

[Deicide]

Oletko siis jostain löytänyt tutkimuksen, jossa sanotaan tammenlehdillä olevan myös nuo samat antibioottiset ja homesienten kasvua estävät mömmöt

En ole löytänyt tutkimusta. Rassin kirjassa panssarimonnit taisi olla jokin maininta sekä corydorasworld.comilla taisi olla itsensä Everssin kirjoittama juttu oak leaffsseista, sekä niiden hyvistä vaikutuksista. Joka tapauksessa noilla ulkomaalaisilla paljon monnisia viljelevillä kasvattajilla on altaat melkein aina pohjustettu juurikin tammenlehdillä.

[rain-]

Kiinnostavaa. Onnistuin vielä lisäsurffailuilla löytämään viittauksen myös tammenlehtiin lääkinnässä (lehtiä on käytetty ennenvanhaan Rooman suunnassa haavojen hoidossa), enemmän löytyy kuitenkin kaarnasta. Ehkäpä ne tanniinit ovat nuo, mitkä tehoavat. Kaarnassa niitä on enemmän kuin lehdissä, mutta kaarnaa ei taas akvaariossa oikein pysty käyttämään. Olisko sitten niin, että jos intianmantelipuun lehdet ovat Burana 1200 (vielä enemmän kaikenmoista hyödyllistä), niin tammenlehdet ovat Burana 400.

[Deicide]

Juuri noista tanniineistahan tuossa on kyse. Tuo burana vertaus on varmaan aika osuva. Ovathan intianmantelipuunlehdet jo mitoiltaankin isompia! Paljon käyttävät myös muitakin lehtiä, mutta paljon suosittelevat tuota tammea.

[rain-]

Juu, toki. Kuvittelin vain että tammenlehtien melko pienet tanniinimäärät eivät pystyisi tehoamaan ihan niin hyvin kuin intianmantelipuu (jossa on tanniinien lisäksi muitakin yhdisteitä, joista osan väitetään tehoavan jopa syöpään). Pelkkä kokoero ei mielestäni ole se merkittävin juttu, tammenlehti isommissa määrissä ei mielestäni tee ihan samaa kuin painoltaan vastaava määrä intianmantelipuun lehtiä. Tuoksukin on ihan erilainen.

Onneksi tammenlehtiä saa tosiaan melko helposti täältä kotomaasta, joten niitä voi myös napsia isompia määriä käytettäväksi akvaarioon, jolloin niiden pitäisi tehotakin sitten hyvin.

Mutta tosiaan, tammenlehdet eivät ole mitään turhuuksia ja kotimaisuutensa vuoksi ovat erinomaisen suositeltavia käytettäväksi.

[Deicide]

Ei ole koko ainut ero, mutta todellakin tuo-/hinta laatusuhde on aika merkittävä tammen eduksi. Kuitenkin täytyy muistaa, että voi alentaa liian suurina määrinä pH:ta. Ja kestävimpiä lehtiä ovat todellakin nuo, jotka jäävät puuhun "talvehtimaan" ja putoaisivat vasta keväällä. Noita voi huoletta poimia puusta niin kauan kuin on pakkasia. Keväällä poimitut eivät enää kestä akvaariossa niin pitkään. Olen kuitenkin kiehauttanut kevyesti nuo lehdet. Menevätpähän helpommin pohjaankin.

[bj]

Mutta tosiaan, tammenlehdet eivät ole mitään turhuuksia ja kotimaisuutensa vuoksi ovat erinomaisen suositeltavia käytettäväksi.

Kiinnostavaa luettavaa oli jo tuolla muukin tieto lehdistä ja tykkään kanssa ajatuksesta, ettei käytä tuontikamaa. On kyllä joskus hirvittänyt määrä, jota olen mangrovejuurakoitakin ostanut, kun mahtaa olla aika iso määrä, kun sitä puuta tuhotaan ympäri maailmaa meneviin akvaarioihin aika valtaisat määrät varmaan..

Paljonkohan noita tammenlehtiä mahtaa uskaltaa laittaa altaaseen, jottei niistä olisi sitten jo jotain haittaa, selvinnee vähitellen lisäämällä ja pH:ta mittailemalla vai? Mihin muuhun saattavat vaikuttaa. Kun tosiaan tuntuu, että niitä raaskii jopa käyttää reilusti, kun ei maksa kuin pienen vaivannäön verran .

[rain-]

Veikkaan, että akvaario/terraariokäyttöön menevät juurakot ovat ihan hyttysmäisen pieni määrä suhteessa siihen kaikkeen muuhun mihin niitä kuluu. Enemmän siinä varmaan haittaa tekee se niitten rahtaaminen ympäri maapalloa. Mutta nyt mennään jo ihan täysin aiheen vierestä.

Tokihan lahoava lehtikarike jossain vaiheessa kuluttaa jo sitten happeakin jonkin verran, mutta kyllä se haitallinen määrä alkaa olla jo varmaan sen verran paljon, ettei niin isoa määrää tule edes kipanneeksi. Kalojen käytöstä ja pH:ta kannattanee tosiaan seurata. Ja taas vähän aiheen ohi, mutta jos sitä tiivistettyä vaikutusta tammenlehdistä kaipaa, niin niistä voi myös keittää uutetta, jota voi kaataa akvaarioon, tällöin voi lehtiä itsessään laittaa vain esteettisesti miellyttävän määrän pohjalle ja loput lorauttaa pullosta akvaarioon.

Käväisin tuossa juuri metsässä käveleskelemässä ja toteamassa, että täällä tammista ei vielä ole tippuneet kuin vain pienimmät lehdet. Sai sieltä jo kuitenkin ihan kivan pikkupussukan kerättyä. Pitää toivoa, että tämmöisiä kauniita syyspäiviä riittää vielä jatkossakin tammenlehtien keräilyyn ja kauniin syksyisen luonnon ihailemiseen.

[bj]

Ok ja kiitti valaisusta. Käväisinpä kanssa juuri koiran kanssa lenkillä, samoin täällä on lehdet aika vihreät vielä. Yhden satsin muutamaksi viikoksi kumminkin oon jo löytänyt. Marraskuussa varmaan jo löytynee enmpi varastoonkin.

[009]

Tuossa takapihalla on tammi, eikä se yleensä pudota lehtiään ennen kuin keväällä uuden kasvun alettua.
Vaahteran lehdet olisivat nyt todella upeissa väreissä, mahtavatkohan olla kuinka turvallisia koristeita?

[Feliza]

Kävimpäs tässä itsekkin lenkkeilemässä ja poimimassa pussillisen tammenlehtiä. Tuolla ne nyt kuivaa akvaariolampun päällä ennen varastointia. Ainakin näin Oulun korkeudella on juuri nyt oikea aika hakea lehtiä, pakkanen on vähän lehtiä jo koetellut ja tuuli riepottanut osan maahan.

[Deicide]

Ainakin näin Oulun korkeudella on juuri nyt oikea aika hakea lehtiä, pakkanen on vähän lehtiä jo koetellut ja tuuli riepottanut osan maahan.

Ei aivan vielä. Pidemmän pakkasjakson jälkeen vasta. Nuo lehdet jotka vielä silloin ovat puussa, niin säilyvät myös altaassa pidempään.

[bj]

Tuossa takapihalla on tammi, eikä se yleensä pudota lehtiään ennen kuin keväällä uuden kasvun alettua.
Vaahteran lehdet olisivat nyt todella upeissa väreissä, mahtavatkohan olla kuinka turvallisia koristeita?

Jostain ketjusta luin, että tammi on hapan ja muiden puiden lehdet emäksisiä. Paikkansa pitävyydestä ei mulla hajuakaan. Mutta ainakin meilläpäin vesijohtovesi, kuin myös sitten edelleen akvaarioissakin pH pysyttelee turhankin korkealla, joten mä en ainakaan uskalla käyttää muita kuin tammea.

[Deicide]

Tuossa takapihalla on tammi, eikä se yleensä pudota lehtiään ennen kuin keväällä uuden kasvun alettua.

Käsittääkseni tammea on kahden sorttista. Toinen pudottaa lehtensä helposti, ja toinen pitää osan lehdistä uuteen kasvuun asti. Tuon tammen lehdet, joista puu pitää pidempään kiinni säilyvät myös altaassa pidempään. Niitä on helppo poimia siitä puusta, eivätkä ole likaantuneet maassa, eivätkä myöskään alkaneet maatua.

Muistaakseni mulla oli 100ltr. testi altaassa 10 lehteä, eikä pH heilahtanut mihinkään. Saattoi kyllä olla myös 60ltr. Täytyy tarkistaa.

Allas oli 60ltr. ja lehtiä 20 kpl. Ei vaikutusta pH-arvoon. Kannattaa kuitenkin mittailla.