Parvessa pysyvät kalat?

[KatjaS]

Kertokaahan omia kokemuksia erilaisten kalojen parvikäyttäytymisestä. Altaassani on 17 Safiiritetraa jotka pysyvät kohtuullisesti "kimpassa". Mitkä kalat pysyvät hyvin ryhmässä, eivätkä hajaannu ympäriinsä? Isossa altaassa on ollut joskus myös Kiilakylkiä, jotka kaahottivat kuka missäkin.
Ajatuksena tässä, olisi löytää mukava parvikala Safiireitten lisäksi.

[marinum]

Minulla ainakin ruso-ja hohtokiilakyljet pysyvät kyllä aika hyvin parvessa ja ymmärtääkseni myös esim. punapäätetrat ovat aika parvisidonnaista porukkaa .

[Zoom69]

Minulla ainakin ruso-ja hohtokiilakyljet pysyvät kyllä aika hyvin parvessa ja ymmärtääkseni myös esim. punapäätetrat ovat aika parvisidonnaista porukkaa .

Juuh, kyllä tosiaan. Minulla punapäätetrat ainakin olivat siististi parvessa, komeita kaloja kaikenlisäksi muutenkin. Yksi kun lähtee parvesta johonkin suuntaan, niin heti sillä on letka perässä. Ei hassumpia kaloja

[marinum]

Niin ja eikös esim. lasimonnit ja selkäuimarit mahda olla hyvin parvessa pysyviä?

[Mari Kurki]

Lasimonnit kyllä, mutta selkäuimarit eivät ehkä niinkään. Monet rasborat ovat parvisidonnaisempia kuin tetrat, esim. hohtorasborat menevät kuin yhtenä kalana pitkin allasta.

[Kalakaverit]

Pisteet kiilakyljille ja suppusuille. Parveilevat hyvin kun parvikoko on 20kpl luokkaa. Yksi edellä ja 19 muuta perässä.

[Tinttu]

Marmoritapparakalat, kongontetrat, helmirihmakalat ja kääpiörasborat ovat omien kokemusten mukaan olleet aika tiiviisti kimpassa. Viirikirjokalat ovat kyllä sinänsä parvessa, mutta lyöttäytyvät porukalla neontetrojen parveen . Ruusutetrat olivat mulla aikoinaan parvessa, mutta ystävälläni eivät taas pysy yhtään.

[tapiopa]

ja sinineontetrasta on minulla hyviä kokemuksia. Kaveria ei todellakaan jätetä...

[Cocktail]

Sinineontetrat ehdottomasti, myös hehkurasborat. Molempia löytyy. Ensin oli hehkurasborat, sitten kun nuo sinineonit hankin niin neonit ja rasborathan sitten kaikki uiskentelivat yhtenä valtavana parvena sulassa sovussa

[Maisu]

Pelotekalojen käyttö, hyvin nuoret "parvikalat", riittävän minimaalinen virtaus. Punapäätetrakin leviää hyvin äkkiä reviirikalaksi jos ei ole ketään häiriköimässä.

[sv]

Aliarvostettu saksipyrstö on myös tiukasti nipussa.

[Maisu]

Ostin joskus metrin mittaisen 250-litraisen altaan jossa oli erittäin suuria saksipyrstöjä, todellakin siis sen näköisiä vonkaleita ettei niillä enää ollut pitkiin aikoihin ollut kivaa niin pienessä tilassa. En laittaisi lajia alle puolitoistametriseen kotiin ollenkaan.

[sani]

Ainoat kalat jotka mulla on pysyneet oikeasti parvessa on sinineontetrat. Aika monta parvikalaa on tullut kokeiltua.

[dr. Axelrod]

Parvisidonnaisuus on täysin riippuvainen käytettävissä olevasta tilasta. Jos omistaa esim. 100 litran purkin, ei voi odottaa havaitsevansa selkeää parvikäyttäytymistä, koska myös parvikaloilla on parvessa eläessään jokaisella yksilöllä ns. yksilöetäisyys, 'minireviiri', jonka sisällä lajitoveria ei suvaita. Tästä johtuen pienessä akvaariossa yksilöt täyttävät tasaisesti käytettävissä olevan tilan ja näyttää siltä, että niillä ei ole parvikäyttäytymistä. Vasta riittävän väljissä tiloissa parvikalat pääsevätkin tässä suhteessa oikeuksiinsa.
Joissakin erityistapauksissa, kuten pelästyessään tai tuntiessaan muuten olevansa suojattomia, parvikalat voivat muodostaa tavallista tiiviimpiä parvia, jolloin ne ovat kylki kyljessä toisissaan kiinni.

[J.A]

Minulla ainakin intiaaninsulat ovat parvessa, mutta parvi ei ole kovin tiivis.

[wantukka]

Minulla ainakin intiaaninsulat ovat parvessa, mutta parvi ei ole kovin tiivis.

Samaa voisi sanoa minun vanhasta jo myydystä ruusutetra parvesta. Ihme kyllä ne ui suht hyvin parvessa, mut vain keskiveden alapuolella yleensä.

[Maisu]

Parvisidonnaisuus on täysin riippuvainen käytettävissä olevasta tilasta. Jos omistaa esim. 100 litran purkin, ei voi odottaa havaitsevansa selkeää parvikäyttäytymistä, koska myös parvikaloilla on parvessa eläessään jokaisella yksilöllä ns. yksilöetäisyys, 'minireviiri', jonka sisällä lajitoveria ei suvaita. Tästä johtuen pienessä akvaariossa yksilöt täyttävät tasaisesti käytettävissä olevan tilan ja näyttää siltä, että niillä ei ole parvikäyttäytymistä. Vasta riittävän väljissä tiloissa parvikalat pääsevätkin tässä suhteessa oikeuksiinsa.
Joissakin erityistapauksissa, kuten pelästyessään tai tuntiessaan muuten olevansa suojattomia, parvikalat voivat muodostaa tavallista tiiviimpiä parvia, jolloin ne ovat kylki kyljessä toisissaan kiinni.

Tuokin on vähän siinä ja siinä. Kävin taannoin Dûsseldorfin yleisöakvaariossa, jossa on jättimäinen puolikaaren muotoinen huonetta kiertävä tetra-akvaario. Koska pelotekalat puuttuivat, kardinaalitetrat oleilivat lähes koko altaan alalla, kun taas punapäätetrat uivat nätisti koossa. Minulla on tuosta muutama minuutti videotakin olemassa.

[KatjaS]

Hauska juttu. 500 litraisessa Kiilakyljet hajaantuivat ympäriinsä ja kun siirsin suurimman osan tytön 100 litraiseen, pysyivät siististi kasassa. Joten minusta hieman omituista, jos katsoo dr. Axelrodin mielipidettä.

[dr. Axelrod]

Hauska juttu. 500 litraisessa Kiilakyljet hajaantuivat ympäriinsä ja kun siirsin suurimman osan tytön 100 litraiseen, pysyivät siististi kasassa. Joten minusta hieman omituista, jos katsoo dr. Axelrodin mielipidettä.

Se ei ollut mielipide vaan fakta, joka perustuu tietoon kalojen (kuten myös esim. lintujen) parvikäyttäytymiseen luonnossa. Mikäli 100 litran purkissa pienet parvikalat kyhjöttävät kylki kyljessä, eivätkä päästä toisiaan hetkeksikään silmistään, altaassa tai sen ympäristössä voi olla jotain, joka stressaa niitä. Kenties ympäristön vaihdos?
Aivan niinkuin maisu asian kertoi, mikäli kalat viihtyvät ja tuntevat olonsa turvalliseksi, ne asettuvat vaistomaisesti siten, että sopiva etäisyys lajikumppaneihin (yksilöetäisyys) voidaan säilyttää. Lajista taas riippuu mikä tämä etäisyys on.

[ViisiraitaKen]

Itselläni on kuusiraitabarbeja 12 kpl 250 litraisessa ja ovat kyllä melko tiukasti parvessa, tosin vallisnerioiden seassa vähän liikaakin. Ei sieltä kyllä yksikseen kukaan lähde hortoilemaan, kuin korkeintaan jonkin herkkupalan äkkiä nappaamaan ja sitten takaisin toisten joukkoon. "Pelotekalana" toimii n 4 cm mittainen keltakääpiöahvenukko.

[nalbo]

Altaassani on 17 Safiiritetraa jotka pysyvät kohtuullisesti "kimpassa".

Ainakin mun safiirit (44kpl) on tiiviisti yhes hauskan näköist kun välil menee jonossa päästä päähän. Toki välillä näkee kahta parvea, puolet yhes päädys ja loput toises päädys.

[nukki2]

Mulla 250 litrainen akvaario sijaitsee työhuoneessa, jossa pöntön ulkopuolinen elämä melko verkkaista, (pääsääntöisesti kirjoituspöydän takana istuskelua). Lasiyksiön jakavat selkäuimarit ja pikkulasimonnit. Ne uiskentelevat yksin, kaksin, yhdessa ja erikseen kaikissa vesikerroksissa. Tiivis kylki kyljessä- parvi syntyy lumpeenlehden tai kannon koloon vain silloin kun on vedenvaihto/hoitorutiinit meneillään. Pohjalla möllöttää muutama siimapyrstö, eli rauhallista on!

[HomerXVI]

Pysyykö mustatetrat parvessa,kun olisin hommailemassa tällaisia?

[adaina]

Minulla ainakin hohtokiilakyljet ja punapäätetrat pysyivät aika hyvin parvessa.

[crisse_83]

Pysyykö mustatetrat parvessa,kun olisin hommailemassa tällaisia?

Pieninä meillä pysyivät, isoina eivät. Jokainen haahuili omalla tahollaan ympäri allasta. Parveksi olisi ehkä juuri ja juuri voinut sanoa ruoka-aikaan, jos tiputit sapuskaa vain yhteen kulmaan, tai vedenvaihtojen aikaan kun piilottelivat yhtenä rykelmänä kannon takana.