Pohjakala 84 L altaaseen?

[Ninnu75]

Hei!
Kysyisin minkä tai mitä pohjakaloja voisin hankkia 84 litraiseen akvaarioon. Pohjakaloja tällä hetkellä ei siis ole yhtään.
Altaan ph 7.4 tai lähellä 7 ja lämpötila 27 astetta. Muita kaloja altaassa on:
- hunajarihmapariskunta
- kiilakylkiä
- sinitetroja.

Kääpiömonnisia tai muitakaan pieniä monnisia en oikeastaan halua koska eivät näköjään minulla menesty... Ottojakin ollut 2 mutta nekin kuolleet . Olen jopa partista yksittäistä (albiino) ajatellut sinne, koska se on lajina kestävä ja hyvä talonmies pohjalla. Ihan jo senkin vuoksi (vaikka kotiloitakin pohjalla on), että sinne putoavat ruoan tähteet saisi joku pistää parempiin suihin. Toki antaisin myös omaa pohjaruokaa. Olen miettinyt myös jotain nuoliaislajia (sellaista lätyn näköistä), kääpiönuoliainen olis aivan ihana mutta niin kallis joten ei sellaisia.

Ja entäpäs nämä isommat monniset, voisko ajatella pientä parvea nimim. 3-4 kpl??

Eli ehdotuksia edullisesta ja kestävästä + altaaseeni sopivasta pohjakalasta/kaloista??

[MA7xGE]

HEIPS

en nyt äkkiseltään keksinyt muuta kuin kurkistaa Faunatar.fi:stä, ja tässä pari ehdotusta

tusina piikkisilmiä
5-6 kpl katinkultamonneja
tusina niitä isompia monnisia

siis vaihtoehtoina, ei kaikkia

[marinum]

Mulla on saman kokoisessa altaassa talonmiehinä kasa sukarapuja sekä kolme punaista noitamonnia.

[7330]

Mihinköhän monniset ja nuolimonnit ovat kuolleet? Voisiko altaassa olla jokin piilevä tauti, vai onko hoitorutiineissa ollut jotain vikaa? Luulisi tosin hunajarihmakalojen olevan ensimmäisinä heittämässä pyyhettä kehään, jos jotain on vähänkään vialla.

Ihan ensimmäisenä tuli mieleen ehdottaa piikkisilmiä - siis mikäli pohjalla on hieno hiekka. Ne viihtyvät samoissa lämpimissä ja seisovissa vesissä kuin muutkin lajit, ovat kestäviä ja napostelevat varmasti ruuantähteet parempiin suihin. Ihan tusinaa en sentään menisi mahduttamaan, mutta vaikkapa 6-8 kappaletta pienempiä lajeja tai 4-5 siaminpiikkisilmää menisi mukavasti.

Omassa 74-litraisessani on samantapaiset olot (lämmin, hitaasti virtaava vesi, pH siinä 7). Siellä pohjanputsaaja-armeijaan kuuluu viisi ankeriaspiikkisilmää (tai ainakin sillä nimellä ostettua: joukossa on kolmea eri lajia), neljä leväsukarapua ja viisi Yunnanilus cruciatus -nuoliaista. Kaikki ovat olleet oikein kiitollisia ja mutkattomia hoidokkeja, eikä pohjalle taatusti jää syömätöntä ruokaa. Tuo nuoliainen (vaihtelevasti akvaarioliikkeen kylteissä seeprakyrmynuoliainen, kääpiöseepranuoliainen tai jotain muuta) on kyllä pienistä pohjakaloista ehdottomia suosikkejani.

[Ninnu75]

Hyvä on olla myös kriittinen kuten 7330 .

Tosiaan huomasin pohjakalastoa suunnitellessa että altaan ph oli yllättävästi 7.4 vaikka ennen muuttoa se on ollut 6 luokkaa! Eli oma moka etten tarkempana seurannut vesiarvoja... Vedenvaihdon jälkeen ph on ihan hyvä suurimmalle osalle kaloista eli 7. Kiiloilla sekä sinineontetroilla näkyy vaan se olevan yläraja ph:lle, mutta jos muita vesiarvoja parantaa uskoisin lisäävän niidenkin viihtyvyyttä.

Eli toinen aika tärkeä arvo on lämpötila. Et näköjään 7330 tai kukaan vastaajista huomannut että aika korkea lämpötila oli altaassa, ja uskon että tämä on toinen olennainen syy miksi otot ja pienet nuoliaiset ovat kuolleet... . Niimpä viimein tajusin laskea lämmön kaikkien kalojen keskiarvoon 25 asteeseen. Lämpötila jäi taistolta perinnöksi ja kun kalasto vaihtunut niin lähes kaikki muut lajit elävät paljon paremmin viileämmässä altaassa. Eli tiedän jatkossa etten ota yhtä kalaa (esim.taistelukala) joka hallitsee liikaa muun altaan vesiarvoja, koska sen vuoksi ne muut kalat kuolee tai sitten niiden muidenkin pitää kestää kovempaa lämpöä. Turveliuosta lisään vedenvaihdon yhteydessä koska siitähän tykkää kaikki minun kalastossa tällä hetkellä ja se taltuttaa myös levien kasvua.

Aurinkokin pentele on keväällä ollut riesana nykyisessä altaan sijainnissa ja niimpä pidän jatkossa säleverhot aamuisin tiukasti kiinni kun alkoi laattamaista levää altaan laseista löytyä! Eli kyllä noita kritiikin paikkoja ja parannettavaa sitten löytyikin. Mulla ei onneksi kaloilla ole sairauksia ollut (esim. en liikaruoki kaloja joka minusta aika yleinen sairauksien syy ja altaan vettä pilaava asia), mutta vesiarvoissa kuolemien syyt varmasti on olleet. Esim. otot ja kääpiö yms pienet monniset ei ole kovin lämpimien vesien kaloja. Kääpiömonninen 22-26 astetta ja nuolimonninen 23-27 C (ei ollut altaassa) sekä otot (täplänuolimonni) kestävät vain 20-25 C lämpötilaa. Joten eipä ihme että aika jätti näistä jos altaassa oli 27,5 astetta lämpöä!

Sitten kiitos kaikille ehdotuksistanne kalastoksi . Katinkultamonnin tiedän kaverin altaasta bongattuna mutta arvelen sen olevan kallis kala ja minusta liian pieni/näkymätön vaaleahkossa hiekassa että siitä ois iloa silmälle. Piikkisilmien päälle en myöskään ymmärrä koska ovat käsittääkseni tosi paljon hiekan alla piilossa. Noitamonnit vaikuttaa kans aika pieniltä vaikka toisaalta saattavat olla rohkeitakin mutta en oikein ihastunut näöllisesti.

Kyllä se vaan kiehtois ottaa jotain näistä kolmesta monnisesta vesiarvojen mukaan:
- leopardimonninen (oma suosikki)
- korumonninenn tai
- kuparimonninen (albiino suosikki). Ja jokin näistä kolmesta 5 kpl pieni parvi. Uskaltaako joku myöntää että pitää vastaavan kokoisessa altaassa monnisparvea? En oikein näe syytä miksi ei jos pohjalla ei ole mitään muuta lajia . Yleisesti altaan minimikokosuosituskin sopisi kaikille näille kolmelle lajille reilustikin.

[7330]

Eli toinen aika tärkeä arvo on lämpötila. Et näköjään 7330 tai kukaan vastaajista huomannut että aika korkea lämpötila oli altaassa, ja uskon että tämä on toinen olennainen syy miksi otot ja pienet nuoliaiset ovat kuolleet... .

Huomasin, mutta kääpiömonnisille tai etenkään nuolimonneille 27 astetta ei ole vielä mikään ongelma. Kääpiömonnisille se on suositusten ylärajalla, mutta nuolimonneille kelpaa vielä 30 astettakin. Tietty, jos korkea lämpötila yhdistetään hapenpuutteeseen, voi se jo saada nuolimonnit putoamaan, mutta kääpiömonnisia ei silloinkaan - ne kun hengittävät ilmaa.

Nuolimonnien lämpötilasuosituksesta vielä: tuo 20-25 astetta pitää paikkansa Otocinclus affinis -lajin kohdalla. Suurin osa nuolimonneista tuotiin aivan viime aikoihin saakka maahan sillä nimellä, ja sieltä periytyy tuo lämpötilahaarukka. Harmi vain, ettei oikeaa affinista ole ilmeisesti tuotu koskaan maahan. Oikeasti maahantuodut lajit ovat lämpimämmän veden asukkeja: Varjon Akvaariokalat-kirja antaa niille haarukkaa 24 ja 30 asteen välimailta. Veden hapekkuuden suhteen ne tosin ovat kohtuullisen tarkkoja, joten koska lämpimään veteen liukenee vähemmän happea kuin viileään, on tehottoman suodatuksen ja korkean lämpötilan yhdistelmä otoille helposti tappava. Tässä kohtaa olennaista olisi kuitenkin mielestäni se suodatuksen parantaminen, ei lämpötilan laskeminen lajille liian alas.

Mulla ei onneksi kaloilla ole sairauksia ollut (esim. en liikaruoki kaloja joka minusta aika yleinen sairauksien syy ja altaan vettä pilaava asia), mutta vesiarvoissa kuolemien syyt varmasti on olleet.

Yliruokinnalla on helppo sairastuttaa kalansa, mutta itse olen alkanut miettiä, että yliruokinnasta puhutaan niin paljon ("mieluummin liian vähän kuin liikaa!"), että sen välttelyssä mennään helposti liian pitkälle. Kalat kuitenkin tarvitsevat riittävän määrän monipuolista ravintoa, ja etenkin kasvavat kalat syövät kokoonsa nähden yllättävän paljon. Saatuani itse kaksi hienoa kalaa kääpiöitymään neuroottisella liikaruokinnan välttelyllä olen vihdoin tämänkin tajunnut, ja vaihdan sittenkin mieluummin reilummin vettä kuin pihistelen ruokinnassa.

[Ninnu75]

"Tässä kohtaa olennaista olisi kuitenkin mielestäni se suodatuksen parantaminen, ei lämpötilan laskeminen lajille liian alas."

Niin, mulla ei ole intressiä alkaa allasta täyttämään suodattimilla tai muilla erikoislaitteilla. Kyllä ihan ensin testaan tuon vedenlämmön laskemisen. Mulla oli tosi pitkään 250 litrainen allas jossa juuri tuo 25 astetta lämmintä. Täytyy sanoa ettei vastaavia ongelmia siinä altaassa ollut. Niinkuin sanotaan iso allas on helpompi ylläpitää. Ja laskin kyllä kaikkien nykyisten kalojen lämpötilan keskiarvon josta tuo 25 astetta tulee eli milleen lajille ei tule olemaan ääriolosuhteessa lämpötila. Kuten kirjoititkin kun on viileämpi vesi niin hapekkuus paranee joten eiköhän se siitä sitten helpota .

Ruokkimisesta olen edelleen sitä mieltä kuin kirjoitinkin. Tottakai kun on nuoria kaloja altaassa niin varsinkin kasvuvaiheessa tarvitsevat useammin ruokintaa ja silloin voi mainitsemiasi pienikokoisia yksilöitä juuri syntyä. Vanhemmat asukit eivät puolestaan sitä tarvitse. Nyt on se ongelmana että kun niitä kaipaamiani pohjakaloja ei tällä hetkellä ole niin pohjalle tippuvat ruoat vain pilaavat altaan vettä, joten pikimmiten ratkaisu on tehtävä. Allas ilman pohjakaloja on kyllä aika tylsäkin .

[Mari Kurki]

Olisin ehdottanut Erethistes jerdonia, mutta haluaa hieman viileämpää vettä kuin muut kalasi. Kääpiönuoliainen ei mahdu, on vilkas parvikala ja kaipaa vähintään metrin pituisen altaan.
Pienissä monnisissa on toisinaan ihan vaan huonoja eriä, jolloin tipahtavat olosuhteista huolimatta. Ongelma ei siis välttämättä ole ollut altaassasi.

Niin, mulla ei ole intressiä alkaa allasta täyttämään suodattimilla tai muilla erikoislaitteilla.

Tämä vähän hyppäsi silmään. Siis kai siellä altaassa kuitenkin jonkinlainen suodatus on? Millainen?
Vähiten altaasta tilaa veisi ulkosuodatin ja se olisi kaikkein vähätöisin hoitaakin, mutta toki se sitten hiukan maksaa.
Toivomistasi kalalajeista mielestäni paras olisi korumonninen (pienin ja värikkäin) ja niitä voisit ottaa semmoisen 8 yksilön parven.

[Ninnu75]

Juu siis tottakai on suodatin altaassa, sisäsuodatin mutta aika siron mallinen. Silläpä en varsinkaan sisältä ala täyttämään allasta enemmällä tavaramäärällä kun sauvalämmitin siellä myös.

Hyvinkin voi olla huonoja eriäkin monnisissa yms. Sellaistakin on kuullut puhuttavan.

Kääpiömonnisen vesiarvoihin en ole edes tutustunut kun tosiaan on niin älyttömän kallis ainakin täällä pohjoisessa kappalehinnaltaan (n14 eur/kpl!) ja niinkuin Mari totesit ettei muutenkaan sopisi minun altaaseen .

Sain tuossa yhdeltä konkarilta kanssa vahvistusta että ihan hyvin voin laittaa likimain 10 kpl parven monnisia altaaseen eikä näyttänyt punaista valoa myöskään partiksesta . Joten voi olla että albiinopartiksen hankin ja sitten jotakin noista monnisista joista mainitsinkin.

Altaan lämpötilasta kaverini oli myös ihan samaa mieltä että 25 on kelpo lämpötila useimmille akvaariokaloille. En sitten tiedä kuinka tropiikin kaloja 7330 altaassaan pitää kun kuulosti ettei 25 astetta riitä alkuunkaan?

[7330]

Altaan lämpötilasta kaverini oli myös ihan samaa mieltä että 25 on kelpo lämpötila useimmille akvaariokaloille. En sitten tiedä kuinka tropiikin kaloja 7330 altaassaan pitää kun kuulosti ettei 25 astetta riitä alkuunkaan?

Enhän minä niin sanonut. Arvelit, että 27 asteen lämpötila olisi tappanut kalojasi, ja minä huomautin, ettei se ole kaloillesi lainkaan liikaa, vaan aivan sopiva lämpötila. Kalakuolemien syitä on siis etsittävä ihan muualta. Sitten korjasin, että korkea lämpötila yhdistettynä puutteelliseen suodatukseen (pintaveden kiertoon, tarkemmin sanoen) voi kyllä olla rasite hapekasta vettä vaativille lajeille, vaikka ne muuten lämpimässä vedessä paremmin viihtyisivätkin.

En myöskään millään muotoa viitannut siihen, ettei 25 astetta riittäisi tämänhetkisille kaloillesi. Rihmakalaharrastajien keskuudessa tosin saatettaisiin olla sitä mieltä hunajarihmakalojen suhteen, mutta niistä ei itselläni ole kokemusta.

Niitä samoja päiväntasaajan vesien kaloja minullakin purkeissani on, ja lämpötila siinä 26-27 asteen paikkeilla.

Akvaariokalojen kotivesien lämpötiloja voi katsella vaikka Mongabaysta:
http://fish.mongabay.com/biotope.htm

Tietenkään akvaarioveden ei tarvitse olla eikä se voikaan olla täysin identtistä kalojen kotiveden kanssa, enkä edelleenkään sano, että 25 astetta olisi vaikkapa nyt niille kiilakyljille tai sinitetroille liian vähän. Tämä vain yleisenä huomiona siitä, että 27 asteen lämpötila ei todellakaan tapa trooppisia kaloja. Viileiden vuoristovesien tai lauhkean vyöhykkeen kalojen kohdalla se kyllä on mahdollista.

Sain tuossa yhdeltä konkarilta kanssa vahvistusta että ihan hyvin voin laittaa likimain 10 kpl parven monnisia altaaseen eikä näyttänyt punaista valoa myöskään partiksesta . Joten voi olla että albiinopartiksen hankin ja sitten jotakin noista monnisista joista mainitsinkin.

Pienikokoinen partamonniyksilö voisi kyllä mennä, mutta 15-senttiselle normikokoiselle aikuiselle 84 litraa kuulostaa aika tiukalta. Se on ihan oikeasti iso kala. Vanhastaan partamonnille on suositeltu minimiksi sataa litraa, mutta Markku Varjo uusimmassa kirjassaan nosti luvun 128:n. Partamonni on aikuiskooltaan niin vaihteleva kala, että yhtä akvaarion minimikokoa on vaikea antaa, joten jos löydät pienikokoisen, tiettävästi aikuisen yksilön, mikäpä ettei. Minulla vuosia sitten ollut 7-senttiseksi jäänyt koiras olisi sopinut mainiosti, mutta sen jälkeen tullut 13-senttinen, massaltaan ehkä nelinkertainen naaras ei mitenkään.

Monnisista: Marin ehdottama korumonninen jää sen verran pieneksi, että se voisi sopiakin ihan nätisti. Kuparimonniselle tulee massaa hyvinkin tuplasti enemmän kuin korulle, ja lisäksi se käyttää vain akvaarion pohjaa siinä, missä korumonninen liikkuu ylempänäkin, joten säästäisin ne mielellään tilavampiin purkkeihin. Monniset myydään akvaarioliikkeissä sen verran keskenkasvuisina sintteinä, että oikeasti aikuisen ison monnisen nähdessään sitä aina yllättyy ja korjailee mielessään akvaariokokoja ylöspäin.

Albiinokalojen pidon eettisistä ongelmista en taida aloittaakaan.

[Mari Kurki]

Juu, elä laita partista alle satalitraiseen. Altaaseesi levänsyöjiksi sopisivat mieluummin katinkultamonnit tai nuolimonnit (otot). Kattareita mahtuisi kaksikin kappaletta, ottoja menee sitten heittämällä jo kymmenkunta. Katinkultamonneissa on muuten sekin kiva puoli, että saattavat syödä kotiloita.

[Ninnu75]

Jopas täällä herkisikin juttua!

Joo hyvinkin voi olla ettei partis tule asustamaan minun altaassa mutta normi monnisia olen hankkimassa anyway. Hauska lukea 7330 tekstiä kun sitä luettuaan varsinkin ulkopuolinen käsittäisi että minä olen akvaristina aloittelija. Eli tyyli kirjoittaa on juuri sellainen.

Enkä lähde kommentoimaan enää mitään juttua kummemmin. On jo selvinnyt monta asiaa muutakin kautta. Hyvää kevättä vaan kaikille !