Metsästys

[Mimos]

Onkohan täällä yhtään metsästystä harrastavia ihmisiä? Vai mitä mieltä olet kenties metsästyksestä? Siedätkö sen että metsästää vain tarpeen mukaan ns. ruuaksi entäs jos tulee aiheeksi "huvinvuoksi" metsästys, vaihtuuko kenties mielipide asiaan täysin? Mitä mieltä olet eläinten ampumisesta harrastuksena? Minkälaisia kokemuksia sinulla on metsästyksestä ja metsästäjistä?

Onko metsästys mielestäsi eettistä toimintaa? Vai onko parempi hakea lihansa kaupan tiskiltä?
Katsoo jos tännekkin saisi jonkunlaista keskustelua aikaiseksi.

Itsehän olen pienestä pitäen metsästellyt/tai ollut jotenkin mukana siinä. Vasta tänävuonna kokeilin ensimmäisen kerran kyyhkysjahtia, eikä sie nyt mitenkään onnistunut kokemuksen puutteen vuoksi. Kauhean vaikea ennakoida miten lentävät, vaikka on kiekkoa tullut ammuiltua mielinmäärin iän myötä. Muutama vuosi sitten tuli hankittua norjan harmaa hirvikoira metsästyskoira laumaan ja siitähän jahti helpottui huomattavasti. Koiralle on tullut 4-5 vuoden aikana yli 25 kaatoa. Olen muunmuassa itsekkin ampunut koiralle lehmä hirven ja vasan. Tämän vuoden hirvijahti käynnistyi eilen ja kaatokin ilmaantui seuran uudelle tulokkaalle ajallaan ja siitähän päivä lähti käyntiin loistavasti . Seuran muutkin jäsenet ovat hankkineet jonkinsortin hirvikoirat itselleen koirani innoittamana. Näiden takia olikin pienen pientä "sählinkiä" kun pitäisi saada koirat toimimaan kunnollisesti ja käyttää aikaa ensimmäiseen tulevaan kaatoon.
Mutta nyt yöpuulle ja odottelemaan huomista jahtipäivää.

[bombo]

Hieno harrastus minusta! Ajattelinkin aloittaa kyseisen harrastuksen kunhan vähän vanhenen.

[aquamarina]

Tunnen paljon metsästäjiä ja kyllä nämä syövät mitä ampuvatkin, vähemmän tukevat "tehotuotantoa". Mekin saadaan hirvenlihaa silloin tällöin, kyllähän ne on tullut syötyä.

[Mimos]

Ensimmäinen hirvijahti viikonloppu ohi, ja tulos jäi yhteen vasaan ja kipeeseen selkään.

[akvaristi]

Kivaa, löytyy täältä sitten joku muukin metsästäjä kuin minä . Itse innostuin metsästyksestä n. 17-18-vuotiaana, silloinen poikakaveri sai houkuteltua mukaan ja sille tielle jäätiin. Suoritin metsästystutkinnon sen jälkeen, kun olin tallustellut muutaman vuoden vapaaehtoisesti metsän pusikoissa. Olen siitä asti ollut aktiivisesti mukana hirvi- ja peurajahdissa . Olisikohan nyt starttaamassa suunnilleen 7. vuosi.

Hirveä en ole vieläkään ampunut (huonolla tuurilla on tunkenut eteen vain vääränlaista elukkaa tms.), mutta kova on edelleen yritys. Jos vaikka tänä syksynä, jahti alkaa ensi viikonloppuna hirven osalta . Peuroja on kaatunut sitäkin enemmän, seinältä löytyy 5- ja 8-piikkiset sarvet. Pienriistaa en ole metsästänyt siitä syystä, että kivääristäkin piti katkaista tukki minulle sopivaksi, kun satun kerran olevan tällaista hiukan pienempää "kaliiberia" . Eipä sitten viitsitty alkaa haulikon tukkia katkaisemaan siihen päälle. Poika-/mieskaverin kanssa välit erkanivat 2008, mutta edelleen olen jatkanut harrastustani. Haulikon toivottavasti saan sitten ostettua itselleni, kun voitan lotossa tai rikastun muuten vaan (sen jälkeen aion perehtyä pienpetojahtiinkin). Ja nimenomaan koiran kanssa työskentely kiinnostaisi, aika eikä rahat nyt vain tällä hetkellä riitä ko. toimintaan, mutta takuulla meille tulee mäyräkoira, kunhan vaan tämä elämä joskus vähän rauhoittuu .

Tämä on siinä mielessä aivan mahtava harrastus, että saa kulkea Suomen upeassa luonnossa, ihailla riistaeläimiä (aina ei kaikkea liikkuvaa sentään ammuta ) ja nauttia raikkaasta ilmasta. Mieli lepää eikä metsässä ole murhetta yhtään mistään. Tässä syyt, miksi olen tähän harrastukseen rakastunut. Ja aina olen tietysti ollut aika luonto- ja eläinrakas ihminen.

[Mari Kurki]

Mun mielestä hyvä, niin kauan kuin otetaan huomioon ettei rasiteta kantoja liikaa. Etenkin hirvenmetsästys on hyväksi ja kaatolupia saisi antaa enemmänkin. IMO, hirvikanta pidetään Suomessa turhan suurena.
Itse en pidä riistan mausta, enkä käsittele mielelläni aseitakaan, joten en ole metsästykseen viehtynyt, mutta ymmärrän kyllä erinomaisen hyvin sen viehätyksen harrastuksena. Joskus olen miettinyt että jousella metsästäminen voisi olla mielenkiintoista, mutta en ole koskaan tullut opetelleeksi.
Ja tosiaan niin kauan kun saatu riista menee omaan käyttöön ja hyödynnetään, on se oikeinkin hyvä harrastus. Siinä vaiheessa kun aletaan tappaa vain urheilun vuoksi, eikä hyödynnetä saalista, mennään mielestäni väärille urille. Metsästyksen tulisi aina tapahtua luontoa kunnioittaen.

[Mimos]

Mie oikein epäilin että täältä ei löytyisi yhtään metsästäjää. No olin väärässä niinkuin aina . Mahtavaa oikeasti tietää etten ole ainoa ja pääsee jakamaan näitä miun "hienoja" metsästyskokemuksia.

Ai hitto, naapuri seura pääsi ampumaan meidän "palkintosonnin", 16 piikkisen mötkön . No kaipa niitä jättielukoita tulee vielä eteen .

[akvaristi]

Mun mielestä hyvä, niin kauan kuin otetaan huomioon ettei rasiteta kantoja liikaa. Etenkin hirvenmetsästys on hyväksi ja kaatolupia saisi antaa enemmänkin. IMO, hirvikanta pidetään Suomessa turhan suurena.
Itse en pidä riistan mausta, enkä käsittele mielelläni aseitakaan, joten en ole metsästykseen viehtynyt, mutta ymmärrän kyllä erinomaisen hyvin sen viehätyksen harrastuksena. Joskus olen miettinyt että jousella metsästäminen voisi olla mielenkiintoista, mutta en ole koskaan tullut opetelleeksi.
Ja tosiaan niin kauan kun saatu riista menee omaan käyttöön ja hyödynnetään, on se oikeinkin hyvä harrastus. Siinä vaiheessa kun aletaan tappaa vain urheilun vuoksi, eikä hyödynnetä saalista, mennään mielestäni väärille urille. Metsästyksen tulisi aina tapahtua luontoa kunnioittaen.

Kannattaa varmaan ainakin koittaa sitä jousiammuntaa, olen itse nyt päässyt kokeilemaan metsästysjousta ja oli todella mielenkiintoista . Itse haluaisin hommata jousen (koska luulen että se voisi olla se "mun juttuni"), mutta nyt ei kyllä ihan rahkeet riitä siihenkään. Ja olen samaa mieltä, metsästyksen tulisi tapahtua aina luontoa kunnioittaen ja saalis tulisi pyrkiä aina hyödyntämään mahdollisimman pitkälle.

Mie oikein epäilin että täältä ei löytyisi yhtään metsästäjää. No olin väärässä niinkuin aina . Mahtavaa oikeasti tietää etten ole ainoa ja pääsee jakamaan näitä miun "hienoja" metsästyskokemuksia.

Väärässä tosiaan olit, tosin tämä keskustelu saattaa kyllä mennä kaksinpuheluksi . Vaikka uskonkin, että täällä muitakin metsästäjiä on, tämä aihe vaan on sen verran "kuuma peruna" (ollut ainakin joskus) tällä palstalla, ettei kaikki ehkä kehtaa tunnustaa .

Ai hitto, naapuri seura pääsi ampumaan meidän "palkintosonnin", 16 piikkisen mötkön . No kaipa niitä jättielukoita tulee vielä eteen .

16-piikkinen on varmasti jo aika komea näky . Täällä meillä päin ei sellaisia näy. Varmaan osaltaan meidän metsästäjien oma vika, pitäisi säästää niitä tietyn ikäisiä yksilöitä, mutta paljonko siinä sitten ehtii piikkejä laskemaan, kun hirvi ryysii passiin . Onkos teillä päin enemmän hanko- vai lapiosarvisia hirviä?

[Mimos]

Hankosarvisia on tupannu olemaan tässä vuosien saatossa suurin osa. Sitten muutama runsas piikkinen hankosarvi mikä onkin jo menossa lapasarven puolelle. Ikävää tosin että kaikki yrittävät aina kaataa sen suurimman/komeimman sonnin mikä sattuu tulemaan vastaan. Olisihan se jo ihan kannan takia ihan säästettävä yksilö vaikkapa 13 piikistä ylöspäin. Luin tässä vastaikään artikkelin kuinka hirvikanta huononee kun mahti yksilöt tapetaan ja lehmien täytyy ottaa silloin nuorempi ns huonompi sonni valinnan puutteessa. Näkykö tämä sitten vasojen määrässä ja muutenkin hirvien koossa jos oikein muistan.

Tuo sonni ei tullukkaa ihan ryssien puskista ja tällee kuulemma. Enemmänkin seiso jo valmiiksi passipaikalla ja kaatu 30 minuutin kuluessa jahdin aloituksesta. Kyllä hieman jopa ketuttaa kun sai kuulla.

Kävin tässä keväällä Ähtärin eläinpuistossa hirvitarhan stalkkaamassa niin mitäs näinkään;

[akvaristi]

Joo ja siis paras tapahan toimia sonnien suhteen olisi se, että ei ampuisi aina niitä 6-10-piikkisiä, kun nehän ovat juuri niitä nuoria, mitkä eivät ehdi kasvaa isommiksi. Eli keskittyisi hyvin nuoriin ja vanhoihin (taantuviin) isosarvisiin yksilöihin. Mutta aina kaikki on tietysti teoriassa helpompaa kuin käytännössä eikä pelkästään yhden seuran toimet riitä tähän, vaan sitten pitäisi kaikkien lähialueen seurojen sitoutua ko. toimintatapaan. Lehmät juu valitsevat sitten isompien sonnien puuttuessa pienempiä ja nuorempia, ja totta kai se sitten näkyy vasojen määrässä ja koossakin.

Tuo sonni ei tullukkaa ihan ryssien puskista ja tällee kuulemma. Enemmänkin seiso jo valmiiksi passipaikalla ja kaatu 30 minuutin kuluessa jahdin aloituksesta. Kyllä hieman jopa ketuttaa kun sai kuulla.

No justiinsa, jollain kävi aika tuuri .

Huomenna sitä pääsee sitten itsekin palelemaan kovaan tuuleen ulos . Saas nähdä, kuinka lähtee käyntiin. Tänään pitäisi mennä suppilovahveroita hakemaan, pitää katsastaa samalla jälkipolitiikkaa ko. metsässä .

[Mimos]

Esimerkiksi tuo Ähtärin sonni oli joku 16-17 piikkinen mitä nyt laskinkaan kuvista . Mutta se sonni mikä vastaikään kaatu, on ollu jo useamman vuoden näillä seuduilla se legendaarinen palkinto. Ilmestyi aina tyhjästä muutama päivä ennen jahtia ja katosi tyystin sen alettua. Ja viisas vieläpä, laittoi vasikat ja lehmät aina juoksemaa reitit ensin läpi ennenkuin itse päätti tulla pusikosta. No ehkäpä sen aika oli tullut jo muutenkin astua syrjään ja jättää perijät kasvamaan, parempi näin.

Ikävä kyllä ei kaikki halua aatella itse hirvikantaa, vaan periaatteessa sitä omaa saalista. Sitä suurinta sarvipäätä takanpäällä. Kun yhdessä vaiheessa oli meidän seuralla tavallaan sellainen periaate ettei lehmiä ammuta, mutta mihin sekin nyt vaikuttaa. Pitäisi juuri rajoittaa noita keski-ikäisten sonnien metsästystä.

Tänään pitäisi pikku hiljaa alkaa päättelemään mitä haluaa syödä huomenna hirvijahdissa, joten päätin tehdä hieman "yksinkertaisemman" metsästän leivän mukaan ; hunajaista hirven paistia, suppilovahveroita ja kunnon juustokerros hiivaleivän sisälle.

Tosin vastahan selkä parantui viimeviikon seisomisesta niin nyt pitäisi taas selkä rampauttaa, huippua. Huvilla "raskaat taakat" niinhän ne kaikki sanoo.

[Kilu]

Tänään pitäisi pikku hiljaa alkaa päättelemään mitä haluaa syödä huomenna hirvijahdissa, joten päätin tehdä hieman "yksinkertaisemman" metsästän leivän mukaan ; hunajaista hirven paistia, suppilovahveroita ja kunnon juustokerros hiivaleivän sisälle.

No jo on pröystät eväät. Paketti punaista lenkkiä, palviläskiä ja pari törppöä olutta janojuomaksi, tuosta ei enää paljon eväät parane. Jos sattuu olemaan keitettyä hirvensydäntä, niin sitäkin löytyy sitten repusta . Noilla eväillä kävelee helposti koiran perässä vaikka koko viikonlopun. Itsehän joudun jättämään pyynnin tältä viikonlopulta väliin sitkeä flunssan ja antibioottikuurin takia, rrkele.

[Mimos]

No jo on pröystät eväät. Paketti punaista lenkkiä, palviläskiä ja pari törppöä olutta janojuomaksi, tuosta ei enää paljon eväät parane. Jos sattuu olemaan keitettyä hirvensydäntä, niin sitäkin löytyy sitten repusta . Noilla eväillä kävelee helposti koiran perässä vaikka koko viikonlopun. Itsehän joudun jättämään pyynnin tältä viikonlopulta väliin sitkeä flunssan ja antibioottikuurin takia, rrkele.

Pitää olla että jaksaa. Ikävää se sellainen että kesken jahdin alkaa heikottaa . Repusta löytyy lisäksi hirvenliha ryynimakkaraa ja teetä. Hirven sydän & kieli on kyllä sellaisia herkkuja ettei niitä kehtaa edes viedä jahtiin mukaan, vaan ne täytyy herkutella kotona vaikkapa aamiaspöydässä .

No kyllähän se jahtipäivä tulee myöhemminkin , paranemisia.

http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/ ... s-sandwich

[Kaitsuh]

Itsekkin metästän pienriistaa. Hieno harrastus.
Mutta en ole oikeen innostunut tuosta hirven metsästyksetä.
Nyt on metsästys jäänyt vähemmälle kun jahtikoira joutui eläkkeelle.
Itse en lähde metille ilman koiraa.

[akvaristi]

Tänään pitäisi pikku hiljaa alkaa päättelemään mitä haluaa syödä huomenna hirvijahdissa, joten päätin tehdä hieman "yksinkertaisemman" metsästän leivän mukaan ; hunajaista hirven paistia, suppilovahveroita ja kunnon juustokerros hiivaleivän sisälle.

Tosin vastahan selkä parantui viimeviikon seisomisesta niin nyt pitäisi taas selkä rampauttaa, huippua. Huvilla "raskaat taakat" niinhän ne kaikki sanoo.

No jo on pröystät eväät. Paketti punaista lenkkiä, palviläskiä ja pari törppöä olutta janojuomaksi, tuosta ei enää paljon eväät parane. Jos sattuu olemaan keitettyä hirvensydäntä, niin sitäkin löytyy sitten repusta . Noilla eväillä kävelee helposti koiran perässä vaikka koko viikonlopun. Itsehän joudun jättämään pyynnin tältä viikonlopulta väliin sitkeä flunssan ja antibioottikuurin takia, rrkele.

Moninaiset on metsästäjien eväät näköjään . Mimosin eväät kuulostaa todella herkulliselta, nam . Kilun eväsreppu taas on selvästikin sitä keskivertoa . Omasta repusta tulee huomenna löytymään ihan peruseväät: termoksessa teetä (juon kyllä kahvia, mutta aika vähän, tee on parempaa), eväsleipiä (ihan perinteisiä), ehkä banaani tai kaksi, pari Tupla-patukkaa, Ed-pullo kahvinkorvikkeena sekä Kivikylän Huiluntuhtia paketti (eli makkaraa siis, joskaan en juuri koskaan paista nuotiolla tätä, on vaan varoiksi). Käytännössä noista syön lähinnä leipää ja juon teetä, mutta hyvältä maistuu nämäkin perusjutut tuolla ulkona!

Itsekkin metästän pienriistaa. Hieno harrastus.
Mutta en ole oikeen innostunut tuosta hirven metsästyksetä.
Nyt on metsästys jäänyt vähemmälle kun jahtikoira joutui eläkkeelle.
Itse en lähde metille ilman koiraa.

Koiratouhut on ehdottomasti parasta metsästystä . Sitä päivää odotellen, että itsellä riittää aika...

Nyt olen pakannut/katsonut kaiken huomiseksi valmiiksi. Ei pitäisi tarvita enää aamulla tehdä sen ihmeempiä. Ja olen muuten nyt aika poikki, kun tuli oltua siellä suppilovahverojahdissa ja kyllä muuten löytyi ja paljon! Meni niiden laittamisessa pari tuntia. Nyt iltapalaa ja nukkumaan, kun herätys on 5.30.

[Mimos]

Koiran kanssa metsästely on kyllä itse parhautta. Hankin varmaan jossain vaiheessa luultavammin opiskeluiden jälkeen jonkin lintukoiran, suomenpystykorvan luultavammin. Odottelen kunnes pääsen tuon 14 vuotiaan ajokoiran kanssa viimoisille jänisajoille. Eipä tuo koira näe kuin 10 metriä eteen ja kuulokin heikentynyt jo harmillisesti, mutta kyllä hajuaisti pelaa kumma tapa vanheta. Katsoo sitten jos hirvikoirallekkin hankkii seuraajan keväällä/kesällä, tiedäppä tuota.

[Mimos]

Meidän seuralla on varmaan 7-8 pyyntilupaa ja lihaosuuksia on vain 7 ja näistä 3 on miun perheessä . Ettäpä morjes sitä lihan määrää.
Jahdit meni tänään ihan penkin alle. Voi vaan kiittää GPS laitteita, että saatiin koira taas kotia. Korialle päin lähti matkailemaan lehmän perässä. Kummia elukoita kun eivät halua jäädä haukkuun, vaan pitää suoraa pinkoa niin paljon kuin jaloista lähtee :-\. Ja sekin löytyi ihan viime hetkillä ennenkuin passit purettiin ja koira meinattiin ottaa kiinni, kunnes tää löysikin sitten lähipuskista piilottelevan yksinäisen lehmän. Voi sitä harmin määrää, kun passit oli jo purettu niin 30 min sen jälkeen koira juoksee oman passipaikan läpi hirven kanssa. Tällästä tapahtuu ja ei voi mitää .

[akvaristi]

No teiltä ei sitten kyllä lihan pääse loppumaan pakastimesta (tosin itsellekin sitä tulee tänä vuonna ainakin jonkin verran + puolitoista peuralupaa päälle). Ja noinpa se välillä tahtoo mennä, hirvet menee justiinsa hetken päästä siitä kohtaa, missä on passimiehet istuneet . Meillä lupia oli 7, joista kaksi vasotettu. Eli 4 vasaa ja 5 aikuista. Eilen saatiin kaksi vasaa ja kaksi aikuista sekä tänään 2 aikuista. Eli enää ei ole kuin 2 vasaa ja 1 aikuinen pystyssä. Tuntuu olevan hirviä alueella paljon, mutta mut ovat kyllä kiertäneet kaukaa . Tai no tuo viimeiseksi tänään ammuttu tappipää tuli kyllä samalle peltoaukealle, mutta koiramies sen sitten ampui. Tosin en tiedä, olisiko minua tarpeeksi liki tullutkaan missään vaiheessa, mutta kivaa oli päästä edes näkemään jotain. Muuten on tullut katseltua vaan peuroja. Joita on muuten niitäkin joka paikka täynnä, oli kyllä syytä nostaa niidenkin kaatolupien määrää meidän alueellamme.

Voi sanoa, että mukavasti on väsyttänyt tänään. Pakko oli ottaa pienet tirsat äsken . Nyt ehkä pitäisi jaksaa kirjoitella tuonne blogiin viikonlopun tapahtumista (eli alla olevan akvaarioblogin kautta pääsee tuonne toiseen blogiini ).

[Mimos]

Ohhoh että eilen oli tavallaa pitkä päivä, passitettiin radan vierustainen alue täydellisesti. Koira oli jo tiellä kauhea vikinä päällä. Tiesi jo valmiiksi ,että lähellä on elukoita. Päästyään vapaaksi niin alle 10 minuuttia haukku päällä, saihan siinä reilun tunnin haukuttua. Sitten alkaa jo puhelimista kuulua, että lehmä ja vasikka tai kenties kaksi on bongattu. Älyttömän hyvin pysyi haukussa, sellasia ollu pitkään aikaa näillä seuduilla . Isäni pyrkiessä haukulle nämä sitten lähtevätkin tuhatta ja sataa juuri sille huonoiten passitetulle alueelle. Tottakai nämä tulevat siitä huonoiten passitetulta alueelta vauhtipäällä ja meidän seuran vanha ukko pääsee ampumaan sadasta metristä ja suoraa mahoille. Yllättävää. No siinä sitten odottelin ja koirani olikin sitten lähtenyt lehmän perää ja haukkunut koko päivän sitä. Jotain hyvää kuitenkin siinä päivässä oli lukuun myös laskien se että saimme vasan loppujen lopuksi. Saimme uudelle koiralle pystyhaukun ja kaadon. Erinomaista sanon minä .

[akvaristi]

Hienoa, että teillä on sentään päästy kuulemaan kunnon hirvihaukkua . Täällä hirvet on pelmahtaneet passiin karkkoina oikeastaan joka kerta tänä syksynä. Tai jotain pientä haukahtelua on välillä ollut, mutta hirvet eivät vaan ole pysyneet haukussa. Sitten vaan yhtäkkiä paukahtaa ja joku ilmoittaa ampuneensa jotain.

[Mimos]

Hienoa, että teillä on sentään päästy kuulemaan kunnon hirvihaukkua . Täällä hirvet on pelmahtaneet passiin karkkoina oikeastaan joka kerta tänä syksynä. Tai jotain pientä haukahtelua on välillä ollut, mutta hirvet eivät vaan ole pysyneet haukussa. Sitten vaan yhtäkkiä paukahtaa ja joku ilmoittaa ampuneensa jotain.

Tuota täällä on normaalisti ollu, mutta pitkästä aikaa sattui taas tälläinen emä ja vasa pari eteen. Kävihän ne pyörähtämässä nopeasti noin 50 metrin eessä, no eipä sellasessa tiheessä pusikossa mitään näe .

Käytiin tuossa maanantaina treenaamassa koiraa vasan verijäljellä niin kyllähän se toimii . Ei vaan tupannu tykkäämään sienestys tauoista niin siihen se mielenkiinto sitten loppukin kun pitää istuu niin kauan paikoillaa. Koira kyl oli niin ilmavainussa että saattoipa olla että nämä elukat oli lähialueella kierellykkin, tiedäppä tuota .

Nyt sitten kaverilla oli käyny riistakameran kanssa tuuri, 3 sonnia samaanaikaan nuolukivellä .


Ja yksi niistä sitten sattuu olemaan sarvipuoli:

[akvaristi]

Komeita riistakamerakuvia . Olen koittanut saada seuran porukkaa lähettämään minulle noita kuvia, että saisin lisättyä niitä nettisivuillemme (ylläpidän niitä), mutta ei ole tullut kuin parilta henkilöltä, ylläri . Meillä on joskus pysynyt hirvet ihan hyvinkin haukussa, mutta ehkä tuo lisääntynyt suurpetojen määrä on tehnyt hirvistä herkempiä ottamaan hatkat, en tiedä.

Käytiin tuossa maanantaina treenaamassa koiraa vasan verijäljellä niin kyllähän se toimii . Ei vaan tupannu tykkäämään sienestys tauoista niin siihen se mielenkiinto sitten loppukin kun pitää istuu niin kauan paikoillaa. Koira kyl oli niin ilmavainussa että saattoipa olla että nämä elukat oli lähialueella kierellykkin, tiedäppä tuota .

Menis kai sitä itelläkin hermot, kun työt odottais ja toinen vaan on persus pystyssä sieniä noukkimassa . Mutta hyvä juttu, että koira toimii. Meillä kun on ollut koiria, jotka on vaan lähinnä juosseet yhtenä ajomiehenä metsässä . Nyt on tilanne taas parempi, kun on saatu pari nuorta koiraa mukaan touhuihin.

[Kilu]

Komeita moposarvia....

[akvaristi]

Komeita moposarvia....

Ehkä se sarvien koko ei ollutkaan noissa kuvissa se pointti . Tietty toisille se koko on tärkeämpää kuin toisille...

[Kilu]

No ei ollutkaan, kunhan huvittuneena naureskelin kaverien komeille kruunuille. Tollaset reilu 2- vuotiaat elukathan ne lihan laadultaan parhaita ovat ja joutavatkin tulla ammutuksi.