bluefish1:en riuttasuunnittelua

[bluefish1]

No niin, nyt olen ryhtynyt suunnittelemaan tuota "riutan" rakentamista paremmin . Eli altaan koko on kahden vailla 65 l tai 95 l, riippuu vielä mittauksista ja mallauksista, mutta alan kallistua 95 litraisen suuntaan. Lähinnä tiedusteluja, että minkälainen valaistus? Eikös merivesi-puolella ole omanlaiset valaisimet? Toiseksi jatkan heti jo eläimistöä, sillä mietin koon ja sisustuksen asukkaita silmällä pitäen. Eli mahtuuko 65 litraiseen tai tuohon 95 litraiseen vuokkokala/kaloja, joku meritähti tai merisiili? Miten korallien valinta, onko vain omasta silmästä kiinni? Minulla on vielä luettevaa merivesipuolella, mutta nämä oli tälläiset hätäiset kysymykset . Palaan vielä asiaan kun saan tuota tekniikkapuolta tutkittua, olen varma, että kysymyksiä tulee.

[tpraut]

150w monimetalli ois ihan ok. Tai sitten joku LED ratkasu. 14000 kelviniä kumminkin vähintään värilämpö.

Vuokkokalapariskunta menee hyvin. Asterina suvun meritähtiä (max. 3cm kokoisia) on yleensä elävissä kivissä liftareina. Erakkoravut ovat myös kivoja veijareita. Koralleista pehmeitä voi hyvinkin kasvatella tuon kokoisessa. Yleensä mitä värikkäämpi niin sitä kalliimpi se on ostaa. Joitain pehmeitä koralleja ''rikkaruohoja'' saa jopa ilmaiseksi.

[sAmigo]

itse pystytin reilu viikko sitten 100 l tankin. Valitse säkin se ysivitonen. Saman verran tekniikkaa menee kuitenkin tankkiin ja käytännössä samankokoisia rojuja. Jää sitten enemmän tilaa eläville. Toki valaisimissa pärjäis vähän kevyemmillä, jos ottais sen pienemmän vaihtoehdon mutta säästö on aika pieni ja ainakin omasta mielestäni monimetallivalaisimen tekemät heijastukset vedessä on piristävän näköiset (joita ei siis saa aikaan putkilla). Käyttökustannuksiin en osaa ottaa kantaa, mutta kuulemani mukaan loisteputkia saa vaihtaa useammin kuin HQI-lamppuja ja näin ollen pitkässä juoksussa jälkimmäinen voisi tulla edukkaammaksi. Joku pidemmän linjan lampun polttelija voi tietysti tarkentaa tai kumota tuon mutun. Itselläni on 150 W 14000 K lamppu, joka ei näytä paljoakaan siniseltä, joten sinisen sävyn fanit voivat hamuilla 20000 K värilämmön polttimoja tai sitten lisätä monimetallin oheen sinisen loisteputken tai ledit. Jos loisteputki tulee eri koteloon kuin HQI, niin silloin se kyllä vie altan päältä asennustilaa, mikä kannattaa ottaa huomioon suunnittelunvaiheessa. Jos olet pienellä budjetilla liikenteessä (kuten minä), on huomionarvoista, että combo-valaisimet (HQI ja loisteputket samassa kotelossa) ovat pirun kalliita uutena eikä niitä oikein kukaan poistohintaan ole toreilla tyrkyttämässä. Niin ja ota ulkosuodatin! Meinasin itse aloittaa sisäsuodattimella mutta onneksi Rapide puhui mut ulkosuodattimeen. Säästää paljon tilaa tankissa.

Jos et ota paljoa kaloja, saatat pärjätä ilman vaahdotinta, kun vaihdat tunnollisesti vettä. Voi kuitenkin olla, että vaahdotin on parempi valinta lopulta. Suunnittele (ja etsi mallikokoonpanoja sekä kysele) minkä kokoisen ja tehoisen vaahdottimen tarvitset. Itse hommasin varmaan hieman turhan jykevän, mutta onpahan kapasiteettia varastossa jos vaihdan joskus isompaan tankkiin. Näyttää kuitenkin nyt vähän hassulta.

[bluefish1]

Kiitoksia hyvistä neuvoista! Itse olen yleensä vähän liian nopea ja suunnittelu jää välillä vähäiseksi . Nyt kuitekin ajattelin tehdä tämän "tarkemmin", että hoito on helppoa, eikä tule ikäviä yllätyksiä. Ulkosuodattimia täytyy ruveta katselemaan. Miten muuten kun tekniikka on pystyssä, niin elävät kivet altaaseen heti, että kasvu/elo alkaa. Eikös näiden tarvitse olla hetki omillaan ilman muuta elämää vai olenko väärässä? Nyt täytyy katsastaa tuo tekniikka puoli hyvin ja lähteä ostoksille .

[Aqualung]

T5 valoksi vaan. Joku 4-putkinen jossa 2 sinistä ja pari jotain >14000K putkea. 24W T5 on siinä 60cm mitassa ja 39W 90cm.
Valaisimiksi käy kyllä ihan makeaa vastaavat, mutta jostain syystä makealla puolella halutaan ajaa valotehoa harakoille, kun taas meripuolella valo otetaan (yleistystä tämä) paremmin talteen heijastimilla.

Mikäli mitenkään vaan mahdollista, niin mahduta jonnekin jalustaan tai kaappiin tai lattialle joku pieni tekniikka-allas ja tee poraukset ja putkitukset. Pariin ensimmäiseen altaaseeni en koskaan ollut ihan 100% tyytyväinen. Ja kun tuli sitten tämä ala-altaallinen malli ei voi muuta sanoa kuin että kyllä tyhmää harmitti kun oli mennyt sisustus tekniikan ehdoilla eikä ollut tullut alunperin pistettya sitä ala-allasta. Tämä tarkoittaa käytännössä muutamaa asiaa; hiljaisempi, helppohoitoisempi, vakaampi (suurempi vesitilavuus) ja kenties jopa halvempi (voi huoleti käyttää halpaa vanhaa käytettyä ja jopa rumaa tekniikkaa käytössä ilman että silmiin kirvelee alalsta ihastellessa).

Kaloiksi voi hyvin tuohon 95l ottaa vuokkokalapariskunnan ja ehkä pari jotain muuta pienehköä fisua kuten esim Gobiodon okinawae (keltatokko). Siilistä ja tähdistä en oikein osaa sanoa, yleisesti näille ei suositella kovin pieniä altaita, kun kuitenkin kulkevat sen liki 24/7 pinnoilla ruoan perässä. Eli altaan ylläpitokyky näille on hiukan kysymysmerkki - kokemuksen karttuessa voi toki harkita uudelleen.

Rapuja tuohon voisi hyvinkin laittaa sen pari erakkoa ja puhdistajaravun (esim Lysmata amboinensis).

Korallien valinta on pääasiallisesti ihan oman maun mukaan, mutta en lähtisi heti ottamaan niitä peruspehmeitä allasta täyteen, sillä leviävät ja kasvavat toki nopeasti, mutta niillä harvemmin saa sitä väriä. Eli kannattaa katsella ihan vaikka googlen kuvahaulla ja youtubesta erilaisia sisustuksia ja yrittää hahmottaa se "omanlainen" juttu. Valmista ei todellakaan tule vielä pitempään aikaan, mutta se pikkuhiljaa kasvava kokonaisuus on kyllä jotain sanoinkuvaamattoman komeaa kun joku kerta ymmärtää että se pienenä tulitikkuna tullut kivikoralli onkin "jo" 2x alkuperäisen kokoinen ja alkaa haaroittua kauniisti... Kivisille väritikuille siis täältä pisteet. Ja toki jotain pehmeää värikästä kontrastiksi.

Kyllä se siitä pikkuhiljaa.

[tpraut]

Itsekkin sitä tekniikka allasta tosiaan suosittelen. Helpottaa elämää loppupeleissä kummasti. Täällä 140l+60l. Pehmeillä mennään...

[Lardelius]

Itellä ~130 litranen allas. Valaistuksena 4x24w t5 ja 21 w ledivalaisin. T5 valo jakautuu tasaisesti ympärinsä ja pistemäiset ledit tuovat valokeilaan eloisan pinnan liikkeitä myötäilevän väreilyn. Loistava yhdistelmä. Yksittäisiä loisteputkia vaihtamalla on helppo etsiä sopivaa valaistussävyä (sini, violetti, 15 K, 18 K...).

Kannatan altaan kokovaihtoehdoista isompaa. Siihen kaveriksi ala-allas tekniikalle tai tekniikka-osastoa altaan sisäpuolelle. Omassa altaassa rajattu tekniikalle ~5 litran vetoinen alue. Itellä tuolla pelkästään lämmitin, eipähän eliöt pääse polttamaan itseänsä. Veden kierto tekniikka-alueeseen on toteutettu ulkosuodattimen avulla. Imuputki tekniikka-osastossa ja paluuputki altaan toisessa päädyssä. Etuja tässä on:
-Altaassa pinta pysyy vakiona, tekniikka-alueella pinta muuttuu suoraan verrannollisesti haihtuvan veden määrään.
-Rasvakalvoa ei pääse muodostumaan.
(-Jos pinnantasoanturi valvoo tekniikka-osaston pintaa, tasuri reagoi nopeammin veden haihtumiseen (Antureissa tietyt ± rajat pinnalle...)-> Suolatasapaino pysyy vakaampana.)

Tekniikaksi suosittelen vielä hommaamaan vaahdottimen ja pinnantasaajan. Altaan ylläpito helpottuu, kun ei tarvi jatkuvasti lisäillä korvausvesiä...

Eliöistä sen verran, että omastani löytyy vuokkokaloja (A. oceallaris), merisiili (mespilia globulus) ja tähti (mallia hiekka). Eikös tuo syötävän määrä riipu siitä, paljonko elävää kiveä, valoa ja ravinteita vedessä. Uskon, että nuo menee hyvin jopa siihen 95 litraiseenkin kunhan kaikki em ovat kunnossa..

Koralleja on sekä kovaa että pehmeätä. Valinta oman mielen mukaisesti huomioon ottaen korallin valontarve, ruokinta... Helppoja lajeja kannattaa kokeilla alkuun.

[bluefish1]

No niin, tässä kohta puoliin saa haettua akvaarion, niin täytyy kysyä, että pitääkö heti laittaa elävä kivi altaaseen? Jos haluaisi hankkia kiveä, harrastajilta niin pystyykö kiven laittamaan johonkin kasvamaan tai säilöön? Tosiaan pitäisi akvaario siis hakea vähän kauempaa ja aivan tarkkoja aikatauluja ei ole. Miten muuten pohja-aines, onko sen oltava korallihiekkaa? Olisi pienirakeista hiekkaa kyllä, mutta onko tuo korallihiekka välttämätöntä?

[Kalakaverit]

Kiven voit laittaa vaikka johonkin saaviin, jossa vesi kiertää ja pidemmän ajan kanssa tarvitsee myös valon. Tämä takaa elävien hengissä säilymisen.
Korallihiekka on yleisin käytetty pohjamateriaali, mutta myös muita hiekkoja on onnistuneesti pidetty riutoissa. Kunhan on puhdasta eikä siitä liukene mitään.

[Aqualung]

Kivi säilyy missä tahansa astiassa hapekkaassa suolavedessä ja virtauksessa.

Korallihiekka on luonnollisemman näköistä ja lisäksi auttaa puskuroimaan vesiarvoja osaltaan.

[bluefish1]

Ok. Täytyy lähteä sitten hankkimaan tuota korallihiekkaa . Niin saa altaan ehkä jonkin moiseen kuntoon tässä.

[Kalakaverit]

Korallihiekkahan on karbonaattipohjainen kalkkimatsku, joka kyllä liukenee veteen pitäen karbonaattikovuuden korkeammalla. Mutta tämä edellyttää että vesi olisi happamampaa (makeanveden tasoa) ja pH:n saaminen niin alas on aika epätodennäköistä merialtaissa niin kauan kun käytetään riuttoihin tarkoitettua suolaa.
Kun katselee luontodokkareita, ei siellä korallihiekkaa ole merten pohjissa. Testailin aikoinaan bilteman hienolla hiekalla merialtaan pitämistä, enkä huomannut hiekan tuovan mitään ongelmia. Yhtälailla saa noihin koralleilla varustettuihin altaisiin lisäillä karbonaatteja vaikka korallihiekkaa niissä olisi kymmeniä kiloja.
Mutta tosiaan on eniten käytetty materiaali ja onhan se valkoinen pohja kaunis, jos se valkoisena pysyy.

[Alsshon]

Korallihiekkahan on karbonaattipohjainen kalkkimatsku, joka kyllä liukenee veteen pitäen karbonaattikovuuden korkeammalla. Mutta tämä edellyttää että vesi olisi happamampaa (makeanveden tasoa) ja pH:n saaminen niin alas on aika epätodennäköistä merialtaissa niin kauan kun käytetään riuttoihin tarkoitettua suolaa.
Kun katselee luontodokkareita, ei siellä korallihiekkaa ole merten pohjissa. Testailin aikoinaan bilteman hienolla hiekalla merialtaan pitämistä, enkä huomannut hiekan tuovan mitään ongelmia. Yhtälailla saa noihin koralleilla varustettuihin altaisiin lisäillä karbonaatteja vaikka korallihiekkaa niissä olisi kymmeniä kiloja.
Mutta tosiaan on eniten käytetty materiaali ja onhan se valkoinen pohja kaunis, jos se valkoisena pysyy.

Kalsiumkarbonaatin liukeneminen veteen ei edellytä alhaista pH:ta vaan veteen liuennutta hiilidioksidia. Liukenemista tapahtuu siis myös meriveden pH:ssa, jolloin veteen vapautuu Ca- ja CO3 - ioneita ja alkaliniteetti sekä kalsiumpitoisuus nousee. Liukeneminen on toki huomattavasti hitaampaa kuin happamassa vedessä, mutta se auttaa varmasti (ainakin vähissä määrin) alkaliniteetin ylläpitoa. Korallihiekan etuna on myös sen takaisin ylös heijastama valo, jolloin valoista saadaan enemmän irti.

Ja onhan se kirkkaan valkoinen hiekkapohja meriesialtaassa kuin piste i:n päälle

[bluefish1]

Millainen muuten pitää tuon alaaltaan olla? Olen miettinyt pienikokoista, mutta onko koolla ja materiaaleilla väliä? Joku Nanokokoinen olisi kiva, mutta tiedustelen teiltä ensin .
Tässä kun mietin, niin voiko tuota elävää kiveä ja korallia lisäksi kasvattaa eri altaassa? Mietin vain kun olisi tuo 30-litrainen allas ja siihen valaistus, niin onko tästä mitään hyötyä, kun joskus mielestäni olen kuullut ettö olisi erillisessä altaassa "viljelty koralleja ym.".
Tämä on nyt tälläistä kyselyä, mutta ajattelin nyt tosiaan hoitaa homman kunnolla, niin pääsee helpommalla kuin että säheltäisi. Tosiaan tässä on vielä hankintoja ja rakentelua, niin tuli vain mieleen tuo pikkuallas, saisihan siitä vähän samalla nanoriutan.
Onko suodattimilla väliä, eli käyvätkö melkein kaikki suodattimet myös meriveteen?

[Aqualung]

Elävää kiveä ei oikeastaan "kasvateta" kotioloissa. Kuivasta/kuolleesta kivestä saa toki tehtyä ajan kanssa elävää kiveä kunollisella ympillä elävää kiveä. Korallit kyllä kasvavat missä tahansa altaassa, josa on valaistus ja vesikemia jne kondiksessa. Nuo erilliset altaat taitavat olla lähinnä noita fragitankkeja, joissa siis pienistä tikuista kasvatellaan suurempia tikkuja/pieniä kolonioita ennen myyntiä/sijoitusta jonnekin..
30l nano on ihan sopivan kokoinen kun vaan tietää se rajoitukset ja niiden mukaan menee. 30l voi kuitenkin pitää sisällään jo todella moninaisen eliöstön. Tässä 8l pico Kanadasta.

Suodattimista melkein kaikki käyvät kyllä suolaveteen, mutta keraaminen/titaaninen akseli olisi kyllä plussaa suolan kanssa. Kannattaa myös muistaa että merivetistelyssä se kivi toimii biologisena suodattimena, ja kemiallinen suodatus (aktiivihiili, fosfaatinpoistaja yms) sitten sijoitetaan jonnekin virtaavaan paikkaan. Esim vanha ulkosuodatin on tässä hyvä ja siellä hiiltä pussillinen.

[Alsshon]

Millainen muuten pitää tuon alaaltaan olla? Olen miettinyt pienikokoista, mutta onko koolla ja materiaaleilla väliä? Joku Nanokokoinen olisi kiva, mutta tiedustelen teiltä ensin .

Ala-allas voi olla minkä muotoinen ja kokoinen tahansa ja tehty mistä tahansa vedenpitävästä materiaalista, mistä ei liukene mitään veteen. Muovilaatikko tms. käy siis lasialtaan lisäksi myös varsin hyvin ala-altaaksi. Pääasia on että se palvelee tarkoitustaan ja ala-altaan käyttötapa kannattaa suunnitella ennen sen rakentamista: aikooko siinä pitää pelkästään teknisiä laitteita, kasvattaa myös makroleviä, pitää syvää hiekkapetiä tai tehdä siitä kasvatusaltaan koralleille ja/tai kaloille. Kaikenlaisilla ratkaisuilla on saavutettu loistavia lopputuloksia, joten kannattaa tutustua erilaisiin ala-altaisiin ennen sellaisen tekemistä. Itselläni on ala-altaassa teknisten laitteiden lisäksi reilu nippu chaetomorpha - suvun makrolevää 70W monimetallivalaisimen alla, mikä on päällä ainoastaan öisin.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ala-altaassa sijaitsevan nostopumpun sammuessa pääaltaasta lapon avulla valuva, sekä kaatokulman reunan yläpuolella oleva vesi mahtuu valumaan ala-altaaseen ilman että se tulvii yli. Ala-allasta ei siis saa pitää "liian täynnä". Mikaelin manuaalissa on tästä havainnollisia esimerkkejä.

Tässä kun mietin, niin voiko tuota elävää kiveä ja korallia lisäksi kasvattaa eri altaassa? Mietin vain kun olisi tuo 30-litrainen allas ja siihen valaistus, niin onko tästä mitään hyötyä, kun joskus mielestäni olen kuullut ettö olisi erillisessä altaassa "viljelty koralleja ym.".

Erillisessä altaassa, joka on systeemin kanssa samassa kierrossa, voi pitää käytännössä mitä vain kunhan eliöstön vaatimukset täytetään (valo, virtaus, tila). Moni kasvattelee esimerkiksi frageja erillisessä kasvatusaltaassa, kunnes ne ovat tarpeeksi suuria pääaltaaseen tai myytäväksi. Voihan siitä tehdä myös refugiumin, missä voi kasvattaa makroleviä ja pieneliöstöä.

Onko suodattimilla väliä, eli käyvätkö melkein kaikki suodattimet myös meriveteen?

Aqualung kerkesikin tähän jo kirjoitellessani vastaamaan (taas).. Jos altaan perustamisvaiheessa tai hiekkojen lisäyksen jälkeen vesi on oikein harmaata tai täynnä jotain "putua", suodattimessa voi pitää hetken aikaa esim. vanua tai muuta vastaavaa joka poistaa vedestä nämä pienhiukkaset. Normaalitilanteissa tällaisten suodatinlevyjen ja vanun käyttö ei ole suotavaa, ellei sitä ole vaihtamassa tai puhdistamassa paria kertaa viikossa. Yleensä mekaaniselle suodatukselle ei kuitenkaan ole tarvetta, joten suodattimia voi käyttää hiilen ja fosfaatinpoistajan pyörittämiseen.

Edit: Näyttikin olleen tuhannes viesti Alsshonilla, sytytänpä itselleni sädetikun tämän kunniaksi

[bluefish1]

No niin tänään saapui suolat ja muuta pientä tilpehööriä . Vois kai suunnitella ja alkaa virittää tuota nanoriuttaa ensin, kun ison altaan haku on vielä vähän probleema.
Miten muuten onko suodatin edes tarpellinen pystyykö korvaamaan jollain muulla?

[Aqualung]

Kuten tuossa parissa edellisessäkin viestissä jo on hiukan vihjailtu, ei suodattimia sinällään tarvita jos virtaus saadaan aikaiseksi muilla keinoin. Yleensähän käytetään noita streameja. Alkuun voi toki käyttää vanhojen suodattimien pumppuja ilman massoja tai vastaavaa patenttia.

[Alsshon]

Eli: makeassa vedessä ruukataan käyttää erilaisia huokoisilla suodatinmassoilla varustettuja ulko- ja sisäsuodattimia typpibakteerien asuinsijana, koska (yleensä) kalaston määrään nähden altaissa on liian vähän sopivalla virtauksella varustettuja asuinsijoja nitrifikaatiobakteereille = liian vähän virtaavan veden ympäröimää pinta-alaa. Elävällä kivellä varustetuissa riutta-akvaarioissa tilanne on toinen, sillä elävän kiven pinta on erittäin huokoista = reilusti asuintilaa typpibakteereille. Tämän lisäksi riutta-akvaarioiden veden liikkuvuus on riittävää näiden bakteereiden hapensaantia ajatellen, joten kivien huokoinen pinta on tehokkaasti bakteereiden asuttamaa. Riutta-akvaarion elävä kivi useimmiten riittää siis biologiseksi suodattimeksi, eikä muita biologisia suodattimia tarvita.

[bluefish1]

No niin, kiitos vielä kovasti neuvoista, nyt olen nanoriutan omistaja ! Vermeet ja elävät kivet eilen altaseen, eli tästä se lähtee. Tuo pääallas on vielä vähän kesken, mutta kyllä sekin tästä edistyy.

----------------------

Mitkä olisivat hyviä koralleja aloittelijalle? Olen miettinyt Zoanthus spp., Capnella sp., olisivatko toimivia? Meneekö tuohon pienempään altaaseen esim. rapu tai joku tähti tai vastaava? Meneekö käärmetähti?

[Rapide1]

Älä ota Capnellaa, trust me... Et pääse siitä ikinä koskaan ever eroon.
Nimim. "Aloitanpa Capnellalla"

[bluefish1]

Ok. Tuo Zoanthus spp. vaikuttaisi ihan kivalta, mutta täytyy vielä lueskella. Elävä kiven mukana kyllä tuli jotain korallia, harmaa väriltään ja tähtimäinen. Täytyy laittaa kuva kun ehtii, en ole tunnistanut korallia.

[Galeos]

Olisikohan se Aiptasiaa?

[bluefish1]

Ei kyllä minusta, vertailein googlen kuviin, niin minusta ei ole. Täytyy napata kuva ja laittaa tänään tai huomenna tänne, niin saisi tietää mitä se on.

[Rapide1]

Ser ut som här...
http://www.google.com/imgres?q=aiptasia ... 9,r:4,s:18

Heti laitat kuvan nyt!