Lehtikalojen seuralaiseksi joku toinen ahven?

[Zansku]

Meillä on kypsymässä n. 360l kulma-allas (sivun pituus n. 90cm ja korkeus 60cm, kaareva etulasi) ja pitkän kädenväännön jälkeen isäntä sai tahtonsa läpi, sinne tulee lehtikalapariskunta.

Vesiarvot on hanasta suoraan ph 7,2, GH n. 3. Ph varmaan laskee tuosta vielä akvassa seisoessaan, ko? Vai täytyisikö sille tehdä jotain? (mitä?) Lämpö 26 on varmaan hyvä vai pitäisikö olla enemmän?

Minkä kokoisia kavereita lehtikalat syö? Sopisiko tuonne esim. intiaaninsulkaparvi? Jos ei, mikä parvikala voisi olla sopiva?

Olisiko pienissä tai keskikokoisissa ahvenoissa joku laji, joka voisi tulla lehtareiden kanssa toimeen ja sopisi vesiarvoihin? Kävisikö apistogramma macmasteri?

[urppis]

Ahvenoista en niinkään osaa tiettyä suositella, mutta kiltti ja EI evän nyppijä olisi varmaan ihan jees. Lehtareiden pitkät piuhat joutuu usein evän nyppijöiden listalle.
Ph yleensä laskee altaassa. Varsinkin jos siel on kantoja ja muuta humus pitoista. Inkkari ei taida maistua lehtareille. Ainoadtaan pienet värikkäät tetrat menee parempiin suihin. Itselläni ei lehtikala ole tiettävästi syönyt pieniäkään tetroja, mutta periaatteessa näin on. Elikkä kardinaali ja neon tetrat esim. 26 astetta kuulostaa ihan kelpo lämmöltä.
Lehtikalat on ihania!

[carpenter 123]

apistogramma macmasteri -hakusanalla löytyy täältä kirjoahvenet osiosta juttua...
Käypä lueskelemassa. 26 astetta ok lämpö lehtareille ja inkkarit varmaan käy koska
ovat senverran isoja (aikuiset). Meillä sitruunatetroja lehtareiden kans ja ei
ongelmia. Itse aattelin hommata joskus loistokääpiöahvenia vielä lisäksi.
Tsemppiä altaan kanssa! Kulma-altaat on niin ihania.

[Pullahiiri]

Loistokäppänä esimerkiksi on helppo ja kiltti kala, toki on ahven mutta noin ahveneksi kiltti. Valtaosa Apistogrammoista menee tuohon lämpöön kyllä.

[Sisso]

Rusokirjot asuvat ihan pohjalla joten yhteiselo lehtisten kanssa sujunee hyvin jopa kutuaikana. Rusot myös kutevat hyvin helposti ja ovat kaikin puolin oikein mukavia kaloja, täysin harmittomia millekkään tai kenellekkään ja niitä voi hyvin pitää myös isommalla sekaporukalla ilman isompia riitoja. Haulla löytynee lisätietoa, niitä on täällä paljon hehkutettu eikä itselläkään ole niistä kuin hyvää sanottavaa.

Meillä esimerkiksi sujui isossa paljussa pohjalla asuvien nuorten Tapajos-tonkijoiden ja lehtisten elo hyvin vaikka lehtikset kuti kahden viikon välein ja välillä oli poikasetkin. Alhaalla asuvat Tapajokset ei ärsyttäneet niitä pahemmin vaikka kaikki muut kalat, siis pinta-ja keskiveden, pidettiin tiukasti vastapäisessä päässä akvaa. Tapajokset sai olla rauhassa jos ei ihan pesälle tai poikasille sattuneet. Nyttemmin lehtikset asuu rusoakvassa eivätkä kude siellä (?), rusojen elämää, ei myöskään kutua, ei lehtikset häiritse mitenkään kun asuvat niin eri keroksissa.

[Zansku]

Mites multa on tuo rusokirjoahven mennyt kokonaan ohitse? Jotenkin luulin, että se olisi isompi tai sitten olen vaan tyynesti sekoittanut sen rusotimanttiahveneen, jonka jätin jo alkuunsa pois laskuista kun on väärästä paikasta kotoisin.

Mahtaakohan pohjalla tulla sitten täyttä, jos siellä on rusokirjoahvenia, monnisia ja joku monni/pleko?

Wikipediassa rusokirjoahvenen maksimilämmöksi oli laitettu 26 astetta, voiko sitä pitää siinä maksimilämmössään jatkuvasti? Vaikka toisaalta Akvaariokeskuksen sivuilla maksimilämpö oli 28 asetta.


Onneksi on muuten tää A-W, voi johonkin tuulettaa nää juttunsa sillä aikaa kun allas kypsyy ja joutuu istumaan käsiensä päällä tekemättä oikeesti mitään kalahankintoja

[Sisso]

Meillä on tuossa 3-satasessa lehtis-ruso akvassa n 30 monnista + liuta erilaisia lieroja sekä salamanteripleko. Rusoja ei pohja-asukit häiritse yhtään paitsi kudulta ja poikasilta saavat häädöt. Ei ole mitään hullua takaa-ajoa pitkin akvaa tms vaan siitä viereltä annetaan lähdöt. Poikasten aikaan lajitoverit saa herkästi vihat niskaansa jos ei pysy kauempana mutta tätä nykyä salamanteri hoitelee lähes aina kudun pois jo ekana yönä. Plekot on sitten pahimpia pesärosvoja mitä voi olla, siihen kitaan uppoaa myös lehtisten kutu, mikä on omiaan rauhoittamaan menoa akvassa koska poikasten kanssa lehtikset on tosi pahoina.

Muoks. Lämmöistä: se maksimilämpö tarkoittaa sitä lämpöä, jossa laji voi asua ihan vakituisesti. Meillä oli kesällä lämmöt +28-29c ja rusot kuti hulluna. Nyt +25c. Luonnossakin lämmöt vaihtelevat paljonkin vuodenajan ja vesitilanteen mukaan. Sanotaan ettei lehtikset kude viileässä, mutta kyllä meillä sujui +25-asteisessa vedessä hyvin...

[jarios]

Apistogrammat ilman muuta.

Rakenna akvaariosi sisustus siten, että Apit saavat oman rauhansa pohjan "sokkeloissa". Apit saattavat jopa innostaa lehtikaloja kutemaan, jos akvaario on riittävä iso.

Sisso, sun viestistäs vois päätellä, että et juuri neuvoja kaipaile. Noh hyvä kokemus on lajiparista A. eunotus & P. scalare "Peru" – luonnosta pyydettyjä kummmatkin. Eunotus kuti pohjalla ja scalare aloitteli ylhäällä. Akvaario oli n. 200-litrainen. Joku monnikin mahtui pohjalle. Ikävä tuota akvaariotani.

[Sisso]

Jaa^, ikävä jos olen antanut kuvan, etten neuvoja kaipaile. On tässä sählätessä tullut (toivattavasti!) jotain opittua mutta aina, aina oppii jotain uutta kun osaa kuunnella. Perushuttu on toki tullut jo tutummaksi, mutta ei-ihan-peruskaurasta kuulee aina mielellään uutta, etenkin kirjoahvenista jotka ovat omaa sydäntäni lähellä.

Apistot on tosi mainioita! Ne kyllä menisivät varmaan lehtisten kanssa hyvinkin, jos vaan tila antaa myöten ja sisustuksen tosiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Meillä ainakin töyhtikset on kolokasoista tosi otettuja. Meillä on kaksi töyhtisuokkoa (akkoineen, Double Red-muotoisia) ja ne on ihan pop! Todella mainio kala ja lastenhoitoansa on hauska seurailla.

Lehtisten kanssa samoissa vesissä menee myös lippu-ja ruostekirjoahvenet. Ruosteet on "reippaampia" ja käyttävät enemmän koko akvaa, liput tyytyvät majailemaan pohjalla/taustalla omissa oloissaan. Molemmat lajit tuntuvat arvostavan kovasti kantoja ja luolia. Molemmat myös kutevat suht helposti akvassa, mutta ongelmaksi asti ei lisääntymisestä ole. Kumpikin laji on sillä tavalla rauhallinen, ettei juuri mitenkään välitä muista kaloista, viihtyvät omissa porukoissaan ja oloissaan.

[urppis]

Mua kiehtoo nuo rusot tuonne lehtikalojen seuraksi... Pitäisikö näitä ottaa pari, vai onko pieni parvi taikka haaremi ok. Minkälaisella kokemusella? Opukset sanovat pari, mutta tilavassa akvassa menisi porukallakin.. Kokemuksista haluan nyt tietoa. Kehuvat kirjat, että ovat säyseää sakkia...
Loistokääppänät on toinen kiehtova laji...
Kuinkas noita voisi sekoitella? Voinko laittaa kumpiakin lehtiksien seuraan? Kysessä on kumminkin pieniä lajeja ja akvassa olisi tilavuutta 450 litraa. Metrin verran juurakoita ja puskaa taka- ja sivuosissa, jonkin verran kiviä ja luolia.
Niin, onhan siellä palettikala pariskunta. En meinannut muistaakaan!
Haaveena olisi ahvenoita altaallinen monnisten kavereiksi... Ahvenet on upeita!
Lämmöt pyrkii olemaan tuossa 25-26 välillä..

[shays]

^ Rusokirjoista oman kokemuksen perusteella sanoisin, että ennemmin pari. Kyllähän ne porukassakin varmasti menee, mutta jos jotain aletaan siellä syrjimään niin ei se kovin rentouttavaa katseltavaa ole. Säyseitä ovat olleet, altaan muut kalat saavat olla rauhassa (tosin eipä tuolla muita ahvenia ole, tiedä sitten miten niihin suhtautuisi..). Kutuaikaan suojelevat poikasiaan ja häätävät muut pois läheltä, mutta eipä sen kummempaa. Tällä hetkellä noiden altaassa asustaa myös lauma omia muutaman sentin kokoisia poikasia ja yhteiselo sujuu ihan mallikkaasti, ainakin vielä. Altaan muihin kaloihin eivät kiinnitä mitään huomiota ja sukaravutkin saavat olla rauhassa.

[urppis]

Kiitti shays. Ehkäpä olisi viisasta aloittaa ruso pariskunnalla.. nuo paletit joutaa vaikka uuteen kotiin, jos niiden kanssa tulee jotain erimielisyyksiä. Toisaalta saan reviröityä tuota allasta siten, että molempiin päihin allasta saa kummallekin mukavia kutukiviä ja luolia. Jos vaan hyväksyvät ajatukseni.
Miten helppo saatavuus rusokirjoahvenilla on? Onko ihan liikkeiden peruskalastoa?
Onko kuljetusherkkiä tapauksia? Mahdollisuus styroks laatikossa tuoda.

[Pinski]

Empäs viitsinyt aloittaa uutta keskustelua, kun samaa aihetta kuitenkin sivutan Elikäs siis täältä kans löytyy yks joka tahtois nuita niin uppeita pikkuahvenia omaansa. Nyt viikonlopun aikana vihdoin ja viimein saan enemmän litroja ja tilaa kasvaville lehtareille(eli 230l -> 300l) mutta hieman arveluttaa lähteä kalaostoksille ettei tule ns. "turpaan" väärillä kalavalinnoilla. Akvastani löytyy lehtikalapariskunta, helmirihmojen haaremi, parvi kiilakylkiä, kaks katinkultamonnia ja pohjalta yhteensä 14kpl leopardi ja pandamonnisia. Kun nyt sitten tässä on tullut seurattua lehtikalojen hurjaa akvenuutta, parempi kysyä teiltä mikä tuonne pyttyyn menisi ns. kivuttomasti. Onko siis kokemusta esim. tuosta ihastuttavasta rusosta akvassa, jossa on sekä rihmoja, että ahvenia, että vielä monnisiakin? En tahtoisi kuitenkaan turpakäräjiä kun ainakin nykyinen porukka elää melko seesteisesti, mutta taas hiiirmusti tekisi mieli jotain pientä affenpariskuntaa/pariskuntia

[Sisso]

Meillä on samassa akvassa rusoja (5kpl), lehtikaloja (kutupari, mutta eivät kude kuin meidän toisessa paljussa), helmirihmiksiä ja monnisia (ööö... yli 30kpl). Rusot on säännöllisesti kutevia (monniset satunnaisesti), muut ei, mikä vaikuttanee paljon yhteiselon sujuvuuteen. Rusot on täysin ongelmattomia, jopa kutiessaan. Monniset saa häädöt kudulta ja poikasilta, muuten elo on varsin rauhaisaa. Lehtiksiä tai rihmiksiä ei edes huomata kun rusot asuu niin pohjan tuntumassa ja myös pysyvät siellä. Eikä niitä näy haittaavan mitenkään vaikka lehtis tulisi kylään ruokaa pohjalta etsiessään. Lajitovereita karsastetaan pahemmin kun on kutu ja poikaset, ne saavat kaikkein herkimmin lähdöt. Rusoilla on omat juttunsa, harvoin nuo lämpeevät niin paljon että edes suutappeluksi menee ja kun kaikilla on lopulta omat pikku reviirinsä, sopu on hyvä. Meillä on rusoakvassa paljon kantoja ja kiviä joiden väleihin reviirit luontevasti muodostuvat. Eniten olisin huolissani jos lehtarit alkaisivat kutemaan rusoakvassa, tuo on sellainen pari että ne pitää akvan kaikki muut asukkaat akvan takanurkassa poikasilta vaan siksipä niitä ei enää päästetäkkään isoon paljuun, jossa kutu alkaa välittömästi! Niille ei silloin tunnu riittävän mikään tila. Rusoille sentään riittää 10cm turvaraja poikasiin!

[Pinski]

Mun lehtikalat kyllä ainakin tähän asti "koputtaa puuta" on ollu melko sävyisästi tuolla mitä nyt välillä hyppyytetään toisiaan mutta sillonkaa ei mee aivan villiks niitten touhu. Mitenkäs olisko perhoskirjoaffenet sitte samantyyppisiä niinku rusot? vissii ainaki pohjalla viihtyy enemmän? Tuolla nyt pohjan tuntumassa on vain monniset, joten luulis löytyvän oma reviiri varsinki ku kantoja löytyy jonkuverran...

[Sisso]

Kyllä perhoset on enemmän ylä-keskivesien kulkijoita kuin pohjan, missä voivat ajoittain oleilla ja käydä. Niiden luonne on huomattavasti täpäkämpi kuin rusojen! Meillä on elellyt perhosia porukalla, monta ukkoa ja akkaa, ihan sopuisasti kutien kun tilaa oli monta sataa litraa, mutta täältä lukemani perusteella pienissä pysyissä meno voi yltyä niillä suht kiihkeäksi jopa niin että joku heittää lusikan kehään silkkaa ressiä. Sisustuksella voi vaikuttaa paljon sovun pysymiseen, riittävästi piiloja ja näköesteitä.

Musta rusot ja lehtikset on toimiva yhdistelmä, koska kutuaikanakaan rusot ei edes huomaa lehtiksiä ja lehtiksien kutiessa niitä ei häirinnyt puolestaan alapuolellaan asustavat isohkot Tapajos-tonkijat, jotka ei juuri pohjalta poistu, juuri lainkaan kunhan ei kudulle tai poikasille sattunut, muut kalat saikin sitten asua peränurkassa! Rusot ja Tapajokset asuu siis eri pytyissä, lehtikset kulki niiden väliä ja vain Tapajos-altaassa ne intoontuvat kutemaan. Helppoa syntyvyydensäännöstelyä!

[Pinski]

Nonniin nyt on sitten laitettu tilaukseen tänne neljä rusoa, innolla niitä odotan! Tänks kokemuksistanne, toivottavasti nuo tuolta 300l:sta oman paikan sitten löytävät

[[groovehai]]

Mulla menee vallan mainion sopuisasti lehtisten kanssa yhdessä pariskunta rusoja ja vielä avainkirjoahvenet siihen päälle. Rusot on näistä edellämainituista ehdottomasti ärhäkämpiä, yritin pitää aikoinani neljää rusoa samassa purkissa, mutta eivät näyttäneet juuri tulevan toimeen keskenään. Rauhoittui meno kummasti kun poisti joukosta kaksi ja toi soppaan lisäksi kaksi avainta, jotka on varmasti kilteimpiä ahvenia, mitä maa päällään kantaa!

Ja hyvin menevät monniset tuolla joukon jatkona, ei ainakaan rusot näytä välittävän niistä pätkääkään. Lähinnä avaimet saavat väistyä jos tulevat liian liki rusojen reviiriä.

Helppoa tuo ahventen yhteensovittaminen ei kyllä ollut, kokeilin huonolla menestyksellä niin Sateenkaariahventa kuin Sinikirjoahventakin, joista erityisesti jälkimmäinen oli harvinaisen aggressiivinen muita ahvenia kohtaan.

Rusot ja lehtikset sopii takuulla hyvin yhteen! Kannattaa seurailla vaan niitä rusoja etteivät ala keskenään liikaa tapella, ja ainakin tarjota niille tarpeeksi "reviirin rajoja"