Ongelmia veden kovuuden kanssa

[alffa]

Elikkäs ongelma on kokonaisuudessaan tälläinen. Eli akvaariossa veden GH oli ennen pohjan imuroimista 28. Pohjan imuroimisen ja vedenvaihdon jälkeen arvo jäi 22. Hanaveden kovuus on siinä 4 tietämissä, KH on 5 ja ph 6,8

Auttakaa aloittelijaa että miksi tuo arvo on noin korkea akvaariossa vaikka "normi" vedellä se on täytetty. Kuinka sen saa sitten johonkin järkevään lukemaan ( vedenvaihdoilla, mutta kuinka usein niitä voi tehdä? ) ja mikä ihme sen on nostanut noin korkeksi?

Kaloina on tällä hetkellä pari partamonnia ( toinen on ihan pikkuinen ) ja seitsemän mustamollia. Korjatkaa jos olen väärässä niin jos tuon kovuuden haluaa tuonne kahdeksan tietäville niin silloin molemmat lajit pärjäävät ja muiden kalojen hankinnassakin on enemmän valinnanvapautta.

Muutenkin on mielessä pyörinyt että kuinka nuo kalat kestävät vedessä olevia metalleja, kuitenkin kun täällä kaivoskaupungissa asutaan. Mitkä ovat soveliaat raja-arvot es. kuparin kohdalla?

Allas on 260 l:n ja kalat ovat olleet siinä vajaan viikonpäivät.

[Kamu]

Huh, ompa siellä kovuudet korkealla! Partamonnit eivät nuissa kovuuksissa kovin kauan selviä. Onko altaassasi kalkkikiviä tms. ? Minkälainen pohja? Mittaatko liuskatestillä vai tippatestillä? GH:ta voi laskea turveuutteella. Mustamollit ovat kovan veden kaloja, joten suosittelisin pitämään GH:n kympissä. Jotkut vedenparannusaineet poistavat(sitovat, miten se nyt lie tässä tilanteessa sanotaankaan ) raskasmetalleja, esim Aquasafe. Mitä kaloja olet ajatellut näiden kanssa?

[alffa]

Huh, ompa siellä kovuudet korkealla! Partamonnit eivät nuissa kovuuksissa kovin kauan selviä. Onko altaassasi kalkkikiviä tms. ? Minkälainen pohja? Mittaatko liuskatestillä vai tippatestillä? GH:ta voi laskea turveuutteella. Mustamollit ovat kovan veden kaloja, joten suosittelisin pitämään GH:n kympissä. Jotkut vedenparannusaineet poistavat(sitovat, miten se nyt lie tässä tilanteessa sanotaankaan ) raskasmetalleja, esim Aquasafe. Mitä kaloja olet ajatellut näiden kanssa?

Hiekkana on Aqastabil uranus 3-6 mm, kiviä ei ole, juurakko löytyy kyllä ja taustana on näitä 3D-systeemejä. Kasvia kohtuullisesti ja ne näyttävät kestävän hengissä ( yleesä kasvit ja minä ei ole hyvä yhdistelmä, missään

Mitattu Seran tippatestillä kun ko. valmistajan liuskissa loppuu asteikko 16:sta.

No nuo muut kalat ovat ongelma, kun ei mistään tunnu saavan tuota akvaariokalat kirjaa tai ylipäänsä sellaista opusta mistä löytyisi hyvät kuvaukset kaloista ja niiden vaatimista elinoloista. Hyviä vinkkejä kirjoista tai nettisivuista otetaan vastaan.

Jotenkin tuntuu että tuossa Joensuulaisessa kaupassa ( ei Tintin lemmikki ) missä olen asioinut niin ei hirveästi ajatusta noille asioille painoteta, kerran vesiarvot tietäen myivät noita partamonneja jos ne eivät sovi tuollaiseen veteen. prk.

[Anniquu_]

Moi!
Eilen jo vastausta aloittelin ja olin luonnoksen tallentavinani, mutta se on nyt sitten tuolta hävinnyt, joten naputtelempa uudestaan...
Kun tuota pohjamateriaaliasi tutkailin, niin googgeli vei norjankieliselle sivustolle, josta olin ymmärtäväni, että tuo sorasekoitus nostaa kovuutta. Varsinkin kun hanavetesi on hapanta, niin se liuottaa tehokkaasti kalkkia ja kovuus nousee. En pidä tuota vedenlaadun heittelyä hyvänä, vaan ehdottaisin pohjamateriaalin vaihtoa sellaiseen, joka ei vaikuta vesiarvoihin. Ja säätää vesiarvot sitten aina vedenvaihdon yhteydessä kipsillä ja ruokasoodalla sopiviksi.

Itselläni on ihan rautakaupasta ostettua hiekkapuhallushiekkaa (Maxit) Weber-merkkistä, karkeus 0,5-1,2 mm, eli ei sitä kaikista hienointa vaan seuraavaa laatua. Itse tykkään sen värisävystä, se on sellainen "luonteva tumma". Toiset taas suosivat Bilteman myymää vaaleaa, joka on niin pölytöntä, että sitä ei tarvitse pestä. (Tosin en ole nyt varma, että onko sitä saatavilla nyt, se on välillä nimittäin ollut pois Bilteman valikoimasta.) Muidenkin valmistajien puhallushiekkaa käytetään.

Ilmeisesti tarkoitat tuolla Akvaariokalat-kirjalla sitä Markku Varjon 2007 vuodelta olevaa teosta, vai? Kirjastoista kyllä löytyy, mutta taitaa olla kyllä aika haluttu teos. Netistä mielestäni parhaimmet ovat Helsingin Akvaariokeskuksen sivujen kalalistaus ja sitten Faunattarella on myös kohtalaisen pätevä kalaselvitys. Peter Beck, kirjoitin ehkä nimen oikein, niin hänellä on myös ihan pätevä teos Akvaariokäsikirja, (nimen muistin ehkä oikein ). Niiin tilasuosituksiin kannattaa laittaa kyllä ihan reilusti extraa, ne eivät oikein 2010-luvun Suomeen istu.

Nuo mollit ovat kyllä vähän tai oikestaan paljon ongelmallisia kaloja... Tuo tavoittelemasi kokonaiskovuus 8 voi olla niille liian pehmeää. Jos omistaisin molleja, niin pitäisin kovuuden kyllä yli 10. Ja suurin pulma on se, että ne voivat vaatia merisuolalisäyksen pysyäkseen terveenä. Ne ovat melkein kyllä lajiakvaarion kaloja. Hienoja ne kyllä ovat. Selain sekoilee, jatkuu kohta...

[Anniquu_]

Mutta että en sinua täysin masentaisi, niin tässä on virikkeeksi käyttäjän 7330 listaus kovaan veteen menevistä kaloista. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=134281

Ja vielä pakkomielteenomainen kysymys, miten olet akvaariossasi varmistanut sen, että ammonium(myrkytön)/ammoniakki("sama" aine kuin edellinen, mutta myrkyllistä emäksisessä vedessä) ei ala muodostumaan myrkylliseksi nitriitiksi vaan muuttuu suoraan myrkyttömäksi nitraatiksi?

Ja juu, vielä linkki http://www.aquahoito.info jos et ole tutustunut. Paljon tietoa vaikka ei ole ihan nykytrendin harjalla ulkoasu.
Jaa-a kauhesti kirjoitin, mutta vastasinkohan edes kysymyksiisi...

..muoks, typojenpoistoyritys..

[Anniquu_]

Dementia vaivaa ja muokkauaika meni umpeen, joten viestiä pukkaa lisää...
Tuo mainittu AquaSafe-vedenparannusaine sitoo ainakin putkista liukenevan kuparin. Käytän sitä itse, kun putkista tulee kuparia ja kalat ovat sen kanssa pysyneet hengissä. Linkkiä pukkaa lisää, nimimerkki Kiksu on selvitellyt noita kaloille sallittuja "myrkkymääriä", http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... A#p7045203 mutta nuo ovat luonnonvesiin/kalanviljelyýn, jossa ei myrkkyjä sidota vedenparannusaineella. Esim. kuparia putkista tulee meillä tuota sallittua arvoa enemmän, mutta Aquasafella pitoisuuden saa alas. Tai ainakin rauhoittaa vedenvaihtajan mieltä sen lisäys...

[alffa]

kiitokset

Voisipa sanoa että iski informaatioähky, mutta vähän vielä soppaa hämmennän.

No enpä olisi uskonut että tästä nyt tälläinen soppa syntyy Arvaa vaan mainitsiko tuostakaan myyjä yhtään mitään, tokkopa edes tiesi.

Elikkä jos minä vaihdan tuon pohjamateriaalin niin kuinka sitä sitten tuo pöpötasapaino kestää normaalina? Eikös kuitenkin suurin osa niistä vietä aikaansa tuon hiekan pinnassa.

Elikäs molleille voi varovasti jo suunnitella uutta kotiosoitetta. Ellei sitten käännyt tämä lajiakvaarion puoleen, pitää tutkailla.

Perustaminen kerrottiin minulle näin että eikun hiekat, kasvit veteen. Allas täyteen ja pullo bakteereita perään niin seuraavana päivänä voi tuoda kalat.

Käytännössä se meni näin että siinä vaiheessa kun kasvit olivat vedessä ja bakteerit perässä niin juttelin erään tutun kanssa joka ensimmäiseksi käski ostamaan oikean kokoisen pullon sitä bakteerihöttöä ja odottamaan muutaman päivän enennkuin mitään kaloja sinne laittaa. No sattuneista syistä se muutama päivä venyi kahdeksi viikoksi ja nyt päivittäin on liuskoilla testattu että näkyykä nousua. Ei ole näkynyt eli kaippa edes tuossa kävi tuuri
Kuinka kauan tuota päivittäistä testailua kannattaa harrastaa?


Mutta nyt taitaa olla nuo lisäkalathankinnat jäissä ainakin siihen asti että saadaan jonkinlainen selvyys siitä että mitä tuolle vedelle oikein sitten loppupelissä tehdään. Viimeisen vuorokauden aikana kovuus ei ollut noussut tippojen mukaan yhtään eilisestä. Silloin tuli imuroitua pohjaa ja vaihdettua jonkinverran vettä.

Onko muuten ihan "normaalia" toimintaa että kun menee ihan liikkeeseen niin sieltä sitten myydään mitään mistään tietämättömälle ihan mitä sattuu?

[alffa]

ja ois pitänyt nuo typot korjata, mutta olkoon

[Koss]

Elikkä jos minä vaihdan tuon pohjamateriaalin niin kuinka sitä sitten tuo pöpötasapaino kestää normaalina?

Laitat osan vanhasta pohjamateriaalista esim. sukkahousupussiin ja sen sitten altaaseen. Tuolloin hajottajabakteeristoa siirtyy pohjamateriaalin mukana, eikä allas koe niin järkkyä muutosta, kuin se että laittaisi pelkän uuden hiekan taikka soran. Vanhoja massoja kannattaa pitää ainakin pari-kolme viikkoa, jotta saadaan riittävä bakteeristo.

Edit. ilmeisesti kun kyseessä on uusi allas johon on lisätty bakteeritiiviste, ei vanhaan pohjamateriaaliin ole muodostunut vielä riittävää hajottajabakteeristoa, joten vanhan hiekan säilöminen voi olla turhaa. Eli tuossa tapauksessa voi altaaseen kipata uuden ilman sen ihmeempiä vaikutuksia. Toki jos näin teet, olisi hyvä lisätä altaaseen bakteerivalmistetta.

Perustaminen kerrottiin minulle näin että eikun hiekat, kasvit veteen. Allas täyteen ja pullo bakteereita perään niin seuraavana päivänä voi tuoda kalat.

Kyseessä siis kalallinen kypsytys, ja tuolloin kuormitus täytyy huomioida, sekä tehdä sen mukaisesti vedenvaihtoja.

Kuinka kauan tuota päivittäistä testailua kannattaa harrastaa?

Alkuun olisi hyvä tehdä testejä lähes päivittäin, jotta varmistutaan siitä, että allas on kypsynyt, eivätkä kalat altistu haitallisille aineille.

Onko muuten ihan "normaalia" toimintaa että kun menee ihan liikkeeseen niin sieltä sitten myydään mitään mistään tietämättömälle ihan mitä sattuu?

Usein kaloja myydään tietämättä niiden vaatimuksista, sen vuoksi olisikin hyvä lukea niistä ennen ostoa. Toki on kauppiaita joilla on runsas tietotaito, mutta silti on suositeltavaa ottamaan selvää lajeista ennen ostamista, jotta vältyttäisiin väärien lajien hankkimiselta.

[Aprikoosi]

Käytännössä se meni näin että siinä vaiheessa kun kasvit olivat vedessä ja bakteerit perässä niin juttelin erään tutun kanssa joka ensimmäiseksi käski ostamaan oikean kokoisen pullon sitä bakteerihöttöä ja odottamaan muutaman päivän enennkuin mitään kaloja sinne laittaa. No sattuneista syistä se muutama päivä venyi kahdeksi viikoksi ja nyt päivittäin on liuskoilla testattu että näkyykä nousua. Ei ole näkynyt eli kaippa edes tuossa kävi tuuri
Kuinka kauan tuota päivittäistä testailua kannattaa harrastaa?

Jos et oo ruokkinut bakuja millään, niin kyllä ne on dööd kahden viikon jälkeen. Nitraatti on nyt se, jota tarttis kanssa testata. Jos sitä ei ole, ni akva ei oo kypsä ja todennäköisesti nitriitti-piikki tulossa, jos siellä kuitenniin on niitä kaloja.
Partamonnit selviää taatusti, jos niillä vaan on vettä ympärillä, mullakin kovuus ollu parhaillaan 25 kieppeillä ja partis ihan pirteänä.

[alffa]

On pöpöjä ruokittu, jos saamani ohje pienestä määrästä kalanruokaa joka päivälle on riittävä.
Mutta seurataan tarkasti tilannetta.

[Anniquu_]

Se kalanruoka on voinut olla kyllä riittävä ruokinta niille bakuille, tosin sitä ei kyllä osaa varmaksi sanoa. Kalat ovat olleet siellä ilmeisesti reilun viikon, eli jos nitriitistä alkaa tulle ongelmaa, niin näinä päivinä se mielestäni alkaisi näkyä. Jos nitriittiä alkaa ilmestyä, on ensiapuna vedenvaihtojen lisäksi ruoka/merisuolan (ruokakaapista) lisäys, se estää nitriitin tukehduttavaa vaikutusta. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 4&start=30 Tuolta ketjusta löytyy nimimerkin tso kirjoittamat ohjeet tuosta suolan käytöstä, jos nitriittiongelmaa alkaa ilmetä.

Jos se pohjamateriiaali edelleen nostaa kovuutta ja päädyt vaihtamaan sitä pohjaa, niin suosittelen, että laitat sinne lisää bakteereitä. Prodibion Biodigest on hyväksi havaittu, siinä ovat bakut pakkaustapansa vuoksi miltei 100% varmuudella elossa. Ainakin jos itse lähtisin pohjanvaihtoon käyttäisi noita "tukihoitona".

Ja kuten täällä on todettu, akvaariokauppojen asiantuntemus on valitettavan harvoin sillä tasolla kuin sen odottaisi olevan. (yritin sanoa asian kauniisti ) Akvaarioharrastus on yhdeltä osin -minun näkemykseni mukaan- jatkuvaa tiedon hankintaa, ja se tästä harrastuksesta niin mielenkiintoisen tekeekin. Koskaan ei tiedä kaikkea.