intiaanisulkia

[aquamarina]

Tuolla 100-litraisessa on nyt kaiken kokeneita ja nähneitä intiaanisulkia kolme kipaletta, sitkeitä sissejä. Lisää olen ajatellut, eikä ole muita kaloja tulossa, eli paljonkohan tuohon niitä arvaa ottaa ? Ja joo, tiedän että on parvikala, mutta muu poppoo on kuollut tässä kevään kuluessa, ja sain isomman altaan pois, niin tuosta ajattelin tehdä tetralan. Muita asukkeja on kirsikkasukarapuset ja petokotilot.

[miljoonakala84]

Kyllä tuon kokoseen 15-20kpl menee .

[päivänvarjo]

10-20 sen mukaan miltä itsestäsi näyttää. Voit tehdä niin että ostat vaikkapa aina 5kpl kerrallaan, niin ei sitten tule liikaa ostettua. Koska silloinkaan akvaario ei ole kivan näköinen jos se on ahdettu täyteen. Kyllähän voisit tuonne monnisia laittaa, koska ne eivät vie inkkareiden elintilaa.

[MinHa]

Änkäänpäs kysymyksineni tämän otsikon alle. Eli:

Uusi 98litran akvaario perusteilla ja kalasto on mietinnässä. Akvaarion mitat 70x35x40, mutta itsetehty tausta+pohja vievät uintitilaa jonkin verran. Vesitilaa ehkä reilu 80l? Hiekka ja kasvit puuttuvat vielä tällä hetkellä.
Veden pH hanasta mitattuna 8 (talousvesitutkimus kaivovedestä pH 8,2), liusketestillä kokonaiskovuus GH 8 ja Karbonaattikovuus 9-10. Toiveissa olisi, että pH laskisi jonkin verran, kun vesi on akvaariossa ja kypsynyt Kemiallisesti en mielelläni ala pH:ta laskemaan, joten suht korkean pH:n kaloja mietin. Jopa Tanganjika on ollut vaihtoehtona, mutta olisin nyt kuitenkin päätymässä näihin "tavallisempiin", ja mahdollisesti helpohkoihin kaloihin. Poika haluaisi partamonnin, muuten kalasto on vielä avoin.

Olen ajatellut seuraavaa:

Etelä-Amerikka:
-Intiaaninsulka väh. 10kpl
pH 6,0–8,0, toisaalla yläraja 7,8
Lämpötila 23–28 °C

+ joku muu tetra?
Suosikkina olisi ulkonäöllisesti punatetra väh. 6 (mieluusti se 10 kpl)
pH 6,0 - 7,5 toisaalla 6-8
Lämpötila 22 - 28 °C

-partamonni
pH 6,0–8,5
lämpötila 21–26 °C

Eli ajatuksena ottaa saman maanosan kaloja 1-2 lajia + pohjakala(t)
Tiedän, että tuo akvaario on partikselle siinä ja siinä kokonsa puolesta, mutta mitään ruuhkaa ei ole tarkoitus muuten kalaston puolesta tuonne pohjalle järjestää. Monniset (leopardimonninen) kiinnostaisi kyllä myös, mutta ehkei tuohon tilaan kannata partiksen kanssa ottaa?
Mielipiteitä ja vinkkejä kuuntelen mielelläni Myös ehdotuksia kasveista otan enemmän kuin ilolla vastaan!

[päivänvarjo]

Se ph kyllä laskee siellä akvaariossa , mutta nousee jonkunverran aina vedenvaihdoissa. Sama homma on myös itsellänikin. Hanan ph lähentelee sitä 8 ja vedenvaihdon jälkeen ph on akvaariossa semmoiset 7,5 ja kahden viikon päästä ennen vedenvaihtoa ph on vähän alle 7.

[Kiksu]

Karbonaattikovuus pitää ottaa huomioon. MinHalla on korkea KH, joten pH ei välttämättä laske samaa tahtia kuin päivänvarjolla jos päivänvarjon Kh onkin matalampi. Ilmeisesti riippuu monista tekijöistä: miten nopeasti kasvit käyttävät karbonaatteja, kuinka paljon hiilidioksidia vedessä on, minkä verran happamoittavia ainesosia kertyy ruokinnasta, kalojen määrästä, suodatuksesta... Jokainen akvaario on yksilöllinen. Todennäköisesti saman talouden akvaarioissakin pH:n alenemisessa on eroa vaikka hanavesi on samaa. Jossakin akvaariossa ehtii nitraattia kertyä jo vedenvaihtokynnykseen asti ennen kuin toivottu pH:n aleneminen olisi saavutettu, korkeassa KH-arvossa todennäköisemmin näin tapahtuukin.

Ihanteellisinta tietenkin olisi, että pH ei heilahtelisi kovasti ja kalalajit olisi valittu vesiarvojen mukaisiksi, kuten MinHan tavoitteena onkin. Akvaarion toiminnan vakiinnuttua pH asettuukin johonkin haarukkaan, jota sopivin vedenvaihtovälein pyritään ylläpitämään.

[päivänvarjo]

Tänään mittasin että kokonaiskovuus mulla on 4. Eli vaikuttaako kasvien määrä jotenkin siihen miten kovaa vesi on? Mulla ainakin on akvaario sullottu täyteen kasveja, ja niitä saa muutaman viikon välein karsia pois isolla kädella, kun meinaa pinta täyttyä köynnäksistä kokonaan.

[Kiksu]

Karbonaattikovuus eli KH on eri asia kuin kokonaiskovuus eli GH. Kokonaiskovuuteen ei kasvien määrällä tai esim. bakteeritoiminnalla ole käytännön vaikutusta, sen arvo pysyy vakaana. Karbonaattikovuutta sanotaan joskus myös väliaikaiseksi kovuudeksi, koska sen määrä vähenee vedestä kemiallisten prosessien myötä, esim. kasvien hyödyntäessä sitä. Jos karbonaattikovuus on alun alkaen korkea, sen mataloituminen esim. parilla yksiköllä ei vaikuta hurjan paljon pH-arvoon, mutta jos se on jo valmiiksi matala ja laskee siitä vielä, se ei enää puskuroi happamuutta kovin hyvin, jolloin pH pääsee selvemmin tippumaan, esim. yöaikaan, jolloin veteen kertyy enemmän happamuutta aiheuttavaa hiilidioksidia, koska kasvit eivät yhteytä pimeässä. Matalaksi KH-arvoa voidaan sanoa, jos se on jotain alle 3, neljässä ja yli puskurointikyky on riittävä estämään pH:n yllättävän tippumisen.

Hyvä juttu, että kasvisi kasvavat reippaasti. Ne poistavat vedestä kuona-aineita ja lisäävät happipitoisuutta. Se on myös yleensä merkki siitä, että akvaariossa on perusasiat kunnossa.

[MinHa]

Karbonaattikovuus pitää ottaa huomioon. MinHalla on korkea KH, joten pH ei välttämättä laske samaa tahtia kuin päivänvarjolla jos päivänvarjon Kh onkin matalampi.

Näin minäkin olen ymmärtänyt, eli mitään suurta pH:n laskua ei liene odotettavissa. Sen näkee sitten, kun saadaan akvaario "käyntiin".
Onko kenelläkään kokemuksia inkkareiden pidosta tuolla pH suosituksen ylärajoilla? Jostain luin, että värit tulisivat paremmin esiin matalammassa pH:ssa, vai oliko se pehmeämmässä vedessä

Tetrat kiinnostaisivat, mutta tuo vesi on mitä on... Yksi vaihtoehto sitten on platyt tai miljoonakalat.

[päivänvarjo]

Okei, nyt tuli mullekkin uutta asiaa Täytyy vissiin käydä tuo karvonaattikovuus tippatesti otamassa. Kun kasvit eivät yhteytä pimeässä niin auttaako jos on runsas suodatus, ja/tai vaikkapa suodattimessa kupla toiminto? Eikös karbonaatikovuutta voi vähän arvioia kokonaiskovuuden perusteella ja toisinpäin otettuna tietysti kuomiöön muut arvot?

[Kiksu]

Sellaisesta pH:n vaikutuksesta väreihin olen lukenut, että kultakala- tai karppinäyttelyihin osallistuvien kalojen veden pH-arvoa laskettaisiin noin viikkoa ennen näyttelyä (muistaakseni vajaasta 8:sta seitsemään), jotta kalojen ihon limakerros ohenisi ja värit tulisivat kirkkaampina esille. Limakerroksen alla värit tietenkin ovat molemmissa tapauksissa yhtä voimakkaat, näkyvät vain ihmisen silmään eri tavalla.

Kyllä veden ilmastaminen tai pintavedenkierto auttaa pitämään happitason yölläkin riittävänä ja koska ylimääräistä hiilidioksidia saadaan poistettua, ei pH:kaan pääse niin herkästi laskemaan.

Yleensä se menee niin, että jos on korkea KH, on myös GH korkea, mutta ei ne välttämättä ole toisiinsa sidoksissa. Riippuu siitä, missä suhteissa noita kovuuksia aiheuttavia aineita veteen on liuenneena. Lunttasin tuolta malawi- ja tanganjikapuolelta, että esim. Malawissa KH on 7-8 ja GH vain 4-5. Akvaarioonkin voi lisätä kipsiä GH:n nostamiseksi, eikä sillä pitäisi olla vaikutusta KH-arvoon. Hyvähän se KH-arvo on tietää kun itsellänikin hanaveden KH on laitokselta tullessaan nykyään reippaasti alle 2, vuosi sitten oli vielä 3 tai 4. Lisäilen vedenvaihdoissa hitusen ruokasoodaa, jotta KH olisi edes 2.

[Niniel]

Karbonaattikovuus pitää ottaa huomioon. MinHalla on korkea KH, joten pH ei välttämättä laske samaa tahtia kuin päivänvarjolla jos päivänvarjon Kh onkin matalampi.

Näin minäkin olen ymmärtänyt, eli mitään suurta pH:n laskua ei liene odotettavissa. Sen näkee sitten, kun saadaan akvaario "käyntiin".
Onko kenelläkään kokemuksia inkkareiden pidosta tuolla pH suosituksen ylärajoilla? Jostain luin, että värit tulisivat paremmin esiin matalammassa pH:ssa, vai oliko se pehmeämmässä vedessä

Tetrat kiinnostaisivat, mutta tuo vesi on mitä on... Yksi vaihtoehto sitten on platyt tai miljoonakalat.

Meillä on inkkareita ja veden pH pyörii siellä 7,5 - 8. Vesi meillä on käsittääkseni aika pehmeää. En ole huomannut, että meillä mitkään kalat tuosta korkeasta pH:sta kärsisi. Jossain vaiheessa kokeiltiin kevyttä hiilarilannoistusta 60 litraiseen ja pH laski 7:aan tai 6,5:een, mutta ottojen kidukset alkoi oireilemaan. En tiedä johtuiko liian rajusta pH:laskusta vai itse hiilidioksidista, mutta sen jälkeen ollaan annettu pH:n olla rauhassa korkea.

[MinHa]

Niniel: Mitä kaloja sinulla on inkkareitten kaverina? Ja minkä kokoisessa akvaariossa?

[Niniel]

Meidän akva on ihan ylikansoitettu

Eli on noin 60 litraa (63 varmaan tarkalleen). Tällä hetkellä asukkeina
12 inkkaria
6 ottoa (2 eri lajia)
2 piikkisilmää
taistopariskunta (joo on aika pieni allas haaremille, mutta nämä kyllä välittävät enemmän ruoasta kuin toisistaan)
juovaharjarapu ja kaksi omppua.

[MinHa]

Tänään saatiin vedet akvaarioon!
Inkkarit on nyt 99% varmuudella päätetty asukkaiksi, mutta muu väki vielä mietityttää.

[päivänvarjo]

Juu inkkarit ovat oikein kivoja kaloja c: itselläni on niitä 15kpl 160l akvaariossa.

[MinHa]

Jep! Inkkarit "iskivät" jostain syystä heti. Mietin sitäkin, että ottaisi inkkareita reilummin, ja sitten pelkästään pohjalle "jotain". Menisiköhän leopardimonninen inkkareiden kaverina?

Leopardimonninen
pH 6,0–7,5
lämpötila 22–26 °C
vesi pehmeää tai keskikovaa (dH alle 20).

Partamonni olisi pojan haave, mutta onhan tuo partikselle vähän pieni akvaario. Ja partiksen kanssa en sinne monnisia haluaisi ottaa --> mikäköhän levänsyöjä tuonne kävisi inkkareiden ja monnisten kanssa?

[päivänvarjo]

Käsittääkseni inkkareiden kanssa menee melkeinpä mitkä vain samoissa arvoissa viihtyvät monniset. Itsekkin mietin jossain vaiheessa leopardimonnisia, mutta en voinut niitä ottaa kun oli taiston takia pidettävä vettä lämpimänpänä. Inkkarit menevät kyllä viileämmässäkin vedessä, ja ovat aika kestäviä, ja sietävät jopa keskikovaa vettä, ainakin johonkin pisteeseen asti. Eli ei ole kyseessä mikään ihan herkin laji.

Levänsyöjistä en oikein osaa sanoa kun ei ole kokemusta, mutta ekana tulee mieleen otot (täplänuolimonni) Mulle ainakin joskus täällä sanottiin että menevät inkkareiden kanssa, mutta ovat aika herkkiä ja en tiedä niiden suhtautumisesta korkeaan ph ja kovuuteen.

[MinHa]

Jos pitäisi veden jossain 24-25 kieppeillä. Tuo pH tietysti on monnisille aika korkea, mutta jospa se tuohon 7,5 tipahtaisi.

Otoista olen lukenutkin, mutta vaikuttavat tosiaan vähän herkkiksille näin aloittelijan (pieneen) akvaarioon. Toisaalta ei saattaisi olla hullumpi yhdistelmä pelkät inkkarit ja nuolimonnitkaan. Faunattaren sivuilla pH:n ylärajaksi täplänuolimonnille on vaan mainittu 7

[Kana +-yksipantteri]

Faunattaren sivuilla pH:n ylärajaksi täplänuolimonnille on vaan mainittu 7

M.Varjon Akvaariokalat-kirjan mukaan täplänuolimonnin pH-alue on 6 - 7,5.

[päivänvarjo]

Ottoja ei välttämättä suositella ensimmäisten kalojen joukossa laitettavan uuteen akvaarioon, joten tee vaikka niin että sen jälkeen kun akvaario on kypsä ja toiminnassa, niin seuraa vaikkapa kuukausi että miten vesiarvot asettuu.

[Niniel]

Kyllä otot menee pienessä akvaariossa aloittelijallakin, kuten meillä. kyllä varmasti tuuriakin ollut mukana... Meillä otot on lg2 monneja eli eivät ihan virallisia ottoja, mutta hyvin saman tyyppisiä. En tiedä olisivatko kestävämpiä. 40 litraisessa meillä oli sitten täplä- tai perunnuolimonneja, mutta sieltä alkoivat yksi kerrallaan tipahtelemaan, joten saivat viimeiset kaksi muutta tuonne lg2:sten kanssa samaan. Siellä pärjänneet hyvin.

[MinHa]

Ok! Kiitti kaikille vastauksista
Mitäs olette mieltä, voisiko siellä olla inkkareiden kaverina sekä monnisia että ottoja? Eikä muuta. Määrät?

[Niniel]

No minun mielestä voi. Jos vaan on paljon kasveja, niin otot kyllä käyttävät aktiivisesti kaikkia pintoja, että eivät pelkästään pohjalla möyri.

[MinHa]

Ok. Täytyy tehdä tosiaan niin, että lisään vähitellen kalamäärää. Jos aloittaa niillä inkkareilla ja monnisilla ja miettii ottoja myöhemmin, kun akvaario on vakiintuneempi.
Kiitooos