Seeprakirjoahvenet teurastavat kasvit, apua!?

[namnam]

Mulla on n. 250 litranen kulma-akvaario jossa asustaa kolme timanttia vissiin naaraita kaikki, seepra pariskunta + kolme niiden pikkupoikasta + yksi isompi poikanen + yksi jättimäinen uros. Seeprat otin huostaan pariskunnalta jolla oli ongelmia niiden kanssa: liian pieni allas, kaksi pariskuntaa ahdettu 150 l josta seurasi jatkuvaa tappelua. Meillä kaikki olleet ihan sulassa sovussa mitä nyt iso uros uhittelee välillä pariskunnalle ja toisin päin jos erehtyvät toistensa reevireille. Timantit mukamas "agressiivisena" lajina liikkuvat yhdessä ilman mitään rähinöintiä. Ongelma on se että mun allas on ihan hirveä, suorastaan kaaottinen ruma purnukka jota ei edes ite kehtaa katsoa. Sinne on tugettu kantoja ja muuta vanhaa roinaa reviirirajoiksi ja kaikki mukamas kestävimmätkin kasvit on revitty riekaleiksi. Mitään taimia ei tonne voi laittaa kun ne syödään heti. Ajattelin lähettää osan seeproista ainakin poikaset ja sitten joko pariskunnan tai yksinäisen uroksen huitsin nevadaan kun tuhoavat ihan innolla kaikki paikat Ärsyttää kun kasveihin on mennyt varmaan jo lähemmäs 100 euroa ja kaikki tämänhetkisetkin joutaisi roskiin.

Mitä tolle nyt voisi muka tehdä. Joku iso juurimainen puu olisi ihan kiva tonne kun sellaisen löytäisin. Onko teillä jotain vinkkejä ? Mitä kasveja, koristeita, nauttaisiko hiilidioksidi, lannoitus, uudet valot ? Allas on ollut liian kauan ihan rappiolla ja aika olisi saada muutosta hinnalla millä hyvänsä. Vai pistänkö suosiolla vaan nurin, en vaan raaskis noin komeita kaloja antaa poiskaan.


Vähän tietoa

-lamppu aqua glo
-suodatus RESUN magi-1000 sisäsuodatin
-pohjana hieno beige hiekka

[Quu007]

Mulla on n. 250 litranen kulma-akvaario jossa asustaa kolme timanttia vissiin naaraita kaikki, seepra pariskunta + kolme niiden pikkupoikasta + yksi isompi poikanen + yksi jättimäinen uros. Seeprat otin huostaan pariskunnalta jolla oli ongelmia niiden kanssa: liian pieni allas, kaksi pariskuntaa ahdettu 150 l josta seurasi jatkuvaa tappelua. Meillä kaikki olleet ihan sulassa sovussa mitä nyt iso uros uhittelee välillä pariskunnalle ja toisin päin jos erehtyvät toistensa reevireille. Timantit mukamas "agressiivisena" lajina liikkuvat yhdessä ilman mitään rähinöintiä. Ongelma on se että mun allas on ihan hirveä, suorastaan kaaottinen ruma purnukka jota ei edes ite kehtaa katsoa. Sinne on tugettu kantoja ja muuta vanhaa roinaa reviirirajoiksi ja kaikki mukamas kestävimmätkin kasvit on revitty riekaleiksi. Mitään taimia ei tonne voi laittaa kun ne syödään heti. Ajattelin lähettää osan seeproista ainakin poikaset ja sitten joko pariskunnan tai yksinäisen uroksen huitsin nevadaan kun tuhoavat ihan innolla kaikki paikat Ärsyttää kun kasveihin on mennyt varmaan jo lähemmäs 100 euroa ja kaikki tämänhetkisetkin joutaisi roskiin.

Mitä tolle nyt voisi muka tehdä. Joku iso juurimainen puu olisi ihan kiva tonne kun sellaisen löytäisin. Onko teillä jotain vinkkejä ? Mitä kasveja, koristeita, nauttaisiko hiilidioksidi, lannoitus, uudet valot ? Allas on ollut liian kauan ihan rappiolla ja aika olisi saada muutosta hinnalla millä hyvänsä. Vai pistänkö suosiolla vaan nurin, en vaan raaskis noin komeita kaloja antaa poiskaan.


Vähän tietoa

-lamppu aqua glo
-suodatus RESUN magi-1000 sisäsuodatin
-pohjana hieno beige hiekka

Netistä lainattua:"Seeprakirjoahventen kanssa pärjäävät sen itsensä kokoiset kalat, plekot, leväbarbi ja isot monnit. Myös karaistuneemmat tetrat isoina parvina panevat niile hanttiin. Kirjoahventen kaivelu tuhoaa monimuotoisen kasvitarhan mutta ruukkuihin istutetut vahvat kasvit kuten miekkakasvit voivat selvitä.

Seeprakirjoahven on mainettaan parempi ja upea laji kirjoahventen joukossa. Seeprat ottavat kieltämättä altaan haltuunsa, mutta hyväksyvät hiljalleen ja tottuvat sen elämään ja eläjiin. Ennemminkin on ongelma totuttaa ne uusiin asukkaisiin kuin varjella akvaarion muita asukkaita altaassa.

Seeprakirjoahven syö luonnossa matoja, äyriäsiiä, hyönteisiä, pikkukaloja ja kasvisainesta. Akvaariossa se syö ahnaasti kaikenlaista ruokaa. Hiutaleet, pienet pelletit, pienet elävät tai pakastetut eläimet, pehmeät vihanneksetkin maistuvat hyvin."

[Fisutar10]

Mulla on n. 250 litranen kulma-akvaario jossa asustaa kolme timanttia vissiin naaraita kaikki, seepra pariskunta + kolme niiden pikkupoikasta + yksi isompi poikanen + yksi jättimäinen uros. Seeprat otin huostaan pariskunnalta jolla oli ongelmia niiden kanssa: liian pieni allas, kaksi pariskuntaa ahdettu 150 l josta seurasi jatkuvaa tappelua. Meillä kaikki olleet ihan sulassa sovussa mitä nyt iso uros uhittelee välillä pariskunnalle ja toisin päin jos erehtyvät toistensa reevireille. Timantit mukamas "agressiivisena" lajina liikkuvat yhdessä ilman mitään rähinöintiä. Ongelma on se että mun allas on ihan hirveä, suorastaan kaaottinen ruma purnukka jota ei edes ite kehtaa katsoa. Sinne on tugettu kantoja ja muuta vanhaa roinaa reviirirajoiksi ja kaikki mukamas kestävimmätkin kasvit on revitty riekaleiksi. Mitään taimia ei tonne voi laittaa kun ne syödään heti. Ajattelin lähettää osan seeproista ainakin poikaset ja sitten joko pariskunnan tai yksinäisen uroksen huitsin nevadaan kun tuhoavat ihan innolla kaikki paikat Ärsyttää kun kasveihin on mennyt varmaan jo lähemmäs 100 euroa ja kaikki tämänhetkisetkin joutaisi roskiin.

Mitä tolle nyt voisi muka tehdä. Joku iso juurimainen puu olisi ihan kiva tonne kun sellaisen löytäisin. Onko teillä jotain vinkkejä ? Mitä kasveja, koristeita, nauttaisiko hiilidioksidi, lannoitus, uudet valot ? Allas on ollut liian kauan ihan rappiolla ja aika olisi saada muutosta hinnalla millä hyvänsä. Vai pistänkö suosiolla vaan nurin, en vaan raaskis noin komeita kaloja antaa poiskaan.


Vähän tietoa

-lamppu aqua glo
-suodatus RESUN magi-1000 sisäsuodatin
-pohjana hieno beige hiekka

Auttasko ensialkuun vihannesten tarjonta? Monet kasviherkuttelijat siirtyvät vihanneslinjalle, jos sitä tarjotaan. Faunataren mukaan pehmeät vihannekset...pitäisikö jopa kiehauttaa. Partiksille ja plekoille tarjoan raakaa kesäkurpitsaa ja kurkkua. Keitin kerran kukkakaaliakin, sekin jopa hieman maistui. Hunajamelonikin maistui satunnaisesti. Kokeilisin jotain sopivaa vihannesta pohjalle t-lusikalla ankkuroituna.

[namnam]

Kiitos vinkistä

Ahven ala carte tarjoilee tänään: surviaisen toukkia ala kurkku-salaatti varras, näyttää maistuvan.

Äkkäsin tossa juuri että meijän pihalta löytyy komeita männyn oksia. Nappasin yhden yksilön puusta ja kuorin sekä pesin harjalla ja kuumalla vedellä. Oli aika vettyneen oloinen sillä kuoret lähti ihan vetämällä irti. Nyt on "likoamassa" isossa saavissa jonne ei kylläkään mahdu edes kokonaan. Uskaltaisikohan ton heittää suorilta akvaan ?

Voiko muuten isoja kasveja karsia ihan saksien avulla ? Joku iso miekkalehti yksilö on kai kyseessä.

[Fisutar10]

Kiitos vinkistä

Ahven ala carte tarjoilee tänään: surviaisen toukkia ala kurkku-salaatti varras, näyttää maistuvan.

Äkkäsin tossa juuri että meijän pihalta löytyy komeita männyn oksia. Nappasin yhden yksilön puusta ja kuorin sekä pesin harjalla ja kuumalla vedellä. Oli aika vettyneen oloinen sillä kuoret lähti ihan vetämällä irti. Nyt on "likoamassa" isossa saavissa jonne ei kylläkään mahdu edes kokonaan. Uskaltaisikohan ton heittää suorilta akvaan ?

Voiko muuten isoja kasveja karsia ihan saksien avulla ? Joku iso miekkalehti yksilö on kai kyseessä.

Hieno homma:). Männynoksia en pihkankaan takia uskaltaisi laittaa. Viisaammat kommentoikoot, mutta jättäisin varmuudeksi pois.

Kaipa saksilla voi karsia, mutta varmasti sormin turvallisempi eikä mitään liukene eikä tökkää ärhäköitä raitaniekkoja.

Pitäisin kasvispöperöä aina tarjolla...näin säästyy ehkä kasvit ainakin osin . Kokeile eri kasveja, niin löytyy herkku ja sitten hiven vaihtelua. Hirveitä sokeripommeja en antaisi, vaan vähäkalorista, vähän hiilareja sis. vihanneksiä eikä mitään sokeripitoisia hedelmiä.

[Koss]

Äkkäsin tossa juuri että meijän pihalta löytyy komeita männyn oksia. Nappasin yhden yksilön puusta ja kuorin sekä pesin harjalla ja kuumalla vedellä. Oli aika vettyneen oloinen sillä kuoret lähti ihan vetämällä irti. Nyt on "likoamassa" isossa saavissa jonne ei kylläkään mahdu edes kokonaan. Uskaltaisikohan ton heittää suorilta akvaan?

Riippuu paljolti oksan tuoreudesta. Mikäli ovat vanhoja kuivuneita, ei niistä pitäisi tulla ongelmaa, kun pihka on kuivunut sisälle, eikä liukene enää niissä määrissä kuin tuoreista oksista. Mikäli tuoreita oksia kerää, kannattaa niiden antaa kuivua mahdollisimman kauan, ehkä joitakin vuosia. Parhaat oksat ovat jo kaatuneissa, kelottuneissa puissa. itse olen niitä eri altaissa käyttänyt, eikä minkäänlaista havaittavaa ongelmaa ole ollut. Eivät siis ole vaikuttaneet vesiarvoihin, taikka aiheuttaneet näkyvää muutosta kalojen terveyteen. Kannattaa kuintekin pysyä kohtuullisissa määrissä, eikä kipata allasta täyteen. En ole nähnyt tai kuullut, että kukaan olisi tutkinut pihkan, ynnä muiden puusta irtoavien aineiden vaikutuksista kaloihin, ja niiden määristä. Toki emme voi varmasti tietää mitä akvaarioliikkeestä ostettu puu sisältää ja mitä siitä ajan mittaa liukenee.

[Sisso]

Kossin kanssa samoilla linjoilla. Olen käyttänyt akvoissa jo pitkään männyn oksia, sellaisia silä viisiin kuivuneita, että kaarna rapisee niistä irti lähes itsestään tai hiukan puukolla autettuna. Näiden kanssa ei ole ollut ikinä mitään ongelmia vaikka olen laittanut ne akvaan sellaisenaan ilman mitään käsittelyjä.

[namnam]

Survasin oksan nyt tonne o.O Ajattelin antaa olla yön ja kattoo miten käy. Jos tapahtuu jotain epäilyttävää niin otan heti pois. Kaarna lähti oksasta ihan käsin kuorimalla/puukolla avittamalla. Napsaisin lahot osat pois sillä otin ton sellaisesta vanhasta puusta jonka alimmat oksat näyttivät tippuvan/lahoavan ihan juuri. Toivon etten saa enempää tuhoa aikaan sillä onhan toi nyt ihan komea. Tarkkailen tilannetta!

[namnam]

Nyt taisi iskeä vainoharhaisuus ja katsoin ihan kun timantit olisivat alkaneet tärisemään (akuutti myrkytys). Poistin oksan ja "oireet" loppuivat, eihän toi ehtinyt tuolla olemaan kun tunnin joten ei ihan hirveesti ole voinut mitään liueta o.O Kyseessä voi myös olla ihan normaali pohjan tonginta prosessi mutta en ota riskiä vaan ehkä laitan tästä lähin vaan ihan täysin turvallista tavaraa tonne akvaarioon.

[namnam]

Lähdin viemään puuta alas, sormiin jäi tahmaa. Äkkiä vedenpaihtoon suodattimen puhdistukseen ja mantelipuunrouhetta akvaan. Voi perse, nyt sitten tiietään tämäkin...

[Fisutar10]

Lähdin viemään puuta alas, sormiin jäi tahmaa. Äkkiä vedenpaihtoon suodattimen puhdistukseen ja mantelipuunrouhetta akvaan. Voi perse, nyt sitten tiietään tämäkin...

Kantsii olla ylivarovainen, jos ei tiedä mitä tekee täysin. Säästääkseen pari euroa voi riskeerata koko kalaston... ja "säästö" ei ole säästöä.

Kun on näin amatööri (viittaan itseeni), yritän pelata varman päälle. Poistin jopa koristelaivan akvastani, kun sen sain akvan mukana...tiedä häntä mitä liukenee, vaikka luultavasti akvakamaa. Myös puita järsivät trooppiset fisut eivät ehkä ole tottuneet supisuomalaiseen puuhun - voi iskeä vatsapuruja plekoille ja partikselle.

Vedenvaihdot, vedenaparannusaineet jne...aktiivihiilikin poistaa ylimääräistä matskua. Tosin myös ehkä hyödyllisiäkin. Jos kova katastrofi, pistäisin niitä suodattimeen.

[Debugger]

Männystä liukenee parkkihappoja sekä mäntyöljyä ja se on myrkyllistä trooppisille kaloille koska niiden kotiseudulla ei sen kaltaisia aineksia ole. Männyn pihka ei liukene omana aineenaan mutta siitä liukoiset aineet kyllä. Sen lisäksi tuoreesta puusta liukenee puukuitujen sidosainetta ligniiniä jota sellunkeitossa poistetaan tietoisesti typpisidoksen hajoittamiseksi. Lämmin vesi liuottaa sitä hiljalleen mutta kuitenkin. Männyn kemikaaliyhdisteet rikkovat veden sidosta, kuten kaikki tiedämme mäntysuovasta joten jättäkää männyt vaan rauhaan.

Kuiva puu on eri, mutta senkin koostumus ajatellen imumonnien ruoan sulatusta ei kyllä ole sitä parasta. Mangrove, viinipuun tai omenapuun karahka on ihan eri kuin männyn tervainen oksa. Lehtipuun solukossa siirreaineena toimii sokeripohjainen liuos, männyssä pihka josta kotoisin ovat muinaiset meripihka löydökset hiilikautisen havupuu metsän jäänteistä. Lisäksi pihka on mineraalipohjainen aine joka sekään ei toimi elimistön hyväksi, se on parempi vaikka laakerien liukasteena.

Seeprakirjoahvenista sen verran, mitä omia kokemuksia on kertynyt. Ne repivät kaikki kasvit ja laittavat reviirinsä kuntoon oman mielensä mukaan. Yhdessä yössä toiseen päähän allasta ämpärin pohjan kokoinen kraateri, toisena toiseen päähän. Lajiakvaario kala sanon minä.

[Quu007]

Männystä liukenee parkkihappoja sekä mäntyöljyä ja se on myrkyllistä trooppisille kaloille koska niiden kotiseudulla ei sen kaltaisia aineksia ole. Männyn pihka ei liukene omana aineenaan mutta siitä liukoiset aineet kyllä. Sen lisäksi tuoreesta puusta liukenee puukuitujen sidosainetta ligniiniä jota sellunkeitossa poistetaan tietoisesti typpisidoksen hajoittamiseksi. Lämmin vesi liuottaa sitä hiljalleen mutta kuitenkin. Männyn kemikaaliyhdisteet rikkovat veden sidosta, kuten kaikki tiedämme mäntysuovasta joten jättäkää männyt vaan rauhaan.

Kuiva puu on eri, mutta senkin koostumus ajatellen imumonnien ruoan sulatusta ei kyllä ole sitä parasta. Mangrove, viinipuun tai omenapuun karahka on ihan eri kuin männyn tervainen oksa. Lehtipuun solukossa siirreaineena toimii sokeripohjainen liuos, männyssä pihka josta kotoisin ovat muinaiset meripihka löydökset hiilikautisen havupuu metsän jäänteistä. Lisäksi pihka on mineraalipohjainen aine joka sekään ei toimi elimistön hyväksi, se on parempi vaikka laakerien liukasteena.

Seeprakirjoahvenista sen verran, mitä omia kokemuksia on kertynyt. Ne repivät kaikki kasvit ja laittavat reviirinsä kuntoon oman mielensä mukaan. Yhdessä yössä toiseen päähän allasta ämpärin pohjan kokoinen kraateri, toisena toiseen päähän. Lajiakvaario kala sanon minä.

Kokeile muuten tätä kasvia...mulla itelläni keihäslehti kasvaa ja voi todella hyvin ja vaikuttaa kyllä huippukestävältä...

[Fisutar10]

Männystä liukenee parkkihappoja sekä mäntyöljyä ja se on myrkyllistä trooppisille kaloille koska niiden kotiseudulla ei sen kaltaisia aineksia ole. Männyn pihka ei liukene omana aineenaan mutta siitä liukoiset aineet kyllä. Sen lisäksi tuoreesta puusta liukenee puukuitujen sidosainetta ligniiniä jota sellunkeitossa poistetaan tietoisesti typpisidoksen hajoittamiseksi. Lämmin vesi liuottaa sitä hiljalleen mutta kuitenkin. Männyn kemikaaliyhdisteet rikkovat veden sidosta, kuten kaikki tiedämme mäntysuovasta joten jättäkää männyt vaan rauhaan.

Kuiva puu on eri, mutta senkin koostumus ajatellen imumonnien ruoan sulatusta ei kyllä ole sitä parasta. Mangrove, viinipuun tai omenapuun karahka on ihan eri kuin männyn tervainen oksa. Lehtipuun solukossa siirreaineena toimii sokeripohjainen liuos, männyssä pihka josta kotoisin ovat muinaiset meripihka löydökset hiilikautisen havupuu metsän jäänteistä. Lisäksi pihka on mineraalipohjainen aine joka sekään ei toimi elimistön hyväksi, se on parempi vaikka laakerien liukasteena.

Seeprakirjoahvenista sen verran, mitä omia kokemuksia on kertynyt. Ne repivät kaikki kasvit ja laittavat reviirinsä kuntoon oman mielensä mukaan. Yhdessä yössä toiseen päähän allasta ämpärin pohjan kokoinen kraateri, toisena toiseen päähän. Lajiakvaario kala sanon minä.

Kuulostaa todella järkeenkäyvälle noin... ja varon itse ainakin näitä "kokeiluja". Niitä tulee riittävästi ihan tahattomasti . Monella puulla taitaa myös olla erilaisia myrkkyjä, jolla kilpailee muiden kasvien kanssa elintilasta tai hätyyttelee tuhohyönteisiä. Itse en myöskään jaksa vuotta käsitellä puuta erilaisin menetelmin...ei ole minusta vaivan väärtti - ainakaan jos kalat ovat evät ojossa tai eivät viihdy viritelmistäni. Ainakaan trooppiseen biotoopiin tuskin kuuluu meidän mänty:).

[namnam]

Ensikerralla otan silmän käteen ennen kun lähden tekemään tieteellisiä kokeita. Kaikki eväkkäät hengissä ja tulivat innolla syömään aamulla, silti vähän pelottaa. Voisin laittaa vielä vähän lisää intianmantelipuun rouhetta tonne kun vaihdan vielä vettä, se tuntuu kyllä olevan troppi joka vaivaa.

[Debugger]

Akvaarion pidossa pätee perus biologiset lait joista jokaisen akvaristin pitäisi olla edes jotenkin selvillä. Meillä yleisin akvaario on trooppinen seurala tai jokin sen kaltainen trooppinen biotooppi. Kuuluuko sinne mänty? No ei tasan kuulu, koska havupuuta kasvaa ainoastaan palearktisen napa-alueen pohjoisella vyöhykkeellä tiettyjen leveysasteiden välissä. Näissä vesissä ei elä yhtäkään kalaa joka pärjää +26 - +30 lämpoasteessa. Havupuu on pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, ei trooppisen luonnon.

Miksi suomalainen paperi on ollut ja on vieläkin, maailman kuulua. Se on valmistettu pääosin havusellusta joka on pitkäkuituista ja sen typpisidos ligniinin poiston jälkeen keitettynä ja viirattuna vetomurtolujuudeltaan maailman kuulua. Se ei tasan tarkkaan kuulu trooppisen kalan ruoansulatuselimistöön, ei sen paremmin kuituna kuin muunakaan yhdisteenä jota siitä liukenee. Jokainen voi tehdä testin. Laittaa tuore männykarahka kuorittuna vesitynnyriin illalla, aamulla siinä kelluu valon spektrin väreissä öljyinen kelmu. Onko se moottorisahan teräketjuöljyä? Ei, se on männyn omaa mäntyöljyä josta valmistetaan mm. Moottorisahojen teräketjuöljyä tislaamalla keitettyä sellulientä, ne prosessit ovat monimutkaisia ja niihin tässä ei tarvitse mennä.

Jos ei tiedä mitä tekee, ei kannata tehdä. Parempi vaan laittaa sitä lemmikkikaupan mangrovea altaaseen. Minä en laita minkään sortin havupuuta akvaariooni, en vaikka se olisi kuivunut 100 vuotta. Mikä on parasta nuotio ainesta: No sehän on se ikivanha tervaskanto.

[[RiSu]]

Niin, tuli tässä vaan mieleen, että mitä jos sisustaisit akvaarion niin, ettei se kaipais kasveja...? Oikein sommitellut juurakot ovat tosi hienoja, vaikkei kasveja olisikaan. Tai sitte muutamia anubiaita kantoihin kiinni (eikös niissä ole melko paksut lehdet) ja itse, jos oikein alkaisin panostamaan seeproille akvan, laittaisin just semmosia juurien omaisia oksia takaseinästä ylhäältä kiinni, jotka laskeutuu pohjan tuntumaan, pohjalle pari kiveä, pienempiä kantoja, jotka ois semmosia yksinkertasia, ettei haittais missä kohti akvaariota ois millonki siinä saisivat sitte kaiveskella ihan rauhassa kuoppiaan ja sisustaa kotiaan itse
Tuon isomman olen sisustanut nimenomaan piilottelevia lajeja varten, koska mielestäni täytyy ottaa huomioon kalojen luonnollinen käyttäytyminen, niin hyvin kuin se vaan on mahdollista ja seeprat (ikävä kyllä) kaivelevat tosi mielellään

Ja mitä nuihin kantoihin ja oksiin tulee, itse aion aina pysytellä turvallisissa mangrove kannoissa ja sitte joskus ku olen oikein rikas ostan niita hienoja juurien näkösiä (en muista niitten nimeä) jotka on tällä hetkellä aivan liian kalliita mun budjettiin :p

[Fisutar10]

Akvaarion pidossa pätee perus biologiset lait joista jokaisen akvaristin pitäisi olla edes jotenkin selvillä. Meillä yleisin akvaario on trooppinen seurala tai jokin sen kaltainen trooppinen biotooppi. Kuuluuko sinne mänty? No ei tasan kuulu, koska havupuuta kasvaa ainoastaan palearktisen napa-alueen pohjoisella vyöhykkeellä tiettyjen leveysasteiden välissä. Näissä vesissä ei elä yhtäkään kalaa joka pärjää +26 - +30 lämpoasteessa. Havupuu on pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, ei trooppisen luonnon.

Miksi suomalainen paperi on ollut ja on vieläkin, maailman kuulua. Se on valmistettu pääosin havusellusta joka on pitkäkuituista ja sen typpisidos ligniinin poiston jälkeen keitettynä ja viirattuna vetomurtolujuudeltaan maailman kuulua. Se ei tasan tarkkaan kuulu trooppisen kalan ruoansulatuselimistöön, ei sen paremmin kuituna kuin muunakaan yhdisteenä jota siitä liukenee. Jokainen voi tehdä testin. Laittaa tuore männykarahka kuorittuna vesitynnyriin illalla, aamulla siinä kelluu valon spektrin väreissä öljyinen kelmu. Onko se moottorisahan teräketjuöljyä? Ei, se on männyn omaa mäntyöljyä josta valmistetaan mm. Moottorisahojen teräketjuöljyä tislaamalla keitettyä sellulientä, ne prosessit ovat monimutkaisia ja niihin tässä ei tarvitse mennä.

Jos ei tiedä mitä tekee, ei kannata tehdä. Parempi vaan laittaa sitä lemmikkikaupan mangrovea altaaseen. Minä en laita minkään sortin havupuuta akvaariooni, en vaikka se olisi kuivunut 100 vuotta. Mikä on parasta nuotio ainesta: No sehän on se ikivanha tervaskanto.

Aivan . Olisin myös varovainen erilaisten viherkasvien, joita kukkaruukussa ikkunalaudalla kasvatella, kokeilusta akvassa:). Varmasti osa ok:kin, mutta pysyttelen visusti pois niiden kokeilusta, kun en tiedä tarpeeksi asian tiimoilta - vain sen verran, että tiedän, ettei minun kantsi kokeilla:). Yllättävän moni kasvi on myrkyllinen. Trooppiset kalat evoluution myötä varmasti "tietävät" tämän ja ovat sopeutuneet niihin. Mutta näitä jalostettuja kasveja ja ei-trooppisia piisaa...

Osa varmasti noista meidänkin luonnossa pärjää ja kasvaa, kuten ärviä, vesirutto, limaska jne...mutta kannattanee tyytyä alkuperäisiin "akvaariokasveihin".

[Koss]

Välttelisin havupuiden laittamista altaisiin joissa on puuta syöviä lajeja. Mitä tulee kauppojen "mangrove" puihin, ei todellakaan pidä paikkaansa se, että kaikki olisi oikeasti mangrovea. Olen ostanut akvaarioliikkeistä "mangrove" nimikkeellä myytäviä juurakoita/kantoja, ja huomannut niissä eroja. Jotkut ovat muistuttaneet hajultaan pihkapuuta, kun toiset eivät haise oikeestaan miltään. Sahaamalla/poraamalla puuta tuon havaitsee. Erityisesti mainitsin mangroven, sillä kyseisen puulajin nimellä myydään suurin osa akvaariohin sopivista puista, tai näin ainakin meidän markkinoillamme. Mitä tulee sitten muihin puulajeihin, en osaa trooppisista puista sanoa, onko niissä samanlaisia "haitallisia" lajeja kuin meillä. Määrältään lajeja kuitenkin on enemmän, ja osa niistä kasvaa kosteikoissa/soilla. Olisikin mielenkiintoista, jos tehtäisiin tutkimuksia juurakoista, ja niistä mahdollisesti liukenevista pitoisuuksista, tai ylipäätänsä aineista jotka kulkeutuvat kalojen elimistöön. Akvaariobisnes on sen verran pientä puukauppaan nähden, jotten uskoisi, että kaikki kaupallinen puuaines on tutkittu ja todettu 100% turvalliseksi. Onhan mopaniakin sanottu haitalliseksi esim. rapualtaissa. Hyvällä tuurilla kotimainen puuaines ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia vuosiin, kun huonossa tapauksessa se voi koitua kalojen- sekä muiden elimistöjen kohtaloksi.

[Debugger]

Tuo pitää täysin paikkansa. Kaikki magrove ei ole mangrovea. Mangroveakin on useaa erilaista lajia, murtovesissä elävää, meren äärellä viihtyviä sekä soisen ja mutaisen vesijättömaan piirissä eläviä lajeja. Kaikkia mangroveta yhdistää vesi, sillä sen taimet eivät leviä ilman veden kuljettavaa voimaa. Lisäksi ne käyttävän valtavasti vettä haihduttaessaan ja yhteyttäessään eli vettä pitää olla todella runsaasti siellä missä mangrovea on. Mangroven juuret voivat olla nuoria tai vanhoja, ne voivat olla kuolleita tai eläviä, ilmakehästä tai ilmakehättä täysin hapettomista kerroksista esim, juuri suossa.

Mangrove on myös öljyinen kasvi, tosin sen öljy ei ole pihkaista eikä se sisällä vierasperäisiä aineita pääosalle sen faunan kaloista. Mangrove on tiivistä, se on niin tiivistä että jos tylsällä poranterällä tarpeeksi poraa, terä hehkuu punaisena. Mangroven paras tuntomerkki karahkana, kuivana hyllyssä on paino. Se painaa ominaispainoltaan kuutiolta melkein kolminkertaisesti pohjoisen puiden ominaispainoon nähden. Mangrove on erittäin hidaskasvuista ja tiheää, lähes silkin ohutta kuitua, sitä ei saa edes kunnolla palamaan, niin tiivistä se on. Se ei sisällä happea eikä muitakaan palokaasuja jotta se voisi roihahtaa.

Imumonnit eivät kalva sellaista puuta mistä ne eivät tykkää, tunnetusti lehtipuu on niiden suosiossa. Trooppinen lehtipuu, kouvua on turha laittaa akvaarioon, se mätänee vedessä koska on niin harvaa että veden happea pääsee puun sisälle bakteerien naposteltavaksi. Omenapuu, viinipensaan juurakko jne. ovat maistuvia ja jonkin verran tutkittujakin. Eniten partamonnit kaluavat ainakin meillä nimenomaan mangrovekäkkäröitä.